Jyväskylän yliopiston tiedusteluanalyysin opettaja ei usko Venäjän hyökkäävän Ukrainaan: "Joukkojen liikkeitä Ukrainan rajalla on turha seurata"
Yliopistonopettaja Martti J. Kari arvioi, että Venäjän sotilasliikehdinnän tavoite on estää Ukrainan Nato-jäsenyys pitkällä aikavälillä. Suomeen Venäjä ei tällä hetkellä kohdista mitään erityistä, mutta jatkaa hybridisodankäyntiään.
Martti J. Kari opettaa nykyään yliopistossa, aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Puolustusvoimien Viestikoelaitoksen johtajana ja Pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkönä. Kuva: Minna Matintupa / Yle
MIKKO MAASOLA,
ANTTI SEPPÄLÄ
18.2. 11:45•Päivitetty 18.2. 11:59
Venäjän kasvanut painostus Ukrainaa kohtaan jatkuu, eikä lievenemisen merkkejä näy. Erityisen tarkasti on seurattu Venäjän joukkojen liikkeitä Ukrainan rajalla.
Niiden seuraaminen on kuitenkin turhaa ja toisarvoista, sanoo Jyväskylän yliopiston tiedusteluanalyysin opettaja
Martti J. Kari. Hän ei usko, että sota syttyy, mutta jos syttyy, se on ilmasota.
– Venäjä on kehittänyt Persianlahden sodan jälkeen ilmavoimiaan Yhdysvaltojen mallin mukaan, ja iskukyky on aika hyvä sekä kalustollisesti että operatiivisesti. Jos, ja se on kolminkertainen jos, sota alkaa, se alkaa ilmaiskuilla. Ukrainalla ei ole sellaista ilmapuolustusta, jolla he voisivat ilmaiskuun vastata, Kari sanoo.
Tiedustelueversti ja tutkija Martti J. Kari: Olemme hybridivaikuttamisen kohteina
Kuuntele
Tiedusteluanalyysin yliopistonopettaja Martti J. Karin mukaan Venäjän hybridivaikuttaminen näkyy Suomessa monella tavalla.
Kari tuntee Ukrainaa kymmenien vuosien ajalta. Hänen taustansa on sotilastiedustelussa, missä hän palveli 1980-luvun lopulta aina vuoden 2017 loppuun kunnes siirtyi yliopistolle.
Ukrainan rajan tuntumassa on joka tapauksessa merkittävä määrä venäläisiä joukkoja, tuoreimmat arviot puhuvat selvästi yli sadan tuhannen sotilaan vahvuudesta Ukrainan ympärillä.
Venäjän joukot ympäröivät käytännössä yli puolet Ukrainasta. Kuva: Rochan Consulting, Harri Vähäkangas / Yle
Ihan muuten vain joukot eivät siellä ole, vaan kyse on mittavasta sotilasoperaatiosta.
– Ukrainan rajoilla olevien maavoimien tarkoitus on toteuttaa Venäjän poliittisen johdon niille antama tehtävä. Siinä ei ole merkitystä, onko siellä kymmenen tuhatta miestä enemmän tai vähemmän, Kari sanoo joukkojen liikkeistä.
Tavoitteena estää Ukrainan Nato-jäsenyys
Joukkojen sijaan Kari seuraa tällä hetkellä erityisesti sitä, mitä Venäjän duuma tekee.
Duuma on päättänyt esittää presidentti
Vladimir Putinille Itä-Ukrainassa sijaitsevan Donbassin alueen Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyden tunnustamista.
Putin ei kuitenkaan ole ollut taipuvainen itsenäisyyden tunnustamiseen, vaan on
sanonut(siirryt toiseen palveluun) (HS) olevansa Minsk II -sopimuksen täytäntöönpanon kannalla. Vuonna 2015 luotu sopimus määrittelee Itä-Ukrainaan tulitauon ja antaa Donetskille ja Luhanskille autonomisen aseman osana Ukrainaa.
Sota kuitenkin jatkuu edelleen, ja
Minsk II:n ongelmat ovat samat kuin ennenkin.
Karin mukaan Venäjän ja länsivaltojen neuvotteluissa onkin laajemmin ottaen kyse juuri Minsk II -sopimuksesta ja sen täytäntöönpanosta.
