Tähän on olemassa selvä suunnitelma. Puolaan ja Romaniaan kärrätään suuri määrä materiaalia ja ne ”myydään” näille maille. Puola ja Romania annostelee niitä sitten eteenpäin Naton komennossa.
Ukrainan konflikti/sota
Tähän on olemassa selvä suunnitelma. Puolaan ja Romaniaan kärrätään suuri määrä materiaalia ja ne ”myydään” näille maille. Puola ja Romania annostelee niitä sitten eteenpäin Naton komennossa.
GaryG
Kersantti
Ei oo tainnu toimittajakaan tietä mitä uutisoi. Aika skeptinen oon tuosta kiellosta yleensäkkin. Drone markkina länsimaihin on aika merkittävä, tuskin kieltävät kaikkea vientiä. Luultavasti myös osina myyntiä ei lasketa.. Eiköhän ole enimmäkseen valkopesua.
Voisko unregulated tarkoittaa alle 250g painavia. Tuohon kategoriaan menee pienimmät fpv-dronet ja mini mavic.
Drone Laws in China | UAV Coach (2023)
Want to learn more about drone laws in China? Check out our list of links and regulations for people flying drones in China.
uavcoach.com
Tarkoittaako tuo ”newest” AIM-120 kohdalla kuitenkaan nyt mitään D-mallia ….. ?
Jaahas. Mielenkiintoinen viritys. Ei ole aiemmin tullut vastaan. T-72AMT muunnettu kauko-ohjattavaksi. Kaksi käyttäjää VR-laseilla, kuski ja ampuja.
Ne joilla on telegram, niin voi katsoa videon tuosta:
t.me
Ne joilla on telegram, niin voi katsoa videon tuosta:
Военный Осведомитель
Кадры испытаний дистанционно-управляемого FPV-танка, созданного энтузиастами на основе трофейного украинского Т-72АМТ, Запорожская область. Похоже, что один из операторов управляет движением танка, а другой отвечает за его башню. Аналогичные комплексы для дистанционного управления техникой...
t.me
StepanRudanskij
Respected Leader
Pitääkö tässä ihan handelin kautta mennä duunista lähtiessä?
pitkäpyssy
Luutnantti
Tästä jatkokehityskohde olisi tankki, jossa vähemmän panssarointia. Paljon halvempi, pienempi, kevyempi, nopeampi ja ei uppoa mutaan. Osuman jälkeenhän se ei ole game over vaan level alkaa uudelleen alusta seuraavalla maadronealustalla.Jaahas. Mielenkiintoinen viritys. Ei ole aiemmin tullut vastaan. T-72AMT muunnettu kauko-ohjattavaksi. Kaksi käyttäjää VR-laseilla, kuski ja ampuja.
Ne joilla on telegram, niin voi katsoa videon tuosta:
Katso liite: 100866Военный Осведомитель
Кадры испытаний дистанционно-управляемого FPV-танка, созданного энтузиастами на основе трофейного украинского Т-72АМТ, Запорожская область. Похоже, что один из операторов управляет движением танка, а другой отвечает за его башню. Аналогичные комплексы для дистанционного управления техникой...
Katso liite: 100867
Katso liite: 100868
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Jaahas. Mielenkiintoinen viritys. Ei ole aiemmin tullut vastaan. T-72AMT muunnettu kauko-ohjattavaksi. Kaksi käyttäjää VR-laseilla, kuski ja ampuja.
Ne joilla on telegram, niin voi katsoa videon tuosta:
Katso liite: 100866Военный Осведомитель
Кадры испытаний дистанционно-управляемого FPV-танка, созданного энтузиастами на основе трофейного украинского Т-72АМТ, Запорожская область. Похоже, что один из операторов управляет движением танка, а другой отвечает за его башню. Аналогичные комплексы для дистанционного управления техникой...
Katso liite: 100867
Katso liite: 100868
Tehokas tulitoiminta kuulostaa aika vaativalta/monimutkaiselta, mutta tässä voisi ilman muuta olla ratkaisu miinakenttien läpäisy yritykseen. Jyrät keulille ihan mihin tahansa rungon jämään mega turtle tank kuorrutuksella ja massalla miinakenttiä päin, ensimmäinen kun tuhoutuu, niin perässä seuraava ohittaa ja jatkaa läpäisyä
Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen jos miinakentät on ansoitettu, mutta jos löytyy tiedustelun keinoin selvitettyjä puhtaita telamiina rakennelmia tai siroitteita niin sitten voisi toimiakkin. Monipuolisemmat kentät vaatisi räjähderaivainta ja auraa vielä sekaan. Saattaa mennä turhan monimutkaiseksi etänä.Vaatinee rungolta kyllä automaattivaihteiston
ido59
Majuri
Mikko Hautalan, Suomen Washingtonin lähettilään, kolumni Suomen Kuvalehdessä. Hyvin sanailtu ja retorisesti oivaltava essee keveiden rauhanvaatimusten tyhjänpäiväisyydestä.
