Hanski
Respected Leader
Kumpi noista se oli?
Ukrainan konflikti/sota
Janatuinen
Alikersantti
Vaikka huitelisikin, niin ei tuo mitään "keskiluokkaa" edusta vaan puhutaan erittäin hyvätuloisista henkilöistä.
Pikaisten hakujen perusteella mediaanipalkka Moskovassa olisi alle 100 kiloruplaa ja keskivertopalkka jotain 120-160 kiloruplaa. Siis tuhannen euron molemmin puolin, jos euroissa mitataan, mikä siis sinänsä on ongelmallista.
StepanRudanskij
Respected Leader
Tossa vilahti just vilmi Uhtasta. Droonia Lukoilin jalostamoon.
teknohippi
Ylipäällikkö
Polttoainepulasta juttua ylellä:
https://yle.fi/a/74-20186532
"Venäjällä on pulaa bensasta – ei kuitenkaan Moskovan seudulla"
Kuten arvata saattoi niin hovikaupungeissa eli moskovassa ja pietarissa ei pulaa näytetä. Mutta noinhan se oli jo Neuvostoliiton aikaan, kauppoihin tultiin moskovaan kaukaakin junilla. Muualla kun kaupat oli tyhjinä.
https://yle.fi/a/74-20186532
"Venäjällä on pulaa bensasta – ei kuitenkaan Moskovan seudulla"
Kuten arvata saattoi niin hovikaupungeissa eli moskovassa ja pietarissa ei pulaa näytetä. Mutta noinhan se oli jo Neuvostoliiton aikaan, kauppoihin tultiin moskovaan kaukaakin junilla. Muualla kun kaupat oli tyhjinä.
Tästähän saisi mielenkiintoisen filosofisen keskustelun siitä mikä on keskiluokka ja mikä sen keskivertoa parempia palkkoja nauttiva osa. Ja millaisia palkat ovat Moskovassa vs. jossain muualla. Ei se inssi mitään yläluokkaakaan ole.
Todetaan kuitenkin että palkkojen keskiarvo tai mediaani ei anna tähän kysymykseen oikeaa vastausta.
Voidaan myös todeta että värväytyville on luvassa merkittävä allekirjoitusbonus. Tarjous voi hyvinkin olla monelle houkutteleva
Janatuinen
Alikersantti
Varmasti on houkutteleva, koska puhutaan useamman vuoden palkkaa vastaavasta allekirjoitus-bonuksesta.
Sitä paitsi parempituloinen väki tuskin on juuri värväytymässä vaan nimenomaan pienituloinen väki, jolloin toi värväytymisbonus voi vastata jopa 10 vuoden palkkaa (jos tyyppi tienaa normaalisti ~500 euroa kuussa, mikä voi varmaan olla Moskovassakin ihan realistinen ansiotaso pienituloiselle, ja valtakunnan tasolla jopa lähellä mediaania/keskiarvoa).
Mutta sekin kertoo jotain, että on pakko tuollaisia palkkioita tyrkyttää.. Vähempi ei siis riitä.
Viimeksi muokattu:
-TripleX-
Respected Leader
Droonithan vaikuttavat riittävän noihin jalostamoihin, tulosta siis tulee suhteessa panokseen aivan huoletta. Kyllä siellä on palavaa ainesta riittävästi tekemään pysyvää vahinkoa ilman massiivisia taistelukärkiäkin. Instrumentteja, sensoreita yms. vaikeasti korvattavaa palaa tuollaisessa 100x125 m tulipallossa melkoisesti etenkin kun niitä tapahtuu viikossa 3-5 kappaletta.
Mielestäni olen lukenut ennakkoarvioita, että Flamingojen kohteet tulevat olemaan enemmän suojatut kohteet kuten ammusvarastot (ehkä lentokenttien ohjusvarastot), maanalaiset komentokeskukset ja sellaiset tehdaskompleksit, joihin drooneilla ei saa vaikutusta.
Toki se jää enemmän nähtäväksi sitten tuloksen perusteella kun niitä on muutamia kymmeniä käytetty.
Muistetaan, että se Palianytsiakin taisi nähdä kunnollisen ensiesiintymisen ammusvarikkoiskujen sarjassa.
