Ukrainan konflikti/sota

Ennen Trumpin virkaanastujaisia oli yleinen uskomus, että vaalit voitettuaan rauhoittuu ja voi olla ihan hyväkin presidentti. Loppujen lopuksihan se sekoilu ennemminkin paheni ja tuhoja rajasi lähinnä presidenttikauden lyhyys ja jatkuva henkilöiden vaihtuminen Trumpin ympärillä. Tässä valossa pelko Ukrainan tuen loppumisesta Trumpin voittaessa nämä vaalit on täysin aiheellinen. Ei varmaa, mutta hyvin todennäköistä.
 
Hevosten käytössä on tiettyjä etuja:
- hevoselle ei tarvitse kuljettaa syötävää, se löytää kesällä itse ruokansa.
- jos hevonen kävelee miinaan, siitä saadaan miehistölle ruokaa.


Eiköhän hevosten käyttäminen lopu talvella, kun pitäisi huolehtia niistä.
Meillähän sota-aikaan paljon hevosia käytettiin... Rehupulan aikoihin niille syötettiin selluloosaa, sillon piti sukaa käyttää kevyesti, ettei hangannu pahvia näkyville... Ykskin hevosmies epäili, että nyt on lavantautia liikkeellä, ku kärryistä aisa katkes... Toisella taasen oli hevosella ähky ja kysäs toiselta hevosmieheltä neuvoa että mitäs nyt pitäs tehdä... Tää toinen neuvo "juota hevoselle pullo tärpättiä"... No tää juotti, mut hepo kuoli...Seuraavalla kerralla ku tän neuvojan tapas, ni sano että hepo kuoli.... Neuvoja vastas "niin munkin hepo kuoli."
 
Nyt kun Gazpromin menestys nousi taas hetkellisesti puheenaiheeksi niin tässä pari kuukautta vanha artikkeli jossa on analysoitu yhtiön tulevaisuuden näkymiä.

Lainaan sen spoilerin taakse niitä varten joita aihe kiinnostaa (artikkeli julkaistu 15.5.2024 - ei siis ihan tuore julkaisu): LÄHDE

Russia's state-owned energy giant Gazprom recorded a US$6.8bn loss in 2023, the first since 1999 - in my latest for @ForeignPolicy
I unpack what this means for the Kremlin's war economy and why Moscow has no good option to revive flagging gas sales

https://foreignpolicy.com/2024/05/1...budget-war-economy-russia-putin-europe-china/

ANALYSIS

Gazprom’s Declining Fortunes Spell Trouble for Moscow​


The gas giant’s record loss should worry the Kremlin on several fronts.​


By Agathe Demarais, a columnist at Foreign Policy and a senior policy fellow on geoeconomics at the European Council on Foreign Relations.

A small crowd is silhouetted against a giant blue screen with global gridlines that displays the Gasprom logo.

A small crowd is silhouetted against a giant blue screen with global gridlines that displays the Gasprom logo. People mill about under the Gazprom logo at the the International Gas Forum in Saint Petersburg, Russia, on Oct. 7, 2021. OLGA MALTSEVA/AFP VIA GETTY IMAGES


MAY 15, 2024, 5:24 AM

At the end of 2022, Dmitry Medvedev—Russia’s former prime minister and the current deputy chairman of its Security Council—offered his predictions for the coming year. He warned that Europeans would suffer badly from Russia’s decision to curb natural gas exports to the European Union, suggesting that gas prices would jump to $5,000 per thousand cubic meters in 2023—around 50 times their prewar average. He probably assumed that that sky-high prices would translate into a windfall for Russian state-owned energy company Gazprom, which was still supplying several European countries via pipeline, ramping up exports of liquefied natural gas, and eyeing new deals with China. Perhaps Medvedev also hoped that Europeans would beg the Kremlin to send the gas flowing again.

It turns out that Medvedev might want to polish his crystal ball: Last year, European gas prices averaged a mere one-tenth of his number. And just this month, Gazprom posted a massive $6.8 billion loss for 2023, the first since 1999.

Gazprom’s losses demonstrate the extent to which the Kremlin’s decision to turn off the gas tap to Europe in 2022 has backfired. In 2023, European Union imports of Russian gas were at their lowest level since the early 1970s, with Russian supplies making up only 8 percent of EU gas imports, down from 40 percent in 2021. This has translated into vertiginous losses for Gazprom, with the firm’s revenues from foreign sales plunging by two-thirds in 2023.

