Hanski
Respected Leader
Kumpi noista se oli?
Ukrainan konflikti/sota
Janatuinen
Alikersantti
Vaikka huitelisikin, niin ei tuo mitään "keskiluokkaa" edusta vaan puhutaan erittäin hyvätuloisista henkilöistä.
Pikaisten hakujen perusteella mediaanipalkka Moskovassa olisi alle 100 kiloruplaa ja keskivertopalkka jotain 120-160 kiloruplaa. Siis tuhannen euron molemmin puolin, jos euroissa mitataan, mikä siis sinänsä on ongelmallista.
StepanRudanskij
Respected Leader
Tossa vilahti just vilmi Uhtasta. Droonia Lukoilin jalostamoon.
teknohippi
Ylipäällikkö
Polttoainepulasta juttua ylellä:
https://yle.fi/a/74-20186532
"Venäjällä on pulaa bensasta – ei kuitenkaan Moskovan seudulla"
Kuten arvata saattoi niin hovikaupungeissa eli moskovassa ja pietarissa ei pulaa näytetä. Mutta noinhan se oli jo Neuvostoliiton aikaan, kauppoihin tultiin moskovaan kaukaakin junilla. Muualla kun kaupat oli tyhjinä.
https://yle.fi/a/74-20186532
"Venäjällä on pulaa bensasta – ei kuitenkaan Moskovan seudulla"
Kuten arvata saattoi niin hovikaupungeissa eli moskovassa ja pietarissa ei pulaa näytetä. Mutta noinhan se oli jo Neuvostoliiton aikaan, kauppoihin tultiin moskovaan kaukaakin junilla. Muualla kun kaupat oli tyhjinä.
Tästähän saisi mielenkiintoisen filosofisen keskustelun siitä mikä on keskiluokka ja mikä sen keskivertoa parempia palkkoja nauttiva osa. Ja millaisia palkat ovat Moskovassa vs. jossain muualla. Ei se inssi mitään yläluokkaakaan ole.
Todetaan kuitenkin että palkkojen keskiarvo tai mediaani ei anna tähän kysymykseen oikeaa vastausta.
Voidaan myös todeta että värväytyville on luvassa merkittävä allekirjoitusbonus. Tarjous voi hyvinkin olla monelle houkutteleva
Janatuinen
Alikersantti
Varmasti on houkutteleva, koska puhutaan useamman vuoden palkkaa vastaavasta allekirjoitus-bonuksesta.
Sitä paitsi parempituloinen väki tuskin on juuri värväytymässä vaan nimenomaan pienituloinen väki, jolloin toi värväytymisbonus voi vastata jopa 10 vuoden palkkaa (jos tyyppi tienaa normaalisti ~500 euroa kuussa, mikä voi varmaan olla Moskovassakin ihan realistinen ansiotaso pienituloiselle, ja valtakunnan tasolla jopa lähellä mediaania/keskiarvoa).
Mutta sekin kertoo jotain, että on pakko tuollaisia palkkioita tyrkyttää.. Vähempi ei siis riitä.
Viimeksi muokattu:
-TripleX-
Respected Leader
Droonithan vaikuttavat riittävän noihin jalostamoihin, tulosta siis tulee suhteessa panokseen aivan huoletta. Kyllä siellä on palavaa ainesta riittävästi tekemään pysyvää vahinkoa ilman massiivisia taistelukärkiäkin. Instrumentteja, sensoreita yms. vaikeasti korvattavaa palaa tuollaisessa 100x125 m tulipallossa melkoisesti etenkin kun niitä tapahtuu viikossa 3-5 kappaletta.
Mielestäni olen lukenut ennakkoarvioita, että Flamingojen kohteet tulevat olemaan enemmän suojatut kohteet kuten ammusvarastot (ehkä lentokenttien ohjusvarastot), maanalaiset komentokeskukset ja sellaiset tehdaskompleksit, joihin drooneilla ei saa vaikutusta.
Toki se jää enemmän nähtäväksi sitten tuloksen perusteella kun niitä on muutamia kymmeniä käytetty.
Muistetaan, että se Palianytsiakin taisi nähdä kunnollisen ensiesiintymisen ammusvarikkoiskujen sarjassa.
Ylemmän keskiluokan vuosipalkka on isojen palkkaerojen maassa mediaanimiehelle todella merkittävä potti. Etenkin ihannetilanteessa, jossa se lopulta myös maksetaan.
pitkäpyssy
Kapteeni
Kiitos! Päivitin listan.
Tunti sitten Anders Puck Nielsenin pukkasi sopivasti videon aiheesta ”mihin Uket panttaa Flamingoja” kun niitä kerran tuotetaan jo tasaisesti.
Nielsen on myös sitä mieltä että nykyiset kevyemmät dronet kantaa vastuun jalostamoista, ne tuntuvat riittävän ja toimivan ihan hyvin.
Hän arvioi että Flamingot käytetään muodostamaan vastauhka kaikelle terrorille: Esimerkki - jos Ukrainan energiainfra menee joltain merkittävältä alueelta niin Ukraina kostaa Venäjälle samalla tavalla leikkaamalla venäjän energiainfraa vaikkapa moskovasta. Hän tuumii että Belogorodin lämpövoimalan ja sähköjen katkaisu oli ”ennakkotapaus”, se kun tapahtui päivä rysyjen vastaavan iskun jälkeen.
Antares
Respected Leader
Viime yönä laukaistiin tosiaan enemmän droneja kuin mitä minä arvailin (noin 400 kpl oli minun arvaus), mutta toisaalta vähemmän kuin mitä muutama OSINT-tili pelkäsi (jopa 700 kpl oli heidän arvauksensa).
Silti tämä oli merkittävä ohjusisku ja droneja käytettiin myös hyvin merkittävä määrä:
Tänä syksynä on nyt tehty 10 kpl tällaisia merkittäviä iskuja aikavälillä 21.8.2025 - 5.10.2025 eli 45 päivän aikana.
Todellisuudessa iskujen aikaväli on vaihdellu tämän keskiarvon molemmin puolin eli lyhyimmillään iskujen väliin on jäänyt kaksi päivää ja pisin aikaväli on kymmenen päivää.
Ei ole syytä olettaa, etteikö tämä trendi jatkuisi syksyn edetessä ja vaihtuessa talveksi.
