Ihannetilanne on että EU federalismi haudataan, Pohjoismaat ja Baltia syventävät poliittista ja sotillaallista yhteistyötä, yleinen asevelvollisuus palaa koko alueelle, yhteisiä kalustoprojekteja kiihdytetään ja aseistetaan koko alue osittain USA:n tuella
Ukrainan konflikti/sota
Ihannetilanne on että EU federalismi haudataan, Pohjoismaat ja Baltia syventävät poliittista ja sotillaallista yhteistyötä, yleinen asevelvollisuus palaa koko alueelle, yhteisiä kalustoprojekteja kiihdytetään ja aseistetaan koko alue osittain USA:n tuella
BarrelNut
Kenraali
Kolmikantasopimus USA:n, Venäjän ja Ukrainan kera viimeksi tarkistettu 2009:
http://www.kyivpost.com/content/ukr...ion-agency-usa-russia-confirm-guar-54421.html
In a joint statement on Dec. 4, the presidents of the United States and Russia, Barak Obama and Dmitrij Medvedev, confirmed the guarantees of security to Ukraine, Kazakhstan and Belarus given on the heels of these countries’ consent in 1994 to give up their nuclear weapons. “Russia and the United States welcome the commitment of Belarus, Kazakhstan and Ukraine to their non-nuclear status,” the statement runs. The guarantees of security as confirmed by the 1994 Budapest memorandum, will be valid after Dec. 4, 2009 when the Treaty on strategic offensive weapons expires
Hmm, koskee kohta koko Ukrainaa?
HS tänään:
Venäjän presidentti Vladimir Putin pyysi lauantai-iltana Venäjän parlamentin ylähuoneelta eli liittoneuvostolta valtuutusta sotilaallisiin toimiin Ukrainassa. Putin vetosi esityksessään Venäjän perustuslakiin.
Putinin pyynnössä ei mainittu sanallakaan Krimin niemimaata, jossa tilanne on viime päivinä kärjistynyt, vaan pyyntö koski ”Ukrainan aluetta”.
Liittoneuvosto puolestaan totesi vastauksessaan, että ”levottomuudet aiheuttavat todellisen verenvuodatuksen uhan itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa ja humanitaarisen katastrofin koko maassa”.
Tvälups
Ylipäällikkö
Niin?
Kuullostaa Putinin märältä unelta.
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 1.3.2014 klo 17:26
Venäjä parlamentin ylähuone hyväksyi voimatoimet Ukrainassa
Presidentti Vladimir Putin on saanut luvan käyttää Ukrainassa olevia asevoimia.
Aseistettu mies vartioi hallintorakennusta Simferopolissa, Krimillä. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia. Putin pyysi parlamentin ylähuoneelta lupaa käyttää Ukrainassa olevia asevoimia suojellakseen Venäjän laivastotukikohtaa ja maan kansalaisia.
Venäjän parlamentin alahuone pyysi aikaisemmin lauantaina Putinia käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja suojellakseen Krimillä olevia Venäjän kansalaisia. Parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko puolestaan ilmoitti, että rajoitetun joukko-osaston lähettäminen Krimille on mahdollista.
Lähteet:
Reuters, AFP
yle 1.3.2014 klo 17:17
Tutkija: "Venäjä voi voittaa Krimin, mutta hävitä Ukrainan"
Venäjän presidentti Vladimir Putin on pyytänyt parlamentin ylähuoneelta lupaa sotilaalliseen voimankäyttöön Ukrainassa. Putin perustelee pyyntöä Venäjän laivastotukikohdan ja maan kansalaisten suojelemisella.
Venäjä kulkee kiihtyvää vauhtia kohti avointa aseellista konfliktia Ukrainan kanssa. Presidentti Vladimir Putin on lauantaina pyytänyt parlamentin ylähuoneelta lupaa sotilaalliseen voimankäyttöön Ukrainassa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes huomauttaa, että Venäjän joukot ovat jo osa konfliktia Krimin niemimaalla.
– Tämä on kauheaa. On selvää, että ei ole enää ollut mahdollista kieltää, että Venäjän joukot ovat jo liikkeellä Krimin niemimaalla. Ne ovat osa kriisiä. Siinä mielessä tilanteesta on tulossa läpinäkyvämpi ja siitä pitäisi pystyä keskustelemaan selkeämmin, Arkady Moshes arvioi.
Ukrainan mukaan Venäjä on tuonut maahan 6 000 sotilasta.
