Aika seppiä ne ryssät on, mutta tuollaisen kunnolla räjähtäneen jalostamon korjaus kestää lännessä lähemmäs viitisen vuotta, kaikki mahdollinen on saatavilla kun laittaa rahaa pöytään toista miljardia. Ryssillä ei ole käytännössä juuri mitään oikeasti tarvittavista komponenteista. Ja nyt kun on toistakymmentä iskua tehty niin tuskinpa niitä korjaamisen osaajia riittää kaikkiin yksiköihin. Olen yllättynyt, jos edes kaksi noista jotka ovat saaneet kolonniin osuman tuottaa öljyjalosteita tänä vuonna. Kestää kuukausia edes saada selville mitä kaikkea on mennyt rikki ja saada romut purettua edestä pois.
Olin joskus 15-20v sitten porvoon jalostamolla duunissa 4vkoo kun siellä oli seisokki ja niitä pelkkiä putkilinjoja hitsattiin 2 vuorossa pari viikkoo eikä siinä kaksista määrää ollut niitä putkia, tietty suomen laatustandardit on vähän eri kun ryssillä, mutta silti ottaa se oman aikansa kun ei niitä tostavaan voi alkaa tinaan nippuun.
Paljolti kiinni mitä niissä on mennyt sisällä (huuhtelut) ja nehän ei mitään ihan ohutta kamaa ollut mitä tuli siellä hitsattua.
Olin joskus 15-20v sitten porvoon jalostamolla duunissa 4vkoo kun siellä oli seisokki ja niitä pelkkiä putkilinjoja hitsattiin 2 vuorossa pari viikkoo eikä siinä kaksista määrää ollut niitä putkia, tietty suomen laatustandardit on vähän eri kun ryssillä, mutta silti ottaa se oman aikansa kun ei niitä tostavaan voi alkaa tinaan nippuun.
Paljolti kiinni mitä niissä on mennyt sisällä (huuhtelut) ja nehän ei mitään ihan ohutta kamaa ollut mitä tuli siellä hitsattua.
Ja tuossa on vielä sellainen homma, että ei kuka tahansa noita laitoksia korjaa. Voisin kuvitella, jos pelit ja vehkeet on ostettu lännestä, niin hintaan on kuulunut myös huolto. Tietenkin nuo vanhat NL aikaiset laitokset ovat eri juttu, mutta onko niitäkään kovin montaa enää käytössä?
Tietenkin Kiinasta voidaan tilata uuden jalostamot tai edes laitteet, mutta kauanko niiden toimittamisessa menee?
Mantavaa meininkiä! Kyllä nämä jalostamo-iskut on erityisen merkityksellisiä ja saattaa jopa kääntää sodan kulkua. Sellainen kun tapahtuisi että ryssä (niin riukupaskoja kuin isovenäläinenkin) alkaisi tosissaan ajatella että mitä vittua meidän armeija ulkomailla tekee, sitä tarvitaan isänmaan suojaksi. Myös tämä rvc-homma huippu juttu. siihen kun saataisiin liittymään porukkaa lisää venäjän puolella, lähtisi lumipallo vyörymään. voi kun tulis tällaisia vielä eri suunnista, vaikkapa Kaukasus Gun-Gennady volynteer corps. putlerin datsalle ryöstöretkelle. tällaisia haaveita tänään...
Kysymys ei ole siitä kuka on tai ei ole sodan osapuoli. Kysymys on järjenkäytöstä. Ukrainan ja VV:n välillä on edelleen kauhun tasapaino, jonka johdosta Ukraina on voinut toistaiseksi olla suhteellisen luottavainen että VV ei itse tule rajan yli pohjoisesta. Jos infraan hyökätään, siitä aiheutuva haitta on saavutettuja hyötyjä suurempi. Hyökkäys VV:n jalostamoihin olisi syöttö Putinin lapaan. Putin toivottaisi tervetulleeksi VV:n aktiivisemman sotatoimiin osallistumisen.
