Etusivulle
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.” KUVA: OUTI NEUVONEN
Suomen suurin asekauppias
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.
Tilaajille
Sami Sillanpää HS
22.5. 10:00
Ajat ovat sellaiset, että asekauppiailla menee kovaa.
Suomen puolustusteollisuuden suurin yhtiö Patria on viime kuukausina kertonut kaupasta toisen perään.
Joitain poimintoja:
Suomen puolustusvoimille yli sata panssaroitua ajoneuvoa.
Ruotsiin yli 300 vaunua ja kranaatinheitinjärjestelmiä.
Suururakka amerikkalaisten hävittäjien kokoamisessa.
Signaalitiedustelujärjestelmät ”kahdelle eurooppalaiselle Nato-maalle”.
Patriaa johtaa
Esa Rautalinko, 61. Hän aloitti toimitusjohtajana vuonna 2019, ja siihen verrattuna yhtiön tilauskanta on nyt lähes nelinkertainen, melkein 2,4 miljardia euroa. Tilauksia on enemmän kuin koskaan.
”Yhtiön kannalta tämä on hyvin mielenkiintoista ja positiivista aikaa”, Rautalinko sanoo.
”Mutta täytyy muistaa, että ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita. Sen takia on vaikea olla riemuissaan. Kyllä tämä kertoo siitä, missä tilassa maailma on.”
Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalinko on Suomen suurin asekauppias. Sellaista nimitystä hän ei toki itse käyttäisi, sillä asetehtailijat kutsuvat alaansa puolustusteollisuudeksi. Eikä nykyisin puhuta edes aseista vaan suorituskyvystä.
Siitä ei termikikkailulla pääse mihinkään, että meneillään on uusi asevarustelukilpailu. Puheissa on taas kylmän sodan kalsea kaiku.
Iso kysymys on, miten Eurooppa turvaa itsensä.
Sotilaallinen tuki Ukrainalle syö aseita, ammuksia ja kalustoa. Niitä viedään Ukrainaan nyt Euroopan maiden puolustusvoimien varastoista, myös Suomen. Samaan aikaan Venäjä painaa päälle, eikä pelko sodan laajentumisesta hellitä.
”Aika usealla Euroopan maalla puolustuskyky on tällä hetkellä heikompi kuin se oli helmikuussa 2022. Johtuen ihan siitä, että Ukrainaan on luovutettu kalustoa”, Rautalinko sanoo.
Esimerkiksi tykinammuksia kuluu Ukrainassa joka päivä muutamia tuhansia – enemmän kuin Euroopan puolustusteollisuus ehtii valmistaa. Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalingon mielestä Nato voisi alkaa koordinoida, mitä tarpeita Euroopan mailla on puolustushankinnoissa. Nyt yhteistä näkemystä ei ole. KUVA: OUTI NEUVONEN
Puolustusteollisuuden yhtiöille tilanne on mutkikkaampi. Juuri nyt pitäisi panna rahaa kiinni uusiin tuotantolinjoihin ja suurempiin tehtaisiin. Mutta ennen kuin esimerkiksi tykinammuksia rullaa uusilta linjastoilta, voi kulua viisikin vuotta. Siihen mennessä sota Ukrainassa voi olla ohi – jos hyvin käy –, eikä aseita ja ammuksia enää tarvita nykyisiä määriä.
”Onhan siinä yhtiöille massiivinen riski. Että mitä investoinneille tapahtuu, jos tilauksia ei sitten enää tulekaan.”
Poliitikkojen suosikkihokemia viime aikoina on ollut: Euroopan omaan puolustuskykyä on vahvistettava.
Rautalingon mielestä kyse on suuresta ideologisesta asiasta, demokratioiden puolustamisesta. Euroopan johtajat ovat hänestä kuitenkin olleet liian hitaita.
”Suuri osa eurooppalaisia maista ei edelleenkään ole tehnyt selkeää päätöstä siitä, mille tasolle kansallinen puolustuskyky halutaan nostaa”, Rautalinko sanoo.
Nostetaanko puolustuskyky Euroopan maissa takaisin vuoden 2022 tasolle? Vai pitäisikö aseistautua vielä enemmän? Valmistautua siihen, että uusi epävarma aika kestää pitkään.
Lähellä Venäjää, kuten Suomessa, Baltiassa ja Puolassa, puolustusvoimiin panostetaan nyt rajusti. Keski-Euroopassa kiire ei ole samanlainen.
Rautalingon mielestä Eurooppa tarvitsisi nyt näkymän kymmenen vuoden päähän: paljonko aseita ja ammuksia silloin vähintään tarvitaan.
”Siitä muodostuisi tiekartta puolustusteollisuudelle. Jos sitä ei ole, aika vaikea on yhdenkään pelurin suunnistaa.”
