Vaihtoehtoja on nähdäkseni kaksi:
1. kyseessä on ajan pelaaminen joukkojen siirtojen vuoksi.
2. Venäjän tarkoituksena ei ole suursota, vaan halu päästä takaisin varteenotettavaksi ja yhdenvertaiseksi kumppaniksi USA:n ja Kiinan rinnalle. Infosota ja kybersoperaatiot pyrkivät sotilaallisen painostuksen lisänä heikentämään eurooppaa ja hakemaan myönnytyksiä venäjälle.
Jälkimmäistä pidän todennäköisimpänä. Sodasta, vaikka vain Ukrainassa, venäjälle tulisi kallis lasku rahana ja ihmishenkinä. Se vaikuttaisi Putinin asemaan suuresti. Sota vaatii vanhan lauseen mukaan rahaa, rahaa ja rahaa. Venäjällä on rahaa vain lyhyeen hyökkäysoperaatioon rajoitetussa mittakaavassa ja se tietää sen itsekin. Laajempi konflikti venyttäisi sen resurssit äärimmilleen.
Vaikka venäjällä sanotaan olevan 600 miljardin dollarin varat, ne tuskin riittävät kovin pitkään tuon kokoisen puljun pyörittämiseen jos sota ja talouspakotteet iskevät siihen kunnolla. Sota johtaa säännöstelyyn ja länsimaiden kaupan ehtymiseen, jota Kiinan kauppa tuskin täysin korvaa. Kallistunut kaasun hinta ja Nordstream 2 putken käytön mahdollinen esto vain kaatuvat venäjän niskaan pitkässä juoksussa. Teollinen pohja on vanha ja kehittämätön. Se pohjautuu pääosin uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen ja muualla kehitetään uusiutuvaa energiaa yhä enemmän. Ei venäjän valtiolla tämän tilaston mukaan kovin hyvin mene, kun katsoo viimeisiä vuosia keskiarvona. Vuonna 2020 valtion budjetti oli - 3,8 % alijäämäinen.
https://tradingeconomics.com/russia/government-budget
Tietysti on se vaihtoehto että venäjä on epätoivoinen ja lännen huomion sekä arvostuksen saaminen vaatii epätoivoisia tekoja. Epätoivoinen on aina vaarallinen, koska on valmis rajuihinkin toimiin. Putinin venäjä on ajanut itsensä yhä tiukempaan nurkkaan Krimin ja Ukrainan sodan jälkeen. Sota Syyriassakin vie rahaa jonkin verran siihen päälle. Lisäksi Putin epäonnistui Navalnyin murhassa ja Nemtsovin murhasta huolimatta oppositio ei ole kuollut. Mielenosoituksia järjestetään yhä venäjällä, huolimatta viranomaisten rajuista toimista ja valtion valvonnasta. Ulkomaiset sijoittajat ovat haluttomia panostamaan venäjälle, koska niitä kohdellaan ulkomaisina agentteina. Lisänä tulevat jo määrätyt pakotteet, jotka ovat olleet voimassa vuosia.
Jos kansalaisten taloudellinen ahdinko syvenee, se aiheuttaa väistämättä kuohuntaa. Tämä on tyyppillistä venäjällä, jossa ei piitata niinkään demokratiasta, vaan taloudellisesta hyvinvoinnista.
www.hs.fi
yle.fi