Gazprom’s woes are very likely setting off alarm bells in Moscow: With no good options for the company to revive flagging gas sales, its losses could weigh on Russia’s ability to finance the war in Ukraine. This is especially ironic given the fact that EU sanctions do not target Russian gas exports; the damage to the Kremlin and its war effort is entirely self-inflicted.

The most immediate impact of Gazprom’s losses will be on Russian government revenues, a crucial metric to gauge Moscow’s ability to sustain its war against Ukraine. Poring over Gazprom’s latest financials paints a striking picture. Excluding dividends, Gazprom transferred at least $40 billion into Russian state coffers in 2022, either to the general government budget or the National Welfare Fund (NWF), Moscow’s sovereign wealth fund.

This is no small feat. Until last year, Gazprom alone provided about 10 percent of Russian federal budget revenues through customs and excise duties as well as profit taxes. (Oil receipts usually account for an additional 30 percent of budget revenues.) This flood of money now looks like distant history. In 2023, the company’s contribution to state coffers through customs and excise duties was slashed by four-fifths, and like many money-losing firms, it is due a tax refund from the Russian treasury.

For Moscow, this is bad news on several fronts. Because of rising military expenses, the country’s fiscal balance swung into deficit when Moscow invaded Ukraine. To help plug the gap, the Kremlin ordered Gazprom to pay a $500 million monthly levy to the state until 2025. Now that the company is posting losses, it is unclear how it will be able to afford this transfer. In addition, Gazprom’s contribution to the NWF will probably have to shrink. For the Kremlin, this could not come at a worst time: The NWF’s liquid holdings have already dropped by nearly $60 billion, around half of its prewar total, as Moscow drains its rainy-day fund to finance the war. Finally, Gazprom’s woes could prompt the firm to shrink its planned investments in gas fields and pipelines—a decision that would, in turn, hit Russian GDP growth.

As if this was not enough, a closer look at Gazprom’s newly released financials suggests that the worst may be yet to come, with three telltale signs that 2024 could be even more difficult than 2023.

First, Gazprom’s accounts receivable—a measure of money due to be paid by customers—are in free fall, suggesting that the firm’s revenue inflow is drying up. Second, accounts payable shot up by around 50 percent in 2023, hinting that Gazprom is struggling to pay its own bills to various suppliers. Finally, short-term borrowing nearly doubled last year as Russian state-owned banks were enlisted to support the former gas giant.

Whereas these figures come from Gazprom’s English-language financials, the company’s latest Russian-language update yields two additional surprises—both of which show that the firm’s situation has worsened even further since the beginning of the year.

First, short-term borrowing during the first three months of 2024 roughly doubled compared to the previous quarter. If Russian state-owned banks continue to cover Gazprom’s losses, the Russian financial sector could soon find itself in trouble. This begs a tricky question: With the NWF’s reserves dwindling and Moscow’s access to international capital markets shut down, who would pay a bailout bill? Second, Gazprom’s losses were almost five times greater in the first quarter of 2024 than in the same period of 2023, hinting that the firm may post an even bigger loss this year than it did in 2023.

Looking ahead, 2025 will be an especially tough year for Gazprom. The transit deal for gas shipments through Ukraine via pipeline to Austria, Hungary, and Slovakia will probably expire at the end of this year, further curbing what’s left of Gazprom’s exports to Europe. A quick glance at a map makes it clear that China is now the only remaining option for Russian pipeline gas.

Yet Beijing is not that interested: Last year, it bought just 23 billion cubic meters of Russian gas, a mere fraction of the 180 billion cubic meters that Moscow used to ship to Europe. Negotiations to build the Power of Siberia 2 pipeline, which would boost gas shipments to China, have stalled. And in truth, China is not a like-for-like replacement for Gazprom’s lost European consumers. Beijing pays 20 percent less for Russian gas than the remaining EU customers, and the gap is predicted to widen to 28 percent through 2027.

Without pipelines, raising exports of liquefied natural gas (LNG) is the only remaining option for Moscow. However, Western policies make this easier said than done. Western export controls curb Russia’s access to the complex machinery needed to develop LNG terminals, such as equipment to chill the gas to negative 160 degrees Celsius so that it can be shipped on specialized vessels. In addition, Washington has recently imposed sanctions on a Singapore-based firm and two ships working on a Russian LNG project, signaling that it will similarly designate any entity willing to work in the sector. Finally, U.S. sanctions make it much harder for Russian firms to finance the development of new liquefaction facilities and the gas field designed to supply them. In December, Japanese firm Mitsui announced that it was pulling staff and reviewing options for its participation to Russia’s flagship Arctic LNG 2 project. As a result, the Russian operator announced last month that it was suspending operations of the project, which was originally slated to launch LNG shipments early this year.