Eurooppaa puolustetaan pääasiassa yhdysvaltalaisin asein.
Euroopan koleissa oloissa Suomikin ottaa uutta roolia. Rautalinko on monissa keskusteluissa mukana. Hänellä on yhteydet Suomen päättäjiin, ja hän kiertää Euroopassa lobbaamassa turvallisuuskokouksissa. Huhtikuussa hän edusti Ruotsin kuninkaan illallisilla.
Toinen Euroopan ongelma on puheissa usein esillä. Nykytilanne on, että Eurooppaa puolustetaan pääasiassa yhdysvaltalaisin asein.
Ranskalainen Iris-tutkimuslaitos selvitti viime syksynä, mistä EU-maat ovat tehneet puolustushankintojaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Selvisi, että 78 prosenttia hankinnoista meni EU:n ulkopuolelle, valtaosin yhdysvaltalaisiin aseisiin.
Osin kyse on siitä, että maailman ylivoimaisena asemahtina Yhdysvalloilla on ”kyvykkyyksiä”, joita Euroopassa ei valmisteta. Mutta ongelma on myös siinä, miten kauppaa Euroopassa tehdään.
Tyypillisesti Euroopan valtiot hankkivat aseita ja kalustoa oman maansa tehtailta. Kilpailutusta ei synny, eikä siis Euroopan omia markkinoita. EU-alueen puolustushankinnoista alle kymmenesosa jää jäsenmaiden väliseen kauppaan.
”Se tietysti aiheuttaa sen, että eurooppalainen puolustusteollisuus ei pääse kasvamaan, kun ei tule mittakaavaetuja”, Rautalinko sanoo.
Nyt ainakin EU haluaisi muuttaa tilanteen. Maaliskuussa EU-komission puheenjohtaja
Ursula von der Leyen julkisti unionin ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Tavoite on, että EU-maat ostavat puolustusmateriaaleistaan vähintään puolet unionin sisältä vuoteen 2030 mennessä.
Esa Rautalinko toimii harrastuksekseen viidessä eri maanpuolustusjärjestössä. Ammuntaa hän harrastaa satunnaisesti ”silloin, kun tulee mahdollisuus”. KUVA: OUTI NEUVONEN
Kun asekauppiaan nimi on Rautalinko, monet puujalkavitsit on saatu aikaan.
”Onhan se hauska sattuma”, Rautalinko sanoo. ”Ei tämännimisiä paljon ole. Kaikki me olemme samaa sukua.”
Suvun nimi oli aiemmin Rautalin. Rautalingon isoisä oli kuvanveistäjä
Richard Rautalin, joka loi monet tunnetut veistokset Tampereelle. Rautalinko itse nostaa esiin Lempäälässä sijaitsevan Vapauden miekan, vuoden 1918 sisällissodan muistomerkin.
Rautalinko on työskennellyt puolustusteollisuudessa vasta muutaman vuoden. Sitä ennen hän toimi muun muassa Jalostajalla, Telia-Soneralla ja Honkarakenteella. Vaasan-yhtiössä hän myi leipää kansalle.
Aseet ovat eettisesti hankalampi tuote. Niitä valmistetaan viime kädessä ihmisten tappamiseen.
Millaista moraalipohdintaa olet käynyt?
”Mielestäni peruskivi, jolle kaikki demokratiat rakentuu, on koettu ja todellinen turvallisuus”, Rautalinko sanoo. ”On yhteiskunnan velvollisuus se turvallisuus ihmisille tuottaa, eikä se ilman tämän alan teollisuutta onnistu.”
Rautalingon mielestä moraalista ongelmaa ei ole.
Rautalingon mielestä moraalista ongelmaa ei ole, kunhan kyse on puolustautumisesta eikä hyökkäämisestä.
Hyvän ja pahan välinen raja kuitenkin vaihtelee. Runsaat kymmenen vuotta sitten Patria hieroi panssarivaunukauppoja Venäjälle.
Patria on myös vienyt panssaroituja ajoneuvojaan muun muassa Arabiemiraatteihin, joka osallistuu sotaan Jemenissä. Samaa sotaa käy Saudi-Arabia, jolle Patria on toimittanut Nemo-kranaatinheitinjärjestelmiä.
Moraalista pohdintaa ei tee yksin aseyhtiö vaan myös poliitikot. Patrian tuotteet vaativat valtion vientiluvan. Nykyhallitus antoi Patrialle luvan viedä Saudi-Arabiaan varaosia kranaatinheittimiin. Sitä ennen aseiden vientilupia Saudi-Arabiaan ei ollut myönnetty vuoden 2018 jälkeen.
Patrian kranaatinheittimet on toimitettu Saudi-Arabian kansalliskaartille. Kaarti sekä sotii Jemenissä että toimii kotimaassa saudien kuningassuvun sortokoneistona arvostelijoita vastaan.