Ukrainan konflikti/sota


Kuubassa nousi bensan hinta 5x kun ryssä julisti maaliskuun alussa polttonesteiden vientikiellon.

Nyt Kuubassa on ollut reilun viikon isoja mielenosoituksia joissa kansa vaatii vapautta.

Tämä sama tulee toistumaan jokaisessa ryssän liittolasmaassa jos ryssän halvan energian vienti loppuu.

Ryssän vaikutusvalta vähenee ja niiden pitää revetä yhä useammalle rintamalle, samaan aikaan Ukraina kiihdyttää iskuja ryssän jalostamoihin.

Odotan kun "stan-maissa" käy sama, ryssä on jossain vaiheessa pakotettu lopettamaan polttoainevienti myös näihin maihin.

En osaa sanoa, mikä määrä Venäjän öljynviennistä kohdistuu Kuubaan, mutta polttoaineen hinnan nostosta tiedotettiin pian vuodenvaihteen jälkeen eli ennen tätä tuoreinta Venäjän vientikieltoa (tosin samanlainen vientikielto nähtiin viime vuonna, joten kenties Kuuban tilanne johtuu osaksi siitä?).

Kuubassa nähtiin mielenosoituksia jo muutama vuosi sitten, taisi olla 2021? Maa ei ole toipunut koronaviruksen jälkeen, mikä johtuu tietysti valtaosaksi huonosta johtamisesta ja "valitusta linjasta".

Vilkaisin nopeasti, mitä Kuubasta on kirjoitettu viime päivinä.

Kuulostaa hyvin synkältä, siellä on 18 tuntia tai kauemmin kestäviä black-out katkoja per päivä (johtuen sähköntuotannon vaikeuksista, mikä osuus niistä lie johtuu öljystä?). Lisäksi on ollut jo pidempään pulaa ruuasta, ovat jopa pyytäneet YK:lta apua.

Polttoaineen hinta nostettiin tosiaan 5-kertaiseksi ja ruuan hinta on myös noussut. Polttoaine on ollut pitkään "halpaa" mutta suhteessa väestön palkkatasoon, moni on kutsunut sitä kalliiksi. Auton omistaminen on kohtuu harvinaista mutta polttoaineen hinnan nousu näkyy tietysti kaikessa: tavaran kuljetus kumipyörillä, bussilippujen hinta yms.

Toistaiseksi mielenosoitukset ovat olleet "rauhallisia" mutta miten pitkään väki katsoo tätä menoa? Joku voisi sanoa että Venezualan ja Pohjois-Korean esimerkkien perusteella ihmiset voidaan pakottaa tyytymään osaansa, tosin toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy.

Miten tämä liittyy Ukrainan sotaan? En tosiaan tiedä, missä määrin Kuuban vaikeudet johtuvat Venäjän öljyn vientikiellosta tai kenties sen avustusten leikkauksista (sikäli kun sellaisia on ollut ennen Ukrainaan hyökkäämistä) mutta useamman asiantuntijan suulla on sanottu, että Venäjällä ja Putinilla on ystäviä tasan niin kauan kuin heillä on rahaa jolla ostaa kyseinen ystävyys. Mitä vaikeammaksi Venäjän tilanne menee, sitä vähemmäksi nämä "ystävät" käyvät.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo dronejen määrä ja vaikutus on jotain ihan käsittämätöntä. Käytännössä torjuvat hyökkäyksiä yksin niillä, säästää verta todella paljon. Ironisesti T-62M näyttää kestävän osumaa paljon T-72/90 paremmin.

Aivan päätöntä kyllä yrittää hyökätä tuollaisessa dronesateessa. Mutta ryssä on ryssä.
Tosiaan aivan järjetöntä, vaan miten hyökkäät jos joka lohkolla meininki on sama tai lähitulevaisuudessa vielä pahempi? Sama valitettavasti koskee myös Ukrainaa jos venäjä saa dronetoimintansa samalle tasolle ja volyymille.

Olen sanonut aiemminkin, mutta tulemme näkemään tämän vuoden aikana näkemään kymmenien dronejen yhtäaikaisia saturaatioiskuja. Se kumpi tehokkaan vastakeinon noihin keksii, saattaa olla jopa tämän sodan voittaja.
 
En osaa sanoa, mikä määrä Venäjän öljynviennistä kohdistuu Kuubaan, mutta polttoaineen hinnan nostosta tiedotettiin pian vuodenvaihteen jälkeen eli ennen tätä tuoreinta Venäjän vientikieltoa (tosin samanlainen vientikielto nähtiin viime vuonna, joten kenties Kuuban tilanne johtuu osaksi siitä?).

Kuubassa nähtiin mielenosoituksia jo muutama vuosi sitten, taisi olla 2021? Maa ei ole toipunut koronaviruksen jälkeen, mikä johtuu tietysti valtaosaksi huonosta johtamisesta ja "valitusta linjasta".

Vilkaisin nopeasti, mitä Kuubasta on kirjoitettu viime päivinä.

