Viime joulukuussa räiskitty kuulemma ekaa kertaa tällä. On ne aika pellepelottomia nuo Ukrainalaiset, eikä turha byrokratia taida tähän maailmanaikaan hidastaa kokeiluita.
Muistakin yllätyksistä vihjaillaan, mutta hullu se etukäteen kaikkea kertoo
Viime joulukuussa räiskitty kuulemma ekaa kertaa tällä. On ne aika pellepelottomia nuo Ukrainalaiset, eikä turha byrokratia taida tähän maailmanaikaan hidastaa kokeiluita.
Muistakin yllätyksistä vihjaillaan, mutta hullu se etukäteen kaikkea kertoo
Tämä eliittijoukko romutti Kremlin suunnitelman Harkovassa | Verkkouutiset
Hyökkäyksessä oletettiin, että venäläisjoukot saisivat 72 tunnissa suurkaupungin tykistökantaman sisälle.www.verkkouutiset.fi
"Tekojärven itäpuolella hyökkäysosastot pääsivät helpommin läpi rajavyöhykkeestä ja lähestyivät nopeasti Vovtshanskin kaupunkia. Alueella piti olla laajoja miinakenttiä ja tukevia puolustusasemia, mutta syystä tai toisesta valmistelut oli laiminlyöty.
Eräs ukrainalaisupseeri kertoi seuranneensa tiedustelulennokin kuvaamalta videolta 9. toukokuuta, kuinka venäläissotilaat leikkasivat aukkoa raja-aitaan.
– Sanoin miehilleni, että he kohta räjähtäisivät miinoihin. Räjähdyksiä ei tullutkaan, he vain jatkoivat matkaansa, upseeri ihmetteli."
Vastuulliset pitäisi saattaa sotaoikeuteen esimerkkinä mitä perseilystä seuraa. Virheet maksetaan sotilaiden ja siviilien hengellä
Kovasti tulee mieleen, että ryssä tiesi mistä kohdasta tulla.
Vääpeli
Greatest Leader
Varmasti on vieläkin vanhoja NL aikaisia henkilöitä tai Venäläisiä jotka ovat jääneet Ukrainaan asumaan aikoinaan ja vuotavat tietoja.
Tai sit se toinen vaihtoehto, että perus slaavimeininki.
Harvapartio
Majuri
Krimillä rytisee.
Harvapartio
Majuri
Krimi-ASMR.
Ukrainan mukaan ryssä rekrytoi viime vuonna 385000 sotilasta. Pitäisi siis melko hyvin kutinsa se 30000 per kk tahti. Vähän aikaa sitten oli myös uutisia siitä miten ryssän sisäministeriön turvallisuusjoukoissa on 150000 vajausta. Eli armeija maksaa reippaasti enemmän jos haluaa lähteä pesukoneita hamstraamaan.
VanhaPate
Ylipäällikkö
Operational information as of 10:30 p.m. 23/05/2024 regarding the Russian invasion
The defense forces continue to resolutely oppose the enemy's attempts to advance deep into the territory of Ukraine, and direct their efforts to disrupt the occupiers' implementation of their invasion plans.
Since the beginning of the day, 88 combat clashes have taken place. The Russian occupiers launched three missile strikes using 13 missiles, 37 airstrikes using 47 anti-aircraft missiles, 387 kamikaze drone strikes, and fired about three thousand shots at the positions of our troops from various types of weapons, including 109 from rocket salvo systems.
Since the beginning of the day, there have been four combat clashes in the Kharkiv direction. The Russian occupiers actively used aviation for strikes. In response, Ukrainian soldiers carried out countermeasures as a result of which the invaders suffered significant losses.
Previously, the total losses of the enemy in this direction amounted to 65 people. Our soldiers also destroyed an enemy tank, a BM-21 Grad anti-aircraft gun, two trucks and two units of special equipment. In addition, a Russian tank, two guns and two cars were damaged.
In the Kupyansk direction, the number of combat clashes per day reached 20. Today, the occupiers have already confirmed the loss of 100 people killed and wounded and 69 units of various weapons and military equipment. Counting continues. In addition, a dugout and two ammunition depots were destroyed.
In the Lyman direction, five enemy attacks were successfully repelled near the villages of Terna and Torske.
At the beginning of the day, an attack by invaders was repulsed in the area of Bilogorivka in the Siverskyi direction. There were no losses of positions.
In the Kramatorsk direction, hostilities are currently ongoing in the Andriivka area. The situation is under control.
The enemy intensively attacked the Ukrainian defenders in the Pokrovsky direction. Here, during the day, with the support of aviation and artillery, the aggressor carried out 22 attacks. The tense situation in the districts of Umansky and Novoselevka. Defense forces are taking measures to stabilize the situation. In other areas, the Russian invaders were stopped and suffered losses. For today in this direction, they accounted for: 250 occupiers killed and wounded, an Su-25 plane, an armored combat vehicle, a car and two warehouses with ammunition were destroyed. In addition, a tank, one BBM and a car were damaged.
In the Dnieper direction, the occupiers tried nine times to push our units out of the Krynok district. In the course of the fighting, the Russian invaders did not succeed.
In other areas, the situation has not undergone significant changes. Controlled.
Ukrainian soldiers actively use means of fire damage against the enemy's manpower and equipment. Measures are being taken to equip defense lines, destroy the enemy, and improve the tactical position in certain directions.
Approach our Victory!
Together!
Glory to Ukraine!
t.me
The defense forces continue to resolutely oppose the enemy's attempts to advance deep into the territory of Ukraine, and direct their efforts to disrupt the occupiers' implementation of their invasion plans.
Since the beginning of the day, 88 combat clashes have taken place. The Russian occupiers launched three missile strikes using 13 missiles, 37 airstrikes using 47 anti-aircraft missiles, 387 kamikaze drone strikes, and fired about three thousand shots at the positions of our troops from various types of weapons, including 109 from rocket salvo systems.
Since the beginning of the day, there have been four combat clashes in the Kharkiv direction. The Russian occupiers actively used aviation for strikes. In response, Ukrainian soldiers carried out countermeasures as a result of which the invaders suffered significant losses.
Previously, the total losses of the enemy in this direction amounted to 65 people. Our soldiers also destroyed an enemy tank, a BM-21 Grad anti-aircraft gun, two trucks and two units of special equipment. In addition, a Russian tank, two guns and two cars were damaged.
In the Kupyansk direction, the number of combat clashes per day reached 20. Today, the occupiers have already confirmed the loss of 100 people killed and wounded and 69 units of various weapons and military equipment. Counting continues. In addition, a dugout and two ammunition depots were destroyed.
In the Lyman direction, five enemy attacks were successfully repelled near the villages of Terna and Torske.
At the beginning of the day, an attack by invaders was repulsed in the area of Bilogorivka in the Siverskyi direction. There were no losses of positions.
In the Kramatorsk direction, hostilities are currently ongoing in the Andriivka area. The situation is under control.
The enemy intensively attacked the Ukrainian defenders in the Pokrovsky direction. Here, during the day, with the support of aviation and artillery, the aggressor carried out 22 attacks. The tense situation in the districts of Umansky and Novoselevka. Defense forces are taking measures to stabilize the situation. In other areas, the Russian invaders were stopped and suffered losses. For today in this direction, they accounted for: 250 occupiers killed and wounded, an Su-25 plane, an armored combat vehicle, a car and two warehouses with ammunition were destroyed. In addition, a tank, one BBM and a car were damaged.
In the Dnieper direction, the occupiers tried nine times to push our units out of the Krynok district. In the course of the fighting, the Russian invaders did not succeed.
In other areas, the situation has not undergone significant changes. Controlled.
Ukrainian soldiers actively use means of fire damage against the enemy's manpower and equipment. Measures are being taken to equip defense lines, destroy the enemy, and improve the tactical position in certain directions.
Approach our Victory!
Together!
Glory to Ukraine!
Генеральний штаб ЗСУ
Оперативна інформація станом на 22.30 23.05.2024 щодо російського вторгнення Сили оборони продовжують рішуче протидіяти спробам противника просунутися в глибину території України, спрямовують зусилля на зрив виконання окупантами загарбницьких планів. З початку доби відбулося 88 бойових...
t.me
Rantojen mies
Kenraali
Nämä on tärkeitä myös taistelukentän muokkaamisessa F-16 varten.
Jokainen IT nyt pois ryssän rivistä on eriomainen asia.
Sextiettan
Kapteeni
Back on track. 
tulikomento
Supreme Leader
Mitähän tässä sanotaan, maksumuurin takana.
www.hs.fi
Aseet | Venäjän tehtaat puskevat uusia aseita, mutta Euroopalla on vaikeuksia – Suomen suurin asekauppias kertoo, mistä se johtuu
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.
www.hs.fi
YliKoo
Greatest Leader
Mitähän tässä sanotaan, maksumuurin takana.
Aseet | Venäjän tehtaat puskevat uusia aseita, mutta Euroopalla on vaikeuksia – Suomen suurin asekauppias kertoo, mistä se johtuu
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.
Etusivulle
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.”
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.” KUVA: OUTI NEUVONEN
Suomen suurin asekauppias
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.
Tilaajille
Sami Sillanpää HS
22.5. 10:00
Ajat ovat sellaiset, että asekauppiailla menee kovaa.
