Kiovan valtaaminen ja hallinnon vaihtaminen oli strateginen tavoite nro 1.
Nimenomaan tuo oli ensisijainen tavoite, jota kautta kaikki muutkin tavoitteet Ukrainan valloituksen suhteen olisivat toteutuneet.
Seuraavana jonossa olisivat olleet ryssän hyvin miehittämät ja valmistelemat EU:n jäsenvaltiot Unkari ja Slovakia, joiden vanavedessä Itävalta, Italia, Ranska, Saksa ja Puola. Baltian maissa vastustus on yllättävän suurta, kunnia siitä koko Baltialle. Mutta kaikissa noissa aiemmin mainituissa ryssä on vuosien mittaan onnistunut masiinoimaan merkittävän edustuksen ryssämielistä ja kremlin rahoituksella toimivaa viidettä kolonnaa. Yhteiskuntarauhan vähittäinen murentaminen ja hajaannuttaminen, sisäiset levottomuudet, epäjärjestys. Vihanpidon ja korruption jatkuva kasvattaminen, kunnes yhteiskunta toisensa jälkeen murtuu ja koko EU siinä vanavedessä.
Nyt, kun tilanne on mikä on, nuo tahot joutuvat käyttäytymään kohtalaisen vaisusti, onneksi koko Euroopan kannalta. Onnistuvatpa hekin silti jalkauttamaan kaikenlaista poliittista kapinoita ja esimerkiksi kuljetusten pysäyttämistä Puolassa, useaan otteeseen. Valitettavan vahva on yhä ryssän jalansija.
Tilannetta ei pidä väheksyä eikä mahdollisuutta kehittyä todella huonoon suuntaan aliarvioida. Kaikkensa tekevät ja jokaisen kiven kääntävät, että paluu suuren ja mahtavan aikoihin toteutuisi. Sitä vastaan on taisteltava kynsin ja hampain.
Kaikki tuki Ukrainalle, he taistelevat yhä meidän kaikkien puolesta. Slava Ukraini!
Moiset viittaukset lämmittävät aina suuresti vanhan hevihemmon sydäntä.
www.iltalehti.fi
www.verkkouutiset.fi
yle.fi
T-34??