– Oma teoriani on, että Venäjä on kyllästynyt sodan kustannuksiin ja haluaa Minsk II:n täytäntöön. Taustalla on ajatus siitä, että ilman Ukrainaa Venäjä ei ole imperiumi, ja Venäjä haluaa olla imperiumi. Se haluaa puolustettavia rajoja länteen, ja Ukraina olkoon osa niitä.
Donbassin alueiden autonomia taas on osa Venäjän pyrkimystä estää Ukrainan Nato-jäsenyys. Autonomisina alueina Donetsk ja Luhansk olisivat mukana Ukrainan päätöksenteossa ja takaisivat Venäjälle mahdollisuuden niiden kautta torpata Ukrainan hakeutuminen Natoon.
– Juuri tämä on taustalla Venäjän hankkeessa itäisten niin sanottujen kansantasavaltojen tai kapinallisalueiden autonomiasta, ja siksi Minsk II on Venäjälle niin tärkeä, Kari sanoo.
Samalla kannalla olivat Ylen haastattelussa myös Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkija
Jyrki Lavikainen ja Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs
Hannu Himanen.
Suomi Venäjän hybridisodan kohteena
Suomessa on katseltu huolestuneesti Venäjän kasvavaa painetta Ukrainan rajalla: Kiovaan ei ole kovin pitkä matka.
Martti J. Karin mukaan Suomi on Venäjän jatkuvan hybridisodankäynnin kohteena.
– Uskon tosin, että venäläiset ovat aika herkkiä nyt eivätkä lisää painetta Suomen suuntaan, hän sanoo.
Karin mukaan venäläisessä ajattelussa sota ja rauha ovat jatkumon ääripäitä. Väliin mahtuu monenlaista, joka ei ole oikein kumpaakaan, ja Venäjä operoi jatkuvasti näillä välialueilla.
Harmaalle alueelle kuuluvat esimerkiksi informaatiovaikuttamiset, ilmatilaloukkaukset ja lapsikaappauksista syyllistämiset.
– Siellä ovat myös esimerkiksi KHL:ssä pelaava suomalaisjoukkue ja venäläinen ydinvoima. Lisäksi meillä on vielä hyödyllisiä idiootteja, jotka levittävät Venäjän sanomaa.
Voit keskustella aiheesta tässä 19.2. kello 23:een saakka.
Yliopistonopettaja Martti J. Kari arvioi, että Venäjän sotilasliikehdinnän tavoite on estää Ukrainan Nato-jäsenyys pitkällä aikavälillä. Suomeen Venäjä ei tällä hetkellä kohdista mitään erityistä, mutta jatkaa hybridisodankäyntiään.
yle.fi
Huolestunut67
Tänään 12:18Ilmianna kommentti
Jos Suomi ilmaisee aikeensa liittyä Natoon, myös Suomen itärajalle ilmestyisivät Venäjän panssarijoukot. Suomella ei ole mitään järkeä liittyä Natoon, eikä länsimaatkaan Suomea Natoon halua, koska siitä seuraa heti sotilaspoliittisen tilanteen kiristyminen. Ukrainan tilanne on eri kuin Suomen. Venäjä haluaa Ukrainasta edes osan takaisin. Herää kysymys, miksi Nato edes harkitsi Ukrainan Nato-jäsenyyttä, koska varmasti tiesi mihin se johtaa. Talouspakotteista kärsivät kaikki osapuolet. Ajatus, että Venäjän ei tulisi sanella, mitkä maat kuuluvat Natoon, ei ole realistinen. Käytännössä Venäjä voi suurvaltana sanella tämän ja jos USA olisi samassa asemassa puolustamassa rajojaan, myös USA toimisi kuin Venäjä.
LSan
Tänään 12:38Ilmianna kommentti
Tiedotusvälineisiin alkaa ilmestyä katumuksen merkkejä, kun ennustukset Venäjän hyökkäyksestä ovat menneet kahden kuukauden ajan pieleen. Viimeksi 16.2. piti taas kerran olla hyökkäyspäivä. Ukrainan sodan suurin häviäjä on Suomen Nato-myönteinen media, joka on papukaijanomaisesti hokenut Venäjän hyökkäystä saadakseen yleisen mielipiteen kääntymään Nato-myönteisemmäksi.
www.iltalehti.fi
