Jep, kyllä minä ostan edelleen Reaganin ulkopolitiikan ehkä keskeisimmän iskulauseen: "Peace through strength!"
Ukrainan konflikti/sota
Jep, kyllä minä ostan edelleen Reaganin ulkopolitiikan ehkä keskeisimmän iskulauseen: "Peace through strength!"
Tvälups
Ylipäällikkö
Otappa huomioon, että tuo kyseinen McPain on merkillisellä tavalla pyörimässä juurikin näissä maissa joissa mielenosoitukset pian sen jälkeen eskaloituvat...
Rebublikaani tai Demokraatti, aivan samojen piirien etuja nuo ajavat. Joissain suht merkityksettömissä pikkuasioissa voi olla pikantteja pikkueroja.
Rebublikaani tai Demokraatti, aivan samojen piirien etuja nuo ajavat. Joissain suht merkityksettömissä pikkuasioissa voi olla pikantteja pikkueroja.
Tvälups
Ylipäällikkö
"Venäjä provosoi meitä aseelliseen konfliktiin"
- Ukrainan presidentti syyttää Venäjää aggressiosta
VU Nykypäivä 1 tunti ja 7 minuuttia sitten
Ukrainan presidentti vetoaa Vladimir Putiniin "alastoman aggression" lopettamiseksi Krimillä.
"He provosoivat meitä aseelliseen konfliktiin. Tiedustelumme tietojen mukaan he käyvät läpi skenaariota joka on sama kuin Abhasiassa, jolloin konfliktin provosoituaan he aloittivat alueliitoksen", presidentti totesi vetoomuksessaan kansakunnalle.
"Ukrainan armeija täyttää velvollisuutensa, mutta ei antaudu provokaatioon eikä lähde aseelliseen konfliktiin, ymmärtäen suuren riskin jolle se altistaisi Krimin siviiliväestön".
Presidentti Turtsinov vetosi henkilökohtaisesti presidentti Vladimir Putiniin provokaation välittömäksi lopettamiseksi, sotilaiden vetämiseksi pois Krimiltä ja voimassa olevien sopimusten ylläpitämiseksi.
Turtsinov muistutti, että USA, Venäjä ja Britannia takasivat 1994 Ukrainan turvallisuuden, kun maa luopui ydinaseista.
Presidentin mukaan Venäjän teko on "alaston aggressio".
Hänen mukaansa "yritämme neutraloida tämän provokaation, yritämme normalisoida tilanteen. Olemme varmoja että Ukraina tulee säilyttämään alueensa. Ukraina tulee puolustamaan itsenäisyyttään, ja kaikki yritykset alueliitoksiin, miehitykseen, tulevat johtamaan vakaviin seurauksiin".
Krimin Sevastopolille kerrotaan tulleen 13 venäläistä lentokonetta, joissa jokaisessa 150 sotilasta. Muuten Krimin yllä on lentokielto. Krimillä on nähty myös venäläisiä hyökkäyskoptereita ja hävittäjiä.
Krimin netti- ja televisioyhteyksiä Kiovaan on katkottu.
Tunnuksia kantamattomat sotilaat ovat ottaneet haltuunsa Sevastopolin ja Simferopolin lentokentät ja tehneet tiesulkuja avainpaikoille.
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt totesi illalla Twitterissä, että tilanne on hälyttävä. Hänen mukaansa Venäjän tulee heti vetää kontrolloimansa joukot sovitulle alueelle, jonka ulkopuolella Simferopol selvästi on.
- Ukrainan presidentti syyttää Venäjää aggressiosta
VU Nykypäivä 1 tunti ja 7 minuuttia sitten
Ukrainan presidentti vetoaa Vladimir Putiniin "alastoman aggression" lopettamiseksi Krimillä.
-
Ukrainan presidentti vetosi Venäjään tv-puheessaan.
"He provosoivat meitä aseelliseen konfliktiin. Tiedustelumme tietojen mukaan he käyvät läpi skenaariota joka on sama kuin Abhasiassa, jolloin konfliktin provosoituaan he aloittivat alueliitoksen", presidentti totesi vetoomuksessaan kansakunnalle.
"Ukrainan armeija täyttää velvollisuutensa, mutta ei antaudu provokaatioon eikä lähde aseelliseen konfliktiin, ymmärtäen suuren riskin jolle se altistaisi Krimin siviiliväestön".
Presidentti Turtsinov vetosi henkilökohtaisesti presidentti Vladimir Putiniin provokaation välittömäksi lopettamiseksi, sotilaiden vetämiseksi pois Krimiltä ja voimassa olevien sopimusten ylläpitämiseksi.
Turtsinov muistutti, että USA, Venäjä ja Britannia takasivat 1994 Ukrainan turvallisuuden, kun maa luopui ydinaseista.
Presidentin mukaan Venäjän teko on "alaston aggressio".
Hänen mukaansa "yritämme neutraloida tämän provokaation, yritämme normalisoida tilanteen. Olemme varmoja että Ukraina tulee säilyttämään alueensa. Ukraina tulee puolustamaan itsenäisyyttään, ja kaikki yritykset alueliitoksiin, miehitykseen, tulevat johtamaan vakaviin seurauksiin".
Krimin Sevastopolille kerrotaan tulleen 13 venäläistä lentokonetta, joissa jokaisessa 150 sotilasta. Muuten Krimin yllä on lentokielto. Krimillä on nähty myös venäläisiä hyökkäyskoptereita ja hävittäjiä.
Krimin netti- ja televisioyhteyksiä Kiovaan on katkottu.
Tunnuksia kantamattomat sotilaat ovat ottaneet haltuunsa Sevastopolin ja Simferopolin lentokentät ja tehneet tiesulkuja avainpaikoille.
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt totesi illalla Twitterissä, että tilanne on hälyttävä. Hänen mukaansa Venäjän tulee heti vetää kontrolloimansa joukot sovitulle alueelle, jonka ulkopuolella Simferopol selvästi on.
Videolta: "There is only one quaranteed way you can have peace, and you can have it in a next second - Surrender"
"If nothing in life is worth dying, for when did this begin..."
Viimeksi muokattu:
Tvälups
Ylipäällikkö
Jaskan pauhantaa perjantai 28. helmikuuta 2014
Arvoisat kriminaalit
Krimin niemimaa on kiinni mantereessa vain muutaman kilometrin levyisen Perekopinkannaksen kautta. Venäjästä sitä erottaa niin ikään vain muutaman kilometrin levyinen Kertsinsalmi. Alaltaan Krim on noin 26 100 km2. Niemimaan pohjoisosa on aroa, eteläosassa on yli puolentoista kilometrin korkeuteen yltävä vuoriketju, joka rajaa kapeaa rannikkokaistaletta.
Antiikin aikana kreikkalaisilla oli niemimaalla siirtokuntia. Sittemmin alue vaihtoi tiuhaan tahtiin omistajaa ollen välillä itsenäinen kaanikunta. Itsenäisyys päättyi 1783, kun Krim liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa.