Kuulostaa hyvin synkältä, siellä on 18 tuntia tai kauemmin kestäviä black-out katkoja per päivä (johtuen sähköntuotannon vaikeuksista, mikä osuus niistä lie johtuu öljystä?). Lisäksi on ollut jo pidempään pulaa ruuasta, ovat jopa pyytäneet YK:lta apua.

Polttoaineen hinta nostettiin tosiaan 5-kertaiseksi ja ruuan hinta on myös noussut. Polttoaine on ollut pitkään "halpaa" mutta suhteessa väestön palkkatasoon, moni on kutsunut sitä kalliiksi. Auton omistaminen on kohtuu harvinaista mutta polttoaineen hinnan nousu näkyy tietysti kaikessa: tavaran kuljetus kumipyörillä, bussilippujen hinta yms.

Toistaiseksi mielenosoitukset ovat olleet "rauhallisia" mutta miten pitkään väki katsoo tätä menoa? Joku voisi sanoa että Venezualan ja Pohjois-Korean esimerkkien perusteella ihmiset voidaan pakottaa tyytymään osaansa, tosin toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy.

Miten tämä liittyy Ukrainan sotaan? En tosiaan tiedä, missä määrin Kuuban vaikeudet johtuvat Venäjän öljyn vientikiellosta tai kenties sen avustusten leikkauksista (sikäli kun sellaisia on ollut ennen Ukrainaan hyökkäämistä) mutta useamman asiantuntijan suulla on sanottu, että Venäjällä ja Putinilla on ystäviä tasan niin kauan kuin heillä on rahaa jolla ostaa kyseinen ystävyys. Mitä vaikeammaksi Venäjän tilanne menee, sitä vähemmäksi nämä "ystävät" käyvät.
Ukrainan isku Laukaansuun LNG ja kondensaattilaitokseen alkaa saada yhä laajempia vaikutuksia. Bensan osalta ryssän vienti on ollut vähäistä ja Laukaansuun kondensaattilaitoksen tuottama bensa oli merkittävä lisä vientiin. Näin yhden yksikön iskulla meni useampi hiilivetytuote pois markkinoilta: LNG ja kondensaattien jalosteet.

Nämä kumpikin oli pääosin vientiin meneviä ja juurikin sitä "arvokasta" valmiiksi jalostettua tuotetta. Raakaöljyllä on vaikea tukea vaikka Kuubaa kun ei siellä ole jalostamoja, raakaöljyn reitti kulkenee Venezuelan jalostamojen kautta Kuubaan. Tämä selittää myös miksi ryssä vei raakaöljyä Venezuelaan, loppuasiakas oli taatusti Kuuba.

Joten iskulla Laukaansuuhun Ukraina veti maton lilliputtelin eteläamerikka ystävyyksiltä, enää tuskin tarttee pitkänmatkan bommareilla sinne lennellä kun ei ole vara maksaa korruptiota taaloissa eikä öljyjalosteissa. Muutenkin jalostamoiskujen merkittävin lyhyenaikavälin vakutus on öljyjalosteiden viennin loppuminen. Tilalle tulaa raskas ja hapan kurals jota harva jalostamo pystyy ottamaan vastaan.

Ystävällismielisten maiden huvetessa merkittävin vaikutus on bulvaanitoiminnan vaikeutuminen. Tuskimpa nuo hallitukset ottaa pakoteriskiä lilliputtelin vuoksi kun ei tule sitä voitelua.
 
Tässä päivitetty lista #6 ryssän jalostamoista. Lisätty toinen epäonnistunut isku Yaroslaviin. Nämäkin on hyvä tietää jos vain tietoa on, niin nähdään mistä kohtaa koputellaan jo. Ufa group refineris on myös jatkossa jaettu kolmeen erilliseen jalostamoon. Isku ei välttämättä tarkoita 100% tuotannon stoppia.

