Ukrainan konflikti/sota

Niin, näinhän se menee teoriassa ja sotilaiden suunnitelmissa. Ikävä kyllä (tai luojan kiitos) soppaa on mukana hämmentämässä poliitikot, joista monet lienevät haluttomia katsomaan Venäjän bluffia. Vaalikarja kun harvemmin innostuu maailmanlopusta. Näen aivan mahdollisena tilanteen, missä Britit tai Ranska uhraavat NATO:n ja itäisen euroopan maat välttääkseen ydintuhon. Dokumentissakin yksi naisministereistä nosti esille validin pointin siitä, että vuonna 1914 liiallinen usko ja sitoutuminen liittoutumiin aiheutti kauheimman sodan, mitä ihmiskunta oli koskaan nähnyt.

Jos emme sitoudu liittoon meidät napataan yksitellen, jos sitoudumme liittoon aiheutamme laajamittaisen tuhon. Näkisin kuitenkin, että juurikin ensimmäisen ja toisen maailmansodan hirveys ja liittouman uskottava voima oli se tekijä, joka piti esimerkiksi kylmän sodan kylmänä sotana.

Tulevat sodat ovat jännitteisen tilanteen muuttumista anarkiaksi. Jos tilanne on vakiintuneiden hallintojen hallinnassa niin se ei varmaankaan kehity täydeksi sodaksi, mutta jos tilanne on sellainen, että kokonaisia maanosia ja suuria populaatioita menettää ilmastonmuutoksen tai saastumisen takia elinmahdollisuudet niin siitä voi lähteä anarkia. Raskaasti aseistettujen populaatioiden aseet voivat joutua vääriin käsiin. Anarkia sitten laittaa väkimassat liikkeelle ja heidän suuntansa on tietenkin hyvinhoidetut sivilisaatiot.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä yllätysharjoitus kalustoa/joukkoja menossa Kertsin salmen kautta Ukrainalta anastetulle Krimille.
 
Tämä on myös käsitykseni. Oletan NATO-maiden päättäjien ymmärtävän, että jäsenmaiden ämpyily ja empiminen 5. artiklaa käyttöön otettaessa tarkoittaa samaa kuin että NATOa ei ole enää olemassakaan.

Tämä on juurikin näin. Jos NATO hylkää Baltian maat Putinin armoille niin siitä eteenpäin kaikki ovat omillaan ja mm. USA:n kaikki sotilaalliset sitoomukset ja turvatakuut ovat muuttuneet arvottomiksi.
 
Yleensä pidetään parempana että sodat soditaan jonkun toisen alueella eikä omalla maaperällä ja kaikkein parasta on käydä taistelut vihollisen alueilla vihollisen infrastruktuuria tuhoten. Paitsi tietenkin Suomessa missä Suomen puolustaminen omien rajojen ulkopuolella laukaisee Karjalan mänty -trauman.

Aika hölmö ajatus että esimerkiksi ranskalaiset jatkaisivat rauhassa pastiksen siemailua siinä vaiheessa kun panssarit jyrää Varsovan tasalla länteen päin. Eivät NATO-maat sotilaitaan Baltiaan lähetä Baltian takia vaan itsensä takia. Jos Putin lähtee kokeilemaan miten pitkälle länteen panssareilla pääsee niin on portugalilaistenkin etu että homma pannaan nippuun heti lähtökuopissa. Lissaboninkin kohtalo riippuu siitä miten Vilnassa käy.

Tuolla alkuperäisen kysymyksen logiikalla voitaisiin yhtä hyvin kysyä että monenko poikansa hengen turkulaiset ovat valmiita menettämään Imatran tai Lieksan takia?

Miten kansan mielipide? Mitä luulet Briteissä tai Ranskassa populaation olevan mieltä Balttian puolustamisesta, mikäli omia poikia kaatuu pataljoonankin verran ensimmäisen viikon (tai ensimmäisten päivien) aikana, ottaen huomioon sen, kuinka Baltit ovat laiminlyöneet oman puolustuksensa lähes täysin? Puolan omilleen jättämiseen lienee huomattavasti suurempi kynnys, se kun on pitänyt omasta puolustuksestaan huolta (Virokin on pyrkinyt, mutta sen resurssit ovat mitä ovat). Mikäli Venäjä onnistuu lyömään Balttiassa olevat heikot NATO joukot ja valtaamaan Tallinnan/Riian/Vilnan, on Balttian valtaus helppo todeta tapahtuneeksi Lännen toimesta. Puolasta toki voidaan yrittää iskeä panssarinyrkillä takaisin, mutta siitä päästänkin taas siihen, paljonko mies ja materiaalitappioita Läntisen Euroopan NATO maat ovat valmiita kärsimään Balttian puolesta?