Suunnilleen ensimmäinen asia, mitä venäläiset Krimillä tekivät, oli Sevastopolin kaupungin perustaminen laivastotukikohdaksi. Katariina Suuri toteutti ihailemansa Pietari Suuren unelmaa tehdä Venäjästä merivalta.
Krimin historian kaksi oleellista avainta ovatkin Sevastopolin laivastotukikohta ja niemimaan etninen koostumus. Ja historia puolestaan selittää sekä nykypäivän että tulevaisuuden.
Venäläisten valloittaessa niemimaan 1783 sen väestö koostui noin 90-prosenttisesti Krimin tataareista. Vuoden 1865 tienoilla tataarit jäivät vähemmistöksi. Kuten normaalisti, aluksi kaupungeissa ja sitten kokonaisuudessakin. Seuraavan vuosisadan alkaessa he putosivat toiseksi suurimmaksi kansanryhmäksi venäläisten jälkeen. Vaikka Ukraina onkin maantieteellisesti lähempänä, siirtolaiset tulivat pääasiassa Venäjältä. Ensisijaisesti Krim oli sotilastukikohta ja sotilaat olivat venäläisiä. Tämän seurauksena myöskin muu siirtolaisuus oli enimmäkseen venäläistä. Neuvostoliiton syntyvuonna 1917 Krimin väestöstä 41 % oli venäläisiä, 29 % tataareja ja vain 9 % ukrainalaisia. Kansallisuuksien tilkkutäkkiä täydensivät juutalaiset, saksalaiset, kreikkalaiset, armenialaiset, bulgarialaiset, puolalaiset ja turkkilaiset, joiden kunkin osuus ylsi pyöristettynä vähintään prosenttiin.
Neuvostoliitolle Krimin merkitys oli suuri sekä symbolisessa että käytännön mielessä.
Ensimmäinen vakavasti otettava kommunistien nousu tsaaria vastaan oli sinne sijoitetun panssarilaiva Potemkinin kapina 1905, josta Sergei Eisenstein ohjasi 20 vuotta myöhemmin neuvostoaikojen kulttielokuvan. Lisäksi Krim oli sisällissodassa Venäjän valkoisen armeijan viimeisenä hallussaan pitämä tukikohta, joka kukistui vasta 16.11.1920.
Neuvostoajan alkajaisiksi Krimille perustettiin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, joka kuului Venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Virallisesti autonomisen tasavallan tarkoitus oli taata krimintataarien oikeudet, mutta kommunismille tyypilliseen tapaan todellisuus oli jälleen virallisuuden vastakohta. Toisen maailmansodan alkaessa venäläisväestön osuus oli jo tasan puolet asukasluvusta ja tataarien määrä oli pudonnut alle 20 prosentin. Sodassa saksalaiset valtasivat Krimin raskaiden taistelujen jälkeen ja luopuivat siitä vasta 1944. Takaisinvaltauksen jälkeen Krimin tataarit rahdattiin karkoitukseen enimmäkseen Uzbekistaniin, koska Stalin piti heitä poliittisesti epäluotettavina. Ei täysin aiheetta, olihan natsiarmeijassa palvellut vapaaehtoisia tataarijoukko-osastoja. Toisaalta, mitä muutakaan olisi voinut odottaa parinkymmenen vuoden päähänpotkimisen jälkeen? Karkoituksessa kuoli seuraavan kolmen vuoden aikana lähes puolet koko kansasta, mikä olisi saanut Hitlerinkin vihreäksi kateudesta tehokkudellaan – Stalinin tappotahti oli keskimäärin 18 % vuodessa siinä missä Hitler pystyi Euroopan juutalaisten kohdalla vain 14 %:iin.
Sodan jälkeen autonominen tasavalta lakkautettiin 1945 – ei tataareja, ei tarvetta tasavallalle. Vielä vuonna 1979 tataarit muodostivat alueen väestöstä alle prosentin, vaikka paluumuutto oli jo osin sallittua. Nykyään osuus on noin 12 %.
Vuonna 1954 Krimillä tapahtui taas. Niemimaa siirrettiin Venäjän alaisuudesta Ukrainalle, perusteluina ”Ukrainan maantieteellinen ja taloudellinen läheisyys”. Siirto ei paljon kenenkään olkapäitä kohautellut, vaikka tämä liike onkin syynä moneen myöhempään ongelmaan. Neuvostoliittoa pidettiin tuolloin ikuisena eikä osattu edes kuvitella, että sinänsä järkevältä vaikuttanut sisäinen järjestely osoittautuisi kymmeniä vuosia myöhemmin haitalliseksi. Kommunismille tyypilliseen tapaan todellisena siirron syynä lienee ollut jotain muuta kuin ilmoitettu, luultavimmin Ukrainan väestöllisen rakenteen muuttaminen venäläisempään suuntaan. Tämä sama ilmiö on havaittavissa minkä tahansa Venäjän ”etnisen alueen” rajoissa. Ne on tarkoituksellisesti vedetty siten, että alueen ulkopuolelle on jäänyt seutuja joissa kyseinen kansallisuus on enemmistönä ja ennen kaikkea siten, että alueen sisäpuolelle on jäänyt umpivenäläisiä alueita. Tarkoituksena on kommunismille ominainen sisältäpäin mädättäminen ja se lienee ainakin osin ollut syynä myös Krimin siirtoon Ukrainan alaisuuteen.
Pää jäi kuitenkin vetävän käteen 1991 Neuvostoliiton hajotessa. Syntyneet uudet valtiot noudattivat neuvostotasavaltojen rajoja ja hupsistakeikkaa, Ukraina sai Krimin. Niemimaan väestöstä 67 % oli venäläisiä ja vain 26 % ukrainalaisia. Eikä tilanne ole siitä liiemmin muuttunut. Venäläisten prosentuaalinen määrä on kyllä pienentynyt, mutta he ovat edelleen enemmistö. Ukrainalaistenkin osuus on aavistuksen pienempi, mikä johtuu tataarien paluumuutosta.
Todellinen ongelma oli kuitenkin Neuvostoliiton Mustanmeren laivasto, tukikohtanaan Sevastopol. Laivaston jakamisesta Venäjän ja Ukrainan välillä päästiin sopuun vasta 1995. Pari vuotta myöhemmin maat solmivat sopimuksen, jonka mukaan Venäjä sai haltuunsa laivastotukikohdan vuoteen 2017 asti, mahdollisuudella jatkaa vuokra-aikaa molempien osapuolten suostumuksella.
