Sairasta
Ukrainan konflikti/sota
Jonkinlainen koonti Krynkyn menetyksistä. Artikkelin mukaan ukrainalaisten tappiot tuolla vajaa 800. Toivoa sopii että vaihtosuhde olisi ainakin 1:10. Googlen kääntäjällä artikkeli luettavissa. edit: +262 (käännöksestä saattoi tulkita, että 800 kadonnutta joista palasi 262 haudattavaksi).
Tähän päälle tietenkin haavoittuneet vielä. Eli vaikuttaa kaiken kaikkiaan turhalta operaatiolta.
https://www.slidstvo.info/warnews/y...-selo-na-livomu-berezi-i-znykly-tam-bezvisty/
Tähän päälle tietenkin haavoittuneet vielä. Eli vaikuttaa kaiken kaikkiaan turhalta operaatiolta.
https://www.slidstvo.info/warnews/y...-selo-na-livomu-berezi-i-znykly-tam-bezvisty/
Viimeksi muokattu:
788 kadonnutta + 262 kaatunutta...
Patu
Kenraali
Eli pystyy vuodessa tuottamaan sen määrän kalustoa, joka menee Ukrainassa noin kuukaudessa? Tarvitseeko tuosta erityisen huolissaan olla?
Maavoimathan eivät tällä matematiikalla kasva.
-TripleX-
Respected Leader
Aivan oikein eikä kannata aukaista ennenkuin Ukraina on ratifioitu NATOn jäsen ja täysivaltainen EUn jäsenmaa.
Siinä Orbanille keppiä sen verran, että selkä taipuu allekirjoittamaan.
Lahtinen
Kapteeni
Tuota... Ei taida se todellinnen uudistuotanto olla edes lähellä noita lukuja. Kun venäjä kuitenkin on sodassa ja sekä kalustosta ja tuotantokapasiteetistä on valtava pula, niin kyllä noissa pyritään käyttämään vanhojen vaunujen osia, sekä varastoista kerättyä tavaraa. Sen uudistuotannon todellinen tilanne nähdään vasta sitten, kun varastot ja aihiot on käytetty loppuun.
Tää koko operaatio on kyllä ollut itselleni täysi kysymysmerkki. Ymmärrän että jonkinlaisena fixing-yrityksenä meni vielä viime kesänä, mutta minusta on ollut selvää että tuosta kohtaa ei Uket pääse etenemään. Ja tykistöä voi häätää droneillakin.
Lahtinen
Kapteeni
Jep. Ja jos tykistöä seuraa, niin vuoden tuotanto menee alle viikossa. Eli kärjistettynä: Kun sitä N-L tuotantokapasiteettiä ei enää ole, niin nykymenolla ryssällä menee reilut 100 vuotta tykistön tappioiden paikkaamiseen. Ja jos joku nostaa taas Kiina/P-Korean/Iran kortin, niin kannattaa tutusta siihen, mikä määrä heillä on tykkejä varastoissa. Ja jos vaikka tuo kolmikko myy venäjälle noin 1000 vedettävää tykkiä, niin Ukrainalle menee vajaa kuukausi, jonka jälkeen ne on tuhottu.
On se jotenkin mieltä lämmittävä ajatus, että kun tämä sota on paketissa, niin meillä on tämän naapuruston suurin tykistö ja kovimmat ilmavoimat.
Toivottavasti Unkarin Putleristi-Kansa saa hyisen lompakon tyhjäävän talven.
putkirassi
Kapteeni
Putkien riittävyyteen liittyen, 130mm kalustoa kaivetaan naftaleenista. Ainakin osa 152 mm kalustosta korvautuu tuolla, ja murkulaa tulee Pöö-koreasta. Tuossa alla olevassa arvio että 400 kpl m-46 mallia olisi vedettävissä kentälle.
Taas jotain joka on parempi kuin ei mitään.
Kyllä tuollakin ilman sakeaksi saa, varsinkin jos on murkulaa surutta laittaa. Toki nykytahtiin kun noita menee , niin on kuukaudessa lanattu ukrainan toimesta tuo määrä.
armyrecognition.com
Taas jotain joka on parempi kuin ei mitään.
Kyllä tuollakin ilman sakeaksi saa, varsinkin jos on murkulaa surutta laittaa. Toki nykytahtiin kun noita menee , niin on kuukaudessa lanattu ukrainan toimesta tuo määrä.