Rosneft
  • Ufa Refinery (Bashneft), 129,000 bbl/d (20,500 m3/d) (~1,700 km Harkovasta)
  • Novo-Ufa Refinery (Bashneft), 122,500 bbl/d (19,480 m3/d) (~1,700 km Harkovasta)
  • Ufaneftekhim Refinery (Bashneft), 160,000 bbl/d (25,000 m3/d) (~1,700 km Harkovasta)
  • Ryazan Refinery 13,1 (342,000 bpd) <- isku 13.3.2024
    • 7. suurin venäjällä, 4.6% Venäjän jalostuksesta
    • 6.4% bensiinistä, 4.1% dieselistä, 7.7% öljypolttoaineista ja 8.0% lentopetrolista
  • Angarsk Petrochemical Company 9,3 (194,000 bpd) (~5,500 km Harkovasta)
  • Tuapse Refinery 9,0 (240,000 bpd) <- isku 24.1.2024
    • tuotteet: naphtha, fuel oil, vacuum gasoil and high-sulphur diesel
  • Slavneft-Yanos, Yaroslav, 7,3 (1,000 km Harkovasta), epäonnistuneet iskut 29.1.2024 ja 18.3.2024
  • Achinsk Refinery 7,1 (129,000 bpd) (~4,000 km Harkovasta)
  • Novokuibyshevsk Refinery 6,7 (136,000 bbd) <- isku 16.3.2024
    • jalosteita kaikkiin autotyyppeihin, voiteluöjyjä, bitumia, coke ja muita petrokemikaaleja
  • Syzran Refinery 6,5 <- isku 16.3.2024
    • bensiini, diesel, lentopetroli, bitumi
  • Saratov Refinery 6,3 (120,500 bbl/d) (~800 km Harkovasta)
  • Komsomolsk Refinery 5,9 (143,000 bpd)
  • Kuibyshev Refinery 4,5 (120,500 bpd) <- isku 16.3.2024
  • Small refining facilities** 1,9
Gazprom Neft
  • Astrakhan Refinery, 66,000 bpd (~1,200 km Harkovasta)
  • Moscow Refinery, (Gazprom Neft/Central Fuel Company), 213,000 bpd <- isku 13.2.2024
    • 40% Moskovan bensiinistä ja 50% dieselistä, suurin osa Moskovan lentopetrolista
  • Omsk Refinery, 380,000 bpd (~3,000 km Harkovasta)
  • Ryazan Refinery, (TNK-BP), 253,000 bpd (tämä on ilmeisesti jo Rosneftin listalla, yhteisomistus)
  • Nizhnevartovsk Refinery, (TNK-BP), 25,100 bpd (~3,500 km Harkovasta)
  • Saratov Refinery, (TNK-BP), 108,000 bpd (tämä on ilmeisesti jo Rosneftin listalla, yhteisomistus)
Lukoil
  • Volgograd, 287,000 bpd <- isku 3.2.2024
  • Perm, 259,500 bpd (~1,800 km Harkovasta)
  • Nizhny Novgorod, 340,000 bpd <- isku 12.3.2024
  • Ukhta, 71,500 bpd (~2,300 km Harkovasta)
Sibur
  • Tobolsk Petrochemical Refinery (Sibur), 138,000 bbl/d (21,900 m3/d) (~2,800 km Harkovasta)
Tatneft
  • Taneco refinery, Nizhnekamsk, Tatarstan, (150,000 bbl/d) (~1,500 km Harkovasta)
  • Taif refinery (vieressä), 143,000 bbl/d (Taneco + Taif yhteensä 10 miljoonaa tonnia)
Novatek
  • Laukaansuun LNG terminaali, 7 miljoonaa tonnia <- isku 22.1.2024
  • Purovsky plant, 13 miljoonaa tonnia (~3,700 km Harkovasta)
Surgutneftegas
  • Kirish Oil Refinery, 10 miljoonaa tonnia (346,000 bbd), (1,300 km Harkovasta), jalostamoja mahdollisesti kaksi
Muut
  • Antipinsky Refinery (JSC Antipinsky Refinery), 114,000 bbl/d (18,100 m3/d) (~2,600 km Harkovasta)
  • Khabarovsk Refinery (АО "ННК-Хабаровский НПЗ"::Главная), 86,000 bbl/d (13,700 m3/d) (~8,000 km Harkovasta)
  • Yaya Refinery (NefteKhimService), 57,000 bbl/d (9,100 m3/d)
  • Chernigov Refinery (ZAO Chernigovski NPZ), Novaya Balahonka, Kemerovo Oblast, 0,25 miljoonaa tonnia vuodessa
  • Krasnodar Refinery (Russneft), (52,000 bbd)
  • Slavyansk Oil Refinery, Slovyansk-on-Kuban, Krasnodar Krai (Slavyansk ECO), 4 miljoonaa tonnia vuodessa <- isku 17.3.2024
  • Ilsky Refinery (KNGK Group), 6.6 miljoonaa tonnia vuodessa (132,000 bpd) <- isku 9.2.2024
  • Novoshakhtinsk Refinery (Peton Invest/Yug), 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa (172,000 bpd) <- isku 13.3.2024
  • Orsk Refinery (SAFMAR), (114,000 bbd)
  • Afipsky Refinary (Safmar), 6 miljoonaa tonnia vuodessa (120,000 bpd) <- isku 9.2.2024
  • Perviy Zavod Refinary, Polotnyanyy, Kaluga (24,000 bpd) <- isku 30.8.2023 (2 dronea), uusi 15.3.2024
    • kevyen öljyn jalostusta
    • tuotteet: oil solvents, process fuel, residual fuel oil
Nyt löytyy tarkempaa tietoa muutaman jalostamon iskuista:
https://www.moscowtimes.ru/2024/03/...-popal-vbolnitsu-posle-viborov-putina-a124828

Jos on innokkuutta niin listaan voi lisätä todennetun tuotantomenetyksen, näitä tietoja alkaa tippua sieltä täältä.
 