Kävi kuten odottaa sopi. Ukraina halusi venäläisten lähtevän (kukapa ei haluaisi) ja venäläiset eivät halunneet poistua valtaamiltaan alueilta (kuten eivät koskaan muulloinkaan). Ukrainan presidentti Viktor Justsenko ilmoitti, että vuokrasopimusta ei jatketa ja venäläisten on syytä pakata kamansa ja muuttaa omalle puolelleen Novorossijskin satamaan, jonka piti olla valmis vuoteen 2012 mennessä. Vähemmän yllättävästi Venäjä nosti Ukrainaan myytävän maakaasun hintaa ja löi välillä hanaakin pienemmälle. Ukrainan presidentin vaihduttua venäläismielisempään Viktor Janukovytsiin maat solmivat 2010 sopimuksen, joka jatkoi Sevastopolin vuokraa vuoteen 2042 asti taaten samalla kaasutoimitusten jatkuvuuden. Sopimus on kuitenkin vähintään hataralla pohjalla, koska se perustuu Ukrainan venäläismielisen osan hyväksyntään. Jos eurooppalaismyönteinen puolikas pääsee valtaan, ajat voivat hyvinkin muuttua.
Ukrainan itsensä etninen koostumus puolestaan on sellainen, että itäosissa ollaan venäläis- ja länsiosissa eurooppalaismielisiä. Ukrainan kieli on venäjän kielelle läheistä sukua ja venäläiselle helposti ymmärrettävää. Sitä puhuu äidinkielenään suurin osa länsiukrainalaisista, jopa 95 % eräissä osissa. Itäosissa maata venäjä on enemmistökieli, ukrainaa puhuu noin kolmasosa väestöstä. Länsiosa on muutenkin kansallismielisempää – jo neuvostoaikana johtajat pelkäsivät Lviviä ukrainalaisuuden keskuksena. Eihän koko länsiosa kuulunut Venäjään ennen kuin Neuvostoliitto ”pelasti” Puolan itäosan saksalaismiehitykseltä.
No niin. Pelimerkit on nyt asetettu ja on aika astua Vladimir Putinin housuihin. Putin lienee aito isänmaanystävä ja ajattelee Venäjän etua jopa yli oman etunsa, mikä on paljon se. Tämä on kuitenkin toissijaista, koska Venäjän etu nyt yleensä käy aika lailla yksiin Putinin oman edun kanssa.
Putin haluaa Venäjän säilyttävän laivastotukikohtansa Sevastopolissa nyt ja ikuisesti. Tukikohta vieraalla maalla on kuitenkin aina epävarma. Putin haluaa myös säilyttää Venäjän imperiumin vaikutusvallan rajamaissa, mutta se lienee tällä hetkellä toissijaista koska sen ajamiseen ei juuri nyt ole kättäpidempää. Sevastopolin hankkimiseen on.
Resepti on vanha kunnon "hajoita ja hallitse". Eikö olekin perin kummallista, että Krim on pysynyt suhteellisen rauhallisena verrattuna Kiovaan tai edes Ukrainan muihin osiin? Kävisikö mielessä, että Ukrainan levottomuuksia on käytetty tieten tahtoen hyväksi, ehkä jopa lietsottu? Kun Ukrainan itä- ja länsiosia repivät erilleen riidat, on huomattavasti yksinkertaisempaa perustuttaa Krimille nukkehallitus, joka "julistaa niemimaan suvereeniksi" ja vakiinnutettuaan valtansa tarvittaessa Venäjän suosiollisella avustuksella "hakeutuu Venäjän suojelukseen". Aikaa myöten Venäjä pystynee tekemään Ukrainan kanssa lehmänkaupat, jossa hylätään Itä-Ukrainan venäläismielinen väestö oman onnensa nojaan ja luvataan toimittaa maakaasua, kunhan suoritetaan "rajantarkistus" vetämällä linja Perekopinkannakselle. Krim siirtyy Venäjän yhteyteen eli ennen vuotta 1954 vallinnut hallinnollinen tilanne palautuu. Mahdollisesti pienen, nimellisen itsenäisyyden välivaiheen kautta ja todennäköisesti jonkinlaisena "autonomisena tasavaltana".
Ei pidä liiemmin hämmästyä, jos muutaman kymmenen vuoden päästä koko Ukrainan sekasotku paljastuu maskirovkaksi. Koko projektin tarkoitus on saattanut olla sellaisen tilanteen aiheuttaminen, jossa Krimin niemimaan liittäminen Venäjän yhteyteen olisi mahdollista. Kun ottaa sen kuuluisan järjen käteensä, niin onhan se nyt ilmeistä että Venäjä ei halua Sevastopolista - sankarikaupungistaan - luopua. Eikä edes halua pelkästään vuokrata sitä, vaan omistaa. Kyse on ollut vain sopivan tilaisuuden odottelusta. Kun sitten sellainen näyttää avautuvan, niin ei olisi mikään ihme, jos Venäjä olisi antanut vähän lisäpotkua levottomuuksille - onhan se Venäjän edun mukaista.
Putinin on luonnollisesti pitänyt miettiä tarkkaan ulkomaailman reaktiota. Amerikkalaisille lienee kutakuinkin yksi ja sama, onko Venäjän Mustanmeren laivasto Bosporinsalmen takana loukussa Sevastopolissa vai Novorossijskissa. Euroopan Unioni ei asiasta pidä. Se ei ylipäätään pidä siitä, että Euroopassa tapahtuu mitään sen mielen vastaista, kuten sveitsiläiset ovat äskettäin kokeneet äänestettyään, mokomat, väärin. Mutta EU on pelkkä paperitiikeri vailla uskottavaa voimankäyttömahdollisuutta. Ei parane paljon uhitella, kun häviää sotavoimassa ja uhittelun kohde tuo pirusti maakaasua. Odotettavissa paljon paperintuotantoa ja suunpieksentää ilman mitään vaikutusta.
Vaikka inhottaakin se tosiasia, että Venäjän strateginen tilanne paranee, on silti myönnettävä Venäjällä olevan suurempi oikeutus Krimiin kuin Ukrainalla. Krimillä on venäläinen enemmistö, ukrainalaiset ovat aina olleet niemimaalla pieni vähemmistö. Krim on kuulunut Venäjän osaksi aiemmin myös sisäisesti. Sen joutuminen Ukrainan yhteyteen oli neuvostoaikainen virhe, joka olisi luultavasti korjattu mikäli Neuvostoliitto olisi hajonnut hallitummin. Venäjälle Krim on jos nyt ei elintärkeä, niin hyvin merkityksellinen.
Tässä olisi Suomella ollut loistava tilaisuus, jos siihen olisi valmistauduttu huolella. Reilu kymmenen vuotta sitten tulin maininneeksi asiasta eräälle taholle, jolla olisi ollut mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin. Sanoin, että Venäjä tulee ottamaan Krimin itselleen tilaisuuden tullen. Vastaus oli, että ei nykypäivänä asioita noin hoideta, vaan neuvotellaan. Voi tuota päättäjiemme naiiviutta, josta eivät hyödy muut kuin elintasopakolaiset ja lyhytaikaisesti heillä rahaa tahkoava klusteri.