Antares
Respected Leader
Venäjä-tutkija Mark Galeotti on ollut Ylen haastateltavana, lainaan artikkelin tekstin spoilerin taakse (huomaa että nettisivulla on useita videopätkiä haastattelusta, en lainaa niitä tähän): LÄHDE
-
Tuossa artikkelissa oli tällainen lause jossa viitataan aikaisempaan, 27.6.2025 julkaistuun artikkeliin:
Nyt elintason uhrauksena voidaan nähdä myös se, että Venäjä on vastikään korottanut arvonlisäveroa budjetin tasapainottamiseksi. Samalla hyvinvointirahasto on kohta syöty loppuun, millä on ollut tarkoitus rahoittaa muun muassa kansalaisten eläkkeitä.
Lainaan sen tekstin spoilerin taakse, jos jotakuta kiinnostaa lukea: LÄHDE
Maailmankuulun brittitutkijan viesti Putinille: Historialla ei voi perustella nykyisyyttä
Professori Mark Galeottin mukaan Putin joutuu perustelemaan Ukrainan sotaa historialla, koska hän on pettänyt lupaukset elintason nostamisesta.https://yle.fi/a/74-20185609
Brittiprofessorin mukaan Putin valitsee historiasta itselleen sopivia tosiasioita, jotta hän voi oikeuttaa toimiaan Ukrainassa. Kuva: Gavriil Grigorov / EPA ja Yevgeny Khaldei / DPA via Reuters Connect, kollaasi: Nanna Särkkä / Yle
10:29
•Päivitetty 11:41
Professori Mark Galeotti istuu tottuneesti Ylen etähaastatteluun kotonaan Surreyssa Britanniassa. Hän kommentoi usein Venäjää ja Ukrainan sotaa saarivaltiosta käsin, mikä ei ole ihme. Galeottia on kuvattu yhdeksi maailman arvostetuimmista Venäjä-tutkijoista.
Nyt hän on julkaissut teoksensa Sodista taottu Venäjä, jonka suomennos julkaistiin elokuun lopussa. Alun perin Galeottin tarkoituksena oli käydä teoksessa läpi kaikki Venäjän ja Neuvostoliiton käymät sodat.
– Kävi nopeasti ilmi, että tämä oli mahdoton tehtävä. Hahmottelin paperille kaikki sodat, joista tiesin, ja siitä paperista tuli kymmenen sivua pitkä, Galeotti sanoo.
Kirjasta tuli lähes 600-sivuinen järkäle, jossa lähdetään liikkeelle 860-luvulta Rusien valtakunnan synnystä. Kirjan kantavana ajatuksena oli koota yksien kansien väliin sodat, jotka ovat muokanneet Venäjää.
Voi siis sanoa, että Galeotti tietää, mistä hän puhuu, kun aiheena on Venäjän historia. Toinen pakkomielteenomaisesti maan menneisyyteen suhtautuva henkilö on Vladimir Putin. Putin perustelee usein tekemisiään Venäjän johtajana historialla.
Mitä mieltä Galeotti on Putinista historian tulkitsijana?
– Tarkemmin sanoen bolševistinen, kommunistinen Venäjä loi sen. Tämä prosessi alkoi lähes välittömästi vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.
Puheessaan Putin ohitti sen tosiasian, että ukrainalaiset julistautuivat itsenäisiksi, kun Venäjällä käytiin sekavaa sisällissotaa ja bolševistit olivat ottamassa valtaa Venäjällä.
Toki Ukraina ajautui uudelleen Neuvosto-Venäjän syliin 1920-luvulla. Galeotti on turhautunut putinilaiseen historiankirjoitukseen.
– Hän kohtelee historiaa kuten buffet-tarjoilua. Hän valitsee asiat, joista hän pitää, ja sivuuttaa faktat, joista hän ei pidä.
Galeotti myöntää, että Kiova ja Ukraina ovat olleet iso osa Venäjän historiaa. Esimerkiksi Kiova oli yksi keskeisimmistä kaupungeista Rusien valtakunnassa, mutta silloin viitataan keskiaikaisiin tapahtumiin.
– Puhumme ajasta, jolloin Skandinaviasta tuli sotilaita, jotka ottivat valta-aseman Rusien valtakunnassa.
Galeotti viittaa viikinkeihin. Isomman virheen Putin tekee siinä, miten tämä käyttää historiaa johtopäätösten vetämiseen.
Galeottin mukaan historialla ei voi perustella sitä, miten asioiden pitäisi olla nyt. Jos niin olisi, Saksin osavaltio voisi julistautua itsenäiseksi Saksasta. Samalla myös Italian eri alueet voisivat vaatia itsenäisyyttä, koska Italia yhdistettiin voimalla vasta 1870-luvulla.
Galeotti lähtee kerimään vastaustaan ideologiasta. Hänen mukaansa Venäjällä ei ole tällä hetkellä kaikkia yhdistävää aatejärjestelmää.
– Ei ole olemassa mitään putinismia. Venäjä on tällä hetkellä opportunistinen imperialisti ulkomailla ja vapaisiin markkinoihin perustuva kleptokratia kotimaassaan, Galeotti sanoo.
Imperialismilla viitataan suurvallan pyrkimyksiin laajentaa valtaansa muiden valtioiden kustannuksella. Tähän saatetaan käyttää sotilaallisia keinoja, kuten Venäjä on tehnyt esimerkiksi Ukrainassa, Georgiassa ja Syyriassa.
Kleptokratialla puolestaan viitataan varkaiden valtaan, jolloin korruptio on valtiossa institutionalisoitunut.
Historia on Putinille väline, jolla hän hakee oikeutusta toiminnalleen. Galeottin mukaan taustalla on rikottu yhteiskuntasopimus, joka oli voimassa vielä 2000-luvun alussa Venäjällä.
Sopimuksen mukaan kansalaisten tuli jättää politiikan tekeminen Putinin hallinnolle ja vastavuoroisesti kansalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu paranisivat vuosien mittaan. Viesti vetosi venäläisiin varsinkin synkän 1990-luvun talouskriisin jälkeen.
Yhteiskuntasopimus meni rikki viimeistään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan takia inflaatio laukkaa Venäjällä ja korot ovat nousseet uusiin huippulukemiin.
Nyt Putin pyrkii Galeottin mukaan paikkaamaan yhteiskuntasopimusta historialla.