Gazprom’s cheesy corporate slogan—“Dreams come true!”—does not ring so true anymore as Moscow’s former cash cow becomes a loss-making drain. Data from the International Energy Agency confirms the extent of the Kremlin’s miscalculation when it turned off the gas tap to Europe: The agency predicts that Russia’s share of global gas exports will fall to 15 percent by 2030—down from 30 percent before Moscow’s full-blown invasion of Ukraine.

This was probably predictable. It is hard to imagine how a gas exporter configured to serve European customers and reliant on Western technology could thrive after refusing to serve its main client—signaling to every other potential customer, including China, that it is an unreliable supplier. Corporate empires tend to rise and fall, and it looks like Gazprom will be no exception to the rule.

-

Agathe Demarais is a columnist at Foreign Policy, a senior policy fellow on geoeconomics at the European Council on Foreign Relations, and the author of Backfire: How Sanctions Reshape the World Against U.S. Interests. Twitter: @AgatheDemarais

 
Minusta vähän liikaa panostetaan jenkkien pressanvaalien vaikutusta sotaan Ukrainassa.... Tilannehan on vähän sama, kun sakuilla tokassa rähinässä... Roosevelt kuoli ja sakut usko että nyt saadaan tehtyä hyvä rauha ja lähetään pian yhdessä ryssää vastaan... Niin ei käynyt... Eikä yks oranssi pressa kaikkea muuta nytkään, sillon on vaan keksittävä toiset keinot, eli euroopan ite autettava itteään isommassa määrin.... Epäilen sitä että jenkit lopettaa avun, siellä sentään aseteollisuus aika isossa roolissa... Jos hyö eurooppaan panee toimituskiellon, ni se on tappolaaki heitin aseteollisuudelle, jos eurooppa alkaakin ite aseistamaan itteään ilman jenkkejä...
Miksi ne toimituskieltoa laittaisi? Eiköhän ne ala vaan pyytämään rahaa niistä ja ei heitä voi siitä syyttää. Siellä on Ukrainassa luonnonvaroja joita vastaan varmasti löytyy rahaa markkinalta ja sitä myöten aseita. Jos me ei kehdata pyytää sotaa käyvältä maalta luonnonvaroja rahaa/aseita vastaan niin kyllä ameriiikan poika kehtoo. Noin jos toimivat niin se on sitten loputon tuki jenkeiltä Ukrainaan, ne puolustaa siellä sitten jo omia intressejä.
 
40-vuotias Saratovilainen mobilisoitiin sotaan jossa polven nivelsiteet repesivät. Mies korjautti polven omilla rahoillaan ja pyysi sotilassairaalalta lähetettä kuntoututukseen. Sairaala ei antanut lähetettä ja kehotti miestä häipymään kiroilun säestämänä.

Keppien kanssa kulkevan miehen mukaan sairaalan hissi ei ole toiminut kymmeneen vuoteen ja osasto on neljännessä kerroksessa, jalat menettääneet eivät pääse kuukausiin ulos. Lehden soittaessa sairaalan ylilääkärille tämä kuunteli kysymyksen ja katkaisi puhelun vastaamatta mitään.

SVO participant on rehabilitation in Saratov hospital: No exercise equipment or elevator, rude​

Maxim Sergeevich was called up for a special military operation on December 5, 2022 by decree of the President of the Russian Federation. He is 40 years old, a native of Saratov, lives on Sokolovaya Gora, is an active military serviceman, a combat veteran.

In the special operation zone, he was seriously injured - he tore his knee ligaments. Because of this, he had to completely replace the joint. He had the operation on July 17 at SarNIITO at his own expense, and on July 22 he was admitted to the 428th military hospital on Gvardeyskaya Street, 15A. The operating doctor emphasized that the treatment of the leg cannot be abandoned, it needs to be developed on exercise machines and the appropriate conditions for rehabilitation created. Then Maksim Sergeevich turned to the head of the medical unit with a request to give a referral to an institution where there are exercise machines. However, to his polite request, he was given a very rude answer: "You won't go anywhere. Develop your leg however you want, get out of here." Moreover, he was accompanied by obscene language.

In addition, the hospital has an elevator, but it has not worked for 10 years. According to the serviceman, the wards of many soldiers who were wounded and are now undergoing treatment are on the fourth floor.