Läntisen Euroopan poliitikot voisivat hyvinkin kokea, ettei Balttian kohtalo ole sidottu Ranskan, Saksan tai varsinkaan Espanjan ja Britannian kohtaloon. Varsinkin kun Venäjän ulkopoliittisissa pyrkimyksissä ei taida nykyaikana olla enää kommunismin levittämistä koko maailmaan. Sillä ei ole myöskään resursseja kokeilla vanhaa kunnon "panssarivyöry atlantille" operaatiota. Balttian valtaus on toinen juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Miten kansan mielipide?

Sotaa ei johdeta huutoäänestyksellä. Läntisen Euroopan poliitikot voivat kokea ihan mitä haluavat mutta sotilaat pyyhkivät poliitikoilla pöytää siinä vaiheessa kun luoti hiihtää tiuhaan ja läski tummuu.

Jos NATO hylkää yhdenkin jäsenmaansa niin puolustusliitto on sen jälkeen historiaa ja kaikki ovat omillaan koska kukaan ei voi enää luottaa sopimuskumppaneitten täyttävän velvollisuutensa.
 
Eli koko läntinen eurooppa kokee sotilasvallankaappauksen? Hyvät argumentit. Sotilaita johtavat poliitikot, ja poliitikot päättävät annetaanko sotilaille lisäresursseja operaatioihin jossain Euroopan periferiassa, jossa asuu vähemmän ihmisiä kuin Lontoossa.

Poliitikkojen päätöksentekoa taas ohjaa kansan mielipide ja kansa voi olla vähän nihkeänä lisäjoukkojen syöttämisestä lihamyllyyn, mikäli se on jo menettänyt pataljoonankin verran sotilaita. Länsimaiden tappionsietokyky on mielestäni huomattavasti rajoittuneempi, kuin Venäjän, sillä Länsi ei ole kokenut mitään Venäjä - NATO ottelun tappiomäärien kaltaista vuosikymmeniin. Lännessä ei kyetä peittelemään tappioitakaan samalla tavalla kuin Venäjällä, joskin kulutussodassa Venäjäkään ei voi salata niitä kovin kauaa. Venäjällä sota on myös helpompi markkinoida kansalla, kun vapaata lehdistöä ja sora-ääniä ei ole, propaganda lisää kotirintaman tappionsietokykyä huomattavasti.

Meidän on helvetin vaikeaa katsoa tästä lahden toiselta puolelta Balttiaa samala tavalla, kuin se nähdään esimerkiksi tavallisen Britin silmin. Meillä kun on oikeasti vaara siitä, että me olemme seuraavana jonossa.
 
Viimeksi muokattu:
Hienoa pohdintaa tässä ketjussa. On mukava huomata, että Ukraina kiinnostaa ja ilmeisesti myös koskettaa täällä kirjoittavia nimimerkkejä. Nm Vlad on varsinkin perehtynyt asioihin.
Tärkeä huomio on se, että kuinka vähän Ukrainan kriisi tuntuu enää koskettavan suomalaista mediaa. Mielestäni Venäjän toimet Ukrainassa ovat jääneet yllättävän vähälle huomiolle sodan alkamisen jälkeisen paheksunnan jälkeen. Tosiasiahan on, että kyseessä on Venäjän sotatoimi eikä pieni kapinallisten tukeminen Ukrainan maaperällä. Ns "Krimin valtauksesta" johtuvat pakotteet kyllä tavallaan toimivat taloudellisesti, muttei se saa Venäjää perääntymän. Venäjä pelaa peliään monessa pöydessä ja monilla korteilla. Ehkei suomalainen media oikein ymmärrä asian vakavuutta. Mielestäni Ukrainan konflikti on hyvä esimerki siitä kuinka Venäjä pelaa omilla säännöillä ja me ihmetellään sivusta että noinkin voi tehdä.
Tarkoitus olisi keväällä käydä Ukrainassa. Kerron käynnin jälkeen kokemuksia paikallisten tuntemuksista.
 