Olen sanonut aiemminkin, mutta tulemme näkemään tämän vuoden aikana näkemään kymmenien dronejen yhtäaikaisia saturaatioiskuja. Se kumpi tehokkaan vastakeinon noihin keksii, saattaa olla jopa tämän sodan voittaja.
Minusta tuntuu, että tämän sodan lopputulosta ei ratkaista maavoimilla. Dronet on muuttaneet sotaa niin, että ei tuolla ole enää tilaa miehille ja ajoneuvoille. Tai no jossakin vaiheessa keksitään se vastakeino, mutta en sitten tiedä kuinka nopeasti. Sodan ratkaisu voisi olla nuo jalostamoiskut ja ryssän kansan herääminen kun bensa loppuu ja alkaa Vodkasta ja leivästä olemaan pulaa kun jakelu sakkaa. Ja joo ei se ryssä herää siihen, että sota on paha asia ja Ukrainaan ei saisi hyökätä vaan ihan pelkästään oman navan kärsiminen laittaa mellakoimaan. Ryssä on ryssä ja ryssänä pysyy aina ja ikuisesti.

Jos ne lähettää niitä Jehuja, niin onhan ainakin sitten joku tuote johon saa combat proven leiman Pasin lisäksi.
 
ryssä ostaa sateliittikuvia ennen ja jälkeen iskujen... ryssän omat sateliitit lie niin paskassa kunnossa/wanhoja/eivät pysty hommaansa (ullaatyys)....

paskapuhetta on sotilakohteisiin iskeminen, näkevät varmasti, että siviilikohteisiin on osuttu (ja tähdätty)

maxar.jpg
Maxar-satelliittikuvayhtiön kuva näytti Mariupolin tuhoja huhtikuussa 2022.

Venäjä ostaa amerikkalaisten satelliittikuvia ohjusiskujaan varten​


Venäjän arvioidaan ostavan yhdysvaltalaisten satelliittikuvayhtiöiden tuotteita ohjusiskujensa kohdentamiseksi. Asiasta kertoo Atlantic-lehti, joka sai tietonsa havainnon tehneeltä ukrainalaiselta sotilaslähteeltä.
Ukrainassa on havaittu, että kaupallisilta satelliittikuvayhtiöiltä on useasti tilattu kuvia tietyistä kohteista viikko tai useampi viikko ennen kuin niihin on kohdistunut Venäjän pidemmän kantaman ohjuksen isku. Monesti satelliittikuvayhtiöiltä tilattiin kuvia vielä sen jälkeenkin, kun isku oli tapahtunut. Atlanticin mukaan kuvien tilaaminen iskun jälkeen tapahtuisi siksi, että ne ovat kätevä tapa todistaa iskun onnistuminen.

Toisaalta: sen jälkeen, kun ohjusisku on tapahtunut, kohde muuttuu kaikille kiinnostavaksi. Siihen kohdistuu uutisarvoa, ja niin avoimia tietolähteitä tutkivat OSINT-analyytikot kuin mediakin käyttävät kaupallisten satelliittikuvayhtiöiden aineistoja.
Satelliittikuvan tilaaminen on yksityishenkilölle hintavaa. Yksittäisen kuvan hinta voi liikkua noin tuhannessa eurossa. Valtiolle tai asevoimille se on kuitenkin pieni hinta sen rinnalla, että yksittäinen ohjus maksaa vähintään miljoonan.
Atlantic kertoo esimerkin. Myrhorod sijaitsee noin puolimatkassa Kiovan ja Harkovan välillä. Siellä ei ole juuri muuta sotilaallisesti kiinnostavaa kuin lentokenttä. 2. huhtikuuta 2022 Myrhorodin kentälle kohdistui Venäjän ohjusisku. Kävi ilmi, että yhdysvaltalaisilta satelliittikuvayhtiöiltä oli tilattu kuvia Myrhorodin lentokentästä ainakin yhdeksän kertaa pelkästään iskua edeltäneen viikon aikana. Iskua seuranneen viikon aikana joku tilasi kuvia jälleen.
Ajalliset yhteydet on helppo todentaa, sillä kaupallisten satelliittikuvayhtiöiden aiemmin tilaajilleen ottamat kuvat päätyvät niiden valikoimaan tutustuttaviksi. Niinpä kuvia ja niiden tilaamisajankohtia on yksinkertaista tutkia myös jälkikäteen.
Venäjä ei tietenkään osta satelliittikuvia omissa nimissään. Hankkiminen tapahtuu välikäsien kautta. Tällainen voi olla esimerkiksi ”frontiksi” kutsuttu yritys. Frontti vaikuttaa julkisesti ja yritysrekisteritietojen perusteella tavanomaiselta firmalta, mutta on todellisuudessa esimerkiksi valtiollisen tiedustelun tai asevoimien hallinnassa.
Atlantic kysyi asiasta myös Johns Hopkinsin yliopiston paikkatietotiedustelun opettajalta Jack O’Connorilta. O’Connor teki hänelle esitellystä datasta samansuuntaisen johtopäätöksen kuin ukrainalaiset lähteet mutta huomautti, ettei johtopäätöksen perusteella voi osoittaa Venäjän osallisuutta varmuudella.
Atlantic nimeää artikkelissaan kaksi suurinta satelliittikuvayhtiötä: ne ovat Planet ja Maxar. Molemmat yhtiöt korostavat julkisesti, että tekevät tarkkaa ennakkovalintaa siitä, keille kuvia myyvät. Esimerkiksi Planet kommentoi tarjoavansa kuviaan vastuullisten organisaatioiden, kuten hallintojen, avustusorganisaatioiden ja median käyttöön. Yhtiö ei kuitenkaan kommentoinut, millaisia tarkistusprosesseja sillä on. Ainakin Planet kiisti Atlanticille, että se möisi mitään kuvatuotteita venäläisten käyttöön.
Planet, Maxar sekä kolmas satelliittikuvayhtiö BlackSky saivat tuotekehityssopimukset Yhdysvaltain puolustusministeriön alaiselta National Reconnaissance Officelta (NRO) vuonna 2019. Vaikka NRO:lla on 50 omaa tiedustelusatelliittia, se palkkasi nämä kolme yhtiötä keväällä 2022 tuottamaan myös itselleen satelliittikuva-aineistoa Ukrainasta. Brittilehti The Times kertoi esimerkiksi Maxarin sopimuksen olevan kymmenvuotinen ja arvoltaan noin kolme miljardia euroa.
Sopimuskumppanuudet Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa voivat hankaloittaa kuvayhtiöiden asemaa, mikäli käy ilmi, ettei niiden valvonta toimi. Yhdysvallat tuskin haluaa, että Venäjän asevoimilla on käytettävissään samat resurssit kuin heilläkin.
Atlanticin lähde Ukrainan asevoimissa toivoi, että satelliittikuvayhtiöt voisivat antaa Ukrainalle mahdollisuuden nähdä aikaisemmin, mitä kuvia niiltä tilataan. Tämä voisi helpottaa Ukrainaa Venäjän iskujen ennakoinnissa.