Todellisuudessa Suomi olisi voinut valmistautua tähän skenaarioon. Jos Venäjälle (=Putinille) olisi ilmestynyt viisi vuotta sitten hyvä haltiatar, joka olisi tarjonnut seuraavaa diiliä: Anna Suomelle takaisin Tarton rauhan rajat, niin saat Krimin hallintaasi, Putin olisi todennut, että Daa, pannaanko vielä Repola ja Porajärvi kaupan päälle? Muutama rajapiirikunta Karjalassa ja malmista tyhjiin louhittu käytävä Jäämerelle eivät olisi paljon painaneet strategisesti merkittävän ja asutukseltaan suuremman Krimin rinnalla, olisipa Putin saattanut suostua tyhjentämään luovutettavat alueet yhtä tyhjiksi asukkaista kuin ne saataessakin olivat. Jos Suomi olisi valmistautunut ajamaan Krimin palautuksen hyväksymistä Euroopan Unionissa, olisiko Putin ollut valmis tarkistamaan muitakin rajoja oikeudenmukaisiksi? Suomen oikeus Karjalaan, Sallaan ja Petsamoon on kuitenkin suurempi kuin Venäjän oikeus Krimiin.
Lähettänyt Jaska Brown klo 22.47
Arvoisat kriminaalit
Krimin niemimaa on kiinni mantereessa vain muutaman kilometrin levyisen Perekopinkannaksen kautta. Venäjästä sitä erottaa niin ikään vain muutaman kilometrin levyinen Kertsinsalmi. Alaltaan Krim on noin 26 100 km2. Niemimaan pohjoisosa on aroa, eteläosassa on yli puolentoista kilometrin korkeuteen yltävä vuoriketju, joka rajaa kapeaa rannikkokaistaletta.
Antiikin aikana kreikkalaisilla oli niemimaalla siirtokuntia. Sittemmin alue vaihtoi tiuhaan tahtiin omistajaa ollen välillä itsenäinen kaanikunta. Itsenäisyys päättyi 1783, kun Krim liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa.
Suunnilleen ensimmäinen asia, mitä venäläiset Krimillä tekivät, oli Sevastopolin kaupungin perustaminen laivastotukikohdaksi. Katariina Suuri toteutti ihailemansa Pietari Suuren unelmaa tehdä Venäjästä merivalta.
Krimin historian kaksi oleellista avainta ovatkin Sevastopolin laivastotukikohta ja niemimaan etninen koostumus. Ja historia puolestaan selittää sekä nykypäivän että tulevaisuuden.
Venäläisten valloittaessa niemimaan 1783 sen väestö koostui noin 90-prosenttisesti Krimin tataareista. Vuoden 1865 tienoilla tataarit jäivät vähemmistöksi. Kuten normaalisti, aluksi kaupungeissa ja sitten kokonaisuudessakin. Seuraavan vuosisadan alkaessa he putosivat toiseksi suurimmaksi kansanryhmäksi venäläisten jälkeen. Vaikka Ukraina onkin maantieteellisesti lähempänä, siirtolaiset tulivat pääasiassa Venäjältä. Ensisijaisesti Krim oli sotilastukikohta ja sotilaat olivat venäläisiä. Tämän seurauksena myöskin muu siirtolaisuus oli enimmäkseen venäläistä. Neuvostoliiton syntyvuonna 1917 Krimin väestöstä 41 % oli venäläisiä, 29 % tataareja ja vain 9 % ukrainalaisia. Kansallisuuksien tilkkutäkkiä täydensivät juutalaiset, saksalaiset, kreikkalaiset, armenialaiset, bulgarialaiset, puolalaiset ja turkkilaiset, joiden kunkin osuus ylsi pyöristettynä vähintään prosenttiin.
Neuvostoliitolle Krimin merkitys oli suuri sekä symbolisessa että käytännön mielessä.
Ensimmäinen vakavasti otettava kommunistien nousu tsaaria vastaan oli sinne sijoitetun panssarilaiva Potemkinin kapina 1905, josta Sergei Eisenstein ohjasi 20 vuotta myöhemmin neuvostoaikojen kulttielokuvan. Lisäksi Krim oli sisällissodassa Venäjän valkoisen armeijan viimeisenä hallussaan pitämä tukikohta, joka kukistui vasta 16.11.1920.
Neuvostoajan alkajaisiksi Krimille perustettiin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, joka kuului Venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Virallisesti autonomisen tasavallan tarkoitus oli taata krimintataarien oikeudet, mutta kommunismille tyypilliseen tapaan todellisuus oli jälleen virallisuuden vastakohta. Toisen maailmansodan alkaessa venäläisväestön osuus oli jo tasan puolet asukasluvusta ja tataarien määrä oli pudonnut alle 20 prosentin. Sodassa saksalaiset valtasivat Krimin raskaiden taistelujen jälkeen ja luopuivat siitä vasta 1944. Takaisinvaltauksen jälkeen Krimin tataarit rahdattiin karkoitukseen enimmäkseen Uzbekistaniin, koska Stalin piti heitä poliittisesti epäluotettavina. Ei täysin aiheetta, olihan natsiarmeijassa palvellut vapaaehtoisia tataarijoukko-osastoja. Toisaalta, mitä muutakaan olisi voinut odottaa parinkymmenen vuoden päähänpotkimisen jälkeen? Karkoituksessa kuoli seuraavan kolmen vuoden aikana lähes puolet koko kansasta, mikä olisi saanut Hitlerinkin vihreäksi kateudesta tehokkudellaan – Stalinin tappotahti oli keskimäärin 18 % vuodessa siinä missä Hitler pystyi Euroopan juutalaisten kohdalla vain 14 %:iin.
Sodan jälkeen autonominen tasavalta lakkautettiin 1945 – ei tataareja, ei tarvetta tasavallalle. Vielä vuonna 1979 tataarit muodostivat alueen väestöstä alle prosentin, vaikka paluumuutto oli jo osin sallittua. Nykyään osuus on noin 12 %.
Vuonna 1954 Krimillä tapahtui taas. Niemimaa siirrettiin Venäjän alaisuudesta Ukrainalle, perusteluina ”Ukrainan maantieteellinen ja taloudellinen läheisyys”. Siirto ei paljon kenenkään olkapäitä kohautellut, vaikka tämä liike onkin syynä moneen myöhempään ongelmaan. Neuvostoliittoa pidettiin tuolloin ikuisena eikä osattu edes kuvitella, että sinänsä järkevältä vaikuttanut sisäinen järjestely osoittautuisi kymmeniä vuosia myöhemmin haitalliseksi. Kommunismille tyypilliseen tapaan todellisena siirron syynä lienee ollut jotain muuta kuin ilmoitettu, luultavimmin Ukrainan väestöllisen rakenteen muuttaminen venäläisempään suuntaan. Tämä sama ilmiö on havaittavissa minkä tahansa Venäjän ”etnisen alueen” rajoissa. Ne on tarkoituksellisesti vedetty siten, että alueen ulkopuolelle on jäänyt seutuja joissa kyseinen kansallisuus on enemmistönä ja ennen kaikkea siten, että alueen sisäpuolelle on jäänyt umpivenäläisiä alueita. Tarkoituksena on kommunismille ominainen sisältäpäin mädättäminen ja se lienee ainakin osin ollut syynä myös Krimin siirtoon Ukrainan alaisuuteen.