– Historia on paljon tehottomampi keino, koska yhteiskuntasopimus perustui omaan etuun. Historiankirjoitus perustuu paljon enemmän uhrauksiin ja kohtaloon.
Toisen maailmansodan aikana uhrautuminen oli helpompi hyväksyä, jolloin venäläiset pelkäsivät natsi-Saksan tuhoavan kokonaisen kansakunnan. Ukrainan sodan kohdalla tilanne on toinen.
Nyt elintason uhrauksena voidaan nähdä myös se, että Venäjä on vastikään korottanut arvonlisäveroa budjetin tasapainottamiseksi. Samalla hyvinvointirahasto on kohta syöty loppuun, millä on ollut tarkoitus rahoittaa muun muassa kansalaisten eläkkeitä.
Yksi kummallisuus Putinin historian kiinnostuksessa liittyy hänen omaan rooliinsa historian kirjoituksessa.
– Hän kysyy historioitsijoilta heitä tavatessaan, miten he puhuvat minusta sadan vuoden päästä. Se on tietysti kiusallinen kysymys, kun kyse on despootista, joka on määrännyt poliittisia vastustajia myrkytettäväksi.
Galeottin mukaan pitää olla varovainen siinä, ettei venäläisten oleteta olevan kaikkien havaittujen droonien takana. Samaan aikaan hän sanoo, että venäläiset ovat kiihdyttäneet hybridisodankäyntiä Euroopassa.
Droonihavaintojen lisäksi Venäjä on rikkonut Viron ilmatilaa hävittäjillä ja varjolaivasto on aiheuttanut useita kaapelivaurioita Itämerellä.
– Osaltaan tämä johtuu siitä, että eurooppalaiset valtiot pohtivat parhaillaan Ukrainan turvatakuita.
Galeottin mukaan Venäjä ei ole tällä hetkellä epätoivoinen saavuttamaan rauhansopimusta, mutta Putin haluaisi, että hänelle tarjottaisiin jonkinlaista sopimusta.
Ukraina on puolestaan ollut selvä viestissään: se ei neuvottele Venäjän kanssa ennen kuin eurooppalaiset valtiot tarjoavat sille selkeitä turvatakuita.
Käytännössä Venäjä yrittää pelotella eurooppalaisia sillä, että se on paljon holtittomampi ja aggressiivisempi kuin länsimaat.
– Venäjä kysyy, kuinka syvälle Ukrainan sotaan haluatte sotkeutua aikana, jolloin Yhdysvallat ei ole enää luotettava turvallisuuden takaaja.
Perinteisesti Venäjä on hybridisodankäynnin keinoin pyrkinyt jakamaan liittolaismaita lännessä, koska se ei pärjää yksin Natoa vastaan.
Useat asiantuntijat ja poliitikot ovat pohtineet, mitä mahdollisesta Ukrainan rauhansopimuksesta seuraa ja onko Venäjä suurempi uhka Euroopalle kuin aiemmin
Galeottin vastaus kysymykseen on suora.
– Ei ole. Venäjän pitää rakentaa asevoimansa uudelleen tämän sodan jälkeen.
Tämä käy järkeen, jos katsoo arvioita kaatuneiden ja haavoittuneiden venäläissotilaiden määristä. Galeottin ja muiden asiantuntijoiden arvion mukaan sodassa on kuollut ja haavoittunut noin miljoona sotilasta.
Näistä iso osa on ollut Venäjän armeijan parhaita voimia. Tämän lisäksi Ukraina on tuhonnut ison siivun kalustosta, jota Venäjä on rakentanut edellisen 20 vuoden aikana.
Galeotti arvioi, että sodan loppuminen voi tuoda ongelmia myös Venäjälle. Sodan jälkeen yhteiskuntaan palaa paljon ”vihaisia ja aseistettuja miehiä”, eikä siitä seuraa koskaan mitään hyvää yhteiskuntarauhalle.
Osa asiantuntijoista on arvioinut, että Venäjän armeija voisi olla valmis pienimuotoiseen hyökkäykseen kuukausien päästä sodan loppumisesta. Galeottin arvion mukaan armeijan rakentaminen uudelleen vie noin kahdeksan vuotta.
– Jotta Venäjä voisi aloittaa minkäänlaista sotilaallista operaatiota, heillä pitää olla kyky aloittaa laajamittainen sota. Muuten he eivät voi toteuttaa uhkauksiaan.
Yksi asia, joka voi muuttaa sotatilannetta Ukrainassa, on joukkojen liikekannallepano. Galeotti ei usko uuteen kierrokseen Venäjällä.
– Pitää muistaa, että ensimmäisellä mobilisaatiokierroksella ihmisiä pakeni enemmän maasta kuin ilmoittautui palvelukseen.
Epäsuositun päätöksen todennäköisyyttä vähentää se, että Venäjällä järjestetään duuman vaalit ensi vuonna. Vaikka duuman rooli Venäjällä on toimia Putinin kumileimasimena, Galeottin mukaan itsevaltiaan pitää jossakin määrin olla huolissaan suosiostaan.
Vahva vaalitulos kuitenkin oikeuttaa vallankäyttöä myös autoritaarisissa yhteiskunnissa.
Oikaisu 5.10.2025 kello 11:41: Muutettu kirjan nimi oikeaan muotoon. Aiemmin tekstissä luki Sodista taottu maa. Kirjan oikea nimi on Sodista taottu Venäjä.
Maailmankuulun brittitutkijan viesti Putinille: Historialla ei voi perustella nykyisyyttä
Professori Mark Galeottin mukaan Putin joutuu perustelemaan Ukrainan sotaa historialla, koska hän on pettänyt lupaukset elintason nostamisesta.Brittiprofessorin mukaan Putin valitsee historiasta itselleen sopivia tosiasioita, jotta hän voi oikeuttaa toimiaan Ukrainassa. Kuva: Gavriil Grigorov / EPA ja Yevgeny Khaldei / DPA via Reuters Connect, kollaasi: Nanna Särkkä / Yle
10:29
•Päivitetty 11:41
Professori Mark Galeotti istuu tottuneesti Ylen etähaastatteluun kotonaan Surreyssa Britanniassa. Hän kommentoi usein Venäjää ja Ukrainan sotaa saarivaltiosta käsin, mikä ei ole ihme. Galeottia on kuvattu yhdeksi maailman arvostetuimmista Venäjä-tutkijoista.