Suomen puolustusteollisuuden suurin yhtiö Patria on viime kuukausina kertonut kaupasta toisen perään.
Joitain poimintoja:
Suomen puolustusvoimille yli sata panssaroitua ajoneuvoa.
Ruotsiin yli 300 vaunua ja kranaatinheitinjärjestelmiä.
Suururakka amerikkalaisten hävittäjien kokoamisessa.
Signaalitiedustelujärjestelmät ”kahdelle eurooppalaiselle Nato-maalle”.
Patriaa johtaa Esa Rautalinko, 61. Hän aloitti toimitusjohtajana vuonna 2019, ja siihen verrattuna yhtiön tilauskanta on nyt lähes nelinkertainen, melkein 2,4 miljardia euroa. Tilauksia on enemmän kuin koskaan.
”Yhtiön kannalta tämä on hyvin mielenkiintoista ja positiivista aikaa”, Rautalinko sanoo.
”Mutta täytyy muistaa, että ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita. Sen takia on vaikea olla riemuissaan. Kyllä tämä kertoo siitä, missä tilassa maailma on.”
Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalinko on Suomen suurin asekauppias. Sellaista nimitystä hän ei toki itse käyttäisi, sillä asetehtailijat kutsuvat alaansa puolustusteollisuudeksi. Eikä nykyisin puhuta edes aseista vaan suorituskyvystä.
Siitä ei termikikkailulla pääse mihinkään, että meneillään on uusi asevarustelukilpailu. Puheissa on taas kylmän sodan kalsea kaiku.
Iso kysymys on, miten Eurooppa turvaa itsensä.
Sotilaallinen tuki Ukrainalle syö aseita, ammuksia ja kalustoa. Niitä viedään Ukrainaan nyt Euroopan maiden puolustusvoimien varastoista, myös Suomen. Samaan aikaan Venäjä painaa päälle, eikä pelko sodan laajentumisesta hellitä.
”Aika usealla Euroopan maalla puolustuskyky on tällä hetkellä heikompi kuin se oli helmikuussa 2022. Johtuen ihan siitä, että Ukrainaan on luovutettu kalustoa”, Rautalinko sanoo.
Esimerkiksi tykinammuksia kuluu Ukrainassa joka päivä muutamia tuhansia – enemmän kuin Euroopan puolustusteollisuus ehtii valmistaa. Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.”
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.” KUVA: OUTI NEUVONEN
Suomen suurin asekauppias
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.
Tilaajille
Sami Sillanpää HS
22.5. 10:00
Ajat ovat sellaiset, että asekauppiailla menee kovaa.
Suomen puolustusteollisuuden suurin yhtiö Patria on viime kuukausina kertonut kaupasta toisen perään.
Joitain poimintoja:
Suomen puolustusvoimille yli sata panssaroitua ajoneuvoa.
Ruotsiin yli 300 vaunua ja kranaatinheitinjärjestelmiä.
Suururakka amerikkalaisten hävittäjien kokoamisessa.
Signaalitiedustelujärjestelmät ”kahdelle eurooppalaiselle Nato-maalle”.
Patriaa johtaa Esa Rautalinko, 61. Hän aloitti toimitusjohtajana vuonna 2019, ja siihen verrattuna yhtiön tilauskanta on nyt lähes nelinkertainen, melkein 2,4 miljardia euroa. Tilauksia on enemmän kuin koskaan.
”Yhtiön kannalta tämä on hyvin mielenkiintoista ja positiivista aikaa”, Rautalinko sanoo.
”Mutta täytyy muistaa, että ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita. Sen takia on vaikea olla riemuissaan. Kyllä tämä kertoo siitä, missä tilassa maailma on.”
Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalinko on Suomen suurin asekauppias. Sellaista nimitystä hän ei toki itse käyttäisi, sillä asetehtailijat kutsuvat alaansa puolustusteollisuudeksi. Eikä nykyisin puhuta edes aseista vaan suorituskyvystä.
Siitä ei termikikkailulla pääse mihinkään, että meneillään on uusi asevarustelukilpailu. Puheissa on taas kylmän sodan kalsea kaiku.
Iso kysymys on, miten Eurooppa turvaa itsensä.
Sotilaallinen tuki Ukrainalle syö aseita, ammuksia ja kalustoa. Niitä viedään Ukrainaan nyt Euroopan maiden puolustusvoimien varastoista, myös Suomen. Samaan aikaan Venäjä painaa päälle, eikä pelko sodan laajentumisesta hellitä.
”Aika usealla Euroopan maalla puolustuskyky on tällä hetkellä heikompi kuin se oli helmikuussa 2022. Johtuen ihan siitä, että Ukrainaan on luovutettu kalustoa”, Rautalinko sanoo.
Esimerkiksi tykinammuksia kuluu Ukrainassa joka päivä muutamia tuhansia – enemmän kuin Euroopan puolustusteollisuus ehtii valmistaa. Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
YliKoo
Greatest Leader
Etusivulle
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.” KUVA: OUTI NEUVONEN
Tilaajille
Sami Sillanpää HS
22.5. 10:00
Ajat ovat sellaiset, että asekauppiailla menee kovaa.
Suomen puolustusteollisuuden suurin yhtiö Patria on viime kuukausina kertonut kaupasta toisen perään.
Joitain poimintoja:
Suomen puolustusvoimille yli sata panssaroitua ajoneuvoa.
Ruotsiin yli 300 vaunua ja kranaatinheitinjärjestelmiä.
Suururakka amerikkalaisten hävittäjien kokoamisessa.
Signaalitiedustelujärjestelmät ”kahdelle eurooppalaiselle Nato-maalle”.
Patriaa johtaa Esa Rautalinko, 61. Hän aloitti toimitusjohtajana vuonna 2019, ja siihen verrattuna yhtiön tilauskanta on nyt lähes nelinkertainen, melkein 2,4 miljardia euroa. Tilauksia on enemmän kuin koskaan.
”Yhtiön kannalta tämä on hyvin mielenkiintoista ja positiivista aikaa”, Rautalinko sanoo.
”Mutta täytyy muistaa, että ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita. Sen takia on vaikea olla riemuissaan. Kyllä tämä kertoo siitä, missä tilassa maailma on.”
Siitä ei termikikkailulla pääse mihinkään, että meneillään on uusi asevarustelukilpailu. Puheissa on taas kylmän sodan kalsea kaiku.
Iso kysymys on, miten Eurooppa turvaa itsensä.
Sotilaallinen tuki Ukrainalle syö aseita, ammuksia ja kalustoa. Niitä viedään Ukrainaan nyt Euroopan maiden puolustusvoimien varastoista, myös Suomen. Samaan aikaan Venäjä painaa päälle, eikä pelko sodan laajentumisesta hellitä.
”Aika usealla Euroopan maalla puolustuskyky on tällä hetkellä heikompi kuin se oli helmikuussa 2022. Johtuen ihan siitä, että Ukrainaan on luovutettu kalustoa”, Rautalinko sanoo.
Esimerkiksi tykinammuksia kuluu Ukrainassa joka päivä muutamia tuhansia – enemmän kuin Euroopan puolustusteollisuus ehtii valmistaa. Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalingon mielestä Nato voisi alkaa koordinoida, mitä tarpeita Euroopan mailla on puolustushankinnoissa. Nyt yhteistä näkemystä ei ole. KUVA: OUTI NEUVONEN
Puolustusteollisuuden yhtiöille tilanne on mutkikkaampi. Juuri nyt pitäisi panna rahaa kiinni uusiin tuotantolinjoihin ja suurempiin tehtaisiin. Mutta ennen kuin esimerkiksi tykinammuksia rullaa uusilta linjastoilta, voi kulua viisikin vuotta. Siihen mennessä sota Ukrainassa voi olla ohi – jos hyvin käy –, eikä aseita ja ammuksia enää tarvita nykyisiä määriä.
”Onhan siinä yhtiöille massiivinen riski. Että mitä investoinneille tapahtuu, jos tilauksia ei sitten enää tulekaan.”
Poliitikkojen suosikkihokemia viime aikoina on ollut: Euroopan omaan puolustuskykyä on vahvistettava.
Rautalingon mielestä kyse on suuresta ideologisesta asiasta, demokratioiden puolustamisesta. Euroopan johtajat ovat hänestä kuitenkin olleet liian hitaita.
”Suuri osa eurooppalaisia maista ei edelleenkään ole tehnyt selkeää päätöstä siitä, mille tasolle kansallinen puolustuskyky halutaan nostaa”, Rautalinko sanoo.
Nostetaanko puolustuskyky Euroopan maissa takaisin vuoden 2022 tasolle? Vai pitäisikö aseistautua vielä enemmän? Valmistautua siihen, että uusi epävarma aika kestää pitkään.
Lähellä Venäjää, kuten Suomessa, Baltiassa ja Puolassa, puolustusvoimiin panostetaan nyt rajusti. Keski-Euroopassa kiire ei ole samanlainen.
Rautalingon mielestä Eurooppa tarvitsisi nyt näkymän kymmenen vuoden päähän: paljonko aseita ja ammuksia silloin vähintään tarvitaan.