"Puolustajan valinta koskeekin lähinnä sitä, missä hyökkääjän väkivalta ensisijaisesti kohdataan. Rintamalla vai kotikadulla? Tämä sama valinta on edelleen ukrainalaisten edessä."
Rauhaa vai krokotiilin ruokintaa
Monet vaativat rauhaa, mutta eivät piittaa tippaakaan siitä, mitä se ukrainalaisten kannalta oikeasti tarkoittaa.
Isoisäni Veikko ja Eero kammosivat sotaa. Eivät ideologisesti, vaan käytännössä. He olivat nähneet sitä rintamalla vuosien ajan, toinen Maxim- konekiväärin ja toinen 75 PstK/40 -panssarintorjuntatykin takaa.
Siksi rauha oli heille aina tavoittelemisen arvoista, vaikka sota jätti sieluun myös katkeruutta.
En silti usko, että heitä olisi millään ilveellä saanut lähtemään rauhanliikkeen marssille. Molemmat olisivat vierastaneet rauhanjärjestöille ominaista ajatusta siitä, että heillä olisi aikanaan ollut jokin parempi vaihtoehto kuin aseellinen taistelu. Puna-armeijalla kun taatusti oli omat konstinsa väkivallattoman kansalaisvastarinnan varalta. Itä-Euroopassa koettiin, mitä ne olivat.
Ja Ukrainan Butšassa saatiin huomata, että vanha ohjesääntö on voimassa. Puolustajan valinta koskeekin lähinnä sitä, missä hyökkääjän väkivalta ensisijaisesti kohdataan. Rintamalla vai kotikadulla?
Tämä sama valinta on edelleen ukrainalaisten edessä. Sota jatkuu kolmatta vuotta eikä loppua ole näköpiirissä. Aikajakso on pieni ikuisuus.
Jatkosodan kalenteriin rinnastettaessa maa elää ikään kuin loppuvuotta 1943. Silloin Suomessa vallitsi jo sotaväsymys. Tuossa vaiheessa tehdyt rauhantunnustelut kuitenkin osoittivat, ettei sodasta ollut mahdollista irtautua ilman kohtuuttomia riskejä.
Rauhasta puhutaan nytkin. Rauhanpuhe saattaa vieläpä entisestään lisääntyä tulevina kuukausina. Rauhanpuhujilla on kuitenkin erilaisia motiiveja.
Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on niitä, jotka puhuvat rauhasta lähinnä siksi, että sota maksaa tuen muodossa paljon. Pakotteiden kautta se häiritsee bisneksiä.
Joillekin ulkopolitiikan arvopohjaisuus lasketaan vain rahassa.
Tietysti myös laajemman sodan pelko ruokkii rauhantoiveita. Motiivi on sinänsä järkevä. Mutta tällöin mikä tahansa lopputulos nähdään helposti hyvänä, koska sen kuvitellaan estävän sotaa leviämästä.
Tätä kaltevaa pintaa pitkin ajaudutaan myöntyväisyyspolitiikkaan. Siinä Ukrainan etuja uhrataan, jotta muut saisivat olla rauhassa. Pääministeri Churchillin lausahduksen mukaan myöntyväisyyspolitiikan harrastaja ruokkii krokotiilia toivoen, että tulee itse syödyksi vasta viimeisenä. Tätäkin on Euroopassa kokeiltu, tunnetuin tuloksin.
Globaalissa etelässä rauhaa taas toivotaan, koska selkeä puolenvalinta ja siitä seuraavat kustannukset halutaan välttää. Venäjältä saa halpaa öljyä, lannoitteita ja aseitakin. Etelän maat pitävät länsimaiden vaatimuksia solidaarisuudesta tekopyhinä, sillä Lähi-idän ja kehitysmaiden sodat ovat saaneet jatkua jopa vuosikymmeniä.