Nyt hän on julkaissut teoksensa Sodista taottu Venäjä, jonka suomennos julkaistiin elokuun lopussa. Alun perin Galeottin tarkoituksena oli käydä teoksessa läpi kaikki Venäjän ja Neuvostoliiton käymät sodat.
– Kävi nopeasti ilmi, että tämä oli mahdoton tehtävä. Hahmottelin paperille kaikki sodat, joista tiesin, ja siitä paperista tuli kymmenen sivua pitkä, Galeotti sanoo.
Kirjasta tuli lähes 600-sivuinen järkäle, jossa lähdetään liikkeelle 860-luvulta Rusien valtakunnan synnystä. Kirjan kantavana ajatuksena oli koota yksien kansien väliin sodat, jotka ovat muokanneet Venäjää.
Voi siis sanoa, että Galeotti tietää, mistä hän puhuu, kun aiheena on Venäjän historia. Toinen pakkomielteenomaisesti maan menneisyyteen suhtautuva henkilö on Vladimir Putin. Putin perustelee usein tekemisiään Venäjän johtajana historialla.
Mitä mieltä Galeotti on Putinista historian tulkitsijana?
Putin buffet-pöydässä
Presidentti Vladimir Putin sanoi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, että ”nykyinen Ukraina on täysin ja kokonaan Venäjän luoma”.– Tarkemmin sanoen bolševistinen, kommunistinen Venäjä loi sen. Tämä prosessi alkoi lähes välittömästi vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.
Puheessaan Putin ohitti sen tosiasian, että ukrainalaiset julistautuivat itsenäisiksi, kun Venäjällä käytiin sekavaa sisällissotaa ja bolševistit olivat ottamassa valtaa Venäjällä.
Toki Ukraina ajautui uudelleen Neuvosto-Venäjän syliin 1920-luvulla. Galeotti on turhautunut putinilaiseen historiankirjoitukseen.
– Hän kohtelee historiaa kuten buffet-tarjoilua. Hän valitsee asiat, joista hän pitää, ja sivuuttaa faktat, joista hän ei pidä.
Galeotti myöntää, että Kiova ja Ukraina ovat olleet iso osa Venäjän historiaa. Esimerkiksi Kiova oli yksi keskeisimmistä kaupungeista Rusien valtakunnassa, mutta silloin viitataan keskiaikaisiin tapahtumiin.
– Puhumme ajasta, jolloin Skandinaviasta tuli sotilaita, jotka ottivat valta-aseman Rusien valtakunnassa.
Galeotti viittaa viikinkeihin. Isomman virheen Putin tekee siinä, miten tämä käyttää historiaa johtopäätösten vetämiseen.
Galeottin mukaan historialla ei voi perustella sitä, miten asioiden pitäisi olla nyt. Jos niin olisi, Saksin osavaltio voisi julistautua itsenäiseksi Saksasta. Samalla myös Italian eri alueet voisivat vaatia itsenäisyyttä, koska Italia yhdistettiin voimalla vasta 1870-luvulla.
Historia korvaa yhteiskuntasopimuksen
Putinin innostus historiaa kohtaan nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi hän perustelee Venäjän toimintaa niin paljon menneisyydellä.Galeotti lähtee kerimään vastaustaan ideologiasta. Hänen mukaansa Venäjällä ei ole tällä hetkellä kaikkia yhdistävää aatejärjestelmää.
– Ei ole olemassa mitään putinismia. Venäjä on tällä hetkellä opportunistinen imperialisti ulkomailla ja vapaisiin markkinoihin perustuva kleptokratia kotimaassaan, Galeotti sanoo.
Imperialismilla viitataan suurvallan pyrkimyksiin laajentaa valtaansa muiden valtioiden kustannuksella. Tähän saatetaan käyttää sotilaallisia keinoja, kuten Venäjä on tehnyt esimerkiksi Ukrainassa, Georgiassa ja Syyriassa.
Kleptokratialla puolestaan viitataan varkaiden valtaan, jolloin korruptio on valtiossa institutionalisoitunut.
Historia on Putinille väline, jolla hän hakee oikeutusta toiminnalleen. Galeottin mukaan taustalla on rikottu yhteiskuntasopimus, joka oli voimassa vielä 2000-luvun alussa Venäjällä.
Sopimuksen mukaan kansalaisten tuli jättää politiikan tekeminen Putinin hallinnolle ja vastavuoroisesti kansalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu paranisivat vuosien mittaan. Viesti vetosi venäläisiin varsinkin synkän 1990-luvun talouskriisin jälkeen.
Yhteiskuntasopimus meni rikki viimeistään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan takia inflaatio laukkaa Venäjällä ja korot ovat nousseet uusiin huippulukemiin.
Nyt Putin pyrkii Galeottin mukaan paikkaamaan yhteiskuntasopimusta historialla.
– Historia on paljon tehottomampi keino, koska yhteiskuntasopimus perustui omaan etuun. Historiankirjoitus perustuu paljon enemmän uhrauksiin ja kohtaloon.
Toisen maailmansodan aikana uhrautuminen oli helpompi hyväksyä, jolloin venäläiset pelkäsivät natsi-Saksan tuhoavan kokonaisen kansakunnan. Ukrainan sodan kohdalla tilanne on toinen.
Nyt elintason uhrauksena voidaan nähdä myös se, että Venäjä on vastikään korottanut arvonlisäveroa budjetin tasapainottamiseksi. Samalla hyvinvointirahasto on kohta syöty loppuun, millä on ollut tarkoitus rahoittaa muun muassa kansalaisten eläkkeitä.
Yksi kummallisuus Putinin historian kiinnostuksessa liittyy hänen omaan rooliinsa historian kirjoituksessa.
– Hän kysyy historioitsijoilta heitä tavatessaan, miten he puhuvat minusta sadan vuoden päästä. Se on tietysti kiusallinen kysymys, kun kyse on despootista, joka on määrännyt poliittisia vastustajia myrkytettäväksi.
Venäjä painostaa drooneilla Eurooppaa
Useissa Euroopan maissa on tehty viime viikkoina droonihavaintoja muun muassa lentokenttien ja sotilaskohteiden kupeissa. Droonihäirinnästä on epäilty Venäjää.Galeottin mukaan pitää olla varovainen siinä, ettei venäläisten oleteta olevan kaikkien havaittujen droonien takana. Samaan aikaan hän sanoo, että venäläiset ovat kiihdyttäneet hybridisodankäyntiä Euroopassa.