Pää jäi kuitenkin vetävän käteen 1991 Neuvostoliiton hajotessa. Syntyneet uudet valtiot noudattivat neuvostotasavaltojen rajoja ja hupsistakeikkaa, Ukraina sai Krimin. Niemimaan väestöstä 67 % oli venäläisiä ja vain 26 % ukrainalaisia. Eikä tilanne ole siitä liiemmin muuttunut. Venäläisten prosentuaalinen määrä on kyllä pienentynyt, mutta he ovat edelleen enemmistö. Ukrainalaistenkin osuus on aavistuksen pienempi, mikä johtuu tataarien paluumuutosta.
Todellinen ongelma oli kuitenkin Neuvostoliiton Mustanmeren laivasto, tukikohtanaan Sevastopol. Laivaston jakamisesta Venäjän ja Ukrainan välillä päästiin sopuun vasta 1995. Pari vuotta myöhemmin maat solmivat sopimuksen, jonka mukaan Venäjä sai haltuunsa laivastotukikohdan vuoteen 2017 asti, mahdollisuudella jatkaa vuokra-aikaa molempien osapuolten suostumuksella.
Kävi kuten odottaa sopi. Ukraina halusi venäläisten lähtevän (kukapa ei haluaisi) ja venäläiset eivät halunneet poistua valtaamiltaan alueilta (kuten eivät koskaan muulloinkaan). Ukrainan presidentti Viktor Justsenko ilmoitti, että vuokrasopimusta ei jatketa ja venäläisten on syytä pakata kamansa ja muuttaa omalle puolelleen Novorossijskin satamaan, jonka piti olla valmis vuoteen 2012 mennessä. Vähemmän yllättävästi Venäjä nosti Ukrainaan myytävän maakaasun hintaa ja löi välillä hanaakin pienemmälle. Ukrainan presidentin vaihduttua venäläismielisempään Viktor Janukovytsiin maat solmivat 2010 sopimuksen, joka jatkoi Sevastopolin vuokraa vuoteen 2042 asti taaten samalla kaasutoimitusten jatkuvuuden. Sopimus on kuitenkin vähintään hataralla pohjalla, koska se perustuu Ukrainan venäläismielisen osan hyväksyntään. Jos eurooppalaismyönteinen puolikas pääsee valtaan, ajat voivat hyvinkin muuttua.
Ukrainan itsensä etninen koostumus puolestaan on sellainen, että itäosissa ollaan venäläis- ja länsiosissa eurooppalaismielisiä. Ukrainan kieli on venäjän kielelle läheistä sukua ja venäläiselle helposti ymmärrettävää. Sitä puhuu äidinkielenään suurin osa länsiukrainalaisista, jopa 95 % eräissä osissa. Itäosissa maata venäjä on enemmistökieli, ukrainaa puhuu noin kolmasosa väestöstä. Länsiosa on muutenkin kansallismielisempää – jo neuvostoaikana johtajat pelkäsivät Lviviä ukrainalaisuuden keskuksena. Eihän koko länsiosa kuulunut Venäjään ennen kuin Neuvostoliitto ”pelasti” Puolan itäosan saksalaismiehitykseltä.
No niin. Pelimerkit on nyt asetettu ja on aika astua Vladimir Putinin housuihin. Putin lienee aito isänmaanystävä ja ajattelee Venäjän etua jopa yli oman etunsa, mikä on paljon se. Tämä on kuitenkin toissijaista, koska Venäjän etu nyt yleensä käy aika lailla yksiin Putinin oman edun kanssa.
Putin haluaa Venäjän säilyttävän laivastotukikohtansa Sevastopolissa nyt ja ikuisesti. Tukikohta vieraalla maalla on kuitenkin aina epävarma. Putin haluaa myös säilyttää Venäjän imperiumin vaikutusvallan rajamaissa, mutta se lienee tällä hetkellä toissijaista koska sen ajamiseen ei juuri nyt ole kättäpidempää. Sevastopolin hankkimiseen on.
Resepti on vanha kunnon "hajoita ja hallitse". Eikö olekin perin kummallista, että Krim on pysynyt suhteellisen rauhallisena verrattuna Kiovaan tai edes Ukrainan muihin osiin? Kävisikö mielessä, että Ukrainan levottomuuksia on käytetty tieten tahtoen hyväksi, ehkä jopa lietsottu? Kun Ukrainan itä- ja länsiosia repivät erilleen riidat, on huomattavasti yksinkertaisempaa perustuttaa Krimille nukkehallitus, joka "julistaa niemimaan suvereeniksi" ja vakiinnutettuaan valtansa tarvittaessa Venäjän suosiollisella avustuksella "hakeutuu Venäjän suojelukseen". Aikaa myöten Venäjä pystynee tekemään Ukrainan kanssa lehmänkaupat, jossa hylätään Itä-Ukrainan venäläismielinen väestö oman onnensa nojaan ja luvataan toimittaa maakaasua, kunhan suoritetaan "rajantarkistus" vetämällä linja Perekopinkannakselle. Krim siirtyy Venäjän yhteyteen eli ennen vuotta 1954 vallinnut hallinnollinen tilanne palautuu. Mahdollisesti pienen, nimellisen itsenäisyyden välivaiheen kautta ja todennäköisesti jonkinlaisena "autonomisena tasavaltana".
Ei pidä liiemmin hämmästyä, jos muutaman kymmenen vuoden päästä koko Ukrainan sekasotku paljastuu maskirovkaksi. Koko projektin tarkoitus on saattanut olla sellaisen tilanteen aiheuttaminen, jossa Krimin niemimaan liittäminen Venäjän yhteyteen olisi mahdollista. Kun ottaa sen kuuluisan järjen käteensä, niin onhan se nyt ilmeistä että Venäjä ei halua Sevastopolista - sankarikaupungistaan - luopua. Eikä edes halua pelkästään vuokrata sitä, vaan omistaa. Kyse on ollut vain sopivan tilaisuuden odottelusta. Kun sitten sellainen näyttää avautuvan, niin ei olisi mikään ihme, jos Venäjä olisi antanut vähän lisäpotkua levottomuuksille - onhan se Venäjän edun mukaista.
Putinin on luonnollisesti pitänyt miettiä tarkkaan ulkomaailman reaktiota. Amerikkalaisille lienee kutakuinkin yksi ja sama, onko Venäjän Mustanmeren laivasto Bosporinsalmen takana loukussa Sevastopolissa vai Novorossijskissa. Euroopan Unioni ei asiasta pidä. Se ei ylipäätään pidä siitä, että Euroopassa tapahtuu mitään sen mielen vastaista, kuten sveitsiläiset ovat äskettäin kokeneet äänestettyään, mokomat, väärin. Mutta EU on pelkkä paperitiikeri vailla uskottavaa voimankäyttömahdollisuutta. Ei parane paljon uhitella, kun häviää sotavoimassa ja uhittelun kohde tuo pirusti maakaasua. Odotettavissa paljon paperintuotantoa ja suunpieksentää ilman mitään vaikutusta.