Hienoa pohdintaa tässä ketjussa. On mukava huomata, että Ukraina kiinnostaa ja ilmeisesti myös koskettaa täällä kirjoittavia nimimerkkejä. Nm Vlad on varsinkin perehtynyt asioihin.
Tärkeä huomio on se, että kuinka vähän Ukrainan kriisi tuntuu enää koskettavan suomalaista mediaa. Mielestäni Venäjän toimet Ukrainassa ovat jääneet yllättävän vähälle huomiolle sodan alkamisen jälkeisen paheksunnan jälkeen. Tosiasiahan on, että kyseessä on Venäjän sotatoimi eikä pieni kapinallisten tukeminen Ukrainan maaperällä. Ns "Krimin valtauksesta" johtuvat pakotteet kyllä tavallaan toimivat taloudellisesti, muttei se saa Venäjää perääntymän. Venäjä pelaa peliään monessa pöydessä ja monilla korteilla. Ehkei suomalainen media oikein ymmärrä asian vakavuutta. Mielestäni Ukrainan konflikti on hyvä esimerki siitä kuinka Venäjä pelaa omilla säännöillä ja me ihmetellään sivusta että noinkin voi tehdä.
Tarkoitus olisi keväällä käydä Ukrainassa. Kerron käynnin jälkeen kokemuksia paikallisten tuntemuksista.


Kyseessä on suomalainen media, jotka ovat pääasiassa vihervasemmistoa tai siihen suuntaan muutoin taipuvaisia. Joten ei kai yllätä ketään, jos kritiikki päättyy itärajaan?
 
Niin, näinhän se menee teoriassa ja sotilaiden suunnitelmissa. Ikävä kyllä (tai luojan kiitos) soppaa on mukana hämmentämässä poliitikot, joista monet lienevät haluttomia katsomaan Venäjän bluffia. Vaalikarja kun harvemmin innostuu maailmanlopusta. Näen aivan mahdollisena tilanteen, missä Britit tai Ranska uhraavat NATO:n ja itäisen euroopan maat välttääkseen ydintuhon. Dokumentissakin yksi naisministereistä nosti esille validin pointin siitä, että vuonna 1914 liiallinen usko ja sitoutuminen liittoutumiin aiheutti kauheimman sodan, mitä ihmiskunta oli koskaan nähnyt.

Näinhän se on. Esimerkkejä löytyy jokaiseen lähtöön..

Se että vuonna 1938-1939 annettiin Hitlerille vapaat kädet Tsekin, Itävallan jne. valtaamiseen aiheutti myös jonkinlaista kahakkaa. Jos asiaan olisi ymmärretty puuttua jo tässä vaiheessa olisi ihmiskunta ehkä säästynyt pahimmilta tappioilta. Tiedän ainakin yhden kansallisuuden joka on ottanut asiasta opikseen..

Putinin/Venäjän toiminnassa on erittäin pitkälle menevää yhtäläisyyttä em. Hitlerin/Natsi-Saksan kehityskulkuun. Joka sitten johti II-maailmansotaan.
- Samoin kuin Hitler aikoinaan myös Putin on pikku hiljaa vallannut ja miehittää asevoimillaan naapurimaidensa alueita. Ukrainssa, Moldovassa, Georgiassa. Abhaasiassa jne. Vastoin tekemiään ja allekirjoittamiaan kv. sopimuksia.
- Syyrian sotatoimia voi hyvin verrata Hitlerin antamaan ilmavoimien pommituksiin Espanjassa
- Venäjällä on murhattu oppisitio-poliitikkoja, aivan samalla tavalla kuin Hitler teki aikoinaan.