 
Minusta tuntuu, että tämän sodan lopputulosta ei ratkaista maavoimilla. Dronet on muuttaneet sotaa niin, että ei tuolla ole enää tilaa miehille ja ajoneuvoille. Tai no jossakin vaiheessa keksitään se vastakeino, mutta en sitten tiedä kuinka nopeasti. Sodan ratkaisu voisi olla nuo jalostamoiskut ja ryssän kansan herääminen kun bensa loppuu ja alkaa Vodkasta ja leivästä olemaan pulaa kun jakelu sakkaa. Ja joo ei se ryssä herää siihen, että sota on paha asia ja Ukrainaan ei saisi hyökätä vaan ihan pelkästään oman navan kärsiminen laittaa mellakoimaan. Ryssä on ryssä ja ryssänä pysyy aina ja ikuisesti.

Jos ne lähettää niitä Jehuja, niin onhan ainakin sitten joku tuote johon saa combat proven leiman Pasin lisäksi.

Minä uskon että jalkaväen sekä mekanisoitujen ja panssaroitujen joukkojen liike ja eteneminen voi tuottaa tämän sodan ratkaisun MUTTA sen pitää tapahtua vahvan ja tiheän EW-järjestelmien + vastatykistön + tykistön + dronejen yhteistyön tukemana eli näiden tuottaman sateenvarjon alla.

Nämä jälkimmäiset yhdessä iskevät vastustajan dronetiheyteen aukon jossa muilla on tilaa toimia. Tämä ei tietysti ole täydellinen ja 100% suoja.

Vertaan tilannetta Egyptin joukkojen liikkeeseen oman ilmatorjunnan sateenvarjon alla Yom Kippurin sodassa 1973, tosin silloin haettiin suojaa vain Israelin ilmavoimilta kun taas nykyinen haaste on monimutkaisempi.

Toki on mahdollista että droneja on yksinkertaisesti liian paljon ja niiden torjunta liian vaikeaa - tai että siihen ei löydy kustannustehokasta vastausta tarpeeksi nopeasti. Silloin sota voi hyvinkin jumiutua asemasodaksi jossa paiskotaan droneja puolin ja toisin, jalkaväen kaivautuessa syvälle ja ajoneuvojen pysyessä kaukana selustassa.
 
Ukrainan isku Laukaansuun LNG ja kondensaattilaitokseen alkaa saada yhä laajempia vaikutuksia. Bensan osalta ryssän vienti on ollut vähäistä ja Laukaansuun kondensaattilaitoksen tuottama bensa oli merkittävä lisä vientiin. Näin yhden yksikön iskulla meni useampi hiilivetytuote pois markkinoilta: LNG ja kondensaattien jalosteet.

Nämä kumpikin oli pääosin vientiin meneviä ja juurikin sitä "arvokasta" valmiiksi jalostettua tuotetta. Raakaöljyllä on vaikea tukea vaikka Kuubaa kun ei siellä ole jalostamoja, raakaöljyn reitti kulkenee Venezuelan jalostamojen kautta Kuubaan. Tämä selittää myös miksi ryssä vei raakaöljyä Venezuelaan, loppuasiakas oli taatusti Kuuba.