Toki Venäjäkin puhuu rauhasta. Sen on poliittisista ja propagandasyistä pysyttävä mukana rauhanpuhekilpailussa. Tämä viesti löytää vastakaikua myös lännessä, jonka marginaaleissa hyödylliset idiootit ovat ehtymätön luonnonvara.
Mutta tällä hetkellä Moskovan rauha tehtäisiin tosiasiassa vain Kuusisen hallituksen kanssa. Ukrainan täytyisi ensin alistua Venäjän ehtoihin. Ja luottaa, ettei Kreml päättäisi vaatia lisää.
Kuka läntinen tai eteläinen johtaja uskaltaisi itse hypätä pää edellä tältä rauhanlaiturilta?
Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö ukrainalaiset halua rauhaa. Juuri he kärsivät eniten sodasta, jota he eivät halunneet eivätkä aloittaneet.
Mutta he joutuvat kamppailemaan myös rauhanrintamalla, jossa monet rauhanagitaattorit eivät todellisuudessa piittaa tippaakaan siitä, mitä rauha ukrainalaisten – ja lopulta myös muiden – kannalta oikeasti tarkoittaa. Siksi löysä rauhanpuhe on vaarallista.
Se signaloi heikkenevää tahtoa, välinpitämättömyyttä ja kyynisyyttä. Juuri nämä seikat vain rohkaisevat Venäjää jatkamaan hyökkäystä.
Todelliset rauhantunnustelut alkavat kyllä joskus. Tarkemmin sanottuna ne alkavat siinä vaiheessa, kun Venäjä katsoo rauhan sotaa edullisemmaksi.
Ukrainan taistelukyvystä ja lännen avusta puolestaan riippuu se, saako Ukraina rauhan, joka aidosti mahdollistaa sen tulevaisuuden vapaana eurooppalaisena valtiona. Vai toteutuuko ”rauha” silloin, kun Venäjä on saanut haluamansa?
Suomen sodat päättyivät raskaisiin rauhansopimuksiin. Suomen yksinäisessä asemassa parempaan ei millään kyetty. Veikko ja Eero tekivät kyllä parhaansa.
Olisi kuitenkin melkoinen sensaatio, jos Ukrainalle ei olisi luvassa mitään parempaa. Vaikka heidän tukenaan on rikas länsi, Amerikkaa myöden.
Monet vaativat rauhaa, mutta eivät piittaa tippaakaan siitä, mitä se ukrainalaisten kannalta oikeasti tarkoittaa.
Isoisäni Veikko ja Eero kammosivat sotaa. Eivät ideologisesti, vaan käytännössä. He olivat nähneet sitä rintamalla vuosien ajan, toinen Maxim- konekiväärin ja toinen 75 PstK/40 -panssarintorjuntatykin takaa.
Siksi rauha oli heille aina tavoittelemisen arvoista, vaikka sota jätti sieluun myös katkeruutta.
En silti usko, että heitä olisi millään ilveellä saanut lähtemään rauhanliikkeen marssille. Molemmat olisivat vierastaneet rauhanjärjestöille ominaista ajatusta siitä, että heillä olisi aikanaan ollut jokin parempi vaihtoehto kuin aseellinen taistelu. Puna-armeijalla kun taatusti oli omat konstinsa väkivallattoman kansalaisvastarinnan varalta. Itä-Euroopassa koettiin, mitä ne olivat.
Ja Ukrainan Butšassa saatiin huomata, että vanha ohjesääntö on voimassa. Puolustajan valinta koskeekin lähinnä sitä, missä hyökkääjän väkivalta ensisijaisesti kohdataan. Rintamalla vai kotikadulla?
Tämä sama valinta on edelleen ukrainalaisten edessä. Sota jatkuu kolmatta vuotta eikä loppua ole näköpiirissä. Aikajakso on pieni ikuisuus.
Jatkosodan kalenteriin rinnastettaessa maa elää ikään kuin loppuvuotta 1943. Silloin Suomessa vallitsi jo sotaväsymys. Tuossa vaiheessa tehdyt rauhantunnustelut kuitenkin osoittivat, ettei sodasta ollut mahdollista irtautua ilman kohtuuttomia riskejä.
Rauhasta puhutaan nytkin. Rauhanpuhe saattaa vieläpä entisestään lisääntyä tulevina kuukausina. Rauhanpuhujilla on kuitenkin erilaisia motiiveja.
Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on niitä, jotka puhuvat rauhasta lähinnä siksi, että sota maksaa tuen muodossa paljon. Pakotteiden kautta se häiritsee bisneksiä.
Joillekin ulkopolitiikan arvopohjaisuus lasketaan vain rahassa.
Tietysti myös laajemman sodan pelko ruokkii rauhantoiveita. Motiivi on sinänsä järkevä. Mutta tällöin mikä tahansa lopputulos nähdään helposti hyvänä, koska sen kuvitellaan estävän sotaa leviämästä.
Tätä kaltevaa pintaa pitkin ajaudutaan myöntyväisyyspolitiikkaan. Siinä Ukrainan etuja uhrataan, jotta muut saisivat olla rauhassa. Pääministeri Churchillin lausahduksen mukaan myöntyväisyyspolitiikan harrastaja ruokkii krokotiilia toivoen, että tulee itse syödyksi vasta viimeisenä. Tätäkin on Euroopassa kokeiltu, tunnetuin tuloksin.
Globaalissa etelässä rauhaa taas toivotaan, koska selkeä puolenvalinta ja siitä seuraavat kustannukset halutaan välttää. Venäjältä saa halpaa öljyä, lannoitteita ja aseitakin. Etelän maat pitävät länsimaiden vaatimuksia solidaarisuudesta tekopyhinä, sillä Lähi-idän ja kehitysmaiden sodat ovat saaneet jatkua jopa vuosikymmeniä.
Toki Venäjäkin puhuu rauhasta. Sen on poliittisista ja propagandasyistä pysyttävä mukana rauhanpuhekilpailussa. Tämä viesti löytää vastakaikua myös lännessä, jonka marginaaleissa hyödylliset idiootit ovat ehtymätön luonnonvara.
Mutta tällä hetkellä Moskovan rauha tehtäisiin tosiasiassa vain Kuusisen hallituksen kanssa. Ukrainan täytyisi ensin alistua Venäjän ehtoihin. Ja luottaa, ettei Kreml päättäisi vaatia lisää.
Kuka läntinen tai eteläinen johtaja uskaltaisi itse hypätä pää edellä tältä rauhanlaiturilta?
Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö ukrainalaiset halua rauhaa. Juuri he kärsivät eniten sodasta, jota he eivät halunneet eivätkä aloittaneet.
Mutta he joutuvat kamppailemaan myös rauhanrintamalla, jossa monet rauhanagitaattorit eivät todellisuudessa piittaa tippaakaan siitä, mitä rauha ukrainalaisten – ja lopulta myös muiden – kannalta oikeasti tarkoittaa. Siksi löysä rauhanpuhe on vaarallista.
Se signaloi heikkenevää tahtoa, välinpitämättömyyttä ja kyynisyyttä. Juuri nämä seikat vain rohkaisevat Venäjää jatkamaan hyökkäystä.
Todelliset rauhantunnustelut alkavat kyllä joskus. Tarkemmin sanottuna ne alkavat siinä vaiheessa, kun Venäjä katsoo rauhan sotaa edullisemmaksi.
Ukrainan taistelukyvystä ja lännen avusta puolestaan riippuu se, saako Ukraina rauhan, joka aidosti mahdollistaa sen tulevaisuuden vapaana eurooppalaisena valtiona. Vai toteutuuko ”rauha” silloin, kun Venäjä on saanut haluamansa?
Suomen sodat päättyivät raskaisiin rauhansopimuksiin. Suomen yksinäisessä asemassa parempaan ei millään kyetty. Veikko ja Eero tekivät kyllä parhaansa.
Olisi kuitenkin melkoinen sensaatio, jos Ukrainalle ei olisi luvassa mitään parempaa. Vaikka heidän tukenaan on rikas länsi, Amerikkaa myöden.
Isoalaviiva
Majuri
Muistatteko, kun kesäkuun lopussa ihmeteltiin sitä yksittäistä uke-tankkia, joka ajeli ympäriinsä ja otti ja antoi osumaa...Jaahas. Mielenkiintoinen viritys. Ei ole aiemmin tullut vastaan. T-72AMT muunnettu kauko-ohjattavaksi. Kaksi käyttäjää VR-laseilla, kuski ja ampuja.
Ne joilla on telegram, niin voi katsoa videon tuosta:
Katso liite: 100866Военный Осведомитель
Кадры испытаний дистанционно-управляемого FPV-танка, созданного энтузиастами на основе трофейного украинского Т-72АМТ, Запорожская область. Похоже, что один из операторов управляет движением танка, а другой отвечает за его башню. Аналогичные комплексы для дистанционного управления техникой...