"I'm on crutches, I can't walk up the stairs, and our X-ray is on the first floor, and we're on the fourth. Guys who have been without legs for six months can't go outside to get some fresh air. But when we had a concert here two months ago, all the bedridden, wounded, those without legs - they all sent there. Because the television came, they were putting on a show," Maxim Sergeevich emphasized.

His attempts to engage in dialogue with medical staff did not bring any particular results. There was one answer to everything - complain wherever you want, we don't care.

The editorial staff of "The Fourth Estate" contacted the head doctor of the institution Maya Sabaeva. She listened to the question about the complaints received, but instead of explaining, she just silently hung up. Such behavior of the head doctor is puzzling, because there is a clear directive from the federal government, the governor of the region, that it is necessary to help our defenders of the Fatherland, participants in a special military operation. Especially since we are talking about the treatment and recovery of a wounded soldier.
https://www.4vsar.ru/news/ychastnik-svo-o-reabilitacii-v-190473/
 
40-vuotias Saratovilainen mobilisoitiin sotaan jossa polven nivelsiteet repesivät. Mies korjautti polven omilla rahoillaan ja pyysi sotilassairaalalta lähetettä kuntoututukseen. Sairaala ei antanut lähetettä ja kehotti miestä häipymään kiroilun säestämänä.

Keppien kanssa kulkevan miehen mukaan sairaalan hissi ei ole toiminut kymmeneen vuoteen ja osasto on neljännessä kerroksessa, jalat menettääneet eivät pääse kuukausiin ulos. Lehden soittaessa sairaalan ylilääkärille tämä kuunteli kysymyksen ja katkaisi puhelun vastaamatta mitään.

https://www.4vsar.ru/news/ychastnik-svo-o-reabilitacii-v-190473/
Tää on vähän ku "Karpolla on asiaa"... Siinä yhessä jaksossa kaveri oli menettäny jalkansa... Se oli siis amputoitu... Mutta vakuutusfirman mielestä ei kyseessä ollut pysyvä haitta... Vissiin ne oletti että jalka kasvaa takas ;)
 
Nyt kun Gazpromin menestys nousi taas hetkellisesti puheenaiheeksi niin tässä pari kuukautta vanha artikkeli jossa on analysoitu yhtiön tulevaisuuden näkymiä.

Lainaan sen spoilerin taakse niitä varten joita aihe kiinnostaa (artikkeli julkaistu 15.5.2024 - ei siis ihan tuore julkaisu): LÄHDE

Russia's state-owned energy giant Gazprom recorded a US$6.8bn loss in 2023, the first since 1999 - in my latest for @ForeignPolicy
I unpack what this means for the Kremlin's war economy and why Moscow has no good option to revive flagging gas sales

https://foreignpolicy.com/2024/05/1...budget-war-economy-russia-putin-europe-china/

ANALYSIS

Gazprom’s Declining Fortunes Spell Trouble for Moscow​


The gas giant’s record loss should worry the Kremlin on several fronts.​


By Agathe Demarais, a columnist at Foreign Policy and a senior policy fellow on geoeconomics at the European Council on Foreign Relations.

A small crowd is silhouetted against a giant blue screen with global gridlines that displays the Gasprom logo.

A small crowd is silhouetted against a giant blue screen with global gridlines that displays the Gasprom logo. People mill about under the Gazprom logo at the the International Gas Forum in Saint Petersburg, Russia, on Oct. 7, 2021. OLGA MALTSEVA/AFP VIA GETTY IMAGES


MAY 15, 2024, 5:24 AM

At the end of 2022, Dmitry Medvedev—Russia’s former prime minister and the current deputy chairman of its Security Council—offered his predictions for the coming year. He warned that Europeans would suffer badly from Russia’s decision to curb natural gas exports to the European Union, suggesting that gas prices would jump to $5,000 per thousand cubic meters in 2023—around 50 times their prewar average. He probably assumed that that sky-high prices would translate into a windfall for Russian state-owned energy company Gazprom, which was still supplying several European countries via pipeline, ramping up exports of liquefied natural gas, and eyeing new deals with China. Perhaps Medvedev also hoped that Europeans would beg the Kremlin to send the gas flowing again.

It turns out that Medvedev might want to polish his crystal ball: Last year, European gas prices averaged a mere one-tenth of his number. And just this month, Gazprom posted a massive $6.8 billion loss for 2023, the first since 1999.