Joten iskulla Laukaansuuhun Ukraina veti maton lilliputtelin eteläamerikka ystävyyksiltä, enää tuskin tarttee pitkänmatkan bommareilla sinne lennellä kun ei ole vara maksaa korruptiota taaloissa eikä öljyjalosteissa. Muutenkin jalostamoiskujen merkittävin lyhyenaikavälin vakutus on öljyjalosteiden viennin loppuminen. Tilalle tulaa raskas ja hapan kurals jota harva jalostamo pystyy ottamaan vastaan.

Ystävällismielisten maiden huvetessa merkittävin vaikutus on bulvaanitoiminnan vaikeutuminen. Tuskimpa nuo hallitukset ottaa pakoteriskiä lilliputtelin vuoksi kun ei tule sitä voitelua.
Yritin löytää, mutta en löytänyt tuoretta tietoa gasumin lng ostoksista.
Heillähän on tämä sopimus venäjän kanssa jatkuvista maksuista, vaikka sitten eivät kaasua hakisikaan.
Milloin ollaan sen äärellä ettei ryssä pysty toimittamaan lng kaasua.
Silloin sopimusrikko ja oikeus irtisanoa sopimus...
Tai jopa sanktiomaksu, mitä tosin ei ikinä ryssä maksa!
 
Eikö täällä keskustella muusta kuin öljyn tuottamisesta ja jalostamoista... Joo liittyy ne etäisesti sotaan, alkaa tulla korvista ulos ja sodan muu kulku hukkuu tuonne keskusteluun. Tehkää oma sivu öljyn tuottamiselle
Vähän OT, mutta mielestäni tätä keskustelua on jo pilkottu ihan tarpeeksi. Toi koko ryssän sisällissotaa käsittelevä keskustelu on käytännössä vain sivujuonne tässä konfliktissa, samoin transnistriaa käsittelevät jutut. Jos löytyy mielenkiintoisempaa sisältöä keskusteluun lisättäväksi, niin saa toki jakaa.
 
Minusta tuntuu, että tämän sodan lopputulosta ei ratkaista maavoimilla. Dronet on muuttaneet sotaa niin, että ei tuolla ole enää tilaa miehille ja ajoneuvoille. Tai no jossakin vaiheessa keksitään se vastakeino, mutta en sitten tiedä kuinka nopeasti.
Saattaa ollakin näin, mutta kyllähän se maavoimien ote jossain vaiheessa murtuu jos taivas täyttyy droneista ja tappiot nousevat sfääreihin. Joku 200 dronen yhtäaikainen hyökkäys, joka tuhoaa karttaruudulta kaikki taisteluajoneuvot tunnissa voi olla niin lamauttava, että rintama yksinkertaisesti alkaa murtumaan varsinkin jos hyökkääjä kykynee ylläpitämään vastaavaa voimaa päivä toisensa jälkeen ja drone-johdettu tykistö jauhaa kaiken pehmeän samalla. Sitten se on siinä.

Ja se, että Ukraina länsimaiden avustuksella kehittää sopivaa parvitekoälyteknologiaa (800 000 tykistökranaattin ohella) viittaa siihen, että juuri tuohon pyritään.
 
Viimeksi muokattu:
Lievä OT: ainakin 50% (~31.6 miljoonaa) putlerille tulleista äänistä on ollut "vale ääniä"

138003063-scaled.jpg

Äänestystä Venäjän miehittämässä Ukrainan Mariupolissa. AFP / LEHTIKUVA / STRINGER

Vladimir Putinin tulokseen lisättiin jopa yli 30 miljoonaa väärennettyä ääntä​



Asiantuntijoiden laskelmien perusteella Vladimir Putin sai Venäjän presidentinvaalissa noin 22-32 miljoonaa valeääntä. Luvut ovat häkellyttäviä.
Vaalit ovat olleet Vladimir Putinin aikakaudella laajasti vilpillisiä. Oikea poliittinen oppositio on myös kurtistettu olemattomiin viime kädessä väkivalloin. Valtaapitävien vastaehdokkaina ovat vaaleissa tyypillisesti vain Kremlin todellisuudessa kontrolloiman niin sanotun ”systeemisen opposition” ehdokkaat. Vuosien saatossa vaalivilppi on myös mennyt yhä röyhkeämmäksi. Mikäli nyt julkaistut laskelmat pitävät paikkansa, on kyse kuitenkin tällä kertaa aivan poikkeuksellisista luvuista.