Droonihavaintojen lisäksi Venäjä on rikkonut Viron ilmatilaa hävittäjillä ja varjolaivasto on aiheuttanut useita kaapelivaurioita Itämerellä.
– Osaltaan tämä johtuu siitä, että eurooppalaiset valtiot pohtivat parhaillaan Ukrainan turvatakuita.
Galeottin mukaan Venäjä ei ole tällä hetkellä epätoivoinen saavuttamaan rauhansopimusta, mutta Putin haluaisi, että hänelle tarjottaisiin jonkinlaista sopimusta.
Ukraina on puolestaan ollut selvä viestissään: se ei neuvottele Venäjän kanssa ennen kuin eurooppalaiset valtiot tarjoavat sille selkeitä turvatakuita.
Käytännössä Venäjä yrittää pelotella eurooppalaisia sillä, että se on paljon holtittomampi ja aggressiivisempi kuin länsimaat.
– Venäjä kysyy, kuinka syvälle Ukrainan sotaan haluatte sotkeutua aikana, jolloin Yhdysvallat ei ole enää luotettava turvallisuuden takaaja.
Perinteisesti Venäjä on hybridisodankäynnin keinoin pyrkinyt jakamaan liittolaismaita lännessä, koska se ei pärjää yksin Natoa vastaan.
Venäjän armeijan rakentaminen vie kahdeksan vuotta
Useat asiantuntijat ja poliitikot ovat pohtineet, mitä mahdollisesta Ukrainan rauhansopimuksesta seuraa ja onko Venäjä suurempi uhka Euroopalle kuin aiemmin
Galeottin vastaus kysymykseen on suora.
– Ei ole. Venäjän pitää rakentaa asevoimansa uudelleen tämän sodan jälkeen.
Tämä käy järkeen, jos katsoo arvioita kaatuneiden ja haavoittuneiden venäläissotilaiden määristä. Galeottin ja muiden asiantuntijoiden arvion mukaan sodassa on kuollut ja haavoittunut noin miljoona sotilasta.
Näistä iso osa on ollut Venäjän armeijan parhaita voimia. Tämän lisäksi Ukraina on tuhonnut ison siivun kalustosta, jota Venäjä on rakentanut edellisen 20 vuoden aikana.
Galeotti arvioi, että sodan loppuminen voi tuoda ongelmia myös Venäjälle. Sodan jälkeen yhteiskuntaan palaa paljon ”vihaisia ja aseistettuja miehiä”, eikä siitä seuraa koskaan mitään hyvää yhteiskuntarauhalle.
Osa asiantuntijoista on arvioinut, että Venäjän armeija voisi olla valmis pienimuotoiseen hyökkäykseen kuukausien päästä sodan loppumisesta. Galeottin arvion mukaan armeijan rakentaminen uudelleen vie noin kahdeksan vuotta.
– Jotta Venäjä voisi aloittaa minkäänlaista sotilaallista operaatiota, heillä pitää olla kyky aloittaa laajamittainen sota. Muuten he eivät voi toteuttaa uhkauksiaan.
Yksi asia, joka voi muuttaa sotatilannetta Ukrainassa, on joukkojen liikekannallepano. Galeotti ei usko uuteen kierrokseen Venäjällä.
– Pitää muistaa, että ensimmäisellä mobilisaatiokierroksella ihmisiä pakeni enemmän maasta kuin ilmoittautui palvelukseen.
Epäsuositun päätöksen todennäköisyyttä vähentää se, että Venäjällä järjestetään duuman vaalit ensi vuonna. Vaikka duuman rooli Venäjällä on toimia Putinin kumileimasimena, Galeottin mukaan itsevaltiaan pitää jossakin määrin olla huolissaan suosiostaan.
Vahva vaalitulos kuitenkin oikeuttaa vallankäyttöä myös autoritaarisissa yhteiskunnissa.
Oikaisu 5.10.2025 kello 11:41: Muutettu kirjan nimi oikeaan muotoon. Aiemmin tekstissä luki Sodista taottu maa. Kirjan oikea nimi on Sodista taottu Venäjä.
-
Tuossa artikkelissa oli tällainen lause jossa viitataan aikaisempaan, 27.6.2025 julkaistuun artikkeliin:
Nyt elintason uhrauksena voidaan nähdä myös se, että Venäjä on vastikään korottanut arvonlisäveroa budjetin tasapainottamiseksi. Samalla hyvinvointirahasto on kohta syöty loppuun, millä on ollut tarkoitus rahoittaa muun muassa kansalaisten eläkkeitä.
Lainaan sen tekstin spoilerin taakse, jos jotakuta kiinnostaa lukea: LÄHDE
Venäjän ”sotakassan” pohja häämöttää – kun se on tyhjä, maalla on kolme vaihtoehtoa
Venäjä lähenee pistettä, jossa sen on valittava sotatalouden sijaan sota tai talous.https://yle.fi/a/74-20169434
Rahasto on huvennut noin neljäsosaan. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
27.6. 7:32
Rahasto on huvennut noin neljäsosaan. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
Yksi Venäjän taloudelle merkittävä kassa on pian tyhjä.
Maan kansallisen hyvinvoinnin rahasto, jolla sodasta ja pakotteista kärsivää taloutta on paikattu, voi tyhjentyä vuoden lopulla.
Rahasto on yksi keskeinen tekijä siinä, etteivät sodan talousvaikutukset ole iskeneet tavallisten venäläisten arkeen.
Kesänviettoa Moskovassa kesäkuun alussa. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Kuten pääkuvan graafi näyttää, sodan alkaessa rahastossa oli likvidejä eli nopeasti käytettäviä varoja melkein 10 000 miljardia ruplaa, noin 110 miljardia euroa.
Toukokuun lopussa varoja oli enää 2 843 miljardia ruplaa eli noin 30 miljardia euroa.
Kassa on siis huvennut melkein neljännekseen. Ruplan kurssi suhteessa euroon on nyt samalla tasolla kuin sodan alkaessa, eli luvut ovat verrannolliset.
Tällä viikolla hyväksytyn budjettikehyksen mukaan valtion alijäämäksi odotetaan 3 800 miljardia ruplaa eli runsaat 40 miljardia euroa. Se on enemmän kuin hyvinvointirahastossa jäljellä oleva rahamäärä.