Hienosti lähti taas tämäkin päivä tällä rintamalla...
@pitkäpyssy :n listaan pohjautuvan yhteenvedon tueksi @jalperi :n tarkennukset tuotantomääriin toi totaalia lähemmäksi muiden lähteiden kokonaistuotantoa. Pikkuhiljaa yhteistyöllä nää tarkentuu...
Nyt kun vielä joku noheva osaisi kertoa mikä on yhden kolonin vuosituotannon vaihteluväli voisi tarkemmin haarukoida millainen vaikutus yhden yksikön poistumisella on koko laitoksen toimintaan.
Ihan kiva näitäkin on seurata vaikka ei riittävään tarkkuuteen päästäisikään.
Ymmärtääkseni nämä Shahedit lentävät maaleihinsa pelkästään satelliittinavigoinnin (GPS / Glonass / yms.) varassa? Muita navigointimenetelmiä ei käytetä eikä lennokissa ole muita sensoreita, kuten tutkaa tai IP-kameraa, navigointia tai loppulähestymistä varten. Militääriluokan GPS/Glonass-vastaanottimet sietävät häirintää paremmin kuin siviilivehkeet ja niissä käytettään apuna myös inertiasuunnistusta. Kohtuullinen GPS-vastaanotin maksanee joitakin satasia mutta hyvät inertiasuunnistusjärjestelmät ovat erittäin kalliita: sadantonnin systeemiä ei voi laittaa halpaan lennokkiin, koska silloin se ei enää ole halpa.
Halpojen inertiasuunnistusjärjestelmien navigointivirhe alkaa kasvaa nopeasti, jos GPS/Glonass-signaali menetetään yhtään pidemmäksi aikaa. Satelliittipaikannusjärjestelmien laaja-alaisella ja voimakkaalla häirinnällä Shahedit muuttuvat täsmäaseista terroripommeiksi. Jos koordinaatit heittää 200 metriä, niin voimalaitokseen osuminen on arpapeliä. Kaupunkeja ryssä tietysti pystyy edelleen pommittamaan vaikka koordinaatit eivät ihan priimaa enää olisikaan. Olisi kiinnostavaa tietää, puuttuuko Ukrainalta tarvittava häirintäkalusto Shahedien "eksyttämiseen" vai eikö häirintää haluta käyttää, koska se sotkee tehokkaasti omatkin systeemit? Tästä varmaan saadaan tietoa vasta sodan jälkeen ja silloinkin vain hyvin yleisellä tasolla.
Jos ja kun Ukraina kehittää Shahedeille symmetrisen vastauksen, niin millaista torjuntaa ryssät yrittää: Kuluttaa kalliita IT-ohjuksia halpojen lennokkien alasampumiseen? Aloittaa hävittäjätorjunta Ukrainan IT:n vaikutuspiirissä suurella riskillä? Käynnistää massiivinen GPS-häirintä ja syyttää Ukrainaa terrorismista, kun Ukrainan ja ryssän omat lennokit lentelee ihan minne sattuu? Jos torjunta epäonnistuu, niin "varomattoman tupakoinnin yleistyminen" tuhoaa asevarastot, koulutuskeskukset, komentopaikat, sillat, lentokentät, satamat, öljynjalostamot, ja muut ryssän sotilaskohteet syvällä selustassa.
Jos tämä sota on opettanut jotain, niin ainakaan hyvistä maaleista ei ole pulaa kunhan vaan Ukrainan tiedustelu toimii ja toimiihan se!
Ukrainan symmetristä vastausta Shahedeille onkin jo odotettu pitkään ja hartaasti. Odottaminen kannatti ja nyt tulokset alkavat näkyä "varomattoman tupakoinnin yleistymisenä" ryssän öljynjalostamoissa ja muissa sotilaskohteissa. Ainakin itselle suurin yllätys on ollut iskujen tarkkuus, mikä on tietysti pelkää plussaa, kun pienelläkin paukulla saadaan aikaiseksi kunnon roihu!