Ensimmäiseen arvioon päätyy vaalimatematiikan asiantuntija Ivan Shuksin. Hän kertoo itsenäisen vaalitarkkailuorganisaatio Golosin artikkelissaan, että Putinin tulokseen lisättiin noin 22 miljoonaa valeääntä. Hän huomauttaa, että käytetyssä mallissa otetaan huomioon vain paperiäänissä tilastoanalyysin perusteella havaittu vilppi. Päälle tulevat vielä miehitetystä Ukrainasta viranomaisten mukaan saatuihin noin neljä miljoonaan ääneen sekä sähköisesti annettuihin noin kahdeksaan miljoonaan ääneen sisältynyt vilppi.
Itsenäisen venäläismedia Novaja Gazetan luvut ovat vielä karumpia. Venäjän vaaleja jo vuosia mallintaneen matemaatikko Sergei Shpilkinin malliin perustuvassa laskemassa päädyttiin siihen, että Vladimir Putin sai peräti 31,6 miljoonaa väärennettyä ääntä. Tämä on käytännössä puolet diktaattorin koko äänisaalista.
Vladimir Putin sai tarkoin ennalta suunnitellussa vaalinäytelmässään 87,3 prosentin kannatuksen. Äänestysaktiivisuus oli puolestaan Kremlin mukaan peräti 77,4. Molemmat luvut ovat Venäjän ennätyksiä.
 
Tuo dronejen määrä ja vaikutus on jotain ihan käsittämätöntä. Käytännössä torjuvat hyökkäyksiä yksin niillä, säästää verta todella paljon. Ironisesti T-62M näyttää kestävän osumaa paljon T-72/90 paremmin.


Tosiaan aivan järjetöntä, vaan miten hyökkäät jos joka lohkolla meininki on sama tai lähitulevaisuudessa vielä pahempi? Sama valitettavasti koskee myös Ukrainaa jos venäjä saa dronetoimintansa samalle tasolle ja volyymille.

Olen sanonut aiemminkin, mutta tulemme näkemään tämän vuoden aikana näkemään kymmenien dronejen yhtäaikaisia saturaatioiskuja. Se kumpi tehokkaan vastakeinon noihin keksii, saattaa olla jopa tämän sodan voittaja.

Vastakeino halpisdroonien massahyökkäyksiin on keksitty jo kauan sitten: tehokkaat ilmavoimat. Joo, halpisdrooneja saa paljon halvalla, ja niillä voi sitten rangaista x kilometrin sisällä maassa möyrivää vihollisen tankkia, tykkiä ja jalkaväkimiestä oikein kunnolla. Mutta mitäs jos vihollisella sattuu olemaan kunnolliset ilmavoimat? Venäjällä ja Ukrainalla ei ole, ja sen takia ovat tässä dronetuksen ja miinakenttien ihmislihamuhennoksessa jumissa. Mutta jos laitetaan jomman kumman tilalle vaikka USA, niin homma näyttääkin vähäsen erilaiselta.

Jos on tehokas ilma-ase, ei tarvitse hakata päätä dronejen ja miinakenttien seinään maavoimien lihahyökkäyksillä, vaan dronejen ulottumattomissa pörräävät hävittäjät ja pommikoneet satavat rautaa vihollisen niskaan taivaalta. Vihollisen logistiikka räjäytetään, sillat, satamat, öljynjalostamot ja -säiliöt, ammusvarastot, junat ja kuorma-autot saavat täsmäpommista niskaan. Mitä se droonimies nyt tekee, kun logistiikka ei kulje, mistä saat safkat ja lisää niitä drooneja? Vaikka ei niitä drooneja oikeastaan heti tarvitsekaan, kun ei ole vihollisia lähelläkään kantomatkan sisällä. Ja siinä vaiheessa kun ne ilmavoimat alkaa jahdata niitä droonimiehiä korsuissaan, alkaa huumori olla vähissä. Kun on tehty sopivasti vahinkoa, ilmavoimat siirtyy möyhentämään niitä linnoituslinjoja, tuhoaa sieltä tykistöt sun muut ja pakottaa jätkät pysymään piilossa tai kuolemaan. Samalla voidaankin sitten alkaa rauhassa tuhoamaan niitä miinakenttiä sieltä mistä halutaan jossain vaiheessa edetä maavoimalla, sitten kun ne miinakenttiä suojaavat linnoitukset tykistöineen ja dronemiehineen on tuhottu. Toki vihollinen yrittää tätä kaikkea alusta asti estää omilla ilmavoimilla ja ilmatorjunnalla, mutta ei se toimi jos vastassa on tehokas ilma-ase häivekoneilla ja kehittyneellä SEAD/DEAD-kyvyllä vihollisen ilmatorjunnan lamauttamiseksi. Siihen on syy miksi jenkit ovat aina panostaneet tähän asiaan niin suurella rahalla. Se nimittäin toimii.