– Näyttää siltä, että rahastovarat eivät riitä kattamaan alijäämää. Sitten Venäjän täytyy keksiä muita keinoja, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola, joka tutkii Venäjän taloutta.
Mitä sitten tapahtuu?
Yksi: valtio ottaa lisää velkaa.
Valtio voi ottaa velkaa venäläisiltä pankeilta. Niillä on vielä ylimääräisiä pääomia, erityisesti kun rahan kierto ulkomaillekin on pakotteiden takia tyrehtynyt.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtio pystyy saamaan lisää velkaa, Simola sanoo.
Venäjällä on verraten vähän velkaa, vain noin 20 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Ongelma kuitenkin on se, että mahdollisuus ottaa lisävelkaa ulkomailta on lähes jäissä.
Talouspakotteet ovat eristäneet Venäjää kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista. Ennen sotaa ulkomaisten sijoittajien osuus valtion velkakirjojen ostajista oli 20–30 prosenttia, mutta nyt enää pari prosenttia.
– Pakotteilla on ollut selvästi vaikutusta, Simola sanoo.
Venäläispankeilla on varoja lainattavaksi valtiolle. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Kaksi: valtio korottaa veroja tai leikkaa menoja.
Kun rahasto tyrehtyy ja helposti irtoava määrä lisävelkaa on otettu, on lähdettävä veronkorotusten ja leikkausten tielle.
Se ei ole sinänsä katastrofi. Samaa on Suomikin tehnyt tällä hallituskaudella. Mutta leikkaukset ja veronkorotukset ”jalkauttavat” sodan venäläisten arkeen, ja sitä presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt välttämään.
Yrityksille on jo sodan aikana määrätty väliaikaisia vientiin ja voittoihin kohdistuneita veroja. Ensimmäinen pysyvä veronkorotus tuli voimaan vuodenvaihteessa, kun yritysten voittoveroa nostettiin viisi prosenttiyksikköä.
– Se on keskeinen yritysvero Venäjällä. Korotuksesta tehtiin pysyvä, jotta yritykset saadaan osallistumaan sodan kustannuksiin, Simola sanoo.
Kolme: Venäjän keskuspankki alkaa rahoittaa valtiota.
Tämä on Simolan mukaan viimeinen vaihtoehto.
Keskuspankkirahoitus tarkoittaisi käytännössä sitä, että keskuspankki laskisi liikkeelle lisää ruplia valtion menojen rahoittamiseen. Se kuitenkin kiihdyttäisi inflaatiota eli heikentäisi rahan arvoa.
Jo nyt inflaatio on noin kymmenen prosenttia vuodessa, eli viisinkertainen Suomeen nähden. Perushyödykkeiden kuten kaalin ja perunan hinta on keväällä noussut selvästi, ja vaikka palkat ovat nousseet, tasapaino on hauras.
– Jos tätä keinoa aletaan mittavassa määrin käyttää, se lisää inflaatiopaineita ja talous voi kriisiytyä, Simola sanoo.
Akuuttia kriisiä ei ole, ja henkisesti maa on koulittu sietokykyiseksi. Mutta valtio syö koko ajan reservejään ja tulevaisuuttaan.
Hätä tulee hiipien. Vaikeammat ratkaisut ovat tulossa, Simola kuvaa.
– Niistäkin ensin otetaan lisää velkaa, ja vasta sitten mennään veronkorotuksiin ja vielä vaikeampiin päätöksiin.
Ilmatorjuntaohjuksia voitonpäivän paraatissa Moskovassa toukokuussa. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Valtion budjettialijäämä on noin 2 prosenttia suhteessa bkt:hen, mikä ei ole valtaisa määrä. Arvio Suomen julkisen talouden alijäämästä tänä vuonna on 3,8 prosenttia.
Mutta pakotteet estävät Venäjää toimimasta vapaasti. Se joutuu nakertamaan sisäisistä resursseistaan kaiken mikä irti lähtee.
Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa olisi muutakin kuin likvidiä varallisuutta, muun muassa Sperbank-jättipankin osakkeita ja yritysten infrahankkeisiin liittyviä velkakirjoja.
Mutta niitä Venäjä ei halua myydä, ja vaikka haluaisikin, se ei toisi kassantäytettä käden käänteessä.
– On vaikea nähdä, että he alkaisivat likvidoida Sperbankin osakkeita. Pankki halutaan pitää valtion hallussa, Simola sanoo.
Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina sanoi viime viikolla Pietarin talousfoorumissa, että tila on huolestuttava. Hän viittasi juuri siihen, että hyvinvointirahaston kaltaiset joustovarat alkavat huveta.
– Meidän täytyy ymmärtää, että monet näistä resursseista on kulutettu loppuun, Nabiullina sanoi uutistoimisto TASS:n mukaan.
Elvira Nabiullina on johtanut Venäjän keskuspankkia vuodesta 2013. Kuva: Sergei Ilnitsy / EPA
Talousministeri Maksim Reshetnikov varoitti samassa tilaisuudessa, että talous on taantuman partaalla.
Talouskritiikki on yhä sallittua, ja debattia käydään. Mutta politiikka ja sota on pidettävä siitä erossa.
– Taloudesta ja pakotteista saa puhua ja puhutaankin, muttei sodan näkökulmasta, Simola sanoo.
Myös keskuspankilla on itsenäistä liikkumavaraa, ja poliittinen johto näyttää siunaavan sen.
Reshetnikov ja suuryritysten johtajat ovat jo pitkään kritisoineet sitä, että korkeat korot jarruttavat investointeja ja talouskasvua. Kesäkuun alussa keskuspankki vihdoin alensi ohjauskorkoa, mutta vain 21 prosentista 20:een.
Keskuspankki taistelee inflaation paisumista ja taantumaa vastaan, toistaiseksi onnistuneesti. Aika näyttää, milloin paine kasvaa liian suureksi.
Venäjän ”sotakassan” pohja häämöttää – kun se on tyhjä, maalla on kolme vaihtoehtoa
Venäjä lähenee pistettä, jossa sen on valittava sotatalouden sijaan sota tai talous.Rahasto on huvennut noin neljäsosaan. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
27.6. 7:32
Rahasto on huvennut noin neljäsosaan. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
Yksi Venäjän taloudelle merkittävä kassa on pian tyhjä.
Maan kansallisen hyvinvoinnin rahasto, jolla sodasta ja pakotteista kärsivää taloutta on paikattu, voi tyhjentyä vuoden lopulla.
