Ulkomaat
Kirjeenvaihtajan analyysi: Mihin venäläistoimittaja Arkadi Babtšenkon murhan lavastusta tarvittiin?
Tapetuksi väitetyn Arkadi Babtšenkon ilmestyminen julkisuuteen täysissä voimissa muistuttaa toimittajan kirjallista tuotantoa, kirjoittaa HS:n Venäjän-kirjeenvaihtaja Pekka Hakala.
Pekka Hakala HS
Julkaistu: 30.5.2018 20:05
Moskova
Venäläinen toimittaja ja Kremlin jyrkkäsanainen kriitikko
Arkadi Babtšenko onnistui tyrmistyttämään yleisön perusteellisesti keskiviikkona ilmestymällä
hengissä ja hyvässä kunnossa tiedotustilaisuuteen Kiovassa. Oli kulunut alle vuorokausi siitä, kun Ukrainan sisäministeriö kertoi Babtšenkon kuolleen salamurhaajan uhrina kotiovellaan Kiovassa.
Babtšenko muutti perheineen Venäjältä Ukrainaan viime vuonna murhauhkauksien saattelemana. Tiistai-illan uutisten mukaan salamurhaaja väijyi kaupasta palannutta Babtšenkoa rappukäytävässä ja ampui tätä kolmasti selkään juuri, kun toimittaja avasi kotioven.
Hälytyksen teki tiistain ”uutisen” mukaan hänen vaimonsa Olga. Tämän tarinan mukaan Babtšenko kuoli sairaalassa vammoihinsa.
Moskovan ja Kiovan välinen sanasota alkoi heti. Ukrainan viranomaiset syyttivät ”murhasta” tuoreeltaan Venäjän erikoisjoukkoja. Venäjän ulkoministeriö puolestaan esitti surunvalittelunsa omaisille ja huomautti samaan hengenvetoon, että Kiovan murhamylly on aivan käsittämätön.
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa kuolleista nousseen Babtšenkon rinnalla esiintyivät Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n johtaja
Vasili Gritsak ja valtionsyyttäjä
Juri Lutsenko. Miesten mukaan kyseessä oli Ukrainan operaatio Venäjän valmisteleman murhasuunnitelman torpedoimiseksi.
Babtšenko kertoi kuulleensa Ukrainan viranomaisilta kuukausi sitten, että hänestä ”on tehty tilaus”, joka toteuttajaksi on valittu Ukrainan kansalainen. Murhatyöstä oli jo maksettu 40 000 dollaria ja aikaa toteutukseen oli annettu kolme viikkoa. SBU:n esittelemän materiaalin perusteella murhaoperaatio oli Babtšenkon mukaan valmisteltu Venäjällä.
Toimittajan mukaan hän suostui SBU:n vastaoperaatioon, johon kuului valheellinen ilmoitus hänen kuolemastaan. Babtšenkon mukaan murhan toteuttajaksi valittu henkilö työskenteli itse asiassa ukrainalaisten leivissä, ja tarkoituksena oli murhan toimeksiantajan nappaaminen.
Lopuksi Babtšenko pyysi aiheuttamaansa järkytystä anteeksi sukulaisiltaan, ystäviltään ja ennen kaikkea vaimoltaan
Olgalta: ”Oletška, anna anteeksi, mutta tässä ei ollut muita vaihtoehtoja.”
Tiedostustilaisuudesta jäi käteen lievästi sanoen aukkoinen tarina eikä selväksi käynyt, mihin lavastusta tarvittiin.
Periaatteessa lavastetun murhan jälkeen olisi voitu esimerkiksi seurata ampujaa ja käräyttää tämä yhdessä toimeksiantajan kanssa silloin, kun palkkiota olisi maksettu. Mutta Babtšenkon mukaan palkkio oli maksettu jo aiemmin ja ”murhaajakin” oli Ukrainan leivissä oleva kaksoisagentti.
Entä sitten anteeksipyyntö vaimolta? Tiistai-illan uutisten mukaan ”murhan” jälkeen hälytyskeskukseen soitti juuri Olga-vaimo. Jos hän itse kuunteli tai luki illan uutisia, hän varmaan arveli, että jotain tarinassa on pielessä.
Koko tapaus muistuttaa huonosti käsikirjoitettua teatteria, mutta on sillä taiteelliset ansionsakin.
Tšetšenian ensimmäisen sodan loppuun ja toisen sodan alkuun sotilaana osallistunut Babtšenko ryhtyi 2000-luvulla toimittajaksi ja julkaisi kokemustensa perusteella sotakertomuksia. Suomeksi kertomuskokoelma
Sodan värit julkaistiin 2010.
Kokoelman päättää kertomus Sotilaan uni, jossa kuollut taistelutoveri Igor yrittää houkutella kertojaa joka yö elämän ja kuoleman rajan tuolle puolen. Kertoja seuraa jo, kunnes muistaa vaimonsa. ”Igor, en minä voi tulla mukaan. Minulla on Olga, en voi jättää häntä. Minun täytyy elää.”
Lopussa kertoja herää märissä lakanoissa tyynyä purren. Tarina loppuu lauseeseen ”Haluaisin kuolla.”
Taiteilijalla on vapautensa. Neljän viime vuoden aikana sekä Ukrainan että Venäjän viranomaiset ovat omineet näitä vapauksia siinä määrin, että sekä Kiovan että Moskovan viralliset lausunnot ovat tyylilajiltaan nykyisin lähinnä surrealismia.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005700681.html