Katso liite: 100867
Katso liite: 100868
Voihan se tosiaan olla että myös Ukrainalla on tuollaisia kehitelmiä käytössä. Tämä toimii myös hyvänä muistutuksena että ei ryssät vielä ole siellä aasit ja hevoset linjalla, ainakaan ihan täysin.. vielä on työtä tehtävänä.Muistatteko, kun kesäkuun lopussa ihmeteltiin sitä yksittäistä uke-tankkia, joka ajeli ympäriinsä ja otti ja antoi osumaa...
ido59
Majuri
ryssä perustaa laivastotukikohtaa Mustanmeren laivastolleen Abhasian Ochamchiressä, kertoo Odessa Journal. Sevastopol ja Novoryssisk ovat ilmeisesti liian kuumia.
Lokakuussa Abhasian presidentti kertoi laivastosatamahankkeesta. Nyt Bellingcatin analysoimien satelliittikuvien mukaan satama-alueelle on rakennettu useita rakennuksia ja fasiliteetteja nopeasti tämän vuoden aikana ja aluetta rajaamaan on pystytetty aitaa.
Sotasatamahanke saattaa vaikeuttaa Georgian 30km etelään suunnittelemaa, sen taloudelle tärkeää, syväsatamahanketta Anakliassa.
--
Sama Odessa journal: Ukrainan drone-valmistuskyky noussut 3 miljoonaan droneen vuodessa, kertoo Anna Hvozdiyar, Ukrainan strategisen teollisuuden ja tuotannon apulaisministeri. Vain osa komponenteista voidaan tuottaa paikallisesti, mutta kumppaneilta saadaan rakennuspalikoita.
Lokakuussa Abhasian presidentti kertoi laivastosatamahankkeesta. Nyt Bellingcatin analysoimien satelliittikuvien mukaan satama-alueelle on rakennettu useita rakennuksia ja fasiliteetteja nopeasti tämän vuoden aikana ja aluetta rajaamaan on pystytetty aitaa.
Sotasatamahanke saattaa vaikeuttaa Georgian 30km etelään suunnittelemaa, sen taloudelle tärkeää, syväsatamahanketta Anakliassa.
--
Sama Odessa journal: Ukrainan drone-valmistuskyky noussut 3 miljoonaan droneen vuodessa, kertoo Anna Hvozdiyar, Ukrainan strategisen teollisuuden ja tuotannon apulaisministeri. Vain osa komponenteista voidaan tuottaa paikallisesti, mutta kumppaneilta saadaan rakennuspalikoita.
Viimeksi muokattu:
Tankista on niin surkea näkyvyys ulos, että luulisi 360 asteen kameralla ja VR-laseilla varustetulla dronetankilla saavutettavan jo tiettyjä etuja. Tässähän olisi nerokas tapa jatkaa kylmän sodan aikaisen T-kaluston elinikää, kun automaattilataus löytyy.
No joo. Varsinkin tuo automaatti lataaja ei ole mikään pommin varma systeemi. Oma kokemus tuosta on, että aika usein kartussin kanta jäi putkeen jumiin.
Jotenkin tuoksahtaa vielä paskapuheelta, liian hyvää ollakseen totta.
Mutta korkkaan kyllä jotain jos paljastuu tosijutuksi.
Minimajuri
Korpraali
Voisihan sinne laittaa jonkun puolikuolleen mobikin lataajaksi, vaikka kuski ja ampuja työskentelisivätkin etänä...
StepanRudanskij
Respected Leader
Tästä tulee vielä mielenkiintoinen merioikeudellinen kysymys. Montreuxin sopimusta on luettava tarkasti. Onko miehitetyllä alueella mahdollista pitää laivan kotisatamaa? Onko tällöin voimassa rauhanajan vai sota-ajan pykälät? Turkki voinee estää kaikkien tuota Abhasian satamaa käyttävien alusten kulun Bosporissa. Sevastopolin kohdalla se ei kuitenkaan näin toiminut ennen Venäjän isoa hyökkäystä Ukrainan kimppuun -22.
tulikomento
Supreme Leader
Joo, kuulostaa näin äkkiseltään liian hyvältä. Mutta helvetin hienoa, jos F-16:n ilmavoitto osoittautuu tosi jutuksi.