Vielä on toteutumatta muutama vastaava yhtäläisyys:
- samalla tavalla kuin Hitler valtasi saksankielisen "veljesvaltion" Itävallan, niin Putin valtaa ja miehittää "venäläisen" Valko-Venäjän. Juuri tällä hetkellä Putin painostaa todella kovalla kädellä Valko-Venäjää.
- Mielenkiintoista nähdä lähtisikö joku valtio, esim Saksa tekemään hyökkäämättömyyssopimusta Putinin kanssa. Tai voisiko sopimuksen tekijöinä olla vaikka itäisen Euroopan EU-maat (jopa Suomi mukaan lukien). Tässä olisi kyseessä samanlainen sopimus, yllättävän osapuolen kanssa, jonka Hitler ja Stalin tekivät aikoinaan. Mutta en oikeastaan jaksa uskoa että Putin saisi liittolaisia juuri miltään suunnalta.

Jos vielä jatketaan skenaariota. Jäisi enää jäljelle kysymys siitä mikä olisikaan Putinin hyökkäyksen kohteena? Hitler hyökkäsi Puolaan..ottaisiko Putin kohteekseen Ukrainan, Moldovian jne.??

Ja, sekin jäänee nähtäväksi missä vaiheessa lännessä ymmärretään ettei tilanne ratkea sillä että työnnetään päätä yhä syvemmälle kuoppaan. Veikkaisin ettei tilanteen annettaisi kehittyä näin pitkälle.

Edellä mainitut kohteet olisi Venäjän sotavoimilla mahdollista vallata ja miehittää. Ainakin teoriassa. Länsimaita vastaan (NATO:n ylivoimainen sotilaallinen kapasiteetti) Venäjällä taas ei olisi minkäänlaista mahdollisuutta ryhtyä sotimaan. Ei edes ydinaseilla uhkaamalla. Toisaalta Venäjän talous on (suhteessa 1939 Saksaan) liian heikko sotimiseen. Itseasiassa juuri näistä taustatekijöistä löytyy suurin ero Natsi-Saksan/Hitlerin ja Putinin johtaman Venäjän välillä.

Edellä mainittu on täyttä teoriaa ja spekulointia. Vähän samanlaista kuin englantilaisten dokumentissa.

Hyvin todennäköisesti lännessä (EU ja USA + muutkin) on jo tehty ennusteet Venäjän kehityksestä. Eikä tarvitse olla mikään lappalainen rummunlyöjä että näkee mihin suuntaan Venäjän yhteiskunta on ajautumassa.

Venäjä (=Putin ja hänen taustajoukkonsa) on tehnyt poliittiset ratkaisunsa täysin itsenäisesti. Ulkopuolisen maailman ei ole tarvinnut tehdä Venäjän suhteen oikeastaan mitään erityistä. Aloittaessaan sotatoimet itsenäisiä naapurimaitaan vastaan se on ajanut itsensä kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle. Luottamus Putiniin/hänen johdollaan valtaa pitävään puoluekoneistoon on totaalisesti kadonnut. Silloin kun luottamus katoaa, katoaa myös kaikki muukin.

EU:n, USA:n (eikä kenenkään muunkaan) ei tarvitse tehdä mitään. Venäjän yhteiskunta käytännössä romahtaa taloudellisesti sekä poliittisesti. Mikään mahti maailmassa ei voi enää kääntää Venäjän kehityssuuntaa ylöspäin.

Siksi naapurimailla ei ole edes tarvetta muuhun kuin suojautua mahdollisilta Venäjän johdon sotilaallisilta provokaatioilta joilla se mahdollisesti pyrkii saamaan kansalaisten yleistä mielipidettä tuekseen. Onhan se ymmärrettävää että Putin syyttää Venäjän vaikeuksista länsimaita ja erityisesti USA:ta.

Käsittääkseni tämä suojautuminen on jo alkanut ainakin Baltianmaiden osalta. Ehkäpä myös Oregonin kansalliskaartin lentoharjoitukset Suomessa ovat osana tätä varautumista mahdollisiin provokaatioihin.
 
Näkökulma: Sota ja korruptio runnovat Ukrainaa
Lauantai 13.2.2016 klo 05.49

Minsk III tuskin ratkaisisi Ukrainan sotaa, kirjoittaa Nina Leinonen.


Vuosi sitten allekirjoitettu Ukrainaa koskeva Minsk II -tulitaukosopimus on rakoillut koko voimassa olonsa ajan.