Ylemmän keskiluokan vuosipalkka on isojen palkkaerojen maassa mediaanimiehelle todella merkittävä potti. Etenkin ihannetilanteessa, jossa se lopulta myös maksetaan.
pitkäpyssy
Kapteeni
Kiitos! Päivitin listan.
Tunti sitten Anders Puck Nielsenin pukkasi sopivasti videon aiheesta ”mihin Uket panttaa Flamingoja” kun niitä kerran tuotetaan jo tasaisesti.
Nielsen on myös sitä mieltä että nykyiset kevyemmät dronet kantaa vastuun jalostamoista, ne tuntuvat riittävän ja toimivan ihan hyvin.
Hän arvioi että Flamingot käytetään muodostamaan vastauhka kaikelle terrorille: Esimerkki - jos Ukrainan energiainfra menee joltain merkittävältä alueelta niin Ukraina kostaa Venäjälle samalla tavalla leikkaamalla venäjän energiainfraa vaikkapa moskovasta. Hän tuumii että Belogorodin lämpövoimalan ja sähköjen katkaisu oli ”ennakkotapaus”, se kun tapahtui päivä rysyjen vastaavan iskun jälkeen.
Antares
Respected Leader
Viime yönä laukaistiin tosiaan enemmän droneja kuin mitä minä arvailin (noin 400 kpl oli minun arvaus), mutta toisaalta vähemmän kuin mitä muutama OSINT-tili pelkäsi (jopa 700 kpl oli heidän arvauksensa).
Silti tämä oli merkittävä ohjusisku ja droneja käytettiin myös hyvin merkittävä määrä:
Tänä syksynä on nyt tehty 10 kpl tällaisia merkittäviä iskuja aikavälillä 21.8.2025 - 5.10.2025 eli 45 päivän aikana.
Todellisuudessa iskujen aikaväli on vaihdellu tämän keskiarvon molemmin puolin eli lyhyimmillään iskujen väliin on jäänyt kaksi päivää ja pisin aikaväli on kymmenen päivää.
Ei ole syytä olettaa, etteikö tämä trendi jatkuisi syksyn edetessä ja vaihtuessa talveksi.
Antares
Respected Leader
Venäjä-tutkija Mark Galeotti on ollut Ylen haastateltavana, lainaan artikkelin tekstin spoilerin taakse (huomaa että nettisivulla on useita videopätkiä haastattelusta, en lainaa niitä tähän): LÄHDE
Maailmankuulun brittitutkijan viesti Putinille: Historialla ei voi perustella nykyisyyttä
Professori Mark Galeottin mukaan Putin joutuu perustelemaan Ukrainan sotaa historialla, koska hän on pettänyt lupaukset elintason nostamisesta.https://yle.fi/a/74-20185609
Brittiprofessorin mukaan Putin valitsee historiasta itselleen sopivia tosiasioita, jotta hän voi oikeuttaa toimiaan Ukrainassa. Kuva: Gavriil Grigorov / EPA ja Yevgeny Khaldei / DPA via Reuters Connect, kollaasi: Nanna Särkkä / Yle
10:29
•Päivitetty 11:41
Professori Mark Galeotti istuu tottuneesti Ylen etähaastatteluun kotonaan Surreyssa Britanniassa. Hän kommentoi usein Venäjää ja Ukrainan sotaa saarivaltiosta käsin, mikä ei ole ihme. Galeottia on kuvattu yhdeksi maailman arvostetuimmista Venäjä-tutkijoista.
Nyt hän on julkaissut teoksensa Sodista taottu Venäjä, jonka suomennos julkaistiin elokuun lopussa. Alun perin Galeottin tarkoituksena oli käydä teoksessa läpi kaikki Venäjän ja Neuvostoliiton käymät sodat.
– Kävi nopeasti ilmi, että tämä oli mahdoton tehtävä. Hahmottelin paperille kaikki sodat, joista tiesin, ja siitä paperista tuli kymmenen sivua pitkä, Galeotti sanoo.
Kirjasta tuli lähes 600-sivuinen järkäle, jossa lähdetään liikkeelle 860-luvulta Rusien valtakunnan synnystä. Kirjan kantavana ajatuksena oli koota yksien kansien väliin sodat, jotka ovat muokanneet Venäjää.
Voi siis sanoa, että Galeotti tietää, mistä hän puhuu, kun aiheena on Venäjän historia. Toinen pakkomielteenomaisesti maan menneisyyteen suhtautuva henkilö on Vladimir Putin. Putin perustelee usein tekemisiään Venäjän johtajana historialla.