”Siitä muodostuisi tiekartta puolustusteollisuudelle. Jos sitä ei ole, aika vaikea on yhdenkään pelurin suunnistaa.”
Toinen Euroopan ongelma on puheissa usein esillä. Nykytilanne on, että Eurooppaa puolustetaan pääasiassa yhdysvaltalaisin asein.
Ranskalainen Iris-tutkimuslaitos selvitti viime syksynä, mistä EU-maat ovat tehneet puolustushankintojaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Selvisi, että 78 prosenttia hankinnoista meni EU:n ulkopuolelle, valtaosin yhdysvaltalaisiin aseisiin.
Osin kyse on siitä, että maailman ylivoimaisena asemahtina Yhdysvalloilla on ”kyvykkyyksiä”, joita Euroopassa ei valmisteta. Mutta ongelma on myös siinä, miten kauppaa Euroopassa tehdään.
Tyypillisesti Euroopan valtiot hankkivat aseita ja kalustoa oman maansa tehtailta. Kilpailutusta ei synny, eikä siis Euroopan omia markkinoita. EU-alueen puolustushankinnoista alle kymmenesosa jää jäsenmaiden väliseen kauppaan.
”Se tietysti aiheuttaa sen, että eurooppalainen puolustusteollisuus ei pääse kasvamaan, kun ei tule mittakaavaetuja”, Rautalinko sanoo.
Nyt ainakin EU haluaisi muuttaa tilanteen. Maaliskuussa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti unionin ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Tavoite on, että EU-maat ostavat puolustusmateriaaleistaan vähintään puolet unionin sisältä vuoteen 2030 mennessä.
Esa Rautalinko toimii harrastuksekseen viidessä eri maanpuolustusjärjestössä. Ammuntaa hän harrastaa satunnaisesti ”silloin, kun tulee mahdollisuus”. KUVA: OUTI NEUVONEN
Kun asekauppiaan nimi on Rautalinko, monet puujalkavitsit on saatu aikaan.
”Onhan se hauska sattuma”, Rautalinko sanoo. ”Ei tämännimisiä paljon ole. Kaikki me olemme samaa sukua.”
Suvun nimi oli aiemmin Rautalin. Rautalingon isoisä oli kuvanveistäjä Richard Rautalin, joka loi monet tunnetut veistokset Tampereelle. Rautalinko itse nostaa esiin Lempäälässä sijaitsevan Vapauden miekan, vuoden 1918 sisällissodan muistomerkin.
Rautalinko on työskennellyt puolustusteollisuudessa vasta muutaman vuoden. Sitä ennen hän toimi muun muassa Jalostajalla, Telia-Soneralla ja Honkarakenteella. Vaasan-yhtiössä hän myi leipää kansalle.
Aseet ovat eettisesti hankalampi tuote. Niitä valmistetaan viime kädessä ihmisten tappamiseen.
Millaista moraalipohdintaa olet käynyt?
”Mielestäni peruskivi, jolle kaikki demokratiat rakentuu, on koettu ja todellinen turvallisuus”, Rautalinko sanoo. ”On yhteiskunnan velvollisuus se turvallisuus ihmisille tuottaa, eikä se ilman tämän alan teollisuutta onnistu.”
Hyvän ja pahan välinen raja kuitenkin vaihtelee. Runsaat kymmenen vuotta sitten Patria hieroi panssarivaunukauppoja Venäjälle.
Patria on myös vienyt panssaroituja ajoneuvojaan muun muassa Arabiemiraatteihin, joka osallistuu sotaan Jemenissä. Samaa sotaa käy Saudi-Arabia, jolle Patria on toimittanut Nemo-kranaatinheitinjärjestelmiä.
Moraalista pohdintaa ei tee yksin aseyhtiö vaan myös poliitikot. Patrian tuotteet vaativat valtion vientiluvan. Nykyhallitus antoi Patrialle luvan viedä Saudi-Arabiaan varaosia kranaatinheittimiin. Sitä ennen aseiden vientilupia Saudi-Arabiaan ei ollut myönnetty vuoden 2018 jälkeen.
Patrian kranaatinheittimet on toimitettu Saudi-Arabian kansalliskaartille. Kaarti sekä sotii Jemenissä että toimii kotimaassa saudien kuningassuvun sortokoneistona arvostelijoita vastaan.
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.” KUVA: OUTI NEUVONEN
Suomen suurin asekauppias
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.Tilaajille
Sami Sillanpää HS
22.5. 10:00
Ajat ovat sellaiset, että asekauppiailla menee kovaa.
Suomen puolustusteollisuuden suurin yhtiö Patria on viime kuukausina kertonut kaupasta toisen perään.
Joitain poimintoja:
Suomen puolustusvoimille yli sata panssaroitua ajoneuvoa.
Ruotsiin yli 300 vaunua ja kranaatinheitinjärjestelmiä.
Suururakka amerikkalaisten hävittäjien kokoamisessa.
Signaalitiedustelujärjestelmät ”kahdelle eurooppalaiselle Nato-maalle”.
Patriaa johtaa Esa Rautalinko, 61. Hän aloitti toimitusjohtajana vuonna 2019, ja siihen verrattuna yhtiön tilauskanta on nyt lähes nelinkertainen, melkein 2,4 miljardia euroa. Tilauksia on enemmän kuin koskaan.
”Yhtiön kannalta tämä on hyvin mielenkiintoista ja positiivista aikaa”, Rautalinko sanoo.
”Mutta täytyy muistaa, että ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita. Sen takia on vaikea olla riemuissaan. Kyllä tämä kertoo siitä, missä tilassa maailma on.”
Esa Rautalinko on Suomen suurin asekauppias. Sellaista nimitystä hän ei toki itse käyttäisi, sillä asetehtailijat kutsuvat alaansa puolustusteollisuudeksi. Eikä nykyisin puhuta edes aseista vaan suorituskyvystä.
Siitä ei termikikkailulla pääse mihinkään, että meneillään on uusi asevarustelukilpailu. Puheissa on taas kylmän sodan kalsea kaiku.
Iso kysymys on, miten Eurooppa turvaa itsensä.
Sotilaallinen tuki Ukrainalle syö aseita, ammuksia ja kalustoa. Niitä viedään Ukrainaan nyt Euroopan maiden puolustusvoimien varastoista, myös Suomen. Samaan aikaan Venäjä painaa päälle, eikä pelko sodan laajentumisesta hellitä.
”Aika usealla Euroopan maalla puolustuskyky on tällä hetkellä heikompi kuin se oli helmikuussa 2022. Johtuen ihan siitä, että Ukrainaan on luovutettu kalustoa”, Rautalinko sanoo.
Esimerkiksi tykinammuksia kuluu Ukrainassa joka päivä muutamia tuhansia – enemmän kuin Euroopan puolustusteollisuus ehtii valmistaa. Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalingon mielestä Nato voisi alkaa koordinoida, mitä tarpeita Euroopan mailla on puolustushankinnoissa. Nyt yhteistä näkemystä ei ole. KUVA: OUTI NEUVONEN
Puolustusteollisuuden yhtiöille tilanne on mutkikkaampi. Juuri nyt pitäisi panna rahaa kiinni uusiin tuotantolinjoihin ja suurempiin tehtaisiin. Mutta ennen kuin esimerkiksi tykinammuksia rullaa uusilta linjastoilta, voi kulua viisikin vuotta. Siihen mennessä sota Ukrainassa voi olla ohi – jos hyvin käy –, eikä aseita ja ammuksia enää tarvita nykyisiä määriä.
”Onhan siinä yhtiöille massiivinen riski. Että mitä investoinneille tapahtuu, jos tilauksia ei sitten enää tulekaan.”
Poliitikkojen suosikkihokemia viime aikoina on ollut: Euroopan omaan puolustuskykyä on vahvistettava.
Rautalingon mielestä kyse on suuresta ideologisesta asiasta, demokratioiden puolustamisesta. Euroopan johtajat ovat hänestä kuitenkin olleet liian hitaita.
”Suuri osa eurooppalaisia maista ei edelleenkään ole tehnyt selkeää päätöstä siitä, mille tasolle kansallinen puolustuskyky halutaan nostaa”, Rautalinko sanoo.
Nostetaanko puolustuskyky Euroopan maissa takaisin vuoden 2022 tasolle? Vai pitäisikö aseistautua vielä enemmän? Valmistautua siihen, että uusi epävarma aika kestää pitkään.
Lähellä Venäjää, kuten Suomessa, Baltiassa ja Puolassa, puolustusvoimiin panostetaan nyt rajusti. Keski-Euroopassa kiire ei ole samanlainen.
Rautalingon mielestä Eurooppa tarvitsisi nyt näkymän kymmenen vuoden päähän: paljonko aseita ja ammuksia silloin vähintään tarvitaan.
”Siitä muodostuisi tiekartta puolustusteollisuudelle. Jos sitä ei ole, aika vaikea on yhdenkään pelurin suunnistaa.”
Euroopan koleissa oloissa Suomikin ottaa uutta roolia. Rautalinko on monissa keskusteluissa mukana. Hänellä on yhteydet Suomen päättäjiin, ja hän kiertää Euroopassa lobbaamassa turvallisuuskokouksissa. Huhtikuussa hän edusti Ruotsin kuninkaan illallisilla.