Russian Forces reintroduce 1940s M-46 130mm towed guns in Ukraine with help from North Korea and Iran
Russian Forces reintroduce 1940s M-46 130mm towed guns in Ukraine with help from North Korea and Iran
armyrecognition.com
Myrskyhiiri
Respected Leader
EU-parlamentti on julkilausumassaan vahvistanut EU:n tuen Ukrainalle Endsieg:iin saakka, ei niin pitkään kuin tarvitaan, vaan lopulliseen voittoon saakka. Ja jäädytetyt varat Ukrainalle.
https://www.europarl.europa.eu/news...ment-reaffirms-its-strong-support-for-ukraine
Press Releases
...
"With Russia’s war against Ukraine raging on, Parliament reconfirmed on Wednesday its view that the EU must continue to support Kyiv for as long as it takes until victory.
The resolution, which sets out the newly-elected European Parliament’s first official position on Russia’s war of aggression against Ukraine, restates the continued support of MEPs for Ukraine’s independence, sovereignty, and territorial integrity within its internationally recognised borders. It calls on the EU to maintain and extend its sanctions policy against Russia and Belarus, monitor and review its effectiveness and impact, and systematically tackle the issue of sanctions circumvention by EU-based companies, third parties, and third countries.
Confiscate Russian state-owned assets frozen by the EU
While restating their firm conviction that Russia must compensate financially for the destruction it has caused in Ukraine, MEPs welcome recent EU efforts to direct revenues coming from frozen Russian assets to support the Ukrainian war effort. They also want a “sound legal regime for the confiscation of Russian state-owned assets frozen by the EU”.
Parliament further welcomes the outcome of the recent NATO summit and reaffirms its stance that Ukraine is on an irreversible path to NATO membership. MEPs call on the EU and member states to increase their military support for Ukraine for as long as necessary and in whatever form necessary. They also call on the European Commission to propose long-term financial assistance for the reconstruction of Ukraine, building on the experience of the newly established Ukraine Facility."
https://www.europarl.europa.eu/news...ment-reaffirms-its-strong-support-for-ukraine
Newly elected Parliament reaffirms its strong support for Ukraine
Press Releases...
"With Russia’s war against Ukraine raging on, Parliament reconfirmed on Wednesday its view that the EU must continue to support Kyiv for as long as it takes until victory.
The resolution, which sets out the newly-elected European Parliament’s first official position on Russia’s war of aggression against Ukraine, restates the continued support of MEPs for Ukraine’s independence, sovereignty, and territorial integrity within its internationally recognised borders. It calls on the EU to maintain and extend its sanctions policy against Russia and Belarus, monitor and review its effectiveness and impact, and systematically tackle the issue of sanctions circumvention by EU-based companies, third parties, and third countries.
Confiscate Russian state-owned assets frozen by the EU
While restating their firm conviction that Russia must compensate financially for the destruction it has caused in Ukraine, MEPs welcome recent EU efforts to direct revenues coming from frozen Russian assets to support the Ukrainian war effort. They also want a “sound legal regime for the confiscation of Russian state-owned assets frozen by the EU”.
Parliament further welcomes the outcome of the recent NATO summit and reaffirms its stance that Ukraine is on an irreversible path to NATO membership. MEPs call on the EU and member states to increase their military support for Ukraine for as long as necessary and in whatever form necessary. They also call on the European Commission to propose long-term financial assistance for the reconstruction of Ukraine, building on the experience of the newly established Ukraine Facility."
Tämä ei ole yksioikoinen juttu.
Tiedossa on, että ryssä kärsi kuukausia erittäin suuria menetyksiä yrittäessään ottaa Krynkyä takaisin.
Näistä oli tarkempaakin juttua vuoden aikana ja puhuttiin luokkaa pari sataa paksua/ohutta ja senkin jälkeen lienee paljon tapahtunut.
Mikäli sillanpäätä ei olisi ollut niin ryssänkin menetykset olisivat jääneet selvästi vähemmälle kun olisivat tyytyneet piileskelemään asemissaan.
Toisaalta sillanpäällä pakotettiin ryssää pitämään merkittävää määrää joukkoja alueella, jotka olisivat olleet vahvistuksena muualla ja tällä saattoi olla paljonkin merkitystä.
Oliko sitten Ukrainan kärsimien menetyksien arvoisia? Vaatisi tarkempia tietoja ja vertailuja muiden rintamien vastaaviin tappio-suhteisiin.