Tulitauon on sanottu pitävän pääosin, vaikka taistelut jatkuvat lähes taukoamatta. Tämän vuoden puolella Etyjin tarkkailijat Itä-Ukrainassa ovat havainneet päivittäin kymmeniä tulitaukorikkomuksia etenkin niin sanottujen kansantasavaltojen toimesta. Myös Ukrainan sota-alueella olevat toimittajat raportoivat lähes päivittäin raskaiden aseiden käytöstä. Kevyemmillä kaliibereilla käydään taisteluja joka päivä.

YK:n mukaan Ukrainan kriisin ja sodan aikana on kuollut noin 9 000 ihmistä. Ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista kirjoittaa, että syyskuun jälkeen Itä-Ukrainassa on kuollut noin tuhat ihmistä. Tuhat ihmistä syyskuussa "uusitun" tulitauon aikana.

Taistelut vellovat edelleen, eli sen osalta Minsk II ei toteudu. Sopimus ontuu muutoinkin. Raskasta aseistusta ei ole vedetty sovitusti tulitaukolinjalta. Etyjin tarkkailijoiden ja länsimaisten toimittajien liikkumista häiritään ja estetään niin sanottujen kansatasavaltojen puolella. Ukrainan lain mukaisten paikallisvaalien järjestäminen separatistialueilla ei ole onnistunut. Armahdus separatistien joukkoihin liittyneille henkilöille on edelleen kiistan alainen kysymys. Myöskään pankkijärjestelmät vallatuilla alueilla eivät toimi, humanitaarisen avun perillemeno on takkuillut, kaikkia sotavankeja ei ole vapautettu. Ja lista jatkuu. Käytännössä Minsk II on floppi.

Se oli floppi jo syntyessään. Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan päämiehet pääsivät sopuun sopimuksen ehdoista helmikuun 12. päivä 2015 Minskissä Valko-Venäjällä. Tulitauon oli tarkoitus astua voimaan heti 15. helmikuuta. 16.-18. helmikuuta Venäjä ja sen tukemat separatistit aloittivat Debaltseven taistelut, joiden seurauksena Ukrainan armeija vetäytyi kaupungista. Vetäytyminen oli kaoottinen. Joukkoja ei päästetty perääntymään sovitusti, vaan ukrainalaissotilaita kuljettavia kuorma-autoja tulitettiin vastapuolen toimesta.

Tulitaukosopimuksen rippeitä yritetään raapia kasaan vuosi sopimuksen allekirjoituksesta. Tällä viikolla pidettävässä Münchenin turvallisuuskokouksessa ainakin Ukrainan, Venäjän ja Saksan ulkoministerit tapaavat toisensa. Edelleen kuitenkin vaikuttaa sieltä, että Ukrainan ja Venäjän näkemykset Ukrainan tilanteesta ovat liian kaukana toisistaan, jotta Minsk II voisi enää toimia. Mielenkiintoista onkin seurata, alkaako Minsk III:n valmistelu. Ja jos alkaa, niin mitkä keinot otetaan käyttöön.

Tulitaukorikkomukset ovat jo niin häijyllä tasolla, ettei tulitauosta voi hyvällä tahdollakaan puhua. Donetskin ja Mariupolin läheisyydessä käytössä ovat raskaat aseet. Siis ne aseet, jotka olisi pitänyt vetää alueelta pois.

Tällä viikolla etenkin Donetskin kaupungin ympäristöstä tippuu tietoja, joiden mukaan Venäjän tukemat separatistit pyrkivät etenemään Ukrainan hallussaan pitämille alueille. Paikallislähteiden mukaan tulitus alkaa joka ilta ja jatkuu muutaman tunnin. Usein aamuisin alkaa uusi yritys.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on tällä viikolla kuvaillut Itä-Ukrainan tilannetta yhdeksi maailman suurimmista uhkista. Vaikka Ukraina-uutisointi jää tällä hetkellä Syyrian ja pakolaiskriisin jalkoihin, ei tilanne ole käytännössä muuttunut Ukrainassa. Tilanne on päällä ja Krim edelleen miehitetty.