Toinen Euroopan ongelma on puheissa usein esillä. Nykytilanne on, että Eurooppaa puolustetaan pääasiassa yhdysvaltalaisin asein.
Ranskalainen Iris-tutkimuslaitos selvitti viime syksynä, mistä EU-maat ovat tehneet puolustushankintojaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Selvisi, että 78 prosenttia hankinnoista meni EU:n ulkopuolelle, valtaosin yhdysvaltalaisiin aseisiin.
Osin kyse on siitä, että maailman ylivoimaisena asemahtina Yhdysvalloilla on ”kyvykkyyksiä”, joita Euroopassa ei valmisteta. Mutta ongelma on myös siinä, miten kauppaa Euroopassa tehdään.
Tyypillisesti Euroopan valtiot hankkivat aseita ja kalustoa oman maansa tehtailta. Kilpailutusta ei synny, eikä siis Euroopan omia markkinoita. EU-alueen puolustushankinnoista alle kymmenesosa jää jäsenmaiden väliseen kauppaan.
”Se tietysti aiheuttaa sen, että eurooppalainen puolustusteollisuus ei pääse kasvamaan, kun ei tule mittakaavaetuja”, Rautalinko sanoo.
Nyt ainakin EU haluaisi muuttaa tilanteen. Maaliskuussa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti unionin ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Tavoite on, että EU-maat ostavat puolustusmateriaaleistaan vähintään puolet unionin sisältä vuoteen 2030 mennessä.
Esa Rautalinko toimii harrastuksekseen viidessä eri maanpuolustusjärjestössä. Ammuntaa hän harrastaa satunnaisesti ”silloin, kun tulee mahdollisuus”. KUVA: OUTI NEUVONEN
Kun asekauppiaan nimi on Rautalinko, monet puujalkavitsit on saatu aikaan.
”Onhan se hauska sattuma”, Rautalinko sanoo. ”Ei tämännimisiä paljon ole. Kaikki me olemme samaa sukua.”
Suvun nimi oli aiemmin Rautalin. Rautalingon isoisä oli kuvanveistäjä Richard Rautalin, joka loi monet tunnetut veistokset Tampereelle. Rautalinko itse nostaa esiin Lempäälässä sijaitsevan Vapauden miekan, vuoden 1918 sisällissodan muistomerkin.
Rautalinko on työskennellyt puolustusteollisuudessa vasta muutaman vuoden. Sitä ennen hän toimi muun muassa Jalostajalla, Telia-Soneralla ja Honkarakenteella. Vaasan-yhtiössä hän myi leipää kansalle.
Aseet ovat eettisesti hankalampi tuote. Niitä valmistetaan viime kädessä ihmisten tappamiseen.
Millaista moraalipohdintaa olet käynyt?
”Mielestäni peruskivi, jolle kaikki demokratiat rakentuu, on koettu ja todellinen turvallisuus”, Rautalinko sanoo. ”On yhteiskunnan velvollisuus se turvallisuus ihmisille tuottaa, eikä se ilman tämän alan teollisuutta onnistu.”
Rautalingon mielestä moraalista ongelmaa ei ole, kunhan kyse on puolustautumisesta eikä hyökkäämisestä.
Hyvän ja pahan välinen raja kuitenkin vaihtelee. Runsaat kymmenen vuotta sitten Patria hieroi panssarivaunukauppoja Venäjälle.
Patria on myös vienyt panssaroituja ajoneuvojaan muun muassa Arabiemiraatteihin, joka osallistuu sotaan Jemenissä. Samaa sotaa käy Saudi-Arabia, jolle Patria on toimittanut Nemo-kranaatinheitinjärjestelmiä.
Moraalista pohdintaa ei tee yksin aseyhtiö vaan myös poliitikot. Patrian tuotteet vaativat valtion vientiluvan. Nykyhallitus antoi Patrialle luvan viedä Saudi-Arabiaan varaosia kranaatinheittimiin. Sitä ennen aseiden vientilupia Saudi-Arabiaan ei ollut myönnetty vuoden 2018 jälkeen.
Patrian kranaatinheittimet on toimitettu Saudi-Arabian kansalliskaartille. Kaarti sekä sotii Jemenissä että toimii kotimaassa saudien kuningassuvun sortokoneistona arvostelijoita vastaan.
YliKoo
Greatest Leader
Etusivulle
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.”
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.” KUVA: OUTI NEUVONEN
Suomen suurin asekauppias
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.
Tilaajille
Sami Sillanpää HS
22.5. 10:00
Ajat ovat sellaiset, että asekauppiailla menee kovaa.
Suomen puolustusteollisuuden suurin yhtiö Patria on viime kuukausina kertonut kaupasta toisen perään.
Joitain poimintoja:
Suomen puolustusvoimille yli sata panssaroitua ajoneuvoa.
Ruotsiin yli 300 vaunua ja kranaatinheitinjärjestelmiä.
Suururakka amerikkalaisten hävittäjien kokoamisessa.
Signaalitiedustelujärjestelmät ”kahdelle eurooppalaiselle Nato-maalle”.
Patriaa johtaa Esa Rautalinko, 61. Hän aloitti toimitusjohtajana vuonna 2019, ja siihen verrattuna yhtiön tilauskanta on nyt lähes nelinkertainen, melkein 2,4 miljardia euroa. Tilauksia on enemmän kuin koskaan.
”Yhtiön kannalta tämä on hyvin mielenkiintoista ja positiivista aikaa”, Rautalinko sanoo.
”Mutta täytyy muistaa, että ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita. Sen takia on vaikea olla riemuissaan. Kyllä tämä kertoo siitä, missä tilassa maailma on.”
Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalinko on Suomen suurin asekauppias. Sellaista nimitystä hän ei toki itse käyttäisi, sillä asetehtailijat kutsuvat alaansa puolustusteollisuudeksi. Eikä nykyisin puhuta edes aseista vaan suorituskyvystä.
Siitä ei termikikkailulla pääse mihinkään, että meneillään on uusi asevarustelukilpailu. Puheissa on taas kylmän sodan kalsea kaiku.
Iso kysymys on, miten Eurooppa turvaa itsensä.
Sotilaallinen tuki Ukrainalle syö aseita, ammuksia ja kalustoa. Niitä viedään Ukrainaan nyt Euroopan maiden puolustusvoimien varastoista, myös Suomen. Samaan aikaan Venäjä painaa päälle, eikä pelko sodan laajentumisesta hellitä.
”Aika usealla Euroopan maalla puolustuskyky on tällä hetkellä heikompi kuin se oli helmikuussa 2022. Johtuen ihan siitä, että Ukrainaan on luovutettu kalustoa”, Rautalinko sanoo.
Esimerkiksi tykinammuksia kuluu Ukrainassa joka päivä muutamia tuhansia – enemmän kuin Euroopan puolustusteollisuus ehtii valmistaa. Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalingon mielestä Nato voisi alkaa koordinoida, mitä tarpeita Euroopan mailla on puolustushankinnoissa. Nyt yhteistä näkemystä ei ole.
Esa Rautalingon mielestä Nato voisi alkaa koordinoida, mitä tarpeita Euroopan mailla on puolustushankinnoissa. Nyt yhteistä näkemystä ei ole. KUVA: OUTI NEUVONEN
Puolustusteollisuuden yhtiöille tilanne on mutkikkaampi. Juuri nyt pitäisi panna rahaa kiinni uusiin tuotantolinjoihin ja suurempiin tehtaisiin. Mutta ennen kuin esimerkiksi tykinammuksia rullaa uusilta linjastoilta, voi kulua viisikin vuotta. Siihen mennessä sota Ukrainassa voi olla ohi – jos hyvin käy –, eikä aseita ja ammuksia enää tarvita nykyisiä määriä.
”Onhan siinä yhtiöille massiivinen riski. Että mitä investoinneille tapahtuu, jos tilauksia ei sitten enää tulekaan.”
Poliitikkojen suosikkihokemia viime aikoina on ollut: Euroopan omaan puolustuskykyä on vahvistettava.
Rautalingon mielestä kyse on suuresta ideologisesta asiasta, demokratioiden puolustamisesta. Euroopan johtajat ovat hänestä kuitenkin olleet liian hitaita.
”Suuri osa eurooppalaisia maista ei edelleenkään ole tehnyt selkeää päätöstä siitä, mille tasolle kansallinen puolustuskyky halutaan nostaa”, Rautalinko sanoo.
Nostetaanko puolustuskyky Euroopan maissa takaisin vuoden 2022 tasolle? Vai pitäisikö aseistautua vielä enemmän? Valmistautua siihen, että uusi epävarma aika kestää pitkään.
Lähellä Venäjää, kuten Suomessa, Baltiassa ja Puolassa, puolustusvoimiin panostetaan nyt rajusti. Keski-Euroopassa kiire ei ole samanlainen.
Rautalingon mielestä Eurooppa tarvitsisi nyt näkymän kymmenen vuoden päähän: paljonko aseita ja ammuksia silloin vähintään tarvitaan.
”Siitä muodostuisi tiekartta puolustusteollisuudelle. Jos sitä ei ole, aika vaikea on yhdenkään pelurin suunnistaa.”
Eurooppaa puolustetaan pääasiassa yhdysvaltalaisin asein.