Kyllä ryssät tietävät omien vehkeiden laadun, ovat vain niin Herra kansaa etteivät voi myöntää. Vai miksi raharikkaat ryssät ajaa kaikki länsimaisilla autoilla,länsimaisilla veneillä, lennetään länsimaihin lomalle ostamaan länsimaisia tuotteita. Koska ryssän omat on paskaa,mutta sitä pitää silti puolustella. Joo onhan siellä ihan pätevääkin tavaraa armeijalla,kuten myös Kiinalla. Mutta ei ne mahdu länsimaisen tai aasialaisen teknologian kans samaan lauseeseen. Käsiaseita ovat osanneet aina tehdä,ja vähän Kaikkea muutakin. Mutta tekniset jutut on onneksi varastettu sopivasti(rahat),ettei kehitys ja tuotanto ole päässyt eteenpäin.
Tosin kannattaa muistaa,ryssät on myös käyneet avaruudessa vaikka länkkäri tekniikkaa on heidän vehkeissä. Kyllä siellä on myös ihan normaali ihmisiä jotka tiedostaa heidän ongelmat. Kehitysmaa mikä kehitysmaa, sitten lopuilla pitää vain näyttää kuinka russia stronk mentaliteetilla vouhotetaan länsimaille.
Nokia M/90
Alikersantti
Aikamoisia summia palaa.
YliKoo
Greatest Leader
Olihan taas propagandapläjäys faktantarkastajalta. Tuntuu, että kukaan ei ota huomioon sitä, kuinka ryssän pelimerkit heikkenee vähän joka saralla. Ukrainaa voidaan taas tukea paljon muutenkin kuin suoralla aseavulla, ja näännyttää ryssä omaan paskaansa jolloin koko Ukrainan aluetta ei tarvitse aseellisesti vallata, ainakaan täysin taistelukykyisiltä joukoilta.
Tuo Helinin kartta, jossa on Ukrainan rajavaatimus on perseestä. Se on Ukrainan raja, ihan kiistattomasti eikä mikään vaatimus.
Tilaajille
Kuuntele juttu
John Helin HS
2:00
Rauhasta on puhuttu paljon viime aikoina. Siitä on puhuttu niin Ukrainan, Venäjän, kuin ulkovaltojenkin toimesta. Alkukesästä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiersi maailmaa tapaamassa eri maiden johtajia ja järjesti Sveitsissä suuren rauhankokouksen, johon osallistui edustajia 92 maasta.
Kokouksessa esiteltiin Ukrainan ehdotus oikeudenmukaisesta rauhasta. Se tarkoittaisi Venäjän vetäytymistä kaikilta Ukrainan alueilta, sotakorvausten maksamista Ukrainalle, sekä sotarikollisten toimittamista oikeuden eteen.
Kokouksen alla myös presidentti Vladimir Putin kertoi Venäjän olevan valmis neuvotteluihin omista lähtökohdistaan. Niiden mukaan Ukrainan pitäisi luovuttaa Venäjälle ne alueet, jotka Venäjä yksipuolisesti ilmoitti liittäneensä itseensä syksyllä 2022. Lisäksi Ukrainan pitäisi lopullisesti lopettaa neuvottelut Nato-jäsenyydestä.
Venäjän ehdotus sai kylmän vastaanoton Kiovassa.
Zelenskyi väläytti kuitenkin maanantaina mahdollisuutta siihen, että Venäjä kutsuttaisiin mukaan seuraavaan rauhankokoukseen. Venäjä suhtautui Zelenskyin ehdotukseen vuorostaan varauksella.
Rauhankysymyksessä Ukraina pitää silti retoriikassaan tiukasti kiinni oikeudenmukaisesta rauhasta: sodan päättymisestä Ukrainan ehdoilla.
Onko se mahdollista, ja jos ei, voiko Ukraina hävitä?
”Vastakkain on kaksi ehdotusta, jotka ovat synonyymejä toisen osapuolen antautumiselle”, sanoo dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.
Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan ole Käihkön mukaan sodassa sellaisessa asemassa jossa antautumisen vaatiminen toiselta olisi mahdollista.
Sveitsin rauhankokous ei Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan pyrkinytkään löytämään varsinaisesti keinoa solmia rauhaa Ukrainaan, vaan muokkaamaan ajatusta siitä millaisena mahdollinen rauha nähdään. Zelenskyi pyrkii siis tempaamaan diplomaattisen aloitteen itselleen.
Ukraina muistuttaa liittolaisiaan siitä, että ne ovat sitoutuneet kansainväliseen lakiin ja Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen. Tehdyillä turvallisuussopimuksilla on myös tarkoitus sitouttaa länsimaiden tulevatkin johtajat Ukrainan tukemiseen.
Zelenskyi ei siis halua joutua tilanteeseen, jossa länsi ajattelisi voivansa painostaa Ukrainan sille epäsuotuisaan lopputulokseen.
