Ukrainan konflikti/sota

Seuraava kiinnostava tieto olisi selitys näille numeroille eli johtuuko se siitä että noin suurta osaa rataverkosta ei ole sähköistetty? Vai eikö sähkönsiirtokapasiteetti riitä joten osa vetureista ajetaan dieselillä? Vai onko tämä merkki jonkinlaisesta sotaan valmistautumisesta eli oletetaan että sähköverkko on jossain vaiheessa nurin mutta tavaran pitää silti pystyä liikkumaan? Vai onko diesel niin paljon halvempaa Venäjällä että diesel-veturi on aidosti kilpailukykyinen sähköveturin kanssa?

Tämä ei ole mikään uusi juttu vaan vanhojen perinteiden jatkamista eli diesel-veturit ovat yleisessä käytössä nykypäivänäkin.

Arvaan että sähköistämättömät radat ovat yksi iso selittävä tekijä: Venäjän kokoisessa maassa ei ole järkevää vetää sähköjä joka paikkaan.

Sähköistämättömiä ratoja on Venäjällä todella paljon. Isoa osaa pääradoistakaan ei ole sähköistetty.

Sen, että mitkä radat on sähköistetty näkee esimerkiksi täältä: https://openrailwaymap.org/ Kartan sivupalkista valitsee sähköistysnäkymän (electrification), jolloin sähköistämättömät radat näkyvät mustina ja sähköistetyt eri väreillä.
 
No jos Suomeen vertaa niin onhan täälläkin silti aika paljon dieselvetureita. Mutta kuvittelisin kummassakin maassa, että dieselvetureiden määrää suhteessa sähköön lisää se, että dieselvetureiden tehot yleensä pienempiä ja tarvitaan useampi dieselveturi samaan junaan kuin sähkövedolla pitkissä junissa. Vaihtotöissä ratapihoilla myös dieselveturit yleisempiä. (Nythän maailmalla yhdistelmiäkin kehitelty, että sähköveturissa pieni diesel hakemaan vaikka raakapuurungon sähköistämättömältä raiteelta). Ja Venäjällä sekoittaa vielä se että sähköjärjestelmiä raiteilla useampi, että välttämättä toiselta alueelta ei voi siirtäkään sähköveturia ajoon toisaalle. Vainikkalassa taisi käydä sellaiset sähköveturit missä oli kahden eri sähköistyksen laitteet. Vainikkala kun on eri virtaa kuin on rajalta Viipuriin suuntaan.
 
Sähköistämättömiä ratoja on Venäjällä todella paljon. Isoa osaa pääradoistakaan ei ole sähköistetty.

Sen, että mitkä radat on sähköistetty näkee esimerkiksi täältä: https://openrailwaymap.org/ Kartan sivupalkista valitsee sähköistysnäkymän (electrification), jolloin sähköistämättömät radat näkyvät mustina ja sähköistetyt eri väreillä.
Mustat ainakin oli sähköistämättömiä.
 

Liitteet

  • IMG_9078.webp
    IMG_9078.webp
    168.8 KB · Luettu: 20
Onko kokonaiskäsitystä montako suurta sähkön runkoverkkomuuntajaa ryssällä on? Samoin kiinnostaisi kuinka monta pumppausasemaa kaasu- ja öljyputkiverkostossa on. Jalostamolistasta päätellen yksittäisiä jalostamolinjastoja on noin about sata (isoissa jalostamoissa niitä on useita). Oletettavasti yksi onnistunut jalostamoisku pudottaa aina yhden linjaston vähintään useammaksi kuukaudeksi.
Sähköverkosta löytyy huonosti mitään tietoa, tai sitten en osaa etsiä. Noiden linkitettyjen tuhoamisuutisten perusteella eri suurjännitetasojakin on vaikka ja mitä, kun viimeisin iso muuntaja oli 750kV. Googlen tekoälyhaku näyttäis että siirtoverkoissa olis käytössä 220, 330, 500, 750 ja 1150 kV jännitteitä, joten on siinä huoltovarmuudessa tekemistä kun jokaiseen on omat kilkkeensä.

Koitin joskus seurailla johtokatuja google mapsista ja miettiä mitä kannattaisi poksutella, että saisi mahdollisimman laajaa vahinkoa, mutta huonosti ne näkyy verrattuna vaikka meidän metsäiseen maastoon.
 