"Venäjän tavoitetta vaikea ymmärtää"
Ohjelmajohtaja Arkady Moshes pitää todennäköisenä, että parlamentin ylähuone hyväksyy voimankäytön. Hän huomauttaa, että kriisi laajenee uskomattoman nopeasti ja ihmettelee, mitä Venäjä tavoittelee.
– On hyvin vaikea ymmärtää, mikä Venäjän tavoite on tällä käytöksellä. Yksi mahdollisuus on, että Krimin niemimaa halutaan irrottaa Ukrainasta. Se on hyvin vaarallista, sillä siitä seuraisi syvä sisäinen epätasapaino Krimillä.
– Jos tavoitteena on vaikutusvallan lisääminen suhteessa Ukrainan hallitukseen, sekin on vaarallista. Lopulta Venäjä voi voittaa Krimin niemimaan, mutta hävitä Ukrainan. En pidä sitä hyvänä kenellekään, Arkady Moshes huomauttaa.
"Pidin Venäjää järkevänä toimijana"
Arkady Moshes ei aiemmin ole uskonut Venäjän sotilaalliseen väliintuloon Ukrainassa. Nyt hän pitää sitä vain ajankysymyksenä.
– En uskonut sotilaalliseen väliintuloon, koska pidin Venäjää järkevänä toimijana. Riskit ovat hyvin suuria, riskit Venäjälle ovat hyvin suuria. En voi nähdä selvästi, mitä Venäjä hyötyy tästä tai mitä Krimin niemimaa hyötyy tästä. Abhasiasta ei ole tullut vauras alue.
Venäjä miehitti Abhasian ja Etelä-Ossetian Georgian sodan jälkeen vuonna 2008. Krimin niemimaa on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Abhasia tai Etelä-Ossetia, ja sen väestö on jakautunut eri ryhmiin. Hieman yli puolet on venäläistaustaisia, noin viidennes on tataareja ja loput ukrainalaisia.
Moshesin mukaan muslimiuskoisia tataareja on noin 200 000, ja he ovat perinteisesti suhtautuneet Venäjään epäluuloisesti.
– Voimme odottaa heiltä mitä tahansa. Ei ole järkeä provosoida heitä. Nyt heitä provosoidaan, Moshes sanoo.
Venäjä parlamentin ylähuone hyväksyi voimatoimet Ukrainassa
Presidentti Vladimir Putin on saanut luvan käyttää Ukrainassa olevia asevoimia.
Aseistettu mies vartioi hallintorakennusta Simferopolissa, Krimillä. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia. Putin pyysi parlamentin ylähuoneelta lupaa käyttää Ukrainassa olevia asevoimia suojellakseen Venäjän laivastotukikohtaa ja maan kansalaisia.
Venäjän parlamentin alahuone pyysi aikaisemmin lauantaina Putinia käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja suojellakseen Krimillä olevia Venäjän kansalaisia. Parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko puolestaan ilmoitti, että rajoitetun joukko-osaston lähettäminen Krimille on mahdollista.
Lähteet:
Reuters, AFP
yle 1.3.2014 klo 17:17
Tutkija: "Venäjä voi voittaa Krimin, mutta hävitä Ukrainan"
Venäjän presidentti Vladimir Putin on pyytänyt parlamentin ylähuoneelta lupaa sotilaalliseen voimankäyttöön Ukrainassa. Putin perustelee pyyntöä Venäjän laivastotukikohdan ja maan kansalaisten suojelemisella.
Venäjä kulkee kiihtyvää vauhtia kohti avointa aseellista konfliktia Ukrainan kanssa. Presidentti Vladimir Putin on lauantaina pyytänyt parlamentin ylähuoneelta lupaa sotilaalliseen voimankäyttöön Ukrainassa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes huomauttaa, että Venäjän joukot ovat jo osa konfliktia Krimin niemimaalla.
– Tämä on kauheaa. On selvää, että ei ole enää ollut mahdollista kieltää, että Venäjän joukot ovat jo liikkeellä Krimin niemimaalla. Ne ovat osa kriisiä. Siinä mielessä tilanteesta on tulossa läpinäkyvämpi ja siitä pitäisi pystyä keskustelemaan selkeämmin, Arkady Moshes arvioi.
Ukrainan mukaan Venäjä on tuonut maahan 6 000 sotilasta.
"Venäjän tavoitetta vaikea ymmärtää"
Ohjelmajohtaja Arkady Moshes pitää todennäköisenä, että parlamentin ylähuone hyväksyy voimankäytön. Hän huomauttaa, että kriisi laajenee uskomattoman nopeasti ja ihmettelee, mitä Venäjä tavoittelee.
– On hyvin vaikea ymmärtää, mikä Venäjän tavoite on tällä käytöksellä. Yksi mahdollisuus on, että Krimin niemimaa halutaan irrottaa Ukrainasta. Se on hyvin vaarallista, sillä siitä seuraisi syvä sisäinen epätasapaino Krimillä.
– Jos tavoitteena on vaikutusvallan lisääminen suhteessa Ukrainan hallitukseen, sekin on vaarallista. Lopulta Venäjä voi voittaa Krimin niemimaan, mutta hävitä Ukrainan. En pidä sitä hyvänä kenellekään, Arkady Moshes huomauttaa.
"Pidin Venäjää järkevänä toimijana"
Arkady Moshes ei aiemmin ole uskonut Venäjän sotilaalliseen väliintuloon Ukrainassa. Nyt hän pitää sitä vain ajankysymyksenä.
– En uskonut sotilaalliseen väliintuloon, koska pidin Venäjää järkevänä toimijana. Riskit ovat hyvin suuria, riskit Venäjälle ovat hyvin suuria. En voi nähdä selvästi, mitä Venäjä hyötyy tästä tai mitä Krimin niemimaa hyötyy tästä. Abhasiasta ei ole tullut vauras alue.
Venäjä miehitti Abhasian ja Etelä-Ossetian Georgian sodan jälkeen vuonna 2008. Krimin niemimaa on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Abhasia tai Etelä-Ossetia, ja sen väestö on jakautunut eri ryhmiin. Hieman yli puolet on venäläistaustaisia, noin viidennes on tataareja ja loput ukrainalaisia.
Moshesin mukaan muslimiuskoisia tataareja on noin 200 000, ja he ovat perinteisesti suhtautuneet Venäjään epäluuloisesti.
– Voimme odottaa heiltä mitä tahansa. Ei ole järkeä provosoida heitä. Nyt heitä provosoidaan, Moshes sanoo.
AFP: Venäjän suurlähettilästä pyydetään kotiin Yhdysvalloista
Julkaistu: 1.3.2014 17:40
Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjän parlamentin ylähuone pyytää presidentti Vladimir Putinilta, että Venäjän Yhdysvaltojen-suurlähettiläs kutsutaan kotiin.
Parlamentin ylähuone päätti hetki sitten, että Venäjä voi käyttää asevoimia Ukrainassa. Yhdysvallat on varoittanut Venäjää käyttämästä voimaa Ukrainan alueilla.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288660105012.html?pos=navnow
Julkaistu: 1.3.2014 17:40
Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjän parlamentin ylähuone pyytää presidentti Vladimir Putinilta, että Venäjän Yhdysvaltojen-suurlähettiläs kutsutaan kotiin.
Parlamentin ylähuone päätti hetki sitten, että Venäjä voi käyttää asevoimia Ukrainassa. Yhdysvallat on varoittanut Venäjää käyttämästä voimaa Ukrainan alueilla.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288660105012.html?pos=navnow
Tvälups
Ylipäällikkö
Suomen Sotilas
Venäjä on käytännössä miehittänyt Krimin eiliseen mennessä ja keskittää parhaillaan lisää joukkoja alueelle (tilannetietoja saatu Ukrainasta paikanpäältä tänään iltapäivällä klo 15.05).
Ukraina on nyt käytännössä menettänyt Krimin. Lähipäivinä näemme tullaanko sama toistamaan Venäjän toimesta myös muilla Ukrainan Dneprin itäpuolisilla "venäläisalueilla".
Odotettavissa on että länsimaat eivät tule puuttumaan kriisiin. Ukraina ei ole NATOn eikä EUn jäsen niin kuin ei ollut Georgiakaan. Georgian tavoin Ukrainallakaan ei ole edes kunnollisia asevoimia. Molemmissa maissa on vain hyvin pieni ja huonosti varustettu sekä koulutettu ammattiarmeija.
Vain USAn puuttuminen peliin voisi enää muuttaa tapahtumien kulkua. EU:lla ei ole siihen käytännössä mitään kapasiteettia, eikä sen päätöksentekokoneistokaan kykenisi toimimaan tällaisissa tilanteissa. Ukraina on nyt vaarassa menettää myös muita alueitaan koska Yhdysvallat on nyt vielä heikompi kuin Georgian kriisin aikaan. Ei olekaan mitään syytä olettaa Yhdysvaltojen puuttuvan asioiden kulkuun edes sen vertaa kuin Georgian kohdalla tehtiin.
Eurooppalaiset maat voisivat lähettää enimmillään tarkkailijoita, joka toisi edes symbolisen läsnäolon ja todistajia paikan päälle. Todennäköisesti EU ei kuitenkaan kykene eikä ilmeisesti haluakaan lähettää paikalle edes aseetonta tarkkailumissiota.
Lännessä vaaditaan nyt Ukrainaa olemaan julistamatta poikkeustilaa tai olemaan muutenkaan provosoimatta Venäjää. Onkin ilmeistä, että jos Ukraina yrittäisi vastustaa Venäjän toimia se tulisi saamaan länsiyhteisöltä Georgian Saakashvilin kohtelun - eli aivan kuten Georgia aikoinaan, julistettaisiin tässä tapauksessa Ukraina "syylliseksi" aiheutuneeseen kriisiin ja Venäjä saisi näin kansainvälisen yhteisön siunauksen toimilleen. Odotettavissa onkin että Ukraina katsoo vierestä kun se menettää kansainvälisoikeudellisesti yksiselitteisesti suvereniteettinsa alaisia alueita. Georgian tapauksessahan Saakashvili tuomittiin käytännössä lähes kaikkialla syylliseksi siihen, että hän oli hyökännyt omaan maahansa ja provosoinut sillä Venäjää, joka toisin oli keskittänyt lähialueille joukkojaan jo puolen vuoden ajan ennen taisteluita.
Krimiltä on viestitty jopa pelosta, että alueella tultaisiin taas näkemään krimintataarien etninen puhdistus, mutta tästä ei ole toistaiseksi mitään näyttöä.
Viikonlopun aikana tulemme todennäköisesti näkemään onko kovin sekavassa tilassa oleva Ukraina varautunut millään tavoin Krimin itsenäisyysjulistukseen ja/tai Venäjään liittymiseen, ja onko toimenpiteitä suunniteltu tämän tapahduttua? Todennäköinen vastaus on - ei.
Kansainvälinen yhteisö ja ukrainalaiset tuntuvat olevan lähinnä hämmentyneitä ja vaikuttaa siltä, ettei ilmeisintä haluta edes lausua ääneen.
Venäjä puolestaan tuntuu luottavan siihen, että lähihistorian malli Georgian tapauksesta pitää Ukrainan nöyränä ja takaa sen siirtymisen takaisin Venäjän etupiiriin. Maaliskuun ensimmäisen viikon aikana tulemme näkemään toistuuko Georgian malli Ukrainassa, ja missä muodossa. Samalla tulemme näkemään saako Venäjä tahtonsa läpi ja menettääkö EU sekä USA uskottavuutensa itäisessä Euroopassa.
JP
Venäjä on käytännössä miehittänyt Krimin eiliseen mennessä ja keskittää parhaillaan lisää joukkoja alueelle (tilannetietoja saatu Ukrainasta paikanpäältä tänään iltapäivällä klo 15.05).
Ukraina on nyt käytännössä menettänyt Krimin. Lähipäivinä näemme tullaanko sama toistamaan Venäjän toimesta myös muilla Ukrainan Dneprin itäpuolisilla "venäläisalueilla".
Odotettavissa on että länsimaat eivät tule puuttumaan kriisiin. Ukraina ei ole NATOn eikä EUn jäsen niin kuin ei ollut Georgiakaan. Georgian tavoin Ukrainallakaan ei ole edes kunnollisia asevoimia. Molemmissa maissa on vain hyvin pieni ja huonosti varustettu sekä koulutettu ammattiarmeija.
Vain USAn puuttuminen peliin voisi enää muuttaa tapahtumien kulkua. EU:lla ei ole siihen käytännössä mitään kapasiteettia, eikä sen päätöksentekokoneistokaan kykenisi toimimaan tällaisissa tilanteissa. Ukraina on nyt vaarassa menettää myös muita alueitaan koska Yhdysvallat on nyt vielä heikompi kuin Georgian kriisin aikaan. Ei olekaan mitään syytä olettaa Yhdysvaltojen puuttuvan asioiden kulkuun edes sen vertaa kuin Georgian kohdalla tehtiin.
Eurooppalaiset maat voisivat lähettää enimmillään tarkkailijoita, joka toisi edes symbolisen läsnäolon ja todistajia paikan päälle. Todennäköisesti EU ei kuitenkaan kykene eikä ilmeisesti haluakaan lähettää paikalle edes aseetonta tarkkailumissiota.
Lännessä vaaditaan nyt Ukrainaa olemaan julistamatta