Gazprom’s losses demonstrate the extent to which the Kremlin’s decision to turn off the gas tap to Europe in 2022 has backfired. In 2023, European Union imports of Russian gas were at their lowest level since the early 1970s, with Russian supplies making up only 8 percent of EU gas imports, down from 40 percent in 2021. This has translated into vertiginous losses for Gazprom, with the firm’s revenues from foreign sales plunging by two-thirds in 2023.

Gazprom’s woes are very likely setting off alarm bells in Moscow: With no good options for the company to revive flagging gas sales, its losses could weigh on Russia’s ability to finance the war in Ukraine. This is especially ironic given the fact that EU sanctions do not target Russian gas exports; the damage to the Kremlin and its war effort is entirely self-inflicted.

The most immediate impact of Gazprom’s losses will be on Russian government revenues, a crucial metric to gauge Moscow’s ability to sustain its war against Ukraine. Poring over Gazprom’s latest financials paints a striking picture. Excluding dividends, Gazprom transferred at least $40 billion into Russian state coffers in 2022, either to the general government budget or the National Welfare Fund (NWF), Moscow’s sovereign wealth fund.

This is no small feat. Until last year, Gazprom alone provided about 10 percent of Russian federal budget revenues through customs and excise duties as well as profit taxes. (Oil receipts usually account for an additional 30 percent of budget revenues.) This flood of money now looks like distant history. In 2023, the company’s contribution to state coffers through customs and excise duties was slashed by four-fifths, and like many money-losing firms, it is due a tax refund from the Russian treasury.

For Moscow, this is bad news on several fronts. Because of rising military expenses, the country’s fiscal balance swung into deficit when Moscow invaded Ukraine. To help plug the gap, the Kremlin ordered Gazprom to pay a $500 million monthly levy to the state until 2025. Now that the company is posting losses, it is unclear how it will be able to afford this transfer. In addition, Gazprom’s contribution to the NWF will probably have to shrink. For the Kremlin, this could not come at a worst time: The NWF’s liquid holdings have already dropped by nearly $60 billion, around half of its prewar total, as Moscow drains its rainy-day fund to finance the war. Finally, Gazprom’s woes could prompt the firm to shrink its planned investments in gas fields and pipelines—a decision that would, in turn, hit Russian GDP growth.

As if this was not enough, a closer look at Gazprom’s newly released financials suggests that the worst may be yet to come, with three telltale signs that 2024 could be even more difficult than 2023.

First, Gazprom’s accounts receivable—a measure of money due to be paid by customers—are in free fall, suggesting that the firm’s revenue inflow is drying up. Second, accounts payable shot up by around 50 percent in 2023, hinting that Gazprom is struggling to pay its own bills to various suppliers. Finally, short-term borrowing nearly doubled last year as Russian state-owned banks were enlisted to support the former gas giant.

Whereas these figures come from Gazprom’s English-language financials, the company’s latest Russian-language update yields two additional surprises—both of which show that the firm’s situation has worsened even further since the beginning of the year.

First, short-term borrowing during the first three months of 2024 roughly doubled compared to the previous quarter. If Russian state-owned banks continue to cover Gazprom’s losses, the Russian financial sector could soon find itself in trouble. This begs a tricky question: With the NWF’s reserves dwindling and Moscow’s access to international capital markets shut down, who would pay a bailout bill? Second, Gazprom’s losses were almost five times greater in the first quarter of 2024 than in the same period of 2023, hinting that the firm may post an even bigger loss this year than it did in 2023.

Looking ahead, 2025 will be an especially tough year for Gazprom. The transit deal for gas shipments through Ukraine via pipeline to Austria, Hungary, and Slovakia will probably expire at the end of this year, further curbing what’s left of Gazprom’s exports to Europe. A quick glance at a map makes it clear that China is now the only remaining option for Russian pipeline gas.

Yet Beijing is not that interested: Last year, it bought just 23 billion cubic meters of Russian gas, a mere fraction of the 180 billion cubic meters that Moscow used to ship to Europe. Negotiations to build the Power of Siberia 2 pipeline, which would boost gas shipments to China, have stalled. And in truth, China is not a like-for-like replacement for Gazprom’s lost European consumers. Beijing pays 20 percent less for Russian gas than the remaining EU customers, and the gap is predicted to widen to 28 percent through 2027.