Suomessa poliitikot kuten perussuomalaisten Juho Eerola ovat väläytelleet jopa Venäjän vastaisten pakotteiden purkamista. Vastaavia haikuja on havaittavissa myös muualla Euroopassa. Venäjä painostaa Euroopan unionia Syyrialla ja pakolaiskriisillä. Jos Venäjä halutaan mukaan yhteistyöhön ylikansallisten ongelmien ratkaisemiseksi, pitäisi pakotteita helpottaa. Pakotteita, jotka on asetettu Venäjän Ukraina-aggressioiden vuoksi.

Ukraina taistelee myös sisäisten ongelmien kanssa. Uudistuksia poliisi- ja syyttäjäorganisaatioissa on tehty ja tehdään. Korruption vastainen virasto on aloittanut toimintansa. Kansa ja länsimaiset rahoittajat ovat kuitenkin tyytymättömiä uudistusten toimeenpanoon ja hitauteen. Korruptio rehottaa edelleen koko yhteiskunnan läpi. Toisaalta, kaksi vuotta oikeus-, talous- ja sosiaalijärjestelmien uudistamiseksi on lyhyt aika.

Kansaa jurppii edelleen myös harvainvalta. Vallassa on samoja oligarkkeja kuin ennen Maidanin vallankumousta. Myös viranomaispuolella "siivous" etenee tuskastuttavan hitaasti. Presidentti Petro Poroshenkon ja pääministeri Arseni Jatsenjukin arvostelu yltyy päivä päivältä. Jatsenjukin asema horjuu, ja hänen eroaan vaaditaan.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016021321107761_ul.shtml
 
Ehkei suomalainen media oikein ymmärrä asian vakavuutta. Mielestäni Ukrainan konflikti on hyvä esimerki siitä kuinka Venäjä pelaa omilla säännöillä ja me ihmetellään sivusta että noinkin voi tehdä.
Rikollinen myös pelää omilla säännöillä, mutta moniko ihmettelee sivusta että "noinkin voi tehdä", suurin osa kuitenkin paheksuu ja haluaa rikollisen vastuuseen.
Putin halua hävittää moraalisen ja amoraalisen rajan, hän halua kääntää kaikki ylösalaisin saada kaikki typerykset kansasta omalle puolelle maailman kenties kyynisimmän valheellisuudessa propagandan avulla, ja joku ihmettele vain "ai että näinkin voi tehdä".

Fasismi on fasismi, ei se loppuu "ihmettelemällä".
 
Poroshenkolta raju vuodatus Münchenissä: "Putin on eristäytymisen, suvaitsemattomuuden ja homofobian johtaja"
Tänään klo 12:56


Ukrainan presidentti Petro Poroshenko läksytti presidentti Vladimir Putinia ja Venäjää Münchenin turvallisuuskokouksessa.


Ukrainan presidentti Petro Poroshenko puhui turvallisuuskonferenssissa lauantaina. AP


- Tasan kaksi vuotta sitten sadat ukrainalaiset antoivat henkensä, koska he unelmoivat elämisestä Euroopassa, Poroshenko aloitti puheenvuoronsa viitaten Maidanin verilöylyyn Kiovassa helmikuussa 2014.

Poroshenko korosti paneelikeskustelun puheenvuorossaan eurooppalaisia arvoja, joista on pidettävä kiinni yhdessä.

- Jos kannatamme eristäytymistä, suvaitsemattomuutta, uskonnollisia fanaatikkoja ja homofobiaa, tälle vaihtoehdolle Euroopalla on jo olemassa johtaja. Hänen nimensä on Putin, Poroshenko täräytti.

Ukrainan presidentin mukaan Eurooppa on hyvin merkittävän haasteen edessä.

- Miten voimme voittaa tämän taistelun? Olemalla yksimielisiä. Taistelemalla yhteisten arvojemme puolesta.

Poroshenko muistutti, että tuhannet ukrainalaiset ovat antaneet henkensä taistellessaan Venäjän aggressiota vastaan.

- Venäläisiä joukkoja ja venäläisiä aseita tunkeutuu minun maahani joka päivä. Vieraiden joukkojen tulee vetäytyä välittömästi. Meillä on paljon todisteita näistä joukoista, ei ainoastaan venäläissotilaiden passit, jota esittelin täällä viime vuonna.