Rahasto on yksi keskeinen tekijä siinä, etteivät sodan talousvaikutukset ole iskeneet tavallisten venäläisten arkeen.
Kesänviettoa Moskovassa kesäkuun alussa. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Kuten pääkuvan graafi näyttää, sodan alkaessa rahastossa oli likvidejä eli nopeasti käytettäviä varoja melkein 10 000 miljardia ruplaa, noin 110 miljardia euroa.
Toukokuun lopussa varoja oli enää 2 843 miljardia ruplaa eli noin 30 miljardia euroa.
Kassa on siis huvennut melkein neljännekseen. Ruplan kurssi suhteessa euroon on nyt samalla tasolla kuin sodan alkaessa, eli luvut ovat verrannolliset.
Rahasto voi kuivua jo vuodenvaihteessa
Rahasto voi huveta kuiviin jo tämän vuoden lopulla, kun Venäjä paikkaa sillä budjettialijäämäänsä.Tällä viikolla hyväksytyn budjettikehyksen mukaan valtion alijäämäksi odotetaan 3 800 miljardia ruplaa eli runsaat 40 miljardia euroa. Se on enemmän kuin hyvinvointirahastossa jäljellä oleva rahamäärä.
– Näyttää siltä, että rahastovarat eivät riitä kattamaan alijäämää. Sitten Venäjän täytyy keksiä muita keinoja, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola, joka tutkii Venäjän taloutta.
Mitä sitten tapahtuu?
Sen jälkeen jäljellä ovat nämä vaihtoehdot
Venäjällä on kolme vaihtoehtoa, Simola listaa.Yksi: valtio ottaa lisää velkaa.
Valtio voi ottaa velkaa venäläisiltä pankeilta. Niillä on vielä ylimääräisiä pääomia, erityisesti kun rahan kierto ulkomaillekin on pakotteiden takia tyrehtynyt.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtio pystyy saamaan lisää velkaa, Simola sanoo.
Venäjällä on verraten vähän velkaa, vain noin 20 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Ongelma kuitenkin on se, että mahdollisuus ottaa lisävelkaa ulkomailta on lähes jäissä.
Talouspakotteet ovat eristäneet Venäjää kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista. Ennen sotaa ulkomaisten sijoittajien osuus valtion velkakirjojen ostajista oli 20–30 prosenttia, mutta nyt enää pari prosenttia.
– Pakotteilla on ollut selvästi vaikutusta, Simola sanoo.
Venäläispankeilla on varoja lainattavaksi valtiolle. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Kaksi: valtio korottaa veroja tai leikkaa menoja.
Kun rahasto tyrehtyy ja helposti irtoava määrä lisävelkaa on otettu, on lähdettävä veronkorotusten ja leikkausten tielle.
Se ei ole sinänsä katastrofi. Samaa on Suomikin tehnyt tällä hallituskaudella. Mutta leikkaukset ja veronkorotukset ”jalkauttavat” sodan venäläisten arkeen, ja sitä presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt välttämään.
Yrityksille on jo sodan aikana määrätty väliaikaisia vientiin ja voittoihin kohdistuneita veroja. Ensimmäinen pysyvä veronkorotus tuli voimaan vuodenvaihteessa, kun yritysten voittoveroa nostettiin viisi prosenttiyksikköä.
– Se on keskeinen yritysvero Venäjällä. Korotuksesta tehtiin pysyvä, jotta yritykset saadaan osallistumaan sodan kustannuksiin, Simola sanoo.
Kolme: Venäjän keskuspankki alkaa rahoittaa valtiota.
Tämä on Simolan mukaan viimeinen vaihtoehto.
Keskuspankkirahoitus tarkoittaisi käytännössä sitä, että keskuspankki laskisi liikkeelle lisää ruplia valtion menojen rahoittamiseen. Se kuitenkin kiihdyttäisi inflaatiota eli heikentäisi rahan arvoa.
Jo nyt inflaatio on noin kymmenen prosenttia vuodessa, eli viisinkertainen Suomeen nähden. Perushyödykkeiden kuten kaalin ja perunan hinta on keväällä noussut selvästi, ja vaikka palkat ovat nousseet, tasapaino on hauras.
– Jos tätä keinoa aletaan mittavassa määrin käyttää, se lisää inflaatiopaineita ja talous voi kriisiytyä, Simola sanoo.
Hätä tulee hiipien
Venäjä voi vielä joutua valitsemaan talouden tai sodan.Akuuttia kriisiä ei ole, ja henkisesti maa on koulittu sietokykyiseksi. Mutta valtio syö koko ajan reservejään ja tulevaisuuttaan.
Hätä tulee hiipien. Vaikeammat ratkaisut ovat tulossa, Simola kuvaa.
– Niistäkin ensin otetaan lisää velkaa, ja vasta sitten mennään veronkorotuksiin ja vielä vaikeampiin päätöksiin.
Ilmatorjuntaohjuksia voitonpäivän paraatissa Moskovassa toukokuussa. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Valtion budjettialijäämä on noin 2 prosenttia suhteessa bkt:hen, mikä ei ole valtaisa määrä. Arvio Suomen julkisen talouden alijäämästä tänä vuonna on 3,8 prosenttia.
Mutta pakotteet estävät Venäjää toimimasta vapaasti. Se joutuu nakertamaan sisäisistä resursseistaan kaiken mikä irti lähtee.
Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa olisi muutakin kuin likvidiä varallisuutta, muun muassa Sperbank-jättipankin osakkeita ja yritysten infrahankkeisiin liittyviä velkakirjoja.
Mutta niitä Venäjä ei halua myydä, ja vaikka haluaisikin, se ei toisi kassantäytettä käden käänteessä.
– On vaikea nähdä, että he alkaisivat likvidoida Sperbankin osakkeita. Pankki halutaan pitää valtion hallussa, Simola sanoo.
Taloutta saa arvostella, kunhan ei puhu sodasta
Venäjältä on viime aikoina kaikunut kritiikkiä maan talouden tilasta.Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina sanoi viime viikolla Pietarin talousfoorumissa, että tila on huolestuttava. Hän viittasi juuri siihen, että hyvinvointirahaston kaltaiset joustovarat alkavat huveta.
– Meidän täytyy ymmärtää, että monet näistä resursseista on kulutettu loppuun, Nabiullina sanoi uutistoimisto TASS:n mukaan.