Vaikka inhottaakin se tosiasia, että Venäjän strateginen tilanne paranee, on silti myönnettävä Venäjällä olevan suurempi oikeutus Krimiin kuin Ukrainalla. Krimillä on venäläinen enemmistö, ukrainalaiset ovat aina olleet niemimaalla pieni vähemmistö. Krim on kuulunut Venäjän osaksi aiemmin myös sisäisesti. Sen joutuminen Ukrainan yhteyteen oli neuvostoaikainen virhe, joka olisi luultavasti korjattu mikäli Neuvostoliitto olisi hajonnut hallitummin. Venäjälle Krim on jos nyt ei elintärkeä, niin hyvin merkityksellinen.
Tässä olisi Suomella ollut loistava tilaisuus, jos siihen olisi valmistauduttu huolella. Reilu kymmenen vuotta sitten tulin maininneeksi asiasta eräälle taholle, jolla olisi ollut mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin. Sanoin, että Venäjä tulee ottamaan Krimin itselleen tilaisuuden tullen. Vastaus oli, että ei nykypäivänä asioita noin hoideta, vaan neuvotellaan. Voi tuota päättäjiemme naiiviutta, josta eivät hyödy muut kuin elintasopakolaiset ja lyhytaikaisesti heillä rahaa tahkoava klusteri.
Todellisuudessa Suomi olisi voinut valmistautua tähän skenaarioon. Jos Venäjälle (=Putinille) olisi ilmestynyt viisi vuotta sitten hyvä haltiatar, joka olisi tarjonnut seuraavaa diiliä: Anna Suomelle takaisin Tarton rauhan rajat, niin saat Krimin hallintaasi, Putin olisi todennut, että Daa, pannaanko vielä Repola ja Porajärvi kaupan päälle? Muutama rajapiirikunta Karjalassa ja malmista tyhjiin louhittu käytävä Jäämerelle eivät olisi paljon painaneet strategisesti merkittävän ja asutukseltaan suuremman Krimin rinnalla, olisipa Putin saattanut suostua tyhjentämään luovutettavat alueet yhtä tyhjiksi asukkaista kuin ne saataessakin olivat. Jos Suomi olisi valmistautunut ajamaan Krimin palautuksen hyväksymistä Euroopan Unionissa, olisiko Putin ollut valmis tarkistamaan muitakin rajoja oikeudenmukaisiksi? Suomen oikeus Karjalaan, Sallaan ja Petsamoon on kuitenkin suurempi kuin Venäjän oikeus Krimiin.
Lähettänyt Jaska Brown klo 22.47
Niin, se pikantti pikkuero jossain suht merkityksettömässä pikkuasiassa jenkkien kannalta voi olla se, että luetaanko Suomi Venäjän vai lännen etupiiriin....
Tvälups
Ylipäällikkö
Ukrainan viranomaiset: sotilasjoukkoja vastaan suunnitellaan iskua
is: 1.3.2014 1:03
UKRAINA Ukrainan puolustusministeriön mukaan maan sotilasjoukkoja vastaan suunnitellaan iskua.
Uutistoimisto Reutersin mukaan radikaalit joukot suunnittelevat riistävänsä aseet Ukrainan sotilasjoukoilta Krimin niemimaalla varhain tänä aamuna.
Operaation suunnittelijoista ei ole tarkkaa tietoa.
Puolustusministeriö varoittaa, että maan armeija vastaa mahdolliseen iskuun.
STT-Reuters
is: 1.3.2014 1:03
UKRAINA Ukrainan puolustusministeriön mukaan maan sotilasjoukkoja vastaan suunnitellaan iskua.
Uutistoimisto Reutersin mukaan radikaalit joukot suunnittelevat riistävänsä aseet Ukrainan sotilasjoukoilta Krimin niemimaalla varhain tänä aamuna.
Operaation suunnittelijoista ei ole tarkkaa tietoa.
Puolustusministeriö varoittaa, että maan armeija vastaa mahdolliseen iskuun.
STT-Reuters
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 1.3.2014 klo 1:00
Ukrainan virkaatekevä presidentti: Venäjän toimet kuin ennen Georgian sotaa
Oleksandr Turtšinov vaatii Putinia lopettamaan provokaatiot. Presidentin edustajan mukaan Venäjä on lennättänyt Krimin niemimaalle lähes 2 000 sotilasta.
Tunnistamattomia aseistautuneita miehiä Simferopolissa, Krimin niemimaalla 28. helmikuuta. Kuva: Epa / /Maxim Shipenikov
Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšinov vaatii Putinia lopettamaan provokaatiot Krimin niemimaalla. Turtšinovin mukaan Venäjä toimii samalla tavalla kuin ennen Georgian sotaa.
– Lietsottuaan sotilaallisen konfliktin, he ryhtyivät ottamaan alueita haltuunsa, Turtšinov sanoi televisiossa viitaten vuonna 2008 käytyyn Georgian sotaan.
Ukrainan presidentin edustaja Krimillä väitti perjantai-iltana, että Venäjä on lennättänyt Krimin niemimaalle lähes 2 000 sotilasta. Simferopolin lähellä sijaitsevaan lentotukikohtaan laskeutui edustajan mukaan 13 venäläistä kuljetuskonetta, joista jokaisessa oli 150 sotilasta.
Lähteet:
Reuters, AP, AFP
Ukrainan virkaatekevä presidentti: Venäjän toimet kuin ennen Georgian sotaa
Oleksandr Turtšinov vaatii Putinia lopettamaan provokaatiot. Presidentin edustajan mukaan Venäjä on lennättänyt Krimin niemimaalle lähes 2 000 sotilasta.
Tunnistamattomia aseistautuneita miehiä Simferopolissa, Krimin niemimaalla 28. helmikuuta. Kuva: Epa / /Maxim Shipenikov
Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšinov vaatii Putinia lopettamaan provokaatiot Krimin niemimaalla. Turtšinovin mukaan Venäjä toimii samalla tavalla kuin ennen Georgian sotaa.
– Lietsottuaan sotilaallisen konfliktin, he ryhtyivät ottamaan alueita haltuunsa, Turtšinov sanoi televisiossa viitaten vuonna 2008 käytyyn Georgian sotaan.
Ukrainan presidentin edustaja Krimillä väitti perjantai-iltana, että Venäjä on lennättänyt Krimin niemimaalle lähes 2 000 sotilasta. Simferopolin lähellä sijaitsevaan lentotukikohtaan laskeutui edustajan mukaan 13 venäläistä kuljetuskonetta, joista jokaisessa oli 150 sotilasta.
Lähteet:
Reuters, AP, AFP
Koko pätkä
10:01 Paikkeilla älykänny. Ei ole tietoliikenne kaatunut ainakaan krimin sisäpuolella.Eikä sähköt.
