Noihin separatisteihin liittyen, onko siitä minkäänlaisia arvioita, kuinka paljon heidän joukkonsa koostuvat oikeasti separatisteista, eli Itä-Ukrainassa alun perin asuneista ihmisistä ja kuinka paljon on muuta porukkaa (venäläisiä vapaaehtoisia, asevelvollisia, muualta tulleita vapaaehtoisia, jne.)? Heidän aseensa ovat kai suht kaikki venäläistä alkuperää.
@Honcho jo osaltaan vastasikin tähän kysymykseen mutta eipä varmaan haittaa jos tuon oman näkemykseni esille ja siten, että puran vyyhtiä aina keväältä 2014 alkaen.
Todetaan alkuun kuitenkin se, että @Honchon lähteeseen perustuva arvio sille, että paikallisia separatistien joukosta olisi noin 20 % on hyvin lähelle oikeaan osunut, tällä hetkellä se voi olla hiukan enemmän - syitä myöhemmin - mutta ei missään nimessä merkittävästi suurempi.
Separatismiliikkeen lähdettyä Krimin tapahtumien jälkimainingeissa liikkeelle maaliskuussa 2014 se polkaistiin vauhtiin käytännössä "putinin turistien" avulla. Paikallisella tasolla kyllä purnattiin Kiovalle ja kritisoitiin vallan vaihtumista (mikä ei ole ihme, koska Donbassin alueen väestä suurin osa oli äänestänyt Janukovitshia tai Alueiden puoluetta - tai kumpaakin) mutta selkeää halukkuutta separatismille ei ollut olemassa. Eri mielipidemittausten perusteella eroa Ukrainasta kannatti todella pieni osa väestöstä, alle 10 % - eräissä kyselyissä alle 2-3 %. Federaatiomallia sitten selkeästi suurempi osa, jopa enemmistö. Kokonaisuudessaan valtaosa alueen väestöstä kannatti sitä, että Donbass on osa Ukrainaa.
Eli lähtökohta separatismille ei ollut niin otollinen mitä se oli Krimillä ja siksi alkuvaiheessa useiden arvioiden mukaan (paikalliset tahot, janes.com, kontaktini puolustusministeriöön etc.) arvioivat, että noin 90% venäläismielisistä aktivisteista tulee Venäjältä. Ja Venäjältä näitä "vapaaehtoisia" värvättiin jo tuolloin alueelle lupaamalla heille korvaus osallistumisesta aktivismiin (alussa korvaus oli keskimäärin 50 ruplaa per vrk mutta nousi myöhemmin aina reiluun 300 ruplaan per vrk).
Myöhemmin kesän myötä paikallisten osuus alkoi nousta ja sama trendi jatkui syksyllä ja siitä eteenpäin ja arvioiden mukaan paikallisten osuus on noin 20 % tai hiukan enemmän eli edelleen tilanne on se, että suurin osa taistelijoista on vapaaehtoisia (tai "vapaaehtoisia") ja suurin osa heistä tietty on venäläisiä (joskin venäläisten joukossa tshetsheenien osuus on merkittävä eli separatistien riveissä taistelee Kadyrovin joukkoja). Venäjän ohella vapaaehtoisia on merkittävämmissä määrin tullut Serbiasta ja viimeaikoina separatistien riveihin on liittynyt joukkoja myös muusta islamilaisesta maailmasta - Lähi-idästä, mutta määrät tuskin ovat satoja suurempia. Tietty pieniä määriä taistelijoita on separatistien riveihin liittynyt lukuisista maista, myös Länsi-Euroopan alueelta. (Paikallisten ortodoksien ja muslimientaistelijoiden välillä on myös ollut ongelmia aina viime kesästä lähtien).
On arvioitu, että merkittävimpiä tekijöitä paikallisten määrän nousulle on ollut a) pakkovärväykset, b) taloudelliset ongelmat - taistelijoille on pyritty maksamaan korvauksia* ja kun muuten alueella on suuren luokan taloudellinen ahdinko, tämä korvaus on ajanut monia sotimaan, c) propaganda, d) sodan tapahtumat, on inhimillistä, että läheisen kuolema saa monet tarttumaan aseisiin ja ryhtymään taisteluun oletettua vihollista vastaan ja tässä kohdin tietty propagandan arvo on suuri - se luo viholliskuvaa ja osoittaa syyttävällä sormella vain yhteen suuntaan - eli Kiovaan.
*: joskin ns. palkanmaksun kanssa on ollut ongelmia ja moni "palkkasotilas" on jäänyt ilman palkkaa, veikkaan, että jossain vaiheessa motivaatio sotia laskee entisestään kun korvausta ei kuulu.
Tällä siviilipuolella voisi olla periaatteessa aika suuri potentiaali kaataa koko separatistiliike. Heidän voi olla aika vaikea saada ketään värvättyä, jos rauhallisillakaan alueilla siviilien elämä ei palaa suht normaaliksi.
En oikein usko, että paikallisista on ryhtymään ankaraan vastarintaan, yksittäisiä vastarintalaisia on ja moni on jo aiemmin tehnyt valintansa ja lähtenyt länteen ja liittynyt vapaaehtoispataljooniin. Ongelma on se, että alueelta on lähtenyt pakolaisina länteen ja itään reilut miljoona ihmistä. Moni länsimielinen on viimeistään nyt talven aikana tehnyt päätöksensä ja poistunut alueelta, etenkin jos on lapsia joiden tulevaisuuden haluaa turvata. Hyvin moni ei nimittäin näen "kansantasavaltoja" paikkana joissa lapsien on mahdollista kasvaa, käydä kouluja ja luoda tulevaisuus - rakentaa perhe tms. Ne jotka tukevat Kiovaa ovat tehneet valintansa ja toisaalta moni venäläismielinenkin on lähtenyt alueelta perheineen - Venäjälle, mutta osa heistäkin on valinnut lännen.
L:n sisko työskentelee päiväkodissa, jossa ennen sotaa oli reilut sata lasta, nyt päiväkodissa käy säännöllisen epäsäännöllisesti enää noin 30 lasta. Osa vanhemmista ei välttämättä laske lapsiaan enää pois kodin läheisyydestä mutta silti voitaneen päätellä, että hyvin paljon lapsiperheitä on paennut alueelta - moni lopullisesti.
Eli minun on vaikea nähdä, että alueella asuvassa väestönosassa olisi todellista potentiaalia ryhtyä vastustamaan separatisteja. Alueella asuu vanhuksia, eläkeläisiä, köyhiä joilla ei ole varaa lähteä alueelta, ihmisiä jotka ovat menettäneet toivonsa ja ovat alistuneet kohtaloonsa etc. Potentiaalinen vastustajien joukko on hyvin vähäinen, joten separatismiliikkeeseen ei kohdistu alueelta voimakasta sisäistä painetta mikä pakottaisi heidät lopettamaan sodan - paineet voivat kohdistua vain ulkoa (joko sotilaallisen tappion muodossa tai Venäjän painostuksen muodossa - kumpikaan vaihtoehdoista ei tunnut tällä hetkellä todelliselta).
vlad.