Ryssällä on tunnetusti kykyä sekoittaa matkustajakoneiden GPS-systeemit satojen kilometrien päästä, joten luulisi saman häirinnän purevan myös droneja vastaan? Onneksi Ukrainan apupaketteihin on sisältynyt myös "drone-osaamista", joten ehkä sinne on mennyt ruohonleikkureiden moottorien lisäksi kaikenlaista muutakin mukavaa, kuten esimerkiksi militääriluokan GPS-vastaanottimia? Kun pakettiin lisätään vielä infrapunakamera ja hitunen hahmontunnistusta, niin mansikkana yön pimeydessä loistava tislauskolonni vetää droneja puoleensa kuin paska kärpäsiä...
Kysymys ei ole siitä kuka on tai ei ole sodan osapuoli. Kysymys on järjenkäytöstä. Ukrainan ja VV:n välillä on edelleen kauhun tasapaino, jonka johdosta Ukraina on voinut toistaiseksi olla suhteellisen luottavainen että VV ei itse tule rajan yli pohjoisesta. Jos infraan hyökätään, siitä aiheutuva haitta on saavutettuja hyötyjä suurempi. Hyökkäys VV:n jalostamoihin olisi syöttö Putinin lapaan. Putin toivottaisi tervetulleeksi VV:n aktiivisemman sotatoimiin osallistumisen.
Jos kyseessä on ryssän jalostamo, jonka ympärille on ryhmitetty ryssän ilmatorjuntaa, niin ei muuta kuin paskaksi ja palamaan! Valko-Venäjällä olevia ryssän sotilaskohteita vastaan on isketty ennenkin eikä siitä mitään ihmeellistä ole seurannut. Lisäksi ryssä on jo kaapannut Valko-Venäjän koko arsenaalin itselleen, joten kikkeli kädessä joutuisivat linnoitettuja asemia vastaan hyökkäämään...
Aika seppiä ne ryssät on, mutta tuollaisen kunnolla räjähtäneen jalostamon korjaus kestää lännessä lähemmäs viitisen vuotta, kaikki mahdollinen on saatavilla kun laittaa rahaa pöytään toista miljardia. Ryssillä ei ole käytännössä juuri mitään oikeasti tarvittavista komponenteista. Ja nyt kun on toistakymmentä iskua tehty niin tuskinpa niitä korjaamisen osaajia riittää kaikkiin yksiköihin. Olen yllättynyt, jos edes kaksi noista jotka ovat saaneet kolonniin osuman tuottaa öljyjalosteita tänä vuonna. Kestää kuukausia edes saada selville mitä kaikkea on mennyt rikki ja saada romut purettua edestä pois.
Katsoin tarkemmin tuon linkissä mainitun Cenovus Superior Refineryn onettomuuden, mikä tapahtui huhtikuussa 2018 Wisconsinin osavaltiossa jenkeissä. Huoltovalmisteluiden aikana kolonni suljettiin, mutta rikkinäinen venttili päästi ilmaa tislaustorniin, mikä johti kolonnin räjähdykseen. (vastaava tilanne, kuin Ukrainalainen drone kolonnin kyljessä)
Lisäksi räjähdyksen sirpaleet puhkaisivat lähellä sijainneen bitumin välivarastosäiliön, mistä sula bitumi valui kolonnialueelle aiheuttaen massiivisen tulipalon.
Kesti 5 vuotta ja 4 kuukautta ennenkuin laitos saatiin ajettua ylös onnettomuuden jälkeen. Onnettomuuden yhteydessä tehtiin myös muutostöitä, mutta valtaosa ajasta ja kustannuksista meni purkutöihin, kolonnin uusimiseen ja putkien vaihtoon. Koronan vaikutus korjausaikatauluihin oli minimaalinen, työt keskeytettiin 6 viikoksi touko-kesäkuussa 2020.
Remontti maksoi 1,2 miljardia dollaria vaikka kyseinen laitos tuottaa vain 50.000 barrelia päivässä. Tämä on kannattavuuden alarajoilla, mutta mahdollista koska osavaltion ainut laitos ja logistiikka maksaa.
Tutkin myös lyhyesti mitä jalostamon rakentaminen maksaa:
Keskikokoinen uusi jalostamo EU:n alueella on noin 6-7 miljardia euroa:
The investment cost of a completely new refinery depends on its size, complexity, and location. It is generally estimated that a 160,000 b/d (8 million tons per year) refinery, equipped with catalytic cracking, visbreaking, and gasoline units and built in Europe, would currently cost more than $6 billion.
Yksinkertainen pikkulaitos (ns. kehitysmaaversio) maksaa 3 miljardia
A simple refinery (atmospheric distillation and catalytic reforming, plus distillate hydrodesulfurization) of a smaller size (100,000 b/d or 5 million tons per year) would cost half of this amount, or $3 billion. But the construction of such small refineries, which are no more profitable because they produce too much heavy fuel oil, is no longer on the agenda.
Tehokas, suuri jalostamo maksaa pitkälti yli 10 miljardia:
Investment required for a very large refinery, equipped with a deep conversion unit in order to reduce the production of heavy fuel oil to very small quantities, would cost more than $10 billion.
Voidaan pitää lähes varmana että venäjä ei tule saamaan nopealla aikataululla merkityksellistä osaa menetetystä kapasiteetista takaisin. Tislaustornin sisällä olevat levyt ja tornin runkoteräs voidaan _ehkä_ saada korvattua, mutta suurtehopumput, syöttö- ja imuventtiilit, mittausanturit, ohjauslogiikka, sähköistys, jäähdytys ja katalyytit ovat kaikki pakotteiden takana olevaa länsitekniikkaa. Ja jos vahingot olisivat pienehköt niin kiinalaisen venttiilin liittäminen osaksi Siemenssin logiikkapiiriä ei onnistu mitenkään.
Toinen kysymys on raha. Koska öljytulot ovat romahtaneet ja sotamenot räjähtäneet mistä saadaan kasaan 0.5-2 miljardia per tupakoitu jalostamo. Ja nyt ei puhuta ruplista vaan euroista
Otsikon mukaista Aake kallialan sketsiä en youtubesta löytänyt, mutta profetiaalinen kummeli kertoo kyllä millainen tulevaisuus odottaa venäjän tankkaajia
Macron on tainnut syödä extra-annoksen mämmiä, kun tarmoa on kuin Mietaalla. Mutta muistakaahan, että kesällä 2024 on olympialaiset. Pariisissa. Niiden pitäisi olla Ranskan tähtihetki.
Ihan väkisin nykii suupieltä ylöspäin, kun ryssän bensa pulaa ajattelee! Meinaa mennä ihan naurun puolelle.
Siis energian piti olla ryssän ase, mutta osoittautui tuhnuksi. Sen sijaan nyt koko kolmipäiväinen erikoinen uhkaa kaatua ryssän bensa pulaan. Kuten joku jo palstalla osuvasti kiteyttikin. Ei pidä luottaa venäläiseen energiaan.
Ja mites se uusi rikkaampi Lada malli? Lienee melkoinen virhe investointi tuollaisenkin rimpulan kehitystyö. Koska melkoisella todennäköisyydellä ihan jo lähitulevaisuudessa ryssän länsipuolella maata eivät siviilit bensa-autoilla pahemmin ajele. Ja bensakalustoa seisoo käyttämättömänä kaikki nurkat täynnä.
Ja tuossa on vielä sellainen homma, että ei kuka tahansa noita laitoksia korjaa. Voisin kuvitella, jos pelit ja vehkeet on ostettu lännestä, niin hintaan on kuulunut myös huolto. Tietenkin nuo vanhat NL aikaiset laitokset ovat eri juttu, mutta onko niitäkään kovin montaa enää käytössä?
Tietenkin Kiinasta voidaan tilata uuden jalostamot tai edes laitteet, mutta kauanko niiden toimittamisessa menee?