Without pipelines, raising exports of liquefied natural gas (LNG) is the only remaining option for Moscow. However, Western policies make this easier said than done. Western export controls curb Russia’s access to the complex machinery needed to develop LNG terminals, such as equipment to chill the gas to negative 160 degrees Celsius so that it can be shipped on specialized vessels. In addition, Washington has recently imposed sanctions on a Singapore-based firm and two ships working on a Russian LNG project, signaling that it will similarly designate any entity willing to work in the sector. Finally, U.S. sanctions make it much harder for Russian firms to finance the development of new liquefaction facilities and the gas field designed to supply them. In December, Japanese firm Mitsui announced that it was pulling staff and reviewing options for its participation to Russia’s flagship Arctic LNG 2 project. As a result, the Russian operator announced last month that it was suspending operations of the project, which was originally slated to launch LNG shipments early this year.

Gazprom’s cheesy corporate slogan—“Dreams come true!”—does not ring so true anymore as Moscow’s former cash cow becomes a loss-making drain. Data from the International Energy Agency confirms the extent of the Kremlin’s miscalculation when it turned off the gas tap to Europe: The agency predicts that Russia’s share of global gas exports will fall to 15 percent by 2030—down from 30 percent before Moscow’s full-blown invasion of Ukraine.

This was probably predictable. It is hard to imagine how a gas exporter configured to serve European customers and reliant on Western technology could thrive after refusing to serve its main client—signaling to every other potential customer, including China, that it is an unreliable supplier. Corporate empires tend to rise and fall, and it looks like Gazprom will be no exception to the rule.

-

Agathe Demarais is a columnist at Foreign Policy, a senior policy fellow on geoeconomics at the European Council on Foreign Relations, and the author of Backfire: How Sanctions Reshape the World Against U.S. Interests. Twitter: @AgatheDemarais

Tuo toimittaja on unohtanut putket Turkkiin, eli 45mrd kuutiota menee vielä jatkossakin. Päättyvä soppari 2025 lopussa Ukrainan läpi on 40mrd kuutiota. Mutta Kiina tuskin lisää ostoja, koska investoi tällä hetkellä pää märkänä aurinko- ja tuulivoimaan.
 
Minusta vähän liikaa panostetaan jenkkien pressanvaalien vaikutusta sotaan Ukrainassa.... Tilannehan on vähän sama, kun sakuilla tokassa rähinässä... Roosevelt kuoli ja sakut usko että nyt saadaan tehtyä hyvä rauha ja lähetään pian yhdessä ryssää vastaan... Niin ei käynyt... Eikä yks oranssi pressa kaikkea muuta nytkään, sillon on vaan keksittävä toiset keinot, eli euroopan ite autettava itteään isommassa määrin.... Epäilen sitä että jenkit lopettaa avun, siellä sentään aseteollisuus aika isossa roolissa... Jos hyö eurooppaan panee toimituskiellon, ni se on tappolaaki heitin aseteollisuudelle, jos eurooppa alkaakin ite aseistamaan itteään ilman jenkkejä...
Siksi en sitä suurimpana vaikuttajana pidäkään. USA:n vaikutus on epäsuora: jos halukkuus Ukrainan tukemiseen hiipuu, heikkenee Kiovassa odotukset sotamenestykselle joka puolestaan lisää motivaatiota solmia kehnompikin rauhansopimus.

Venäjällä taas alkaa käydä vähiin koulutetut miehet, kalusto ja rahat. Eikä välttämättä tässä järjestyksessä.
 

Että tällaista lupaillaan, nähtäväksi jää miten toteutuu. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että pikkuhiljaa varoituksen sanat ymmärretään Kiinassakin ja sieltäkin on jo tehty näyttäviä irtiottoja ryssän tukemisesta :unsure:. Kyllä siellä jonkin pöydän äärellä jo pelataan niitä Ukrainan sodan jälkeisiä pelejä ja näissäkin Kiinakin puolensa valinnut. Tosin siinä pelissä ei näyttäisi olevan mukana enää nykymuotoista venäjää:ROFLMAO:🤪
 

Että tällaista lupaillaan, nähtäväksi jää miten toteutuu. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että pikkuhiljaa varoituksen sanat ymmärretään Kiinassakin ja sieltäkin on jo tehty näyttäviä irtiottoja ryssän tukemisesta :unsure:. Kyllä siellä jonkin pöydän äärellä jo pelataan niitä Ukrainan sodan jälkeisiä pelejä ja näissäkin Kiinakin puolensa valinnut. Tosin siinä pelissä ei näyttäisi olevan mukana enää nykymuotoista venäjää:ROFLMAO:🤪
Tuo kielto koskettaisi myös Ukrainaa hyvin paljon koska sieltä taitaa kaikki DJI -dronet tulla joka tapauksessa. Tuo APn uutinen on vähän outo. Aluksi mainitaan että kielletään kaikki ns. kaksoiskäyttödronet mutta sitten myöhemmässä kappaleessa rajoitukset siviilidroneilta lopetetaan.

