Tähän sotaan Clausewitzin vanha lausahdus kyllä pätee harvinaisen hyvin. Se vain on edelleen epäselvää, mitä se Putinin politiikka on. Paitsi pyrkimystä oman itsensä suojeluun tietysti.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1440298816738
Venäjä säätelee sotimista Ukrainassa, mutta maksaa sodasta kovaa hintaa
Pääkirjoitus
Sotateoreetikko Carl von Clausewitzin usein toistetuista toteamuksista toistetuin on se, että sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Lähes 200 vuotta vanhaa lainausta voi päivittää Ukrainassa niin, että sota on vastenmielisin keino jatkaa politiikkaa.
Pitkälle toista vuotta jatkunut väkivalta Ukrainassa on syksyn lähestyessä taas kiihtynyt. On aiempaakin selvempää, että sotatoimet Ukrainassa ovat Venäjälle keino ajaa poliittisia tavoitteita suhteessa Ukrainaan, yhdentyneeseen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Muillakin on Ukrainassa poliittisia tavoitteita, mutta Venäjä pyrkii säätelemään sotatoimiaan siten, että ne vastaavat maan poliittisia tavoitteita.
Ukrainan sodan suuri pysyvä arvoitus on, mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin tarkkaan ottaen ajattelee ohjaillessaan sotatapahtumia. Tärkeintä olisi tietää, kuinka laajaan sotaan Putin on lopulta valmis ja millaisen tilanteen hän on valmis hyväksymään sotatoimien lopputulokseksi.
Clausewitzin monessa käytössä ryvetetyn toteamuksen myönteinen kääntöpuoli on se, ettei sota ole itsetarkoitus Putinillekaan.
Useiden ukrainalaisten ja läntisten arvioiden mukaan Venäjä ylläpitää nyt sellaisia sotatoimia, jotka voivat edistää maan omia tavoitteita laukaisematta kuitenkaan uusia ja aiempaa laajempia lännen talouspakotteita Venäjää vastaan. Se tarkoittaisi, että sotatoimien kiihtymisestä huolimatta Venäjä ei valmistaudu uuteen laajempaan hyökkäykseen kapinallisalueiden laajentamiseksi. On kuitenkin Putinin edun mukaista, ettei hänen ajatuksiaan asiasta tiedetä millään varmuudella.
Tulitus Itä-Ukrainan kapinallisalueilta Ukrainan hallituksen valvomille alueille on joka tapauksessa viime viikkoina tasaisesti kiihtynyt ja ajoittain taas laantunut. Ukrainan ilmoittamien kuolonuhrien määrä on kasvanut.
Venäjä ja kapinallisjoukot ovat vakiintuneeseen tapaan syyttäneet Ukrainan armeijaa tulituksesta. Venäläisten uutistoimistojen mukaan Putin itse syytti maanantaina Ukrainaa aikeista kiihdyttää sotaa.
Samaan aikaan Venäjän johtamat kapinalliset ovat kuitenkin muun muassa vaikeuttaneet Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailijoiden toimintaa sota-alueella. Paikalla olevat toimittajat ovat kertoneet, että kapinallisjoukot ovat tulittaneet useissa osissa taistelulinjaa.
On ilmeistä, ettei ainakaan nyt vallitseva tilanne Ukrainassa kelpaa Venäjälle lopputulokseksi ponnistuksista, joiden hintana ovat suuret vahingot Venäjän taloudelle ja kansainväliselle asemalle. Kapinallisalueet ovat taloudellisesti elinkelvottomia itsenäisinä, eikä Venäjä halua jäädä kymmenientuhansien ukrainalaisten kaivosmiesten palkkojen ja eläkkeiden maksumieheksi.
Venäjä haluaa, että Minskissä viime vuonna neuvoteltu aseleposopimus saatetaan voimaan niin, että Venäjälle jää kapinallisalueiden kautta veto-oikeus Ukrainan sisäpolitiikkaan. Ukraina haluaa edistää alueiden itsehallintoa tiiviisti itsensä osana.
Samalla Ukrainan lännettyminen etenee, vaikkakin huomattavien talousvaikeuksien saattelemana. Sodaksi kiihtynyt kriisi käynnistyi, kun Venäjä yritti estää Ukrainaa allekirjoittamasta assosiaatiosopimusta EU:n kanssa. Sopimus on allekirjoitettu, ja sen vapaakauppaosuuden on määrä tulla voimaan vuodenvaihteessa. Tämä ei vastaa Venäjän tavoitteita, vaikka neuvotteluja on käyty myös Ukrainan ja Venäjän kaupan huomioimisesta vapaakaupassa.
Sotatoimien kiihtymiseen saattaa vaikuttaa myös se, että Ukraina viettää kansallispäiväänsä tänään. Venäjä voi yrittää pilata juhlat, mutta se maksaa yrityksistään jatkuvasti kovaa hintaa. Tähän mennessä Venäjän saama hyöty Ukrainassa on ollut vähäinen kustannuksiin verrattuna, eikä hyötysuhde parane sotatoimilla.