Mitä mieltä Galeotti on Putinista historian tulkitsijana?
– Tarkemmin sanoen bolševistinen, kommunistinen Venäjä loi sen. Tämä prosessi alkoi lähes välittömästi vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.
Puheessaan Putin ohitti sen tosiasian, että ukrainalaiset julistautuivat itsenäisiksi, kun Venäjällä käytiin sekavaa sisällissotaa ja bolševistit olivat ottamassa valtaa Venäjällä.
Toki Ukraina ajautui uudelleen Neuvosto-Venäjän syliin 1920-luvulla. Galeotti on turhautunut putinilaiseen historiankirjoitukseen.
– Hän kohtelee historiaa kuten buffet-tarjoilua. Hän valitsee asiat, joista hän pitää, ja sivuuttaa faktat, joista hän ei pidä.
Galeotti myöntää, että Kiova ja Ukraina ovat olleet iso osa Venäjän historiaa. Esimerkiksi Kiova oli yksi keskeisimmistä kaupungeista Rusien valtakunnassa, mutta silloin viitataan keskiaikaisiin tapahtumiin.
– Puhumme ajasta, jolloin Skandinaviasta tuli sotilaita, jotka ottivat valta-aseman Rusien valtakunnassa.
Galeotti viittaa viikinkeihin. Isomman virheen Putin tekee siinä, miten tämä käyttää historiaa johtopäätösten vetämiseen.
Galeottin mukaan historialla ei voi perustella sitä, miten asioiden pitäisi olla nyt. Jos niin olisi, Saksin osavaltio voisi julistautua itsenäiseksi Saksasta. Samalla myös Italian eri alueet voisivat vaatia itsenäisyyttä, koska Italia yhdistettiin voimalla vasta 1870-luvulla.
Galeotti lähtee kerimään vastaustaan ideologiasta. Hänen mukaansa Venäjällä ei ole tällä hetkellä kaikkia yhdistävää aatejärjestelmää.
– Ei ole olemassa mitään putinismia. Venäjä on tällä hetkellä opportunistinen imperialisti ulkomailla ja vapaisiin markkinoihin perustuva kleptokratia kotimaassaan, Galeotti sanoo.
Imperialismilla viitataan suurvallan pyrkimyksiin laajentaa valtaansa muiden valtioiden kustannuksella. Tähän saatetaan käyttää sotilaallisia keinoja, kuten Venäjä on tehnyt esimerkiksi Ukrainassa, Georgiassa ja Syyriassa.
Kleptokratialla puolestaan viitataan varkaiden valtaan, jolloin korruptio on valtiossa institutionalisoitunut.
Historia on Putinille väline, jolla hän hakee oikeutusta toiminnalleen. Galeottin mukaan taustalla on rikottu yhteiskuntasopimus, joka oli voimassa vielä 2000-luvun alussa Venäjällä.
Sopimuksen mukaan kansalaisten tuli jättää politiikan tekeminen Putinin hallinnolle ja vastavuoroisesti kansalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu paranisivat vuosien mittaan. Viesti vetosi venäläisiin varsinkin synkän 1990-luvun talouskriisin jälkeen.
Yhteiskuntasopimus meni rikki viimeistään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan takia inflaatio laukkaa Venäjällä ja korot ovat nousseet uusiin huippulukemiin.
Nyt Putin pyrkii Galeottin mukaan paikkaamaan yhteiskuntasopimusta historialla.
– Historia on paljon tehottomampi keino, koska yhteiskuntasopimus perustui omaan etuun. Historiankirjoitus perustuu paljon enemmän uhrauksiin ja kohtaloon.
Toisen maailmansodan aikana uhrautuminen oli helpompi hyväksyä, jolloin venäläiset pelkäsivät natsi-Saksan tuhoavan kokonaisen kansakunnan. Ukrainan sodan kohdalla tilanne on toinen.
Nyt elintason uhrauksena voidaan nähdä myös se, että Venäjä on vastikään korottanut arvonlisäveroa budjetin tasapainottamiseksi. Samalla hyvinvointirahasto on kohta syöty loppuun, millä on ollut tarkoitus rahoittaa muun muassa kansalaisten eläkkeitä.