BANGKOK (AP) — China says it will prohibit the export of all unregulated civilian drones that can be used for military purposes or in terrorist activities and that certain drone features will be restricted as the East Asian country faces repeated Western criticism for its stance on the Russian invasion of Ukraine.

Meanwhile, the ministry announced it was also removing temporary restrictions placed on civilian drones. It didn’t specify which type, but last year Beijing restricted the exports of long-range drones while citing Russia’s war in Ukraine.
 
Jokos nyt olisi F-16 Ukrainassa. Useampaan kertaan jo väitetty että on, mutta tähän mennessä uutisankkoja Venäjän kiusaksi. Edit: Bloombergin mukaan näin on.


Ukraine Gets First Delivery of F-16 Fighter Jets After Long Wait​

 
Viimeksi muokattu:
Tuo toimittaja on unohtanut putket Turkkiin, eli 45mrd kuutiota menee vielä jatkossakin. Päättyvä soppari 2025 lopussa Ukrainan läpi on 40mrd kuutiota. Mutta Kiina tuskin lisää ostoja, koska investoi tällä hetkellä pää märkänä aurinko- ja tuulivoimaan.

Ehkä unohtanut, ehkä ei - ainakaan hän ei niitä mainitse artikkelissa. Tietysti artikkelin pointti ei ole siinä etteikö ryssä kykenisi myymään kaasua jonnekin jatkossa, vaan siinä että määrät ovat murto-osa sotaa edeltäviin verrattuna ja kaasusta saatava hinta on myös jotain muuta kuin mitä Eurooppa maksoi.

Määrien osalta hän sanoo Kiinan ostaneen 23mrd kuutiota kun taas Eurooppa osti 180mrd kuutiota.

Turkki + Kiina yhdessä tarkoittaisivat 68mrd kuutiota.

Eikä ongelma ole pelkästään siinä että mistä löytää korvaavat markkinat vaan siinä, miten kaasu saadaan toimitettua niille markkinoille: putket ovat paras tapa siirron näkökulmasta vaan valtaosa kapasiteetista on keskitetty Eurooppaa varten, näkeehän tuon viedyn kaasun määristäkin.

Vaikeita vuosia näköpiirissä Gazpromille jos asiat eivät muutu nopeasti.
 

Että tällaista lupaillaan, nähtäväksi jää miten toteutuu. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että pikkuhiljaa varoituksen sanat ymmärretään Kiinassakin ja sieltäkin on jo tehty näyttäviä irtiottoja ryssän tukemisesta :unsure:. Kyllä siellä jonkin pöydän äärellä jo pelataan niitä Ukrainan sodan jälkeisiä pelejä ja näissäkin Kiinakin puolensa valinnut. Tosin siinä pelissä ei näyttäisi olevan mukana enää nykymuotoista venäjää:ROFLMAO:🤪
Kyllä kinkkilässä seurataan mitä on tapahtumassa.... ryssän tuki saattaa olla hyvin äkkiä katkolla jos aletaan kauppasotaa käymään kinkkejä vastaan ryssän tukemisen takia....
 
Jokos nyt olisi F-16 Ukrainassa. Useampaan kertaan jo väitetty että on, mutta tähän mennessä uutisankkoja Venäjän kiusaksi. Edit: Bloombergin mukaan näin on.


Ukraine Gets First Delivery of F-16 Fighter Jets After Long Wait​


Tiistaina postaamani video aiheesta on aito, eli koneita on ja niillä lennetään.

Bloombergin artikkelista: "The deadline for the transfer of the US-made warplanes was the end of this month and it has been respected"
 
Olen kallistumassa siihen vaihtoehtoon, että vuonna 2025 saatetaan päätyä jonkinlaiseen rauhaan tai ainakin tulitaukoon.

Suurimpana syynä tähän on molempien osapuolten mies- ja kalustoresurssien riittämättömyys. Jopa Venäjän neukkuaikaiset varikot alkavat tyhjentyä. Kummallakaan ei enää ole kykyä menestyksekkääseen hyökkäyssodankäyntiin vaan voitot ovat korkeintaan taktisia ja tappiot kestämättömällä tasolla. Venäjänkään tappionsietokyky ei ole loputon vaikka joskus toisin väitetään.