Euroopan koleissa oloissa Suomikin ottaa uutta roolia. Rautalinko on monissa keskusteluissa mukana. Hänellä on yhteydet Suomen päättäjiin, ja hän kiertää Euroopassa lobbaamassa turvallisuuskokouksissa. Huhtikuussa hän edusti Ruotsin kuninkaan illallisilla.
Toinen Euroopan ongelma on puheissa usein esillä. Nykytilanne on, että Eurooppaa puolustetaan pääasiassa yhdysvaltalaisin asein.
Ranskalainen Iris-tutkimuslaitos selvitti viime syksynä, mistä EU-maat ovat tehneet puolustushankintojaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Selvisi, että 78 prosenttia hankinnoista meni EU:n ulkopuolelle, valtaosin yhdysvaltalaisiin aseisiin.
Osin kyse on siitä, että maailman ylivoimaisena asemahtina Yhdysvalloilla on ”kyvykkyyksiä”, joita Euroopassa ei valmisteta. Mutta ongelma on myös siinä, miten kauppaa Euroopassa tehdään.
Tyypillisesti Euroopan valtiot hankkivat aseita ja kalustoa oman maansa tehtailta. Kilpailutusta ei synny, eikä siis Euroopan omia markkinoita. EU-alueen puolustushankinnoista alle kymmenesosa jää jäsenmaiden väliseen kauppaan.
”Se tietysti aiheuttaa sen, että eurooppalainen puolustusteollisuus ei pääse kasvamaan, kun ei tule mittakaavaetuja”, Rautalinko sanoo.
Nyt ainakin EU haluaisi muuttaa tilanteen. Maaliskuussa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti unionin ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Tavoite on, että EU-maat ostavat puolustusmateriaaleistaan vähintään puolet unionin sisältä vuoteen 2030 mennessä.
Esa Rautalinko toimii harrastuksekseen viidessä eri maanpuolustusjärjestössä. Ammuntaa hän harrastaa satunnaisesti ”silloin, kun tulee mahdollisuus”.
Esa Rautalinko toimii harrastuksekseen viidessä eri maanpuolustusjärjestössä. Ammuntaa hän harrastaa satunnaisesti ”silloin, kun tulee mahdollisuus”. KUVA: OUTI NEUVONEN
Kun asekauppiaan nimi on Rautalinko, monet puujalkavitsit on saatu aikaan.
”Onhan se hauska sattuma”, Rautalinko sanoo. ”Ei tämännimisiä paljon ole. Kaikki me olemme samaa sukua.”
Suvun nimi oli aiemmin Rautalin. Rautalingon isoisä oli kuvanveistäjä Richard Rautalin, joka loi monet tunnetut veistokset Tampereelle. Rautalinko itse nostaa esiin Lempäälässä sijaitsevan Vapauden miekan, vuoden 1918 sisällissodan muistomerkin.
Rautalinko on työskennellyt puolustusteollisuudessa vasta muutaman vuoden. Sitä ennen hän toimi muun muassa Jalostajalla, Telia-Soneralla ja Honkarakenteella. Vaasan-yhtiössä hän myi leipää kansalle.
Aseet ovat eettisesti hankalampi tuote. Niitä valmistetaan viime kädessä ihmisten tappamiseen.
Millaista moraalipohdintaa olet käynyt?
”Mielestäni peruskivi, jolle kaikki demokratiat rakentuu, on koettu ja todellinen turvallisuus”, Rautalinko sanoo. ”On yhteiskunnan velvollisuus se turvallisuus ihmisille tuottaa, eikä se ilman tämän alan teollisuutta onnistu.”
Rautalingon mielestä moraalista ongelmaa ei ole.
Rautalingon mielestä moraalista ongelmaa ei ole, kunhan kyse on puolustautumisesta eikä hyökkäämisestä.
Hyvän ja pahan välinen raja kuitenkin vaihtelee. Runsaat kymmenen vuotta sitten Patria hieroi panssarivaunukauppoja Venäjälle.
Patria on myös vienyt panssaroituja ajoneuvojaan muun muassa Arabiemiraatteihin, joka osallistuu sotaan Jemenissä. Samaa sotaa käy Saudi-Arabia, jolle Patria on toimittanut Nemo-kranaatinheitinjärjestelmiä.
Moraalista pohdintaa ei tee yksin aseyhtiö vaan myös poliitikot. Patrian tuotteet vaativat valtion vientiluvan. Nykyhallitus antoi Patrialle luvan viedä Saudi-Arabiaan varaosia kranaatinheittimiin. Sitä ennen aseiden vientilupia Saudi-Arabiaan ei ollut myönnetty vuoden 2018 jälkeen.
Patrian kranaatinheittimet on toimitettu Saudi-Arabian kansalliskaartille. Kaarti sekä sotii Jemenissä että toimii kotimaassa saudien kuningassuvun sortokoneistona arvostelijoita vastaan.
Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä tavallisessa kontissa Hämeenlinnan-tehtaalla.
Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä tavallisessa kontissa Hämeenlinnan-tehtaalla. KUVA: ESA SYVÄKURU
Patrian panssaroituun ajoneuvoon asennettua Nemo-kranaatinheitintä esiteltiin Yhdysvalloissa vuonna 2019.
Patrian panssaroituun ajoneuvoon asennettua Nemo-kranaatinheitintä esiteltiin Yhdysvalloissa vuonna 2019. KUVA: YHDYSVALTAIN ASEVOIMAT / PATRICK A. ALBRIGHT
Patria kuuluu niihin strategisiin yhtiöihin, joiden kautta Suomi välillisesti toteuttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Suomen valtio on Patrian pääomistaja 50,1 prosentin osuudella. Toinen omistaja on norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace, jonka emoyhtiön takana on Norjan valtio.
Juuri nyt Suomi varustautuu kovaa tahtia. Vuonna 2020 puolustusbudjetti oli 3,3 miljardia euroa, tälle vuodelle on arvioitu jo 6,2 miljardia euroa. Patria on mukana monissa Suomen puolustusratkaisuissa.
Kun Puolustusvoimat uusii kalustoaan, Patrialta tilattiin muun muassa 131 miehistönkuljetusvaunua.
Myös Suomen historian suurin asekauppa, F-35-hävittäjät yhdysvaltalaiselta Lockheed Martinilta, toi Patrialle hommia. Patria alkaa koota hävittäjien eturunkoja ja valmistaa niiden laskutelineluukkuja. Suuria tuotantotiloja rakennetaan parhaillaan Hallin taajamaan Jämsään.
Rautalinko on luottavainen, että megakauppa Saksan kanssa toteutuu.
Tohina on päällä myös Hämeenlinnassa. Siellä noin 400 ihmistä valmistaa Patrian päätuotetta, panssaroituja ajoneuvoja. Niiden kysyntä on suuri selitys Patrian viime aikojen vauhdille.
Vuonna 2020 Suomi, Latvia ja Viro päättivät alkaa yhdessä kehittää uutta miehistönkuljetusvaunua. Pohjaksi valittiin Patrian 6x6-ajoneuvo. Se on kuudella pyörällä kulkeva miehistönkuljetusvaunu, jolla voi kuljettaa kaksitoista sotilasta.
Yhteistyöstä syntyi Cavs-hanke (Common Armoured Vehicle Systems). Iso etu on, että mukana olijat voivat tehdä hankkeesta suoraostoja eli käytännössä välttää paljon kansallista ja EU-tason byrokratiaa. Yhteistyössä myös säästää kustannuksia, ja vaunuja voidaan valmistaa nopeammin suuria määriä.
”Tämä on iso muutos siihen, miten Euroopassa perinteisesti on ajoneuvoja valmistettu ja ostettu. Aika usein ne ovat olleet vain kansallisia juttuja.”
Nyt Patrialla on toimiva esimerkki Euroopalle. Näin sitä yhteistä puolustuskykyä voi rakentaa.
Patrian 6x6-miehistönkuljetusvaunu kiinnostaa nyt eri puolilla. Niitä on tilattu jo yli 700.
Patrian 6x6-miehistönkuljetusvaunu kiinnostaa nyt eri puolilla. Niitä on tilattu jo yli 700. KUVA: PATRIA
Panssaroidun 6x6-vaunun kuljettamo. Ajoneuvoa on kehitetty usean maan yhteistyönä.
Panssaroidun 6x6-vaunun kuljettamo. Ajoneuvoa on kehitetty usean maan yhteistyönä. KUVA: TERHI LIIMU / HS
6x6-vaunulla voidaan kuljettaa kymmenen sotilasta takana ja kaksi edessä.
6x6-vaunulla voidaan kuljettaa kymmenen sotilasta takana ja kaksi edessä. KUVA: TERHI LIIMU / HS
Eri maiden sotilaiden on helpompi toimia yhdessä, kun kalusto on samanlaista. Patrian 6x6-vaunuja ovat ostaneet jo Latvian, Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat. Yhteensä Patrialta on tilattu yli 700 vaunua. Takaisku tuli, kun Viro yllättäen päättikin tilata uudet vaununsa Turkista.
Nyt iso kysymys on, mitä tekee suurmaa Saksa. Saksa aikoo hankkia yli tuhat miehistönkuljetusvaunua. Se voisi tarkoittaa karkeasti arvioiden 1,5 miljardin euron kauppaa. Patrialle ja Suomen puolustusteollisuudelle kauppa olisi historiallisen suuri.