Hän kohdisti puheensa suoraan Venäjän presidentille Vladimir Putinille:

- Tämä ei ole sisällisota. Tämä on teidän aggressiotanne. Syyriassa ei ole sisällissota, vaan te pommitatte siellä siviilejä. On kuin eläisimme eri universumissa Venäjän kanssa.

- Suonette anteeksi tunteenpurkaukseni, Poroshenko sanoi kiihtyneenä yleisölle.

Poroshenkon mukaan vaakalaudalla ei ole ainoastaan Ukraina vaan koko Euroopan turvallisuus.

- Euroopalla ei enää ole rajaa. Meidän tulee toimia yhdessä. Euroopan arvot yhdistävät meidät. Ja me olemme vahvempia.
http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/2016021321112328_ul.shtml
 
Rikollinen myös pelää omilla säännöillä, mutta moniko ihmettelee sivusta että "noinkin voi tehdä", suurin osa kuitenkin paheksuu ja haluaa rikollisen vastuuseen.
Putin halua hävittää moraalisen ja amoraalisen rajan, hän halua kääntää kaikki ylösalaisin saada kaikki typerykset kansasta omalle puolelle maailman kenties kyynisimmän valheellisuudessa propagandan avulla, ja joku ihmettele vain "ai että näinkin voi tehdä".

Fasismi on fasismi, ei se loppuu "ihmettelemällä".

Politiikan ja rikollisen vertaamisessa on muutama ongelma. Rikollinen halutaan laittaa yhteiskunnan puolelta vastaamaan teoistaan vankilaan /sakkomaksuilla. Putinia ei ikävä kyllä saada samalla tavalla vastuuseen. Pakotteet tuntuvat varmasti, mutta saavatko ne Venäjän luovuttamaan Krimin ja vetämään joukkonsa Ukrainasta? Ei. Venäjä ei peräänny vaika maasta loppuisi vodka ja kaali. Perääntyminen olisi merkki heikkoudesta eikä sellainen sovi Venäläiseen valtionjohtamiskulttuuriin. En tässä ketjussa halua lähteä tarkemmin analysoimaan Putinin persoonallisuutta ja Venäjän toimia yleensä. Sille on varmasti omat ketjunsa täällä.

Kyseessä on suomalainen media, jotka ovat pääasiassa vihervasemmistoa tai siihen suuntaan muutoin taipuvaisia. Joten ei kai yllätä ketään, jos kritiikki päättyy itärajaan?
Juurikin näin. Tämä on täysin totta. Tämä ongelma tulee vastaan aina kun keskustelussa on esim Venäjä, maahanmuuttajat tai Nato. Aivopesu 60 astetta ja jälkihuuhtelu niin kansa ajattelee myös mukavan punavihreästi. Voi niitä jotka kriittisesti ajattelevat. Itsekkin olen sellainen ongelmatapaus.

Ukrainan kriisi ei ole loppumassa. Tilanne ei helpotu eivätkä aselevot pidä. Itse nään tulevaisuuden jossa asiat menevät vielä huonompaan suuntaan. Ukraina tarvitsee "jaxuhalin" lisäksi rahaa ja sotilaallista tukea.
 
Miten kansan mielipide? Mitä luulet Briteissä tai Ranskassa populaation olevan mieltä Balttian puolustamisesta, mikäli omia poikia kaatuu pataljoonankin verran ensimmäisen viikon (tai ensimmäisten päivien) aikana, ottaen huomioon sen, kuinka Baltit ovat laiminlyöneet oman puolustuksensa lähes täysin? Puolan omilleen jättämiseen lienee huomattavasti suurempi kynnys, se kun on pitänyt omasta puolustuksestaan huolta (Virokin on pyrkinyt, mutta sen resurssit ovat mitä ovat). Mikäli Venäjä onnistuu lyömään Balttiassa olevat heikot NATO joukot ja valtaamaan Tallinnan/Riian/Vilnan, on Balttian valtaus helppo todeta tapahtuneeksi Lännen toimesta. Puolasta toki voidaan yrittää iskeä panssarinyrkillä takaisin, mutta siitä päästänkin taas siihen, paljonko mies ja materiaalitappioita Läntisen Euroopan NATO maat ovat valmiita kärsimään Balttian puolesta?