Pelko painostamisesta ei ole turha. Vaikka Zelenskyi hallitsee kansainvälisen diplomatian areenaa, sotilaallinen aloite on Venäjällä. Ukrainan joukot ovat kuluneita ja rintama rakoilee paikoitellen. Reservejä on vähän. Keväällä hyväksytty mobilisaatiolaki ei ole vielä tuottanut merkittävää määrää uusia joukkoja korvaamaan tappioita. Samalla Venäjä iskee toistuvasti Ukrainan sähkö- ja lämpöverkkoon. Tulevasta talvesta povataan Ukrainan siviileille vaikeaa.
Tuoreen kyselyn mukaan vajaa puolet ukrainalaisista on rauhanneuvottelujen aloittamisen kannalta. Paine jonkinlaisen ratkaisun löytämiseksi vaikuttaa siis kasvavan myös Ukrainan sisällä.
Käihkön mukaan tilanne on liikkunut Ukrainan kannalta vain huonompaan suuntaan, eikä vaikuta todennäköiseltä, että sodan voimasuhteet muuttuisivat lähiaikoina merkittävästi Ukrainan hyväksi.
Ukrainalle ensi vuodeksi luvattu apu riittää taistelun jatkamiseen, muttei todennäköisesti aloitteen täyteen tempaamiseen pois Venäjältä. Jos toivoa paremmasta ei ole, voivat jotkut Ukrainan tukijoista pyrkiä päättämään sodan.
Ukrainan asevoimien värväysmainos osittaisen sähkökatkon aikaan Kiovassa kesäkuun lopussa. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että Zelenskyin ääneen lausutut tavoitteet ja sotatilanteen realiteetit eivät välttämättä kohtaa. Ukrainan vaatimasta ”oikeudenmukaisesta rauhasta” joudutaan mitä todennäköisimmin joustamaan.
”Vuoden 1991 rajat, puhumattakaan Ukrainan muista vaatimuksista, eivät ole realistinen tavoite”, sanoo The Economist-lehden sotilaallisista aiheista vastaava tuottaja Shashank Joshi.
Joshin mukaan Sveitsin rauhankokoukseen oli sisäänrakennettu paradoksi: Länsi kertoi sitoutuvansa tavoitteeseen Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta, vaikka kaikki osapuolet tietävät ettei tavoite ole mahdollinen.
Tästä huolimatta äärimmäisistä ehdoista kiinni pitäminen ei välttämättä ole lyhytnäköistä. Keskiössä on Ilmari Käihkön mukaan neuvottelustrategia. Mikäli Ukraina joustaa omista tavoitteistaan ennen kuin neuvotteluja edes aloitetaan, asettaa se Ukrainan huonompaan tilanteeseen neuvotteluissa.
Tavoitteiden kannattaa olla korkealla, jotta niissä on joustovaraa.
Shashank Joshin mukaan Ukrainan täytyy kuitenkin myös ymmärtää, milloin joustaa.
”Äärimmäisistä tavoitteista puhuminen voi laittaa Ukrainan huonoon asemaan vuoden tai puolentoista päässä, kun se saattaa tarvita notkeampaa diplomatiaa”, Joshi sanoo.
Mikäli Ukraina ei kykene muuttamaan sotatilannetta sille suosiolliseksi, voi länsimaiden kärsivällisyys vähentyä merkittävästi. Ilman länsimaiden jatkuvaa aseellista ja taloudellista tukea Ukraina ei kykene jatkamaan sotaa.
Huolet länsimaiden tuen jatkumisesta voivat tulla ajankohtaiseksi jo tänä vuonna. Katseet kääntyvät marraskuussa käytäviin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Presidentiksi toistamiseen pyrkivä Donald Trump on puhunut lopettavansa Ukrainan sodan. Trumpia kohtaan viikonloppuna tehty murhayritys lisää Politico-lehden haastattelemien diplomaattien mukaan Trumpin mahdollisuuksia nousta presidentiksi.
Kesäkuun lopulla Trumpille esiteltiin hänen entisten neuvonantajiensa toimesta rauhansuunnitelma, jossa Ukrainan olisi suostuttava neuvotteluihin Venäjän kanssa ja tulitaukoon nykyisillä rintamalinjoilla. Muuten Yhdysvaltain tuki päättyisi. Ehdotus sulkisi myös Ukrainan ovet Natoon. Kyseessä ei ollut virallinen ehdotus, mutta Trump suhtautui väitteiden mukaan siihen suotuisasti.