Raha on liikkuvaa eli sotakirveiden sijaan ostetaan jotain muuta ja ehkä muualta.
Kortteja mitä örkit eivät vielä ole käyttäneet ovat myös kemialliset aseet ja biologiset aseet.
Kemialliset nostaisivat eri mopedien tehon uudelle tasolla varsinkin siviilejä vastaan ja toisaalta voivat savustaa uket pois linnoitteista.
Biologisia voidaan käyttää länsimaita vastaan ja näyttöä voi olla vähemmän kuin Eagle S:n tapauksessa.
Ei vesiverkostoa olla tiedustelu sukeltajien soluttamiseksi.
Tässä on ihan normaalin kiinteistökeinottelun ja nurkanvaltauksen otteet käytössä. Ensin jutellaan mukavia ja katsotaan tuleeko se kauppa edullisesti itselle. Jos ei tule niin sitten aletaan akressiivisesti kaivaa maata vastapuolen jalkojen alta. Välillä kysellään että jokos nyt kiinnostaisi myydä halvalle vai ei. Lopputulos on joko halvalla myynti kun uhri antaa periksi tai sitten konkurssi.

Se mitä tässä ei Valkoisessatalossa ymmärretä on että ei putleri voi luovuttaa. Tämän estää sisäpoliittinen tilanne ja ryssälän talous. Sisäpoliittisesti putlerilta lähtee pää harteilta jos luovuttaa. Taloudellisesti ryssälä kippaa syvään lamaan jos nyt lopettaa. Ainoa toivo putlerille ja suurimmalle osalle nykyjohtoa on voitto. Jonkinlainen toinen reitti on öljynhinnan raju nousu jolla saisi valuttatuloja niin että ryssälän talous voidaan pelastaa.

Käytännössä putleri maalasi itsensä nurkkaan kun ei vetäytynyt Ukrainasta samalla vauhdilla kun tuli lähtö Kiovan ympäristöstä. Tuon jälkeen ulospääsytiet ovat haihtuneet olemattomiin ja ainoa mahdollisuus on Ukrainan kaatuminen.
Putleri voi pistää sodan kannattajat kuriin ja Siperiaan siinä missä sodan vastustajatkin.
Saavat sitten riidellä rauhassa piikkilangan takana.
Pääörkillä ja hevosella ei ole matkuskieltoa Eurooppaan. Ei ole kuulemma ollutkaan.

Johtamisen perusteisiin kuuluu ettei anneta käskyä jos sitä ei tulla noudattamaan.
 
Yritin joskus hakea tuota numero eli miten paljon Venäjällä on diesel-vetureita, mutta löysin vain arvioita tai vanhoja ostosuunnitelmia eli mitä ovat hankkimassa (jos osto toteutuu suunnitellulla tavalla).

Useamman lähteen perusteella näytti siltä että karkeasti ottaen noin 50% vetureista olisi diesel-vetureita ja 50% sähkövetureita. Todellisuudessa numerot voivat olla hieman kallellaan jompaan kumpaan suuntaan mutta tuo tuntui olevan kohtuu hyvä nyrkkisääntö.

Seuraava kiinnostava tieto olisi selitys näille numeroille eli johtuuko se siitä että noin suurta osaa rataverkosta ei ole sähköistetty? Vai eikö sähkönsiirtokapasiteetti riitä joten osa vetureista ajetaan dieselillä? Vai onko tämä merkki jonkinlaisesta sotaan valmistautumisesta eli oletetaan että sähköverkko on jossain vaiheessa nurin mutta tavaran pitää silti pystyä liikkumaan? Vai onko diesel niin paljon halvempaa Venäjällä että diesel-veturi on aidosti kilpailukykyinen sähköveturin kanssa?

Tämä ei ole mikään uusi juttu vaan vanhojen perinteiden jatkamista eli diesel-veturit ovat yleisessä käytössä nykypäivänäkin.

Arvaan että sähköistämättömät radat ovat yksi iso selittävä tekijä: Venäjän kokoisessa maassa ei ole järkevää vetää sähköjä joka paikkaan.

Tällä viimeaikaisella energiainfran suunnittelemattomalla alasajolla en ihmettelisi yhtään jos siellä joku Anatoli keksii tänä iltana muutaman Vodkapaukun jälkeen, että siellähän on naapurikaupungin museonpitäjä Boriksella vanha Tserepanovs entisöitynä tuvassa. Tästä muodostuu menestystarina ja kaikkien matkailuyritystenkin höyryveturit valjastetaan pienillä erikoistaktisilla muutoksilla palvelemaan suurta kolmen päivän isänmaallista.
 
Back
Top