Yksi kummallisuus Putinin historian kiinnostuksessa liittyy hänen omaan rooliinsa historian kirjoituksessa.
– Hän kysyy historioitsijoilta heitä tavatessaan, miten he puhuvat minusta sadan vuoden päästä. Se on tietysti kiusallinen kysymys, kun kyse on despootista, joka on määrännyt poliittisia vastustajia myrkytettäväksi.
Galeottin mukaan pitää olla varovainen siinä, ettei venäläisten oleteta olevan kaikkien havaittujen droonien takana. Samaan aikaan hän sanoo, että venäläiset ovat kiihdyttäneet hybridisodankäyntiä Euroopassa.
Droonihavaintojen lisäksi Venäjä on rikkonut Viron ilmatilaa hävittäjillä ja varjolaivasto on aiheuttanut useita kaapelivaurioita Itämerellä.
– Osaltaan tämä johtuu siitä, että eurooppalaiset valtiot pohtivat parhaillaan Ukrainan turvatakuita.
Galeottin mukaan Venäjä ei ole tällä hetkellä epätoivoinen saavuttamaan rauhansopimusta, mutta Putin haluaisi, että hänelle tarjottaisiin jonkinlaista sopimusta.
Ukraina on puolestaan ollut selvä viestissään: se ei neuvottele Venäjän kanssa ennen kuin eurooppalaiset valtiot tarjoavat sille selkeitä turvatakuita.
Käytännössä Venäjä yrittää pelotella eurooppalaisia sillä, että se on paljon holtittomampi ja aggressiivisempi kuin länsimaat.
– Venäjä kysyy, kuinka syvälle Ukrainan sotaan haluatte sotkeutua aikana, jolloin Yhdysvallat ei ole enää luotettava turvallisuuden takaaja.
Perinteisesti Venäjä on hybridisodankäynnin keinoin pyrkinyt jakamaan liittolaismaita lännessä, koska se ei pärjää yksin Natoa vastaan.
Useat asiantuntijat ja poliitikot ovat pohtineet, mitä mahdollisesta Ukrainan rauhansopimuksesta seuraa ja onko Venäjä suurempi uhka Euroopalle kuin aiemmin
Galeottin vastaus kysymykseen on suora.
– Ei ole. Venäjän pitää rakentaa asevoimansa uudelleen tämän sodan jälkeen.
Tämä käy järkeen, jos katsoo arvioita kaatuneiden ja haavoittuneiden venäläissotilaiden määristä. Galeottin ja muiden asiantuntijoiden arvion mukaan sodassa on kuollut ja haavoittunut noin miljoona sotilasta.
Näistä iso osa on ollut Venäjän armeijan parhaita voimia. Tämän lisäksi Ukraina on tuhonnut ison siivun kalustosta, jota Venäjä on rakentanut edellisen 20 vuoden aikana.
Galeotti arvioi, että sodan loppuminen voi tuoda ongelmia myös Venäjälle. Sodan jälkeen yhteiskuntaan palaa paljon ”vihaisia ja aseistettuja miehiä”, eikä siitä seuraa koskaan mitään hyvää yhteiskuntarauhalle.
Osa asiantuntijoista on arvioinut, että Venäjän armeija voisi olla valmis pienimuotoiseen hyökkäykseen kuukausien päästä sodan loppumisesta. Galeottin arvion mukaan armeijan rakentaminen uudelleen vie noin kahdeksan vuotta.
– Jotta Venäjä voisi aloittaa minkäänlaista sotilaallista operaatiota, heillä pitää olla kyky aloittaa laajamittainen sota. Muuten he eivät voi toteuttaa uhkauksiaan.
Yksi asia, joka voi muuttaa sotatilannetta Ukrainassa, on joukkojen liikekannallepano. Galeotti ei usko uuteen kierrokseen Venäjällä.
– Pitää muistaa, että ensimmäisellä mobilisaatiokierroksella ihmisiä pakeni enemmän maasta kuin ilmoittautui palvelukseen.
Epäsuositun päätöksen todennäköisyyttä vähentää se, että Venäjällä järjestetään duuman vaalit ensi vuonna. Vaikka duuman rooli Venäjällä on toimia Putinin kumileimasimena, Galeottin mukaan itsevaltiaan pitää jossakin määrin olla huolissaan suosiostaan.