Mutta pitää sanoa, että helposti kaatui tuo hallintorakennus pieneen hyökkäykseen erikoisjoukkojen puolelta.
Viimeksi muokattu:
Tvälups
Ylipäällikkö
Joutuuko Suomi osalliseksi Ukrainan kriisiin?
Krim on Venäjälle äärimmäisen tärkeä, koska Sevastopol on maan Mustanmeren laivaston tukikohta. Ukraina on varoittanut Venäjää liikuttamasta Sevastopolin joukkoja tukikohdan ulkopuolella.
is: 1.3.2014 4:07
KONFLIKTI Jos Krimin tilanne kärjistyy sotatoimiksi, se vaikuttaisi lopulta myös Suomen ja Venäjän suhteisiin.
Venäjän sotilaallinen puuttuminen tilanteeseen on pahin mahdollinen lopputulos, joka Ukrainassa saatetaan nähdä.
Venäjällä on vahva mielenkiinto Ukrainan ja etenkin Krimin niemimaalla sijaitsevan Sevastopolin laivastotukikohdan tilannetta kohtaan, ja kriisi saattaa kärjistyä lumipalloefektin tavoin, jos tarpeeksi monta asiaa menee vikaan. Silloin seuraukset saattavat ulottua Suomeen asti.
Yhdysvallat ja EU-maat ovat varoittaneet Venäjää puuttumasta Ukrainan sisäisiin asioihin. Muun muassa USA:n ulkoministeri
John Kerry totesi torstaina, että sotatoimet Ukrainaa vastaan olisivat vakava virhe.
- Olemme huolissamme Krimin tilanteesta. Tärkein asia on välttää Ukrainan hajoaminen, sanoi puolestaan Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen.
Venäjä aloitti keskiviikkona massiiviset asevoimien harjoitukset Ukrainan ja Suomenkin rajoille ulottuvalla Venäjän läntisen sotilaspiirin alueella. Eilen maan hävittäjät tekivät partiolentoja Ukrainan rajoilla. Venäjä väitti, etteivät sen asevoimien valmiusharjoitukset liity Ukrainan myllerryksiin, mutta lännessä tilannetta seurattiin epäluuloisena.
Talouspakotteita Venäjälle - Suomi mukaan
Valtiotieteiden tohtori Pekka Sutelan mukaan länsi joutuu reagoimaan, jos Venäjä puuttuu aseellisesti itsenäisen naapurivaltionsa asioihin. Se todennäköisesti tarkoittaisi Venäjälle suunnattuja talouspakotteita.
- Jos talouspakotteita tulee, ne tietysti iskevät myös niihin maihin, joilla on taloudellista tekemistä Venäjän kanssa - esimerkiksi Suomeen, Sutela sanoo.
Venäjä on Suomen toiseksi tärkein ja kasvava vientikohde. Kaksi vuotta sitten Venäjän-viennin arvo oli 5,7 miljardia euroa.
Tuonnin osalta talouspakotteet vaikuttaisivat myös maakaasun tuontiin.
- Kaasuvarastoja meillä ei ole, mutta putkissa kaasua on, ja sen riittävyys riippuu siitä, kuinka sen käyttöä säännösteltäisiin. Periaatteessa sen pitäisi riittää niin kauan, että isot kaasun käyttäjät siirtyvät käyttämään jotakin muuta.
Sotilaallisen valmiuden nosto rajoilla
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan itänaapurin osallistuminen aseelliseen selkkaukseen voisi tarkoittaa äkkiherätystä Suomenkin rajoilla.
- Jos Venäjä päättäisi puuttua aseellisesti Ukrainan tilanteeseen, olisi tilanne Suomen kannalta pitkälti samanlainen kuin Georgian sodan aikana. Kriisin eskaloituminen on tällaisissa tilanteissa aina vaarana. Silloin Suomen olisi harkittava valmiuden nostamista, Niinistö lausui IS:lle sähköpostitse.
- Yleisesti ottaen näinä aikoina on sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen entistä tärkeämpää huolehtia omasta uskottavasta puolustuskyvystään: yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta, Niinistö sanoo.
KUVA: DAVID MDZINARISHVILI
Venäläiset mielenosoittajat heiluttelivat maan lippua Krimin Simferopolissa.
Poliittiset suhteet jääkaudelle
Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto -ohjelman johtaja Arkady Moshes lukee Venäjän käytöksestä, että se ei nyt pelkää lännen reaktioita.
- Suhteet länteen? Äh, voivatko ne edes mennä huonommiksi? Pelissä on paljon diplomaattista retoriikkaa, mutta en usko, että kukaan lännessä sanoisi Venäjä-suhteita hyviksi tai edes lupaaviksi. Taloudellisesti ne ovat hyvät, mutta poliittisesti huonot, Moshes sanoo.
- Tilanne on kylmä, mutta Venäjä ei pelkää länttä. Se ei odota lännen tekevän itsensä kannalta mitään erityisen haitallista. Länsi ei tehnyt mitään Georgiankaan sodan jälkeen.
EU:ta on arvosteltu vähäisestä vuoropuhelusta Venäjän kanssa Ukrainan kriisin aikana.
- Ei pidä paikkansa, ettei yhteyksiä ole. Niitä on päivittäin. EU jatkaa ponnistelujaan kriisin ratkaisemiseksi, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja torstaina.
- Kukaan ei halua synnyttää Eurooppaan jakolinjoja.
Suomen ja Venäjän suhteita on yleisesti luonnehdittu hyviksi, mutta nekin saattavat kärsiä, jos Suomi EU:n jäsenenä joutuu Venäjän kanssa vastakkain. Tuomioja tosin vakuutti Suomen olevan aktiivinen molempiin suuntiin.
- Pidämme koko ajan kahdenvälisiä yhteyksiä kaikkiin toimijoihin.
Venäjä kärsisi itsekin pahoin
Venäjän kannalta aseellisen selkkauksen ja talouspakotteiden pitkittyminen iskisi ennen pitkään omaan nilkkaan. Maan kokonaisviennistä yli puolet on perinteisesti mennyt EU-maihin ja sen vientitulot romahtaisivat. Venäjää koskevat vientirajoitukset koskisivat ennen kaikkea elintarvikkeita, joista maahan tuodaan noin kolmannes.
- Sekin iskisi tavallisiin venäläisiin, sanoo Sutela.
Talous on yksi keskeisistä syistä, miksi Venäjä pidättäytynee puuttumasta Ukrainan tilanteeseen.
- Mutta tämä on prosessi, jota ei kontrolloi Venäjä eivätkä länsimaat tai edes Kiova. Siinä mielessä mitä hyvänsä saattaa tapahtua. Jos oikein huonosti käy, tämä on prosessi, jota ei kontrolloi kukaan, Sutela sanoo.