Toukokuussa Saksa liittyi mukaan Cavs-ohjelmaan. Samalla Saksa sai pääsyn hankkeen tekniseen dokumentaatioon, eli salaisuudet on jaettu sen kanssa. Se enteilee megakaupan toteutumista.
”Ei se kauppa vielä varma ole. Mutta sen voi sanoa, että Saksa on edennyt määrätietoisesti ja prosessin mukaisesti. Siinä mielessä meillä on kyllä hyvin luottavainen mieli.”
Jos kauppa toteutuu, ajoneuvot tullaan valmistamaan Saksassa, joten sinne syntyy myös suurin osa uusista työpaikoista. Patrialle kilisevät kuitenkin lisenssimaksut.
Euroopan puolustuskyvyn kannalta on hyvä, että valmistusta on hajautettu moneen maahan.
”Se on huoltovarmuuden ja kriisikestävyyden kannalta tärkeä juttu.”
”Kaikki autoritääriset järjestelmät läpi historian kaatuvat jossain kohtaa.”
Venäjällä asetehtaat paahtavat täysillä. Länsimaiden pakotteet hidastavat jonkin verran, mutta kaikkiaan Venäjän aseteollisuus on ollut näin laaja edellisen kerran Neuvostoliiton aikoihin. Nato arvioi, että tänä vuonna Venäjä valmistaa uusia tykkejä enemmän kuin kaikki 32 Nato-maata yhteensä.
Joka päivä Venäjä kylvää tuhoa Ukrainan kaupunkeihin. Ohjuksilla, pommeilla, raketeilla, kaikella mahdollisella.
Puolustussodassa Ukrainan tilanne on tukala. Pitkän kantaman ohjuksia, raskaita tykkejä ja ammuksia on tullut ulkomailta liian hitaasti.
Suomi on ollut talouden kokoon nähden merkittävä aseavun antaja. Huhtikuussa julkistettiin 23. apupaketti Ukrainalle. Tukea on annettu puolustusministeriön mukaan jo noin kahden miljardin euron arvosta.
Ukraina haluaa myös takeita siitä, että apu jatkuu pitkään. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti viime syksynä, että Suomessa kehiteltyjä panssarivaunuja alettaisiin valmistaa suoraan Ukrainassa. Pääministeri Petteri Orpo sanoi, että asiaa selvitellään.
Varovaisia virityksiä Ukrainassa on jo brittiläisellä BAE Systemsillä, joka on Patrian kilpailijoita. Se harkitsee perustavansa tykkejä valmistavan laitoksen Ukrainaan. BAE:n ruotsalaisella tytäryhtiöllä on alustavia aikeita rynnäkköpanssarivaunujen valmistamisesta Ukrainassa.
Rautalinko ei innostu ajatuksesta, että Patria aloittaisi tuotannon Ukrainassa.
”Kun maa on hyökkäyssodan kohteena, olot on hyvin poikkeukselliset. Harva yritys pystyy niin valtavia riskejä itse kantamaan.”
Käytännön ongelmat alkavat siitä, että sotaa käyvään maahan on vaikea saada pankeilta rahoitusta ja vakuutusyhtiöiltä vakuutuksia. Tehtaasta ja sen työntekijöistä voisi tulla Venäjän iskujen kohteita.
”Mielestäni Ukraina auttamiseen toimivin ratkaisu on edelleen se, että maat luovuttavat varastoistaan kalustoa mahdollisimman nopeasti, ja samaan aikaan suunnitellaan, miten ne korvataan.”
Sodat tuovat bisnestä asekauppiaalle. Rautalinko sanoo kuitenkin toivovansa Ukrainan sodan pikaista loppua.
Sodat tuovat bisnestä asekauppiaalle. Rautalinko sanoo kuitenkin toivovansa Ukrainan sodan pikaista loppua. KUVA: OUTI NEUVONEN
Patrian pääkonttori sijaitsee Helsingin ytimessä Arkadiankadun alussa. Runsaat sata vuotta sitten talossa toimi kauppias Sergei Nikolajeffin autopalatsi. Sitten puhkesi ensimmäinen maailmansota. Autokauppa muutettiin ammustehtaaksi. Sisällissodassa sen valtasivat ensin punaiset, sitten saksalaiset sotilaat.
Asekauppiaalle tilat ovat siis varsin sopivat.
Mitä enemmän soditaan tai valmistaudutaan sodan uhkaan, sitä enemmän asekauppiaalla on hommia. Rautalinko sanoo kuitenkin toivovansa Ukrainan sodan pikaista loppua. Ja sitä, että Venäjällä kansalaisyhteiskunta saa aikaan muutoksen.
”Kaikki autoritääriset järjestelmät läpi historian kaatuvat jossain kohtaa. Kyllä tässä siihen on uskottava.”
Nyt kuitenkin varaudutaan vielä pahempaan. Suomen puolustusteollisuus on kaikkiaan kasvussa. Patrian liikevaihto nousi viime vuonna 733 miljoonaan euroon. Ruotsin merkittävä aseyhtiö Saab on yhä yli kuusi kertaa suurempi.
Suomi on etsinyt uutta talouden moottoria pitkään. Asekaupastako se uusi buumi tulee?
Ainakin puolustusteollisuus kiinnostaa nyt. Parin viime vuoden aikana työnhakijoiden määrä Patrialle on kasvanut selvästi. Rautalinko pitää sitä merkkinä siitä, että ihmiset ovat tehneet oman moraalisen pohdintansa ja haluavat osallistua ”suomalaisen demokratian puolustamiseen”.
Lienee myös käytännöllisempi syy.
”Varmaan ihmiset näkevät, että tällä alalla on töitä hyvin pitkäksi aikaa.”
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.”
Esa Rautalingon johtamilla tehtailla on tilauksia nyt enemmän kuin koskaan. ”Ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita.” KUVA: OUTI NEUVONEN
Suomen suurin asekauppias
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.
Tilaajille
Sami Sillanpää HS
22.5. 10:00
Ajat ovat sellaiset, että asekauppiailla menee kovaa.
Suomen puolustusteollisuuden suurin yhtiö Patria on viime kuukausina kertonut kaupasta toisen perään.
Joitain poimintoja:
Suomen puolustusvoimille yli sata panssaroitua ajoneuvoa.
Ruotsiin yli 300 vaunua ja kranaatinheitinjärjestelmiä.
Suururakka amerikkalaisten hävittäjien kokoamisessa.
Signaalitiedustelujärjestelmät ”kahdelle eurooppalaiselle Nato-maalle”.
Patriaa johtaa Esa Rautalinko, 61. Hän aloitti toimitusjohtajana vuonna 2019, ja siihen verrattuna yhtiön tilauskanta on nyt lähes nelinkertainen, melkein 2,4 miljardia euroa. Tilauksia on enemmän kuin koskaan.
”Yhtiön kannalta tämä on hyvin mielenkiintoista ja positiivista aikaa”, Rautalinko sanoo.
”Mutta täytyy muistaa, että ne syyt, joista tämä johtuu, ovat hyvin ankeita. Sen takia on vaikea olla riemuissaan. Kyllä tämä kertoo siitä, missä tilassa maailma on.”
Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalinko on Suomen suurin asekauppias. Sellaista nimitystä hän ei toki itse käyttäisi, sillä asetehtailijat kutsuvat alaansa puolustusteollisuudeksi. Eikä nykyisin puhuta edes aseista vaan suorituskyvystä.
Siitä ei termikikkailulla pääse mihinkään, että meneillään on uusi asevarustelukilpailu. Puheissa on taas kylmän sodan kalsea kaiku.
Iso kysymys on, miten Eurooppa turvaa itsensä.
Sotilaallinen tuki Ukrainalle syö aseita, ammuksia ja kalustoa. Niitä viedään Ukrainaan nyt Euroopan maiden puolustusvoimien varastoista, myös Suomen. Samaan aikaan Venäjä painaa päälle, eikä pelko sodan laajentumisesta hellitä.
”Aika usealla Euroopan maalla puolustuskyky on tällä hetkellä heikompi kuin se oli helmikuussa 2022. Johtuen ihan siitä, että Ukrainaan on luovutettu kalustoa”, Rautalinko sanoo.
Esimerkiksi tykinammuksia kuluu Ukrainassa joka päivä muutamia tuhansia – enemmän kuin Euroopan puolustusteollisuus ehtii valmistaa. Ratkaisu kuulostaa helpolta: tehdään lisää.
Esa Rautalingon mielestä Nato voisi alkaa koordinoida, mitä tarpeita Euroopan mailla on puolustushankinnoissa. Nyt yhteistä näkemystä ei ole.
Esa Rautalingon mielestä Nato voisi alkaa koordinoida, mitä tarpeita Euroopan mailla on puolustushankinnoissa. Nyt yhteistä näkemystä ei ole. KUVA: OUTI NEUVONEN
Puolustusteollisuuden yhtiöille tilanne on mutkikkaampi. Juuri nyt pitäisi panna rahaa kiinni uusiin tuotantolinjoihin ja suurempiin tehtaisiin. Mutta ennen kuin esimerkiksi tykinammuksia rullaa uusilta linjastoilta, voi kulua viisikin vuotta. Siihen mennessä sota Ukrainassa voi olla ohi – jos hyvin käy –, eikä aseita ja ammuksia enää tarvita nykyisiä määriä.