Vahva vaalitulos kuitenkin oikeuttaa vallankäyttöä myös autoritaarisissa yhteiskunnissa.
Oikaisu 5.10.2025 kello 11:41: Muutettu kirjan nimi oikeaan muotoon. Aiemmin tekstissä luki Sodista taottu maa. Kirjan oikea nimi on Sodista taottu Venäjä.
Maailmankuulun brittitutkijan viesti Putinille: Historialla ei voi perustella nykyisyyttä
Professori Mark Galeottin mukaan Putin joutuu perustelemaan Ukrainan sotaa historialla, koska hän on pettänyt lupaukset elintason nostamisesta.Brittiprofessorin mukaan Putin valitsee historiasta itselleen sopivia tosiasioita, jotta hän voi oikeuttaa toimiaan Ukrainassa. Kuva: Gavriil Grigorov / EPA ja Yevgeny Khaldei / DPA via Reuters Connect, kollaasi: Nanna Särkkä / Yle
10:29
•Päivitetty 11:41
Professori Mark Galeotti istuu tottuneesti Ylen etähaastatteluun kotonaan Surreyssa Britanniassa. Hän kommentoi usein Venäjää ja Ukrainan sotaa saarivaltiosta käsin, mikä ei ole ihme. Galeottia on kuvattu yhdeksi maailman arvostetuimmista Venäjä-tutkijoista.
Nyt hän on julkaissut teoksensa Sodista taottu Venäjä, jonka suomennos julkaistiin elokuun lopussa. Alun perin Galeottin tarkoituksena oli käydä teoksessa läpi kaikki Venäjän ja Neuvostoliiton käymät sodat.
– Kävi nopeasti ilmi, että tämä oli mahdoton tehtävä. Hahmottelin paperille kaikki sodat, joista tiesin, ja siitä paperista tuli kymmenen sivua pitkä, Galeotti sanoo.
Kirjasta tuli lähes 600-sivuinen järkäle, jossa lähdetään liikkeelle 860-luvulta Rusien valtakunnan synnystä. Kirjan kantavana ajatuksena oli koota yksien kansien väliin sodat, jotka ovat muokanneet Venäjää.
Voi siis sanoa, että Galeotti tietää, mistä hän puhuu, kun aiheena on Venäjän historia. Toinen pakkomielteenomaisesti maan menneisyyteen suhtautuva henkilö on Vladimir Putin. Putin perustelee usein tekemisiään Venäjän johtajana historialla.
Mitä mieltä Galeotti on Putinista historian tulkitsijana?
Putin buffet-pöydässä
Presidentti Vladimir Putin sanoi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, että ”nykyinen Ukraina on täysin ja kokonaan Venäjän luoma”.– Tarkemmin sanoen bolševistinen, kommunistinen Venäjä loi sen. Tämä prosessi alkoi lähes välittömästi vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.
Puheessaan Putin ohitti sen tosiasian, että ukrainalaiset julistautuivat itsenäisiksi, kun Venäjällä käytiin sekavaa sisällissotaa ja bolševistit olivat ottamassa valtaa Venäjällä.
Toki Ukraina ajautui uudelleen Neuvosto-Venäjän syliin 1920-luvulla. Galeotti on turhautunut putinilaiseen historiankirjoitukseen.
– Hän kohtelee historiaa kuten buffet-tarjoilua. Hän valitsee asiat, joista hän pitää, ja sivuuttaa faktat, joista hän ei pidä.
Galeotti myöntää, että Kiova ja Ukraina ovat olleet iso osa Venäjän historiaa. Esimerkiksi Kiova oli yksi keskeisimmistä kaupungeista Rusien valtakunnassa, mutta silloin viitataan keskiaikaisiin tapahtumiin.
– Puhumme ajasta, jolloin Skandinaviasta tuli sotilaita, jotka ottivat valta-aseman Rusien valtakunnassa.
Galeotti viittaa viikinkeihin. Isomman virheen Putin tekee siinä, miten tämä käyttää historiaa johtopäätösten vetämiseen.
Galeottin mukaan historialla ei voi perustella sitä, miten asioiden pitäisi olla nyt. Jos niin olisi, Saksin osavaltio voisi julistautua itsenäiseksi Saksasta. Samalla myös Italian eri alueet voisivat vaatia itsenäisyyttä, koska Italia yhdistettiin voimalla vasta 1870-luvulla.