Krim on Venäjälle äärimmäisen tärkeä, koska Sevastopol on maan Mustanmeren laivaston tukikohta. Ukraina on varoittanut Venäjää liikuttamasta Sevastopolin joukkoja tukikohdan ulkopuolella.
is: 1.3.2014 4:07
KONFLIKTI Jos Krimin tilanne kärjistyy sotatoimiksi, se vaikuttaisi lopulta myös Suomen ja Venäjän suhteisiin.
Venäjän sotilaallinen puuttuminen tilanteeseen on pahin mahdollinen lopputulos, joka Ukrainassa saatetaan nähdä.
Venäjällä on vahva mielenkiinto Ukrainan ja etenkin Krimin niemimaalla sijaitsevan Sevastopolin laivastotukikohdan tilannetta kohtaan, ja kriisi saattaa kärjistyä lumipalloefektin tavoin, jos tarpeeksi monta asiaa menee vikaan. Silloin seuraukset saattavat ulottua Suomeen asti.
Yhdysvallat ja EU-maat ovat varoittaneet Venäjää puuttumasta Ukrainan sisäisiin asioihin. Muun muassa USA:n ulkoministeri
John Kerry totesi torstaina, että sotatoimet Ukrainaa vastaan olisivat vakava virhe.
- Olemme huolissamme Krimin tilanteesta. Tärkein asia on välttää Ukrainan hajoaminen, sanoi puolestaan Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen.
Venäjä aloitti keskiviikkona massiiviset asevoimien harjoitukset Ukrainan ja Suomenkin rajoille ulottuvalla Venäjän läntisen sotilaspiirin alueella. Eilen maan hävittäjät tekivät partiolentoja Ukrainan rajoilla. Venäjä väitti, etteivät sen asevoimien valmiusharjoitukset liity Ukrainan myllerryksiin, mutta lännessä tilannetta seurattiin epäluuloisena.
Talouspakotteita Venäjälle - Suomi mukaan
Valtiotieteiden tohtori Pekka Sutelan mukaan länsi joutuu reagoimaan, jos Venäjä puuttuu aseellisesti itsenäisen naapurivaltionsa asioihin. Se todennäköisesti tarkoittaisi Venäjälle suunnattuja talouspakotteita.
- Jos talouspakotteita tulee, ne tietysti iskevät myös niihin maihin, joilla on taloudellista tekemistä Venäjän kanssa - esimerkiksi Suomeen, Sutela sanoo.
Venäjä on Suomen toiseksi tärkein ja kasvava vientikohde. Kaksi vuotta sitten Venäjän-viennin arvo oli 5,7 miljardia euroa.
Tuonnin osalta talouspakotteet vaikuttaisivat myös maakaasun tuontiin.
- Kaasuvarastoja meillä ei ole, mutta putkissa kaasua on, ja sen riittävyys riippuu siitä, kuinka sen käyttöä säännösteltäisiin. Periaatteessa sen pitäisi riittää niin kauan, että isot kaasun käyttäjät siirtyvät käyttämään jotakin muuta.
Sotilaallisen valmiuden nosto rajoilla
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan itänaapurin osallistuminen aseelliseen selkkaukseen voisi tarkoittaa äkkiherätystä Suomenkin rajoilla.
- Jos Venäjä päättäisi puuttua aseellisesti Ukrainan tilanteeseen, olisi tilanne Suomen kannalta pitkälti samanlainen kuin Georgian sodan aikana. Kriisin eskaloituminen on tällaisissa tilanteissa aina vaarana. Silloin Suomen olisi harkittava valmiuden nostamista, Niinistö lausui IS:lle sähköpostitse.
- Yleisesti ottaen näinä aikoina on sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen entistä tärkeämpää huolehtia omasta uskottavasta puolustuskyvystään: yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta, Niinistö sanoo.
KUVA: DAVID MDZINARISHVILI
Venäläiset mielenosoittajat heiluttelivat maan lippua Krimin Simferopolissa.
Poliittiset suhteet jääkaudelle
Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto -ohjelman johtaja Arkady Moshes lukee Venäjän käytöksestä, että se ei nyt pelkää lännen reaktioita.
- Suhteet länteen? Äh, voivatko ne edes mennä huonommiksi? Pelissä on paljon diplomaattista retoriikkaa, mutta en usko, että kukaan lännessä sanoisi Venäjä-suhteita hyviksi tai edes lupaaviksi. Taloudellisesti ne ovat hyvät, mutta poliittisesti huonot, Moshes sanoo.
- Tilanne on kylmä, mutta Venäjä ei pelkää länttä. Se ei odota lännen tekevän itsensä kannalta mitään erityisen haitallista. Länsi ei tehnyt mitään Georgiankaan sodan jälkeen.
EU:ta on arvosteltu vähäisestä vuoropuhelusta Venäjän kanssa Ukrainan kriisin aikana.
- Ei pidä paikkansa, ettei yhteyksiä ole. Niitä on päivittäin. EU jatkaa ponnistelujaan kriisin ratkaisemiseksi, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja torstaina.
- Kukaan ei halua synnyttää Eurooppaan jakolinjoja.
Suomen ja Venäjän suhteita on yleisesti luonnehdittu hyviksi, mutta nekin saattavat kärsiä, jos Suomi EU:n jäsenenä joutuu Venäjän kanssa vastakkain. Tuomioja tosin vakuutti Suomen olevan aktiivinen molempiin suuntiin.
- Pidämme koko ajan kahdenvälisiä yhteyksiä kaikkiin toimijoihin.
Venäjä kärsisi itsekin pahoin
Venäjän kannalta aseellisen selkkauksen ja talouspakotteiden pitkittyminen iskisi ennen pitkään omaan nilkkaan. Maan kokonaisviennistä yli puolet on perinteisesti mennyt EU-maihin ja sen vientitulot romahtaisivat. Venäjää koskevat vientirajoitukset koskisivat ennen kaikkea elintarvikkeita, joista maahan tuodaan noin kolmannes.
- Sekin iskisi tavallisiin venäläisiin, sanoo Sutela.
Talous on yksi keskeisistä syistä, miksi Venäjä pidättäytynee puuttumasta Ukrainan tilanteeseen.
- Mutta tämä on prosessi, jota ei kontrolloi Venäjä eivätkä länsimaat tai edes Kiova. Siinä mielessä mitä hyvänsä saattaa tapahtua. Jos oikein huonosti käy, tämä on prosessi, jota ei kontrolloi kukaan, Sutela sanoo.
USA lisää Venäjään kohdistuvaa tiedustelua Ukrainan kriisin takia...
http://edition.cnn.com/2014/02/28/politics/ukraine-u-s-intelligence/index.html#disqus_thread
Toivottavasti niistä NSA:n vehkeistä on kerrankin jotain hyötyä...
Aika osuva ensimmäinen kommentti uutisen kommenttiosiossa:
http://edition.cnn.com/2014/02/28/politics/ukraine-u-s-intelligence/index.html#disqus_thread
Toivottavasti niistä NSA:n vehkeistä on kerrankin jotain hyötyä...
Aika osuva ensimmäinen kommentti uutisen kommenttiosiossa: