Tvälups
Ylipäällikkö
yle 1.3.2014 klo 11:59
Gazprom: Ukrainalla valtava kaasuvelka
Venäläisyhtiö uhkaa, että Ukraina menettää kaasun alennetun hinnan, jos velkaa ei makseta.
Työntekijä huolehtimassa laitteistosta Gazpromin kaasunmittausasemalla Sudzhassa, Venäjällä, aivan Ukrainan rajan tuntumassa. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Ukraina on velkaa yli 1,5 miljardia dollaria Venäjältä ostamastaan maakaasusta, sanoo venäläinen kaasuyhtiö Gazprom. Asiasta kertoo uutistoimisto RIA-Novosti.
Velkaa on noin 1,55 miljardia. Ukraina on pyytänyt jatkoaikaa velan maksamiselle huhtikuun puoliväliin saakka.
Gazprom uhkaa, että velanmaksun myöhästyminen saattaa merkitä, ettei Ukraina saa jatkossa kaasua alennettuun hintaan. Venäjä ja Ukraina sopivat kaasun hinnasta joulukuussa.
Gazpromin mukaan sen välit Ukrainaan ovat hyvät ja kaasun transit-välitys toimii, mutta valtavaksi paisunut velka on maksettava.
yle 1.3.2014 klo 11:48
Soini: Jos Ukrainaa autetaan, avun pitää olla lainapainotteista
EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat lupailleet taloudellista apua Ukrainalle, jonka kassa on tyhjentynyt. Tilannetta Ukrainassa Soini kuvailee vakavaksi ja huolestuttavaksi, josta ei ole helppoa ulospääsyä.
Timo Soini Ykkösaamussa. Kuva: Yle
Jos poliittiseen kriisiin ajautunutta Ukrainaa autetaan taloudellisesti, avun pitää olla lainapainotteista, perussuomalaisten puheenjohtaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini sanoo.
EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat lupailleet taloudellista apua Ukrainalle, jonka kassa on tyhjentynyt.
– Niin tämä tuntuu joskus suomalaisista veronmaksajasta oudolta: täällä tehdään leikkauslistoja, mutta samalla tuetaan pankkeja muualla. Täytyy olla varovainen ja mennä IMF edellä - siinä Suomi on mukana. Mutta apu EU:lta, se on eri asia, Soini kommentoi TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.
– Ensin avustetaan saamalla aikaan rauhan tila. Talousapu ei ole pääsääntöisesti muiden maiden veronmaksajien kontolla, Soini jatkoi.
Tilannetta Ukrainassa Soini kuvailee vakavaksi ja huolestuttavaksi, josta ei ole helppoa ulospääsyä.
– Ensiksi pitää vakauttaa tilanne, jottei aseellisia yhteenottoja synny. Myös Venäjän ja Yhdysvaltojen pitää puhua enemmän. (Tilanteen) ratkaisu on ukrainalaisten itsensä käsissä.
yle 1.3.2014 klo 9:53
Tutkija: Krimillä käydään hyvin vaarallista hermopeliä
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik arvioi Ylen aamu-tv:ssä lauantaina, että keskeistä tulenarassa tilanteessa on se, ettei Ukrainan johto provosoidu. Krimin niemimaan tilanteen kärjistymistä Ukrainan sisällisodaksi tutkija ei pidä todennäköisenä.
Tutkija Kristi Raik vieraili Ylen Aamu-tv:ssä lauantaina. Kuva: Yle
Krimin niemimaalla käydään parhaillaan hyvin vaarallista hermopeliä, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik arvioi Ylen aamu-tv:ssä lauantaina. Raikin mukaan keskeistä tulenarassa tilanteessa on se, ettei Ukrainan johto provosoidu.
– Täytyy toivoa, ettei Ukrainan johto provosoidu kun provosoidaan. Täytyy toivoa, että Ukrainan johdolla on malttia ja etteivät äärikansalliset ryhmät lähde toimimaan (Krimillä).
Toistaiseksi ei ole täyttä varmuutta, keitä Krimin niemimaan sotilasjoukot ovat.
– Sitä ei voi sulkea pois, että he ovat paikallisia venäläisiä. Mutta organisoituminen ja varustetaso viittaavat siihen, että joukoilla on ulkopuolista tukea. Ulkopuoliseen tukeen on vain yksi vaihtoehto: Venäjä, Raik sanoi.
Raik kuvailee Krimin niemimaata on hyvin poikkeukselliseksi alueeksi Ukrainassa. Venäläisiä väestöstä on noin 60 prosenttia, eikä tällä joukolla ole ukrainalaista identiteettiä samaan tapaan kuin Ukrainan itäosan venäläisillä.
Vaikka Krimin niemimaalla on epäluuloa Ukrainan johtoa kohtaan, Raik ei silti pidä todennäköisenä, että alue haluaisi liittyä Venäjään.
– Siitäkin on venäläiskeskusteluissa puhuttu, mutten pidä kovin todennäköisenä. Krimin niemimaalla on puhuttu myös siitä, että vahvistettaisiin Krimin autonomiaa osana Ukrainaa.
Vallitsevassa hermopelissä Venäjän tärkein viesti on Raikin näkemyksen mukaan se, että Venäjä on alueellinen suurvalta, joka on valmis puolustamaan kansallisia intressejään voimatoiminkin. Sotilaallinen toiminta tässä tilanteessa olisi kuitenkin vaarallista.
– Jos Krimillä lähdetään käyttämään aseellista voimaa, se voi levitä muualle Ukrainaan, jolloin kävisi huonosti.
Krimin niemimaan tilanteeseen oman lisänsä tuo alueen tataarivähemmistö, joka vastustaa Venäjän kasvavaa valtaa Krimillä.
Krimin tilanteen kärjistymistä Ukrainan sisällisodaksi Raik ei kuitenkaan pidä todennäköisenä.
– En pidä sitä kovin todennäköisenä. Uskon, että Venäjä haluaa vain tehdä selväksi, että se on alueellinen suurvalta.
Ukrainan syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovitšin paluuta Raik pitää mahdottomana.
– En usko, että Venäjä näkee mahdollisuuden, että Janukovitš palaisi presidentiksi. Hänen tukensa on romahtanut myös omien keskuudessa Ukrainassa.
Gazprom: Ukrainalla valtava kaasuvelka
Venäläisyhtiö uhkaa, että Ukraina menettää kaasun alennetun hinnan, jos velkaa ei makseta.
Työntekijä huolehtimassa laitteistosta Gazpromin kaasunmittausasemalla Sudzhassa, Venäjällä, aivan Ukrainan rajan tuntumassa. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Ukraina on velkaa yli 1,5 miljardia dollaria Venäjältä ostamastaan maakaasusta, sanoo venäläinen kaasuyhtiö Gazprom. Asiasta kertoo uutistoimisto RIA-Novosti.
Velkaa on noin 1,55 miljardia. Ukraina on pyytänyt jatkoaikaa velan maksamiselle huhtikuun puoliväliin saakka.
Gazprom uhkaa, että velanmaksun myöhästyminen saattaa merkitä, ettei Ukraina saa jatkossa kaasua alennettuun hintaan. Venäjä ja Ukraina sopivat kaasun hinnasta joulukuussa.
Gazpromin mukaan sen välit Ukrainaan ovat hyvät ja kaasun transit-välitys toimii, mutta valtavaksi paisunut velka on maksettava.
yle 1.3.2014 klo 11:48
Soini: Jos Ukrainaa autetaan, avun pitää olla lainapainotteista
EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat lupailleet taloudellista apua Ukrainalle, jonka kassa on tyhjentynyt. Tilannetta Ukrainassa Soini kuvailee vakavaksi ja huolestuttavaksi, josta ei ole helppoa ulospääsyä.
Timo Soini Ykkösaamussa. Kuva: Yle
Jos poliittiseen kriisiin ajautunutta Ukrainaa autetaan taloudellisesti, avun pitää olla lainapainotteista, perussuomalaisten puheenjohtaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini sanoo.
EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat lupailleet taloudellista apua Ukrainalle, jonka kassa on tyhjentynyt.
– Niin tämä tuntuu joskus suomalaisista veronmaksajasta oudolta: täällä tehdään leikkauslistoja, mutta samalla tuetaan pankkeja muualla. Täytyy olla varovainen ja mennä IMF edellä - siinä Suomi on mukana. Mutta apu EU:lta, se on eri asia, Soini kommentoi TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.
– Ensin avustetaan saamalla aikaan rauhan tila. Talousapu ei ole pääsääntöisesti muiden maiden veronmaksajien kontolla, Soini jatkoi.
Tilannetta Ukrainassa Soini kuvailee vakavaksi ja huolestuttavaksi, josta ei ole helppoa ulospääsyä.
– Ensiksi pitää vakauttaa tilanne, jottei aseellisia yhteenottoja synny. Myös Venäjän ja Yhdysvaltojen pitää puhua enemmän. (Tilanteen) ratkaisu on ukrainalaisten itsensä käsissä.
yle 1.3.2014 klo 9:53
Tutkija: Krimillä käydään hyvin vaarallista hermopeliä
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik arvioi Ylen aamu-tv:ssä lauantaina, että keskeistä tulenarassa tilanteessa on se, ettei Ukrainan johto provosoidu. Krimin niemimaan tilanteen kärjistymistä Ukrainan sisällisodaksi tutkija ei pidä todennäköisenä.
Tutkija Kristi Raik vieraili Ylen Aamu-tv:ssä lauantaina. Kuva: Yle
Krimin niemimaalla käydään parhaillaan hyvin vaarallista hermopeliä, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik arvioi Ylen aamu-tv:ssä lauantaina. Raikin mukaan keskeistä tulenarassa tilanteessa on se, ettei Ukrainan johto provosoidu.
– Täytyy toivoa, ettei Ukrainan johto provosoidu kun provosoidaan. Täytyy toivoa, että Ukrainan johdolla on malttia ja etteivät äärikansalliset ryhmät lähde toimimaan (Krimillä).
Toistaiseksi ei ole täyttä varmuutta, keitä Krimin niemimaan sotilasjoukot ovat.
– Sitä ei voi sulkea pois, että he ovat paikallisia venäläisiä. Mutta organisoituminen ja varustetaso viittaavat siihen, että joukoilla on ulkopuolista tukea. Ulkopuoliseen tukeen on vain yksi vaihtoehto: Venäjä, Raik sanoi.
Raik kuvailee Krimin niemimaata on hyvin poikkeukselliseksi alueeksi Ukrainassa. Venäläisiä väestöstä on noin 60 prosenttia, eikä tällä joukolla ole ukrainalaista identiteettiä samaan tapaan kuin Ukrainan itäosan venäläisillä.
Vaikka Krimin niemimaalla on epäluuloa Ukrainan johtoa kohtaan, Raik ei silti pidä todennäköisenä, että alue haluaisi liittyä Venäjään.
– Siitäkin on venäläiskeskusteluissa puhuttu, mutten pidä kovin todennäköisenä. Krimin niemimaalla on puhuttu myös siitä, että vahvistettaisiin Krimin autonomiaa osana Ukrainaa.
Vallitsevassa hermopelissä Venäjän tärkein viesti on Raikin näkemyksen mukaan se, että Venäjä on alueellinen suurvalta, joka on valmis puolustamaan kansallisia intressejään voimatoiminkin. Sotilaallinen toiminta tässä tilanteessa olisi kuitenkin vaarallista.
– Jos Krimillä lähdetään käyttämään aseellista voimaa, se voi levitä muualle Ukrainaan, jolloin kävisi huonosti.
Krimin niemimaan tilanteeseen oman lisänsä tuo alueen tataarivähemmistö, joka vastustaa Venäjän kasvavaa valtaa Krimillä.
Krimin tilanteen kärjistymistä Ukrainan sisällisodaksi Raik ei kuitenkaan pidä todennäköisenä.
– En pidä sitä kovin todennäköisenä. Uskon, että Venäjä haluaa vain tehdä selväksi, että se on alueellinen suurvalta.
Ukrainan syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovitšin paluuta Raik pitää mahdottomana.
– En usko, että Venäjä näkee mahdollisuuden, että Janukovitš palaisi presidentiksi. Hänen tukensa on romahtanut myös omien keskuudessa Ukrainassa.