”Onhan siinä yhtiöille massiivinen riski. Että mitä investoinneille tapahtuu, jos tilauksia ei sitten enää tulekaan.”
Poliitikkojen suosikkihokemia viime aikoina on ollut: Euroopan omaan puolustuskykyä on vahvistettava.
Rautalingon mielestä kyse on suuresta ideologisesta asiasta, demokratioiden puolustamisesta. Euroopan johtajat ovat hänestä kuitenkin olleet liian hitaita.
”Suuri osa eurooppalaisia maista ei edelleenkään ole tehnyt selkeää päätöstä siitä, mille tasolle kansallinen puolustuskyky halutaan nostaa”, Rautalinko sanoo.
Nostetaanko puolustuskyky Euroopan maissa takaisin vuoden 2022 tasolle? Vai pitäisikö aseistautua vielä enemmän? Valmistautua siihen, että uusi epävarma aika kestää pitkään.
Lähellä Venäjää, kuten Suomessa, Baltiassa ja Puolassa, puolustusvoimiin panostetaan nyt rajusti. Keski-Euroopassa kiire ei ole samanlainen.
Rautalingon mielestä Eurooppa tarvitsisi nyt näkymän kymmenen vuoden päähän: paljonko aseita ja ammuksia silloin vähintään tarvitaan.
”Siitä muodostuisi tiekartta puolustusteollisuudelle. Jos sitä ei ole, aika vaikea on yhdenkään pelurin suunnistaa.”
Eurooppaa puolustetaan pääasiassa yhdysvaltalaisin asein.
Euroopan koleissa oloissa Suomikin ottaa uutta roolia. Rautalinko on monissa keskusteluissa mukana. Hänellä on yhteydet Suomen päättäjiin, ja hän kiertää Euroopassa lobbaamassa turvallisuuskokouksissa. Huhtikuussa hän edusti Ruotsin kuninkaan illallisilla.
Toinen Euroopan ongelma on puheissa usein esillä. Nykytilanne on, että Eurooppaa puolustetaan pääasiassa yhdysvaltalaisin asein.
Ranskalainen Iris-tutkimuslaitos selvitti viime syksynä, mistä EU-maat ovat tehneet puolustushankintojaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Selvisi, että 78 prosenttia hankinnoista meni EU:n ulkopuolelle, valtaosin yhdysvaltalaisiin aseisiin.
Osin kyse on siitä, että maailman ylivoimaisena asemahtina Yhdysvalloilla on ”kyvykkyyksiä”, joita Euroopassa ei valmisteta. Mutta ongelma on myös siinä, miten kauppaa Euroopassa tehdään.
Tyypillisesti Euroopan valtiot hankkivat aseita ja kalustoa oman maansa tehtailta. Kilpailutusta ei synny, eikä siis Euroopan omia markkinoita. EU-alueen puolustushankinnoista alle kymmenesosa jää jäsenmaiden väliseen kauppaan.
”Se tietysti aiheuttaa sen, että eurooppalainen puolustusteollisuus ei pääse kasvamaan, kun ei tule mittakaavaetuja”, Rautalinko sanoo.
Nyt ainakin EU haluaisi muuttaa tilanteen. Maaliskuussa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti unionin ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Tavoite on, että EU-maat ostavat puolustusmateriaaleistaan vähintään puolet unionin sisältä vuoteen 2030 mennessä.
Esa Rautalinko toimii harrastuksekseen viidessä eri maanpuolustusjärjestössä. Ammuntaa hän harrastaa satunnaisesti ”silloin, kun tulee mahdollisuus”.
Esa Rautalinko toimii harrastuksekseen viidessä eri maanpuolustusjärjestössä. Ammuntaa hän harrastaa satunnaisesti ”silloin, kun tulee mahdollisuus”. KUVA: OUTI NEUVONEN
Kun asekauppiaan nimi on Rautalinko, monet puujalkavitsit on saatu aikaan.
”Onhan se hauska sattuma”, Rautalinko sanoo. ”Ei tämännimisiä paljon ole. Kaikki me olemme samaa sukua.”
Suvun nimi oli aiemmin Rautalin. Rautalingon isoisä oli kuvanveistäjä Richard Rautalin, joka loi monet tunnetut veistokset Tampereelle. Rautalinko itse nostaa esiin Lempäälässä sijaitsevan Vapauden miekan, vuoden 1918 sisällissodan muistomerkin.
Rautalinko on työskennellyt puolustusteollisuudessa vasta muutaman vuoden. Sitä ennen hän toimi muun muassa Jalostajalla, Telia-Soneralla ja Honkarakenteella. Vaasan-yhtiössä hän myi leipää kansalle.
Aseet ovat eettisesti hankalampi tuote. Niitä valmistetaan viime kädessä ihmisten tappamiseen.
Millaista moraalipohdintaa olet käynyt?
”Mielestäni peruskivi, jolle kaikki demokratiat rakentuu, on koettu ja todellinen turvallisuus”, Rautalinko sanoo. ”On yhteiskunnan velvollisuus se turvallisuus ihmisille tuottaa, eikä se ilman tämän alan teollisuutta onnistu.”
Rautalingon mielestä moraalista ongelmaa ei ole.
Rautalingon mielestä moraalista ongelmaa ei ole, kunhan kyse on puolustautumisesta eikä hyökkäämisestä.
Hyvän ja pahan välinen raja kuitenkin vaihtelee. Runsaat kymmenen vuotta sitten Patria hieroi panssarivaunukauppoja Venäjälle.
Patria on myös vienyt panssaroituja ajoneuvojaan muun muassa Arabiemiraatteihin, joka osallistuu sotaan Jemenissä. Samaa sotaa käy Saudi-Arabia, jolle Patria on toimittanut Nemo-kranaatinheitinjärjestelmiä.
Moraalista pohdintaa ei tee yksin aseyhtiö vaan myös poliitikot. Patrian tuotteet vaativat valtion vientiluvan. Nykyhallitus antoi Patrialle luvan viedä Saudi-Arabiaan varaosia kranaatinheittimiin. Sitä ennen aseiden vientilupia Saudi-Arabiaan ei ollut myönnetty vuoden 2018 jälkeen.
Patrian kranaatinheittimet on toimitettu Saudi-Arabian kansalliskaartille. Kaarti sekä sotii Jemenissä että toimii kotimaassa saudien kuningassuvun sortokoneistona arvostelijoita vastaan.
Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä tavallisessa kontissa Hämeenlinnan-tehtaalla.
Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä tavallisessa kontissa Hämeenlinnan-tehtaalla. KUVA: ESA SYVÄKURU
Patrian panssaroituun ajoneuvoon asennettua Nemo-kranaatinheitintä esiteltiin Yhdysvalloissa vuonna 2019.
Patrian panssaroituun ajoneuvoon asennettua Nemo-kranaatinheitintä esiteltiin Yhdysvalloissa vuonna 2019. KUVA: YHDYSVALTAIN ASEVOIMAT / PATRICK A. ALBRIGHT
Patria kuuluu niihin strategisiin yhtiöihin, joiden kautta Suomi välillisesti toteuttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Suomen valtio on Patrian pääomistaja 50,1 prosentin osuudella. Toinen omistaja on norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace, jonka emoyhtiön takana on Norjan valtio.
Juuri nyt Suomi varustautuu kovaa tahtia. Vuonna 2020 puolustusbudjetti oli 3,3 miljardia euroa, tälle vuodelle on arvioitu jo 6,2 miljardia euroa. Patria on mukana monissa Suomen puolustusratkaisuissa.
Kun Puolustusvoimat uusii kalustoaan, Patrialta tilattiin muun muassa 131 miehistönkuljetusvaunua.
Myös Suomen historian suurin asekauppa, F-35-hävittäjät yhdysvaltalaiselta Lockheed Martinilta, toi Patrialle hommia. Patria alkaa koota hävittäjien eturunkoja ja valmistaa niiden laskutelineluukkuja. Suuria tuotantotiloja rakennetaan parhaillaan Hallin taajamaan Jämsään.
Rautalinko on luottavainen, että megakauppa Saksan kanssa toteutuu.
Tohina on päällä myös Hämeenlinnassa. Siellä noin 400 ihmistä valmistaa Patrian päätuotetta, panssaroituja ajoneuvoja. Niiden kysyntä on suuri selitys Patrian viime aikojen vauhdille.
Vuonna 2020 Suomi, Latvia ja Viro päättivät alkaa yhdessä kehittää uutta miehistönkuljetusvaunua. Pohjaksi valittiin Patrian 6x6-ajoneuvo. Se on kuudella pyörällä kulkeva miehistönkuljetusvaunu, jolla voi kuljettaa kaksitoista sotilasta.
Yhteistyöstä syntyi Cavs-hanke (Common Armoured Vehicle Systems). Iso etu on, että mukana olijat voivat tehdä hankkeesta suoraostoja eli käytännössä välttää paljon kansallista ja EU-tason byrokratiaa. Yhteistyössä myös säästää kustannuksia, ja vaunuja voidaan valmistaa nopeammin suuria määriä.