Läntisen Euroopan poliitikot voisivat hyvinkin kokea, ettei Balttian kohtalo ole sidottu Ranskan, Saksan tai varsinkaan Espanjan ja Britannian kohtaloon. Varsinkin kun Venäjän ulkopoliittisissa pyrkimyksissä ei taida nykyaikana olla enää kommunismin levittämistä koko maailmaan. Sillä ei ole myöskään resursseja kokeilla vanhaa kunnon "panssarivyöry atlantille" operaatiota. Balttian valtaus on toinen juttu.

Euroopassa eri valtiolla on erilainen historia. En ole Pariisissa tai Lontoossa törmännyt vielä kovinkaan moneen muistomerkkiin, jolla kunnioitettaisiin taistelua UK:n tai Ranskan rajojen sisäpuolella. Sotaisia muistomerkkejä on kymmenittäin, mutta lähes kaikissa niissä kerrotaan taisteluista kaukana kotoa. Suomalaisesta näkökannasta asia voi tietenkin olla päinvastoin yksinkertaisesti siitäkin syystä, että Suomi niminen valtio on satavuotias. Kulttuuriero on melko suuri verrattuna Euroopan vanhoihin valtioihin.

En usko, että NATO:n viides artikla tulee Ranskalle ja UK:lle yllätyksenä.

Johannes
 
Vain kuukausi sitten astui voimaan Ukrainan ja EU:n yhteistyö- ja taloussopimus. Senkin osalta käytännön toimien alkuunsaattaminen kestää useamman vuoden.

Sopimus ei ole vielä voimassa.
Nyt odotellaan Hollannin kansanäänestystä sopimuksesta huhtikuussa.

Tuon vuoksi netissä on feikkivideo jossa Azov pataljoona uhkailee Hollantia terrorilla jos äänestävät sopimusta vastaan.


" Hollanti voi äänestää EU:n ja Ukrainan yhteistyön kumoon "

" Hollantilaiset äänestävät siitä, onko sopimus hyväksyttävä. "



-------------------------------------------------------------------------------------------


Hollannissa järjestetään huhtikuussa kansanäänestys, joka voi vesittää EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimuksen toimeenpanon.

Hollantilaiset äänestävät siitä, onko sopimus hyväksyttävä. Sen toimeenpano edellyttää kaikkien EU-maiden tuen.

Äänestys on neuvoa-antava, mutta Hollannin hallitus ei voi käytännössä sivuuttaa sen tulosta. Kyselyjen mukaan hollantilaiset saattavat hyvin äänestää sopimusta vastaan.

Viime kädessä kansanäänestyksessä on kyse Hollannin sisäpolitiikasta ja EU-vastaisten voimien vahvistumisesta. Äänestys järjestetään euroskeptikkojen kansalaisaloitteesta.

Sopimuksen vastustajat perustelevat kantaansa sillä, että EU on politiikallaan lietsonut Ukrainan kriisiä.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on varoittanut hollantilaisia "Euroopan laajuisesta kriisistä", jos he äänestävät sopimusta vastaan. Junckerin mukaan Venäjä saisi sopimuksen vesittyessä Ukrainan yhä vahvemmin kainaloonsa.

Junckerin kommentteja on kritisoitu ylimieliseksi pelotteluksi, joka voi vain lisätä hollantilaisten vastarintaa. EU-maissa ovat vahvassa muistissa unionin perussopimuksia koskevat kansanäänestykset, joiden tuloksia EU on yrittänyt muuttaa mieleisekseen.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) pitää mahdollisena, että Ukraina-sopimuksen oikeusperustaa muutettaisiin, jos hollantilaiset äänestävät sitä vastaan.

Sopimusta voitaisiin ehkä muuttaa siten, että se ei vaadi enää EU-maiden yksimielisyyttä.

Kansanäänestys on kiusallinen Hollannin hallitukselle, koska maa on juuri aloittanut puolivuotiskauden EU:n puheenjohtajana. Hautalan mielestä Hollannin hallituksen pitäisi kampanjoida äänestyksessä aktiivisesti vapaakauppasopimuksen puolesta. Maan johto on mieluummin välttänyt puhumasta koko asiasta.

STT

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/...taa-eun-ja-ukrainan-yhteistyon-kumoon/2214689
 
Back
Top