Historia korvaa yhteiskuntasopimuksen
Putinin innostus historiaa kohtaan nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi hän perustelee Venäjän toimintaa niin paljon menneisyydellä.Galeotti lähtee kerimään vastaustaan ideologiasta. Hänen mukaansa Venäjällä ei ole tällä hetkellä kaikkia yhdistävää aatejärjestelmää.
– Ei ole olemassa mitään putinismia. Venäjä on tällä hetkellä opportunistinen imperialisti ulkomailla ja vapaisiin markkinoihin perustuva kleptokratia kotimaassaan, Galeotti sanoo.
Imperialismilla viitataan suurvallan pyrkimyksiin laajentaa valtaansa muiden valtioiden kustannuksella. Tähän saatetaan käyttää sotilaallisia keinoja, kuten Venäjä on tehnyt esimerkiksi Ukrainassa, Georgiassa ja Syyriassa.
Kleptokratialla puolestaan viitataan varkaiden valtaan, jolloin korruptio on valtiossa institutionalisoitunut.
Historia on Putinille väline, jolla hän hakee oikeutusta toiminnalleen. Galeottin mukaan taustalla on rikottu yhteiskuntasopimus, joka oli voimassa vielä 2000-luvun alussa Venäjällä.
Sopimuksen mukaan kansalaisten tuli jättää politiikan tekeminen Putinin hallinnolle ja vastavuoroisesti kansalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu paranisivat vuosien mittaan. Viesti vetosi venäläisiin varsinkin synkän 1990-luvun talouskriisin jälkeen.
Yhteiskuntasopimus meni rikki viimeistään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan takia inflaatio laukkaa Venäjällä ja korot ovat nousseet uusiin huippulukemiin.
Nyt Putin pyrkii Galeottin mukaan paikkaamaan yhteiskuntasopimusta historialla.
– Historia on paljon tehottomampi keino, koska yhteiskuntasopimus perustui omaan etuun. Historiankirjoitus perustuu paljon enemmän uhrauksiin ja kohtaloon.
Toisen maailmansodan aikana uhrautuminen oli helpompi hyväksyä, jolloin venäläiset pelkäsivät natsi-Saksan tuhoavan kokonaisen kansakunnan. Ukrainan sodan kohdalla tilanne on toinen.
Nyt elintason uhrauksena voidaan nähdä myös se, että Venäjä on vastikään korottanut arvonlisäveroa budjetin tasapainottamiseksi. Samalla hyvinvointirahasto on kohta syöty loppuun, millä on ollut tarkoitus rahoittaa muun muassa kansalaisten eläkkeitä.
Yksi kummallisuus Putinin historian kiinnostuksessa liittyy hänen omaan rooliinsa historian kirjoituksessa.
– Hän kysyy historioitsijoilta heitä tavatessaan, miten he puhuvat minusta sadan vuoden päästä. Se on tietysti kiusallinen kysymys, kun kyse on despootista, joka on määrännyt poliittisia vastustajia myrkytettäväksi.
Venäjä painostaa drooneilla Eurooppaa
Useissa Euroopan maissa on tehty viime viikkoina droonihavaintoja muun muassa lentokenttien ja sotilaskohteiden kupeissa. Droonihäirinnästä on epäilty Venäjää.Galeottin mukaan pitää olla varovainen siinä, ettei venäläisten oleteta olevan kaikkien havaittujen droonien takana. Samaan aikaan hän sanoo, että venäläiset ovat kiihdyttäneet hybridisodankäyntiä Euroopassa.
Droonihavaintojen lisäksi Venäjä on rikkonut Viron ilmatilaa hävittäjillä ja varjolaivasto on aiheuttanut useita kaapelivaurioita Itämerellä.
– Osaltaan tämä johtuu siitä, että eurooppalaiset valtiot pohtivat parhaillaan Ukrainan turvatakuita.
Galeottin mukaan Venäjä ei ole tällä hetkellä epätoivoinen saavuttamaan rauhansopimusta, mutta Putin haluaisi, että hänelle tarjottaisiin jonkinlaista sopimusta.
Ukraina on puolestaan ollut selvä viestissään: se ei neuvottele Venäjän kanssa ennen kuin eurooppalaiset valtiot tarjoavat sille selkeitä turvatakuita.