Olen monessa yhteydessä ja monta kertaa sanonut että dronehype on lähtenyt aivan lapasesta. Hyödyllinen työkalu se drooni on, mutta ei mikään sodankäynnin luonteen täysin mullistava superase joka tekee kaikesta muusta kertarysäyksellä vanhanaikaista ja turhaa. Ilmavoimat on se mikä edelleen jyllää, ja ilmavoimaa vastaan halpisdronella ei tee yhtään mitään, muuta kuin siinä tilanteessa että saat vietyä ne dronemiehesi vihollisen tukikohtien lähelle ja yrität siellä sitten syvällä vihollisen alueella hyökkäillä maassa olevia ilma-aluksia vastaan. Ei ole helppoa sellainen puuha, ja vihollinen toki varautuu sellaiseen parhaansa mukaan. Ja jos ne vihollisen hävittäjät operoikin lentotukialukselta, sitten tämäkään kikka ei ole edes mahdollinen.

Tehokkaat ilmavoimat ovat toki todella kalliit. Ja sen vuoksi halvempiakin ratkaisuja halpisdroonimassoihin on jo testissä, esim. energia-aseet. Laseria liikkuvan lavetin kyytiin ja dronet taivaalta 10 euron laukaushintaan, yhtäkkiä ne droonit ovatkin kalliimpia kun niiden tuhoamiseen käytettävä ammus. Ennen kuin laservehkeitä nähdään käytössä niin kehittynyttä ammusilmatorjuntalavettia tullaan käyttämään järkihintaiseen dronemassojen siivoamiseen. Unohtamatta tietenkään drooneja joiden tehtävä on toisten droonien tuhoaminen. Droonien välisiä koiratappeluita on jo muutama nähtykin Ukrainassa.

Droonit tulevat olemaan osa tulevaisuuden sodankäyntiä, se on selvä juttu. Ovathan ne olleet osa sodankäyntiä jo ainakin Vietnamin sodasta asti, missä jenkit käyttivät droneja huomattavan paljon esim. tiedusteluun. Mutta ei se homma niin tule menemään, että dronejen takia ei enää tarvita hävittäjiä, lentotukialuksia tai panssarivaunuja, tai edes jalkaväkimiehiä. Sellainen pohdinta missä mietitään ostetaanko hävittäjiä tai lentotukialus vai tsiljoona halpisdroonia ei ole järkevää kehittyneelle maalle. Tietysti on sellaisia maita, joilla ei ole joko varaa tai muista syistä mahdollisuuksia hankkia tai operoida hävittäjiä tai varsinkaan lentotukialuksia, ehkä esim. kukaan ei halua myydä sellaisia ja itse ei osata valmistaa. Sellaiselle maalle halpisdronemassa on järkevämpi sijoitus, se on täysin totta.

Tähän sotaan ei Ukraina ehdi saamaan kunnon ilmavoimia, mutta jos sota päättyy hyvin niin tulevaisuudessa näemme varmasti Ukrainan panostavan sellaisiin jos talous vain sallii.
 
Saattaa ollakin näin, mutta kyllähän se maavoimien ote jossain vaiheessa murtuu jos taivas täyttyy droneista ja tappiot nousevat sfääreihin. Joku 200 dronen yhtäaikainen hyökkäys, joka tuhoaa karttaruudulta kaikki taisteluajoneuvot tunnissa voi olla niin lamauttava, että rintama yksinkertaisesti alkaa murtumaan varsinkin jos hyökkääjä kykynee ylläpitämään vastaavaa voimaa päivä toisensa jälkeen ja drone-johdettu tykistö jauhaa kaiken pehmeän samalla. Sitten se on siinä.

Ja se, että Ukraina länsimaiden avustuksella kehittää sopivaa parvitekoälyteknologiaa (800 000 tykistökranaattin ohella) viittaa siihen, että juuri tuohon pyritään.

Nimenomaan tähän pyritään ja tämän vuoksi Ukraina perusti keväällä dronehaaran puolustusvoimille.

Nyt on menty tähän asti dronejen käytössä niin että "tavallinen" jalkaväki on käyttänyt näitä droneja puolustuksessa ja hyökkäyksessä. Tulevaisuudessa näitä droneja hoitaa vain siihen koulutettu joukko, eli silloin voitaisiin alkaa näkemäänkin näitä satojen dronejen keskitettyjä hyökkäyksiä?

 
Belgorodista ja Belgorodin alueelta evakuoidaan noin 9000 lasta sisämaahan.

About 9 thousand children will be taken out of the Belgorod region due to shelling​

TASS, March 19. The authorities of the Belgorod region decided to take about 9 thousand children to other regions of the Russian Federation due to shelling by the Armed Forces of Ukraine (AFU). This was stated by the regional governor Vyacheslav Gladkov at a meeting of the presidium of the General Council of United Russia.

“Today we are resettling a large number of villages. We are now planning to remove about 9 thousand children from Belgorod, Belgorodsky district, Shebekinsky district, Grayvoronsky district. March 22 - 1.2 thousand children are going to Penza, Tambov and Kaluga. Next Stavropol Territory. The system has been built," he said.

According to the governor, in the Belgorod region over the past week, 16 people were killed and 98 were injured due to shelling. On Tuesday, a minor was injured as a result of an attack by the Ukrainian Armed Forces.
https://tass.ru/proisshestviya/20281391
 
Back
Top