Elvira Nabiullina on johtanut Venäjän keskuspankkia vuodesta 2013. Kuva: Sergei Ilnitsy / EPA
Talousministeri Maksim Reshetnikov varoitti samassa tilaisuudessa, että talous on taantuman partaalla.
Talouskritiikki on yhä sallittua, ja debattia käydään. Mutta politiikka ja sota on pidettävä siitä erossa.
– Taloudesta ja pakotteista saa puhua ja puhutaankin, muttei sodan näkökulmasta, Simola sanoo.
Myös keskuspankilla on itsenäistä liikkumavaraa, ja poliittinen johto näyttää siunaavan sen.
Reshetnikov ja suuryritysten johtajat ovat jo pitkään kritisoineet sitä, että korkeat korot jarruttavat investointeja ja talouskasvua. Kesäkuun alussa keskuspankki vihdoin alensi ohjauskorkoa, mutta vain 21 prosentista 20:een.
Keskuspankki taistelee inflaation paisumista ja taantumaa vastaan, toistaiseksi onnistuneesti. Aika näyttää, milloin paine kasvaa liian suureksi.
Viimeksi muokattu:
Uutta Perunilta:
"Kerran vuodessa tykkään tarkastella kokoelmaa asioita, jotka ovat herättäneet hypeä, ja arvioida, miten ne ovat tähän mennessä todellisuudessa toimineet, ja tänään on vuoden 2025 painoksen aika – se kattaa kaiken Oreshnikista ja torjuntahävittäjistä haulikkoihin, kilpikonnatankkeihin ja Ukrainan innovatiivisiin Sky Fortress- ja Zvook-sensoreihin."
"Kerran vuodessa tykkään tarkastella kokoelmaa asioita, jotka ovat herättäneet hypeä, ja arvioida, miten ne ovat tähän mennessä todellisuudessa toimineet, ja tänään on vuoden 2025 painoksen aika – se kattaa kaiken Oreshnikista ja torjuntahävittäjistä haulikkoihin, kilpikonnatankkeihin ja Ukrainan innovatiivisiin Sky Fortress- ja Zvook-sensoreihin."
Eihän noilla ryssän tykin sohloilla osu mihinkään.. 
www.iltalehti.fi
Venäjä teki ohjusiskun Lviviin: Li Andersson ja Jussi Saramo paikalla
Andersson kertoo Iltalehdelle, että he viettivät lauantain ja sunnuntain välisen yön hotellin väestönsuojassa.
www.iltalehti.fi
toimistohuuhaa
Kersantti
Lieköhän siellä pommisuojassa juolahtanut mieleen ajatus, että erittäin vahvat puolustusvoimat ovat tuon rajanaapurin kanssa *sittenkin* hyvä asia.Eihän noilla ryssän tykin sohloilla osu mihinkään..
Venäjä teki ohjusiskun Lviviin: Li Andersson ja Jussi Saramo paikalla
Andersson kertoo Iltalehdelle, että he viettivät lauantain ja sunnuntain välisen yön hotellin väestönsuojassa.
StepanRudanskij
Respected Leader
Luulen, että ukeilla on iso kuvakin. Jalostamot menee näillä jo koetelluilla ja valmiiksi tehdyillä drooneilla, niillä on hyvä painaa nyt "kesäkelin" ja hyvän näkyvyyden vallitessa. Osumatarkkuus näyttää olevan riittävä kun saadaan oikeisiin yksiköihin törmäytettyä. Flamingoille taisi tulla joku hutikin kun kokeilivat tuolla Mustanmeren rannalla. Uket tekee kaiken mahdollisen edelleen jotta siviiliuhreja ei tulisi, flamingolla voi huonolla osumalla romauttaa koko kerrostalon. Niille riittää kyllä sotilaallisiakin kohteita kun aika on ja puikkoja on tarpeeksi valmiina.
StepanRudanskij
Respected Leader
Tossa viel Ukrainan oma uutinen asiasta. Elokuun kymmenes päivä julkaistu.
Ukrainian drones hit oil refinery 2,000 km from border in Russia's Komi Republic, military intelligence confirms
The attack marks Kyiv's first confirmed drone strike in Russia's northwestern Komi Republic. The strike hit the Lukoil-Ukhta refinery, which supplies the Russian army with fuel.
Tervehdys foorumiin.
Multa lähtee henkilöauto tällä viikolla etelään suomalaisille käyttöön. Autoon kerätty 6 moottorisahaa ja sirkkeliä yms työvehjettä, mutta myös useampi ämpärillinen teräketjua pätkittäväksi käyttöön.
Olisin osallistanut tähän projektiin foorumia jo aiemmin, mutta vähän meni nuoli lyttyyn, kun trumppsykoosi -ketjusta jaettiin kakkoskauden alussa melkoisesti bänniä, vaikka aika on osoittanut kommentit todeksi.
Suosittelen vahvasti lähettämään autoja Ukrainan puolustajille, tarve on todella kova. Your finnish friends ry tai Savolaisen Rami yms yms vie autot perille. Auton malli ei ole olennainen, kunhan selviytyy matkasta Ukrainaan, loppu on plussaa.
"Ukko voi lähteä ketjusta, mutta (terä)ketju ei ukosta" - dronemiesten sananlasku.
Slava Ukraini.
Multa lähtee henkilöauto tällä viikolla etelään suomalaisille käyttöön. Autoon kerätty 6 moottorisahaa ja sirkkeliä yms työvehjettä, mutta myös useampi ämpärillinen teräketjua pätkittäväksi käyttöön.
Olisin osallistanut tähän projektiin foorumia jo aiemmin, mutta vähän meni nuoli lyttyyn, kun trumppsykoosi -ketjusta jaettiin kakkoskauden alussa melkoisesti bänniä, vaikka aika on osoittanut kommentit todeksi.
Suosittelen vahvasti lähettämään autoja Ukrainan puolustajille, tarve on todella kova. Your finnish friends ry tai Savolaisen Rami yms yms vie autot perille. Auton malli ei ole olennainen, kunhan selviytyy matkasta Ukrainaan, loppu on plussaa.
"Ukko voi lähteä ketjusta, mutta (terä)ketju ei ukosta" - dronemiesten sananlasku.
Slava Ukraini.
Isoalaviiva
Eversti
Pieni sunnuntai-illan kevennys.