Käytännössä Venäjä yrittää pelotella eurooppalaisia sillä, että se on paljon holtittomampi ja aggressiivisempi kuin länsimaat.
– Venäjä kysyy, kuinka syvälle Ukrainan sotaan haluatte sotkeutua aikana, jolloin Yhdysvallat ei ole enää luotettava turvallisuuden takaaja.
Perinteisesti Venäjä on hybridisodankäynnin keinoin pyrkinyt jakamaan liittolaismaita lännessä, koska se ei pärjää yksin Natoa vastaan.
Venäjän armeijan rakentaminen vie kahdeksan vuotta
Useat asiantuntijat ja poliitikot ovat pohtineet, mitä mahdollisesta Ukrainan rauhansopimuksesta seuraa ja onko Venäjä suurempi uhka Euroopalle kuin aiemmin
Galeottin vastaus kysymykseen on suora.
– Ei ole. Venäjän pitää rakentaa asevoimansa uudelleen tämän sodan jälkeen.
Tämä käy järkeen, jos katsoo arvioita kaatuneiden ja haavoittuneiden venäläissotilaiden määristä. Galeottin ja muiden asiantuntijoiden arvion mukaan sodassa on kuollut ja haavoittunut noin miljoona sotilasta.
Näistä iso osa on ollut Venäjän armeijan parhaita voimia. Tämän lisäksi Ukraina on tuhonnut ison siivun kalustosta, jota Venäjä on rakentanut edellisen 20 vuoden aikana.
Galeotti arvioi, että sodan loppuminen voi tuoda ongelmia myös Venäjälle. Sodan jälkeen yhteiskuntaan palaa paljon ”vihaisia ja aseistettuja miehiä”, eikä siitä seuraa koskaan mitään hyvää yhteiskuntarauhalle.
Osa asiantuntijoista on arvioinut, että Venäjän armeija voisi olla valmis pienimuotoiseen hyökkäykseen kuukausien päästä sodan loppumisesta. Galeottin arvion mukaan armeijan rakentaminen uudelleen vie noin kahdeksan vuotta.
– Jotta Venäjä voisi aloittaa minkäänlaista sotilaallista operaatiota, heillä pitää olla kyky aloittaa laajamittainen sota. Muuten he eivät voi toteuttaa uhkauksiaan.
Yksi asia, joka voi muuttaa sotatilannetta Ukrainassa, on joukkojen liikekannallepano. Galeotti ei usko uuteen kierrokseen Venäjällä.
– Pitää muistaa, että ensimmäisellä mobilisaatiokierroksella ihmisiä pakeni enemmän maasta kuin ilmoittautui palvelukseen.
Epäsuositun päätöksen todennäköisyyttä vähentää se, että Venäjällä järjestetään duuman vaalit ensi vuonna. Vaikka duuman rooli Venäjällä on toimia Putinin kumileimasimena, Galeottin mukaan itsevaltiaan pitää jossakin määrin olla huolissaan suosiostaan.
Vahva vaalitulos kuitenkin oikeuttaa vallankäyttöä myös autoritaarisissa yhteiskunnissa.
Oikaisu 5.10.2025 kello 11:41: Muutettu kirjan nimi oikeaan muotoon. Aiemmin tekstissä luki Sodista taottu maa. Kirjan oikea nimi on Sodista taottu Venäjä.
Uutta Perunilta:
"Kerran vuodessa tykkään tarkastella kokoelmaa asioita, jotka ovat herättäneet hypeä, ja arvioida, miten ne ovat tähän mennessä todellisuudessa toimineet, ja tänään on vuoden 2025 painoksen aika – se kattaa kaiken Oreshnikista ja torjuntahävittäjistä haulikkoihin, kilpikonnatankkeihin ja Ukrainan innovatiivisiin Sky Fortress- ja Zvook-sensoreihin."
"Kerran vuodessa tykkään tarkastella kokoelmaa asioita, jotka ovat herättäneet hypeä, ja arvioida, miten ne ovat tähän mennessä todellisuudessa toimineet, ja tänään on vuoden 2025 painoksen aika – se kattaa kaiken Oreshnikista ja torjuntahävittäjistä haulikkoihin, kilpikonnatankkeihin ja Ukrainan innovatiivisiin Sky Fortress- ja Zvook-sensoreihin."