”Tämä on iso muutos siihen, miten Euroopassa perinteisesti on ajoneuvoja valmistettu ja ostettu. Aika usein ne ovat olleet vain kansallisia juttuja.”
Nyt Patrialla on toimiva esimerkki Euroopalle. Näin sitä yhteistä puolustuskykyä voi rakentaa.
Patrian 6x6-miehistönkuljetusvaunu kiinnostaa nyt eri puolilla. Niitä on tilattu jo yli 700.
Patrian 6x6-miehistönkuljetusvaunu kiinnostaa nyt eri puolilla. Niitä on tilattu jo yli 700. KUVA: PATRIA
Panssaroidun 6x6-vaunun kuljettamo. Ajoneuvoa on kehitetty usean maan yhteistyönä.
Panssaroidun 6x6-vaunun kuljettamo. Ajoneuvoa on kehitetty usean maan yhteistyönä. KUVA: TERHI LIIMU / HS
6x6-vaunulla voidaan kuljettaa kymmenen sotilasta takana ja kaksi edessä.
6x6-vaunulla voidaan kuljettaa kymmenen sotilasta takana ja kaksi edessä. KUVA: TERHI LIIMU / HS
Eri maiden sotilaiden on helpompi toimia yhdessä, kun kalusto on samanlaista. Patrian 6x6-vaunuja ovat ostaneet jo Latvian, Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat. Yhteensä Patrialta on tilattu yli 700 vaunua. Takaisku tuli, kun Viro yllättäen päättikin tilata uudet vaununsa Turkista.
Nyt iso kysymys on, mitä tekee suurmaa Saksa. Saksa aikoo hankkia yli tuhat miehistönkuljetusvaunua. Se voisi tarkoittaa karkeasti arvioiden 1,5 miljardin euron kauppaa. Patrialle ja Suomen puolustusteollisuudelle kauppa olisi historiallisen suuri.
Toukokuussa Saksa liittyi mukaan Cavs-ohjelmaan. Samalla Saksa sai pääsyn hankkeen tekniseen dokumentaatioon, eli salaisuudet on jaettu sen kanssa. Se enteilee megakaupan toteutumista.
”Ei se kauppa vielä varma ole. Mutta sen voi sanoa, että Saksa on edennyt määrätietoisesti ja prosessin mukaisesti. Siinä mielessä meillä on kyllä hyvin luottavainen mieli.”
Jos kauppa toteutuu, ajoneuvot tullaan valmistamaan Saksassa, joten sinne syntyy myös suurin osa uusista työpaikoista. Patrialle kilisevät kuitenkin lisenssimaksut.
Euroopan puolustuskyvyn kannalta on hyvä, että valmistusta on hajautettu moneen maahan.
”Se on huoltovarmuuden ja kriisikestävyyden kannalta tärkeä juttu.”
”Kaikki autoritääriset järjestelmät läpi historian kaatuvat jossain kohtaa.”
Venäjällä asetehtaat paahtavat täysillä. Länsimaiden pakotteet hidastavat jonkin verran, mutta kaikkiaan Venäjän aseteollisuus on ollut näin laaja edellisen kerran Neuvostoliiton aikoihin. Nato arvioi, että tänä vuonna Venäjä valmistaa uusia tykkejä enemmän kuin kaikki 32 Nato-maata yhteensä.
Joka päivä Venäjä kylvää tuhoa Ukrainan kaupunkeihin. Ohjuksilla, pommeilla, raketeilla, kaikella mahdollisella.
Puolustussodassa Ukrainan tilanne on tukala. Pitkän kantaman ohjuksia, raskaita tykkejä ja ammuksia on tullut ulkomailta liian hitaasti.
Suomi on ollut talouden kokoon nähden merkittävä aseavun antaja. Huhtikuussa julkistettiin 23. apupaketti Ukrainalle. Tukea on annettu puolustusministeriön mukaan jo noin kahden miljardin euron arvosta.
Ukraina haluaa myös takeita siitä, että apu jatkuu pitkään. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti viime syksynä, että Suomessa kehiteltyjä panssarivaunuja alettaisiin valmistaa suoraan Ukrainassa. Pääministeri Petteri Orpo sanoi, että asiaa selvitellään.
Varovaisia virityksiä Ukrainassa on jo brittiläisellä BAE Systemsillä, joka on Patrian kilpailijoita. Se harkitsee perustavansa tykkejä valmistavan laitoksen Ukrainaan. BAE:n ruotsalaisella tytäryhtiöllä on alustavia aikeita rynnäkköpanssarivaunujen valmistamisesta Ukrainassa.
Rautalinko ei innostu ajatuksesta, että Patria aloittaisi tuotannon Ukrainassa.
”Kun maa on hyökkäyssodan kohteena, olot on hyvin poikkeukselliset. Harva yritys pystyy niin valtavia riskejä itse kantamaan.”
Käytännön ongelmat alkavat siitä, että sotaa käyvään maahan on vaikea saada pankeilta rahoitusta ja vakuutusyhtiöiltä vakuutuksia. Tehtaasta ja sen työntekijöistä voisi tulla Venäjän iskujen kohteita.
”Mielestäni Ukraina auttamiseen toimivin ratkaisu on edelleen se, että maat luovuttavat varastoistaan kalustoa mahdollisimman nopeasti, ja samaan aikaan suunnitellaan, miten ne korvataan.”
Sodat tuovat bisnestä asekauppiaalle. Rautalinko sanoo kuitenkin toivovansa Ukrainan sodan pikaista loppua.
Sodat tuovat bisnestä asekauppiaalle. Rautalinko sanoo kuitenkin toivovansa Ukrainan sodan pikaista loppua. KUVA: OUTI NEUVONEN
Patrian pääkonttori sijaitsee Helsingin ytimessä Arkadiankadun alussa. Runsaat sata vuotta sitten talossa toimi kauppias Sergei Nikolajeffin autopalatsi. Sitten puhkesi ensimmäinen maailmansota. Autokauppa muutettiin ammustehtaaksi. Sisällissodassa sen valtasivat ensin punaiset, sitten saksalaiset sotilaat.
Asekauppiaalle tilat ovat siis varsin sopivat.
Mitä enemmän soditaan tai valmistaudutaan sodan uhkaan, sitä enemmän asekauppiaalla on hommia. Rautalinko sanoo kuitenkin toivovansa Ukrainan sodan pikaista loppua. Ja sitä, että Venäjällä kansalaisyhteiskunta saa aikaan muutoksen.
”Kaikki autoritääriset järjestelmät läpi historian kaatuvat jossain kohtaa. Kyllä tässä siihen on uskottava.”
Nyt kuitenkin varaudutaan vielä pahempaan. Suomen puolustusteollisuus on kaikkiaan kasvussa. Patrian liikevaihto nousi viime vuonna 733 miljoonaan euroon. Ruotsin merkittävä aseyhtiö Saab on yhä yli kuusi kertaa suurempi.
Suomi on etsinyt uutta talouden moottoria pitkään. Asekaupastako se uusi buumi tulee?
Ainakin puolustusteollisuus kiinnostaa nyt. Parin viime vuoden aikana työnhakijoiden määrä Patrialle on kasvanut selvästi. Rautalinko pitää sitä merkkinä siitä, että ihmiset ovat tehneet oman moraalisen pohdintansa ja haluavat osallistua ”suomalaisen demokratian puolustamiseen”.
Lienee myös käytännöllisempi syy.
”Varmaan ihmiset näkevät, että tällä alalla on töitä hyvin pitkäksi aikaa.”
tankki-tapsa
Eversti
Reilut 2 vuotta on ollut aikaa lisätä tuotantoa Euroopassakin, ja jos Päättäjämme eivät olisi riemuidiootteja ja ruplilla toimivia asiahenkilöitä niin jo vuodesta 2014.Mitähän tässä sanotaan, maksumuurin takana.
Aseet | Venäjän tehtaat puskevat uusia aseita, mutta Euroopalla on vaikeuksia – Suomen suurin asekauppias kertoo, mistä se johtuu
Esa Rautalingon työ on saada aseita kaupaksi niin paljon kuin mahdollista. Euroopassa asetuotanto yleisesti kuitenkin takkuaa, Venäjällä tehtaat taas pyörivät täysillä.
Joku alkoi kaivaa noista taulukoista dataa visuaalisempaan muotoon ja Andrew ei pitänyt siitä. En kyllä ymmärtänyt miksi tuosta piti suuttua, koska tämä henkilö mainitsi kyllä keneltä data on peräisin ja yritti saada myös palautetta Andrewltä. Tuossa twiitin keskustelussa selviää. EDIT: myöhemmin AP toteaa onneksi että ehkä julkaisee näitä vielä vähän harvempaan tahtiin
tulikomento
Supreme Leader
BTR-50 on tosiaan käytössä, tosin toistaiseksi näitä vaunuvanhuksia on tullut vastaan vain vähäisiä määriä.
www.kauppalehti.fi
Venäjä työntää etulinjaan nyt 70 vuotta vanhoja purtiloita – Lähes ”itsemurhaa” ja liki huonointa kalustoa tähän asti
BTR-50 suunniteltiin vuonna 1952.