Asiantuntijat eivät usko, että Eurooppa voisi korvata Yhdysvaltoja täysin, mikäli Trump lopettaisi Ukrainan avustamisen. Eurooppa voisi tehdä paljon taloudellisesti ja diplomaattisesti, mutta sotilaallisesti Yhdysvaltojen rooli on valtava. Vaikka tämä tiivistyykin julkisuudessa usein panssarivaunuihin ja ilmatorjuntajärjestelmiin, on Yhdysvalloilla merkittävä rooli esimerkiksi tiedustelutiedon tuottajana.
”Trump vahvisti Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä diplomaattista konfliktia”, Moshes sanoo ja viittaa esimerkiksi Venäjän konsulaattien sulkemiseen Yhdysvalloissa.
Arkady Moshes Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Retoriikka on kuitenkin nyt muuttunut. Moshes toteaa, että Euroopan täytyy olla Trumpin suhteen valmiina ”pahimpaan vaihtoehtoon”.
Trumpin Venäjä-politiikan suuntaa on vaikeaa ennustaa muidenkin Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mielestä. Suunta voi olla epäselvää jopa Venäjälle. Ilmari Käihkön mukaan ei ole mahdotonta, että Trump painostaisi myös Venäjää tulitaukoon.
”Jos näin on Venäjän kannattaa pitää painetta päällä ja ottaa niin paljon, kuin se pystyy saamaan”, Käihkö sanoo.
Näistä syistä myös Trumpille esitellyn rauhansuunnitelman todellisuutta on vaikeaa arvioida.
”Jos Venäjän pitää lopulta luovuttaa osa alueista, joita se nyt hallitsee, olisi tämä realistisempi suunnitelma kuin vuoden 1991 rajoista puhuminen”, Joshi sanoo, mutta korostaa suunnitelman yksityiskohtien olevan tärkeitä.
”Puhtaasti alueluovutuksiin perustuva sopimus on huomattavasti vaikeampi hyväksyä kuin sellainen, jossa Ukraina saa turvatakuut.”
Turvatakuista on puhunut myös Zelenskyi. Hän on toistuvasti julistanut tulitauon hyödyttävän vain Venäjää. Ukrainan näkökulmasta selvää on, että vaikka rauhasta ei tulisikaan oikeudenmukaista, on siitä pakko tulla pitävä. Muuten Ukrainalla ei ole mitään syytä ryhtyä neuvotteluihin.
”Ukraina ei voi hyväksyä sellaista rauhaa, joka jättäisi avoimeksi mahdollisuuden tuleviin hyökkäyksiin”, Moshes tiivistää ja vertaa Ukrainan tilannetta Etelä-Koreaan.
”Koreassa tilanne on ollut pitkään vakaa, mutta se johtuu siitä, että maassa on 30 000 amerikkalaista sotilasta.”
Selkeät turvatakuut ovat paras tapa varmistaa, ettei Venäjä voi jatkaa sotaa myöhemmin.
”Mikä tahansa sopimus muuttuu vakavasti otettavaksi vasta, kun länsi näyttää millaiset turvatakuut se antaa Ukrainalle”, Moshes kertoo.
Siksi Ukraina pyrkiikin varmistamaan itselleen pääsyn sotilasliitto Natoon ja sen viidennen artiklan piiriin. Silloin lännen olisi tultava Ukrainan avuksi Venäjän hyökätessä maahan. Se ei ole kuitenkaan mahdollista niin pitkään, kuin sota jatkuu.
Venäjälläkään ei ole mitään syytä suostua rauhaan niin kauan, kun se uskoo voivansa muuttaa asemaansa paremmaksi taistelukentällä eikä sota aiheuta merkittäviä vaikeuksia Moskovassa.
Ukrainalainen sotilas esitteli lennokkeja ohikulkijoille rekrytointipisteellä Kiovassa 4. heinäkuuta. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
Venäjä täytyykin käytännössä uuvuttaa, ennen kuin se on valmis istumaan neuvottelupöytään. Se ei kuitenkaan ole helppoa.
”Vaikka maasota olisi pattitilanteessa, Venäjä voi jatkaa strategista iskukampanjaansa pitkäänkin”, Joshi arvioi.
Myös Arkady Moshesin mukaan sekä Venäjä että Ukraina kehittävät jatkuvasti uusia keinoja iskeä vastustajansa heikkouksiin. Molemmat osapuolet ovat hänen mukaansa yhä sodan eskalaatiovaiheessa. Se tarkoittaa vain yhtä asiaa.
”Olemme todella kaukana rauhasta”, Moshes sanoo.
www.hs.fi
Tuo Helinin kartta, jossa on Ukrainan rajavaatimus on perseestä. Se on Ukrainan raja, ihan kiistattomasti eikä mikään vaatimus.