Lisäksi USA:ssa vaihtuu presidentti, joka puolueesta riippumatta aloittaisi mieluusti kautensa ilman laajamittaista sotaa Euroopassa.

Tätä ennen voi toki tapahtua yhtä jos toista. Aika näyttää mistä lähtökohdista rauhaa aletaan neuvotella.
Oma veikkaus venäjän tilanteesta on se, että kohta on joko rahat, sotilaat tai kalusto lopussa. Tämän takia venäjä pyrkii puskemaan nyt niin pitkälle kuin vaan onnistuu ja kaivautumaan asemiin, jonka jälkeen alkaa armoton painostus nopeaan ja venäjän kannalta edulliseen rauhaan.

Mutta, mitä tekee Ukraina? Jos Ukrainalla on varma tieto siitä, että tuo on venäjän suunnitelma, niin silloinhan Ukrainan kannattaa nyt keskittyä toki puolustamaan, mutta myös samalla keräämään ja kouluttaman uusia joukkoja. Ja ”jos” kaikki menee hyvin, niin silloin kun venäjällä ovat niin kalusto kuin sotilaan lopussa, niin silloin suoritetaan tuo vastahyökkäys.

Tärkeintä tässä vastahyökkäyksessä on se, että niin venäjän panssarit kuin tykistö on paikallisesti neutralisoitu ja ns. liike on pysäytetty. Tällöin riittää hyvin kapea hyökkäys, johon keskitetään todella paljon voimia, koska venäjän joukot ovat jumissa asemissa ympäri rintamalinjaa ja vastahyökkäystä ei tarvitse enää pelätä. Ja jos tällainen kapea läpimurto saadaan aikaiseksi, niin sen jälkeen voidaan olettaa, että rintaman takana oleva vastarinta on hyvin vähäistä ja suurin vastarinta kohdataan nimenomaan etulinjassa.

Ja jos tämä hyökkäys onnistuu ja se saadaan puskettua Azovonmerelle asti, lähellä venäjän rajaa, niin se sota onkin sitten aika pitkälle. Tämän jälkeen suurin osa venäjän armeijasta on käytännössä motissa, jolloin ei tarvita enää muuta, kuin odottaa että sotilailta loppuu ruoka. Joten varaudutaan vaan suuriin joukkoantautumisiin.

Toki tämä on aikamoista optimismia, mutta ei mitenkään mahdoton ajatus. Ja tämä perustuu myös siihen olettamukseen, että Ukrainalla on edelleen sitä kalustoa reservissä ja tappiot ovat viime aikoina olleet vain murto-osa venäjän vastaavista.
 
Jokos nyt olisi F-16 Ukrainassa. Useampaan kertaan jo väitetty että on, mutta tähän mennessä uutisankkoja Venäjän kiusaksi. Edit: Bloombergin mukaan näin on.


Ukraine Gets First Delivery of F-16 Fighter Jets After Long Wait​

Kuvan kone on hollantilaisten vanhin. Värit on vielä laittamatta.
 
40-vuotias Saratovilainen mobilisoitiin sotaan jossa polven nivelsiteet repesivät. Mies korjautti polven omilla rahoillaan ja pyysi sotilassairaalalta lähetettä kuntoututukseen. Sairaala ei antanut lähetettä ja kehotti miestä häipymään kiroilun säestämänä.

Keppien kanssa kulkevan miehen mukaan sairaalan hissi ei ole toiminut kymmeneen vuoteen ja osasto on neljännessä kerroksessa, jalat menettääneet eivät pääse kuukausiin ulos. Lehden soittaessa sairaalan ylilääkärille tämä kuunteli kysymyksen ja katkaisi puhelun vastaamatta mitään.

https://www.4vsar.ru/news/ychastnik-svo-o-reabilitacii-v-190473/
On näissä venäjän hommissa kyllä erikoisia piirteitä. Mitä seuraavaksi, palovammapotilaat pannuhuoneen vieressä?
 
On näissä venäjän hommissa kyllä erikoisia piirteitä. Mitä seuraavaksi, palovammapotilaat pannuhuoneen vieressä?
Ei tuossa ollutkaan tarkoitus päästää jalattomia näkösälle. Ukrainasta alkoi tulla jalattomia tasan kymmenen vuotta sitten. Nyt ne jalattomat örkit ostaan jo jättää kuolemaan niin eivät tule pilaamaan ryssän kaupunkien ilmapiiriä tämän voitokkaan kolmepäiväisen osalta.
 
Back
Top