Nick Kane
Eversti
Viimeksi muokattu:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ukrainassa ja Zenäjällä on kehitetty antidronevehkeitä nyt kaksi vuotta. Toisessa kiinan ja toisessa lännen tuella. Vieläkään ei EW estä droneja.
Vaikea on uskoa, että skynexin tai leopardin tyyppistä ammustorjuntaa lukuunottamatta, tuollaisia supertyhmiä pömpeleitä voitaisiin jotenkin tehokkaasti estää. Kun laitteen ainoa säteily on ruohonleikkurista ja elektroniikka matkapuhelimesta niin vaikeaa on. Kuten shadedeista näkyy myös.
Pointtina siis, että suojaaminen ei tule tapahtumaan nopeasti tai helposti ehkä koskaan. Paha on jalostamolla sirpalekuulilla torjua mitään..
Hyvin on ryssä valmistautunut ilmavaaraan kun on kaikki valot päällä. Mikäs sen helpompaa kuin laittaa droneen alaspäin katsova kamera jolla navigoidaan. Veikkaan että myös radiot on päällä, eli paikalliset FM radiot tuuttaa normiteholla ja kännykkäverkko pelaa. Helppo laittaa matkalta telemetriat vaikka tekstiviesteinä niin voi sitten antaa kurssikorjaukset samoin tekstiviesteinä. Lisäksi vatnikit juoksentelee alueella vapautuneesti, tosin eihän niiden hengellä nyt mitään arvoa ollutkaan.
Erikoinen sattuma, silta on kiinni ja Ukrainan puolustusministeriö postasi tämän:Saiskohan sen sillan noilla päristimillä alas? Jos niitä vaan kerta toisensa perään suurin piirtein samaan kohtaan mäjäyttäisi. Että jos yksi ei tee paljoa vahinkoa, entäs sata? Tuhat?
Noita iskuja on ollut monenlaisia. Jossain taidettiin tosiaan osua tislauskolonniin, mutta osassa selvästi vain johonkin huoltokäytävälle tai yksittäiseen varastosäiliöön. On turhaa optimismia kuvitella että jokainen isketty jalostamo olisi viikkoja poissa käytöstä.Sanoisin, että laitos voi olla alhaalla jonkin aikaa kunnes se saadaan korjattua. Tisalauskolonneissa ei ole sen kummempaa kuin lämpöpatterissa tai puukattilassa. Jos se on on ammuttu rikki, se pitää tiety paikkailla. Tisauskolonneissa on satoja lähtökahtaisesti samanlaisia kellopohjia. Mitään sen suurempaa hitechiä siinä ei ole korjata samaan tilaan kuin se oli jos on rautaa ja hitsareita. Jos päävirran tislauskolonni on "rikki", siltä osin se laitos ei tuota mitään ellei siinä ole muita rinnakkaisia linjoja.
Tuommoisissa laitoksissa on muitakin kirriittisiä osia. Katalyyttejä, kaasukopressoreja ja sähköjärjestlmiä, automaatiokin jne. Kun tuhansia kaapeleita palaa karrelle, on siinä oma hommansa ne korjailla. Kunon tulipalo edes yhdellä osastolla, kyllä sitä viikkoja korjaillaan. Sitten jos sama on useamalla laitoksella, ne osaajat ei oikein riitä jokapaikkaan ja ihan perus igor joutuu niitä kolvaamaan.
Niinpä.. pian se luultavasti nähdään.Saiskohan sen sillan noilla päristimillä alas? Jos niitä vaan kerta toisensa perään suurin piirtein samaan kohtaan mäjäyttäisi. Että jos yksi ei tee paljoa vahinkoa, entäs sata? Tuhat?
Aika hyvällä osuudella jalostamot ottaa osumaa. Eiköhän bensan suhteen ole nyt fakta että vatnikki ei ladallaan ajele loppukuusta.Tässä itseltä päivitetty versio. Olen käyttänyt noiden barrelien päivässä ja tonnia vuodessa kertoimena 50:1. Eli 5,41 miljoonan tynnyrin tuotantokapasiteetti päivässä olisi 270,5 miljoonaa tonnia vuodessa (Sextiettanin taulukossa kokonaistuotantokapasiteetti on 212,7 miljoonaa tonnia vuodessa(Slavjansk puuttuu, eli +4)). Eli uusimpien lisäyksen myötä laitoksien, jotka ovat osumaa saaneet, kapasiteetti olisi yhteensä 2,3 miljoonaa tynnyriä päivässä, eli 42% kokonaistuotannosta.
Joihinkin tuo kerroin täsmää (esim Afipsky, Ilsky, Perviy Zavod...), mutta tulee joidenkin osalta isojakin heittoja, kuten esim Tuapsessa 240k barrelia päivässä vastaisi tuolla kertoimella 12 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta noissa @pitkäpyssy @Sextiettan taulukoissa Tuapsen kapasiteetti on 9 miljoonaa tonnia vuodessa. Isoja heittoja tulee myös Volgogradissa ja Ryazanissa. Onko sitten öljylaatujen tiheydessä noin isoja heittoja?
Ja tosiaan, ei ole tietoa, onko nämä kaikki laitokset ihan kokonaan poissa pelistä.
Katso liite: 95267
Joo, juuri aattelin että varmasti huoltokatkot on osasyynä noihin, mutta kieltämättä silti ne syö kyllä ison osan laskennallisesta vuosikapasiteetista joidenkin jalostamoiden osalta.Aika hyvällä osuudella jalostamot ottaa osumaa. Eiköhän bensan suhteen ole nyt fakta että vatnikki ei ladallaan ajele loppukuusta.
Päivä ja vuosiluvut ei ole suoraan kertoimella muunnettavia. Päiväluku on jalostamon läpivirtaus kun se on ajossa. Vuosiluku on toteutunut vuosimäärä ja siinä on mukana mm. huoltokatkot. Mikään jalostamo ei toimi 100% tuotolla 365 päivää vuodessa. Varsinkaan kun dronet räjähtelee säännöllisesti kolonneissa.
Siinä kun igori hitsaa pataraudasta kolonniin paikkaukset tai koko kolonnin tyhjästä niin sen ylösajossa on myös omat haasteensa. Tarkalla mitoituksella tehty vakiokolonni kun on kopioitavissa automaation säätöjä myöten ja toimii täydellä teholla päivästä yksi. Kyläseppäigorin polvenpäällä vääntämää saa ajaa hetkisen että löytää säädöt joilla saa edes kelvollista tavaraa ulos. Prosessiteollisuutta sivusta seuranneena se on se automaatio ja ohjaus johon palaa aikaa, erityisesti optimointi että saadaan tasaista tuotetta ulos.
Sitten lisäks tässä pitää muistaa että ryssän öljy on pääosin hapantaraskasta joka vaatii erityismateriaaleja. Nesteelät meni vuosikymmen aikoinaan laittaa jalostamo siihen kuntoon että saattoi siirtyä puhtaasti ryssän happamaan.
Jos tahti jatkuu samana vielä pariviikkoa niin kyllä siellä kremlissä peppukipeys nousee jälleen uudelle dekadille. Erityisesti se että eliitti tulee saamaan bensansa ja vatnikki ei, se tuo mukavasti luokkeron äreyttä yhteiskuntaan.
Mitä venäjä tai valkovenäjä voisi asialle tehdä? Iskeä kostoksi Ukrainan siviili-infraan?Sotatoimia ei ole uloitettu hedän infraan. Korkeintaan aleella olevaa Venäjän kalustoa on maalitettu.
Suunnatun energian laitteet, laserit yms. lienevät seuraava, oikeasti kenttäkelpoinen kehitysaskel. Tarvitsevat vaan ilmeisen paljon virtaa. Samalla oikeasti mietityttää Kilpilahden suojaus sekä ryssän ohjuksia että droneja vastaan. Reagointiaikaa ei jää kovin paljoa havainnosta.Joo, itse näkisin myös, että ammusilmatorjunta on ainoa kustannustehokas tapa torjua droneja, tyyliin gepardi tai skynex. Mutta, koska näitä järjestelmiä tullaan varmasti kehittämään valtavasti lähivuosien aikana, niin uskon myös, että tulevaisuudessa tullaan näkemään varsin hyviä uusia ja toimivia järjestelmiä, jotka kykenevät suojamaan hyvinkin isoja alueita. Mutta tietenkään täydelliseen suojauksen ei koskaan päästä ja myös dronet kehittyvät tässä matkan varrella. Mutta tällainen halpojen massadronejen aika voi olla aika nopeasti ohi, joilla pystytään iskemään ihan joka paikkaan. Toki ne tulevat jäämään monen tahon työkaluksi, mutta niiden merkitys vähenee.
Mutta, se ei auta venäjää tässä sodassa.
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa siitä, että millä ja miten venäjä on noita droneja onnistunut ampumaan alas? Jos kyseessä on ohjuksilla suoritetut tiputukset, niin olisi kyllä kiva tietää, paljonko ohjuksia kuluu per yö?
Aika seppiä ne ryssät on, mutta tuollaisen kunnolla räjähtäneen jalostamon korjaus kestää lännessä lähemmäs viitisen vuotta, kaikki mahdollinen on saatavilla kun laittaa rahaa pöytään toista miljardia. Ryssillä ei ole käytännössä juuri mitään oikeasti tarvittavista komponenteista. Ja nyt kun on toistakymmentä iskua tehty niin tuskinpa niitä korjaamisen osaajia riittää kaikkiin yksiköihin. Olen yllättynyt, jos edes kaksi noista jotka ovat saaneet kolonniin osuman tuottaa öljyjalosteita tänä vuonna. Kestää kuukausia edes saada selville mitä kaikkea on mennyt rikki ja saada romut purettua edestä pois.Noita iskuja on ollut monenlaisia. Jossain taidettiin tosiaan osua tislauskolonniin, mutta osassa selvästi vain johonkin huoltokäytävälle tai yksittäiseen varastosäiliöön. On turhaa optimismia kuvitella että jokainen isketty jalostamo olisi viikkoja poissa käytöstä.
Perinteisesti on tuollapäin ollut niin että kaikki katkot ovat huoltokatkoja. Tarkoitan että kun joku on rikki se on huoltokatko ( ja luokitellaan suunnitelluksi katkoksi) samoin se suunniteltu vuosihuolto. Jalostamot joissa suuri ero päivistä lasketun ja toteteutuneen vuosituotannon välillä ovat olleet usein pois tuotannosta ihan siksi että kunto on huono , milloin mikäkin särkyy.Joo, juuri aattelin että varmasti huoltokatkot on osasyynä noihin, mutta kieltämättä silti ne syö kyllä ison osan laskennallisesta vuosikapasiteetista joidenkin jalostamoiden osalta.
Laitos lienee mahdollisen sodan ensimmäisiä uhreja. Korvaavia resursseja pitää rakentaa kauemmas tai varautua tuontiin.Suunnatun energian laitteet, laserit yms. lienevät seuraava, oikeasti kenttäkelpoinen kehitysaskel. Tarvitsevat vaan ilmeisen paljon virtaa. Samalla oikeasti mietityttää Kilpilahden suojaus sekä ryssän ohjuksia että droneja vastaan. Reagointiaikaa ei jää kovin paljoa havainnosta.