Ukrainan suunnitelma on paradoksi ja rauha kaukana
Ukraina vaatii retoriikassaan Venäjän vetäytymistä alueeltaan ja oikeudenmukaista rauhaa, mutta on todennäköistä, että Ukraina ei kykene saavuttamaan tavoitteitaan.Tilaajille
Kuuntele juttu
John Helin HS
2:00
Rauhasta on puhuttu paljon viime aikoina. Siitä on puhuttu niin Ukrainan, Venäjän, kuin ulkovaltojenkin toimesta. Alkukesästä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiersi maailmaa tapaamassa eri maiden johtajia ja järjesti Sveitsissä suuren rauhankokouksen, johon osallistui edustajia 92 maasta.
Kokouksessa esiteltiin Ukrainan ehdotus oikeudenmukaisesta rauhasta. Se tarkoittaisi Venäjän vetäytymistä kaikilta Ukrainan alueilta, sotakorvausten maksamista Ukrainalle, sekä sotarikollisten toimittamista oikeuden eteen.
Kokouksen alla myös presidentti Vladimir Putin kertoi Venäjän olevan valmis neuvotteluihin omista lähtökohdistaan. Niiden mukaan Ukrainan pitäisi luovuttaa Venäjälle ne alueet, jotka Venäjä yksipuolisesti ilmoitti liittäneensä itseensä syksyllä 2022. Lisäksi Ukrainan pitäisi lopullisesti lopettaa neuvottelut Nato-jäsenyydestä.
Venäjän ehdotus sai kylmän vastaanoton Kiovassa.
Zelenskyi väläytti kuitenkin maanantaina mahdollisuutta siihen, että Venäjä kutsuttaisiin mukaan seuraavaan rauhankokoukseen. Venäjä suhtautui Zelenskyin ehdotukseen vuorostaan varauksella.
Rauhankysymyksessä Ukraina pitää silti retoriikassaan tiukasti kiinni oikeudenmukaisesta rauhasta: sodan päättymisestä Ukrainan ehdoilla.
Onko se mahdollista, ja jos ei, voiko Ukraina hävitä?
”Vastakkain on kaksi ehdotusta, jotka ovat synonyymejä toisen osapuolen antautumiselle”, sanoo dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.
Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan ole Käihkön mukaan sodassa sellaisessa asemassa jossa antautumisen vaatiminen toiselta olisi mahdollista.
Sveitsin rauhankokous ei Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan pyrkinytkään löytämään varsinaisesti keinoa solmia rauhaa Ukrainaan, vaan muokkaamaan ajatusta siitä millaisena mahdollinen rauha nähdään. Zelenskyi pyrkii siis tempaamaan diplomaattisen aloitteen itselleen.
Ukraina muistuttaa liittolaisiaan siitä, että ne ovat sitoutuneet kansainväliseen lakiin ja Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen. Tehdyillä turvallisuussopimuksilla on myös tarkoitus sitouttaa länsimaiden tulevatkin johtajat Ukrainan tukemiseen.
Zelenskyi ei siis halua joutua tilanteeseen, jossa länsi ajattelisi voivansa painostaa Ukrainan sille epäsuotuisaan lopputulokseen.
Pelko painostamisesta ei ole turha. Vaikka Zelenskyi hallitsee kansainvälisen diplomatian areenaa, sotilaallinen aloite on Venäjällä. Ukrainan joukot ovat kuluneita ja rintama rakoilee paikoitellen. Reservejä on vähän. Keväällä hyväksytty mobilisaatiolaki ei ole vielä tuottanut merkittävää määrää uusia joukkoja korvaamaan tappioita. Samalla Venäjä iskee toistuvasti Ukrainan sähkö- ja lämpöverkkoon. Tulevasta talvesta povataan Ukrainan siviileille vaikeaa.
Tuoreen kyselyn mukaan vajaa puolet ukrainalaisista on rauhanneuvottelujen aloittamisen kannalta. Paine jonkinlaisen ratkaisun löytämiseksi vaikuttaa siis kasvavan myös Ukrainan sisällä.
Käihkön mukaan tilanne on liikkunut Ukrainan kannalta vain huonompaan suuntaan, eikä vaikuta todennäköiseltä, että sodan voimasuhteet muuttuisivat lähiaikoina merkittävästi Ukrainan hyväksi.
Ukrainalle ensi vuodeksi luvattu apu riittää taistelun jatkamiseen, muttei todennäköisesti aloitteen täyteen tempaamiseen pois Venäjältä. Jos toivoa paremmasta ei ole, voivat jotkut Ukrainan tukijoista pyrkiä päättämään sodan.
Ukrainan asevoimien värväysmainos osittaisen sähkökatkon aikaan Kiovassa kesäkuun lopussa. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että Zelenskyin ääneen lausutut tavoitteet ja sotatilanteen realiteetit eivät välttämättä kohtaa. Ukrainan vaatimasta ”oikeudenmukaisesta rauhasta” joudutaan mitä todennäköisimmin joustamaan.
”Vuoden 1991 rajat, puhumattakaan Ukrainan muista vaatimuksista, eivät ole realistinen tavoite”, sanoo The Economist-lehden sotilaallisista aiheista vastaava tuottaja Shashank Joshi.
Joshin mukaan Sveitsin rauhankokoukseen oli sisäänrakennettu paradoksi: Länsi kertoi sitoutuvansa tavoitteeseen Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta, vaikka kaikki osapuolet tietävät ettei tavoite ole mahdollinen.
Tästä huolimatta äärimmäisistä ehdoista kiinni pitäminen ei välttämättä ole lyhytnäköistä. Keskiössä on Ilmari Käihkön mukaan neuvottelustrategia. Mikäli Ukraina joustaa omista tavoitteistaan ennen kuin neuvotteluja edes aloitetaan, asettaa se Ukrainan huonompaan tilanteeseen neuvotteluissa.
Tavoitteiden kannattaa olla korkealla, jotta niissä on joustovaraa.
Shashank Joshin mukaan Ukrainan täytyy kuitenkin myös ymmärtää, milloin joustaa.
”Äärimmäisistä tavoitteista puhuminen voi laittaa Ukrainan huonoon asemaan vuoden tai puolentoista päässä, kun se saattaa tarvita notkeampaa diplomatiaa”, Joshi sanoo.
Mikäli Ukraina ei kykene muuttamaan sotatilannetta sille suosiolliseksi, voi länsimaiden kärsivällisyys vähentyä merkittävästi. Ilman länsimaiden jatkuvaa aseellista ja taloudellista tukea Ukraina ei kykene jatkamaan sotaa.
Huolet länsimaiden tuen jatkumisesta voivat tulla ajankohtaiseksi jo tänä vuonna. Katseet kääntyvät marraskuussa käytäviin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Presidentiksi toistamiseen pyrkivä Donald Trump on puhunut lopettavansa Ukrainan sodan. Trumpia kohtaan viikonloppuna tehty murhayritys lisää Politico-lehden haastattelemien diplomaattien mukaan Trumpin mahdollisuuksia nousta presidentiksi.
Kesäkuun lopulla Trumpille esiteltiin hänen entisten neuvonantajiensa toimesta rauhansuunnitelma, jossa Ukrainan olisi suostuttava neuvotteluihin Venäjän kanssa ja tulitaukoon nykyisillä rintamalinjoilla. Muuten Yhdysvaltain tuki päättyisi. Ehdotus sulkisi myös Ukrainan ovet Natoon. Kyseessä ei ollut virallinen ehdotus, mutta Trump suhtautui väitteiden mukaan siihen suotuisasti.
Asiantuntijat eivät usko, että Eurooppa voisi korvata Yhdysvaltoja täysin, mikäli Trump lopettaisi Ukrainan avustamisen. Eurooppa voisi tehdä paljon taloudellisesti ja diplomaattisesti, mutta sotilaallisesti Yhdysvaltojen rooli on valtava. Vaikka tämä tiivistyykin julkisuudessa usein panssarivaunuihin ja ilmatorjuntajärjestelmiin, on Yhdysvalloilla merkittävä rooli esimerkiksi tiedustelutiedon tuottajana.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kuvailee Trumpia ”täysin arvaamattomaksi”. Hän muistuttaa Trumpin tehneen presidenttikaudellaan Ukrainan tukemiseksi enemmän kuin häntä edeltänyt Obaman hallinto.
”Trump vahvisti Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä diplomaattista konfliktia”, Moshes sanoo ja viittaa esimerkiksi Venäjän konsulaattien sulkemiseen Yhdysvalloissa.
Arkady Moshes Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Retoriikka on kuitenkin nyt muuttunut. Moshes toteaa, että Euroopan täytyy olla Trumpin suhteen valmiina ”pahimpaan vaihtoehtoon”.
Trumpin Venäjä-politiikan suuntaa on vaikeaa ennustaa muidenkin Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mielestä. Suunta voi olla epäselvää jopa Venäjälle. Ilmari Käihkön mukaan ei ole mahdotonta, että Trump painostaisi myös Venäjää tulitaukoon.
”Jos näin on Venäjän kannattaa pitää painetta päällä ja ottaa niin paljon, kuin se pystyy saamaan”, Käihkö sanoo.
Näistä syistä myös Trumpille esitellyn rauhansuunnitelman todellisuutta on vaikeaa arvioida.
”Jos Venäjän pitää lopulta luovuttaa osa alueista, joita se nyt hallitsee, olisi tämä realistisempi suunnitelma kuin vuoden 1991 rajoista puhuminen”, Joshi sanoo, mutta korostaa suunnitelman yksityiskohtien olevan tärkeitä.
”Puhtaasti alueluovutuksiin perustuva sopimus on huomattavasti vaikeampi hyväksyä kuin sellainen, jossa Ukraina saa turvatakuut.”
Turvatakuista on puhunut myös Zelenskyi. Hän on toistuvasti julistanut tulitauon hyödyttävän vain Venäjää. Ukrainan näkökulmasta selvää on, että vaikka rauhasta ei tulisikaan oikeudenmukaista, on siitä pakko tulla pitävä. Muuten Ukrainalla ei ole mitään syytä ryhtyä neuvotteluihin.
”Ukraina ei voi hyväksyä sellaista rauhaa, joka jättäisi avoimeksi mahdollisuuden tuleviin hyökkäyksiin”, Moshes tiivistää ja vertaa Ukrainan tilannetta Etelä-Koreaan.
”Koreassa tilanne on ollut pitkään vakaa, mutta se johtuu siitä, että maassa on 30 000 amerikkalaista sotilasta.”
Selkeät turvatakuut ovat paras tapa varmistaa, ettei Venäjä voi jatkaa sotaa myöhemmin.
”Mikä tahansa sopimus muuttuu vakavasti otettavaksi vasta, kun länsi näyttää millaiset turvatakuut se antaa Ukrainalle”, Moshes kertoo.
Siksi Ukraina pyrkiikin varmistamaan itselleen pääsyn sotilasliitto Natoon ja sen viidennen artiklan piiriin. Silloin lännen olisi tultava Ukrainan avuksi Venäjän hyökätessä maahan. Se ei ole kuitenkaan mahdollista niin pitkään, kuin sota jatkuu.
Venäjälläkään ei ole mitään syytä suostua rauhaan niin kauan, kun se uskoo voivansa muuttaa asemaansa paremmaksi taistelukentällä eikä sota aiheuta merkittäviä vaikeuksia Moskovassa.
Ukrainalainen sotilas esitteli lennokkeja ohikulkijoille rekrytointipisteellä Kiovassa 4. heinäkuuta. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
Venäjä täytyykin käytännössä uuvuttaa, ennen kuin se on valmis istumaan neuvottelupöytään. Se ei kuitenkaan ole helppoa.
”Vaikka maasota olisi pattitilanteessa, Venäjä voi jatkaa strategista iskukampanjaansa pitkäänkin”, Joshi arvioi.
Myös Arkady Moshesin mukaan sekä Venäjä että Ukraina kehittävät jatkuvasti uusia keinoja iskeä vastustajansa heikkouksiin. Molemmat osapuolet ovat hänen mukaansa yhä sodan eskalaatiovaiheessa. Se tarkoittaa vain yhtä asiaa.
”Olemme todella kaukana rauhasta”, Moshes sanoo.
Ukrainan sota | Ukrainan suunnitelma on paradoksi – Asiantuntijat: ”Ei ole realistinen tavoite”
Ukraina vaatii retoriikassaan Venäjän vetäytymistä alueeltaan ja oikeudenmukaista rauhaa, mutta on todennäköistä, että Ukraina ei kykene saavuttamaan tavoitteitaan.
www.hs.fi
tulikomento
Supreme Leader
Ryssä on lienee jo siltä osin heittänyt pyyhkeen kehään, että tajuaa ettei blitzkrieg -ratkaisua tule. Se kortti katsottiin jo kevättalvella 2022 Kiovan liepeillä. Ja vituiksi meni. Sen sijaan nyt se käy sellaista sotaa, jota se on käynyt läpi historiansa. Hidasta, junnaavaa kulutussotaa. Ei mitään väliä paljonko musikkaa ja vatnikkia lapioidaan lihamyllyyn. Sen verran päättäväinen ryssä on, että ei sille omat tappiot mitään meinaa. Laskee takuulla sen varaan, että Ukrainan läntiset auttajat kyllästyvät loputtomalta vaikuttavaan sotaan. All in lienee jo satsattu Trumpin paluuseen. Putler odottaa siltä suunnalta ja Orbanin myyräntyön kautta diiliä, jolla Ukraina pakotetaan nöyryyttävään rauhaan ja rauhanehtoihin.
tienvarsipummi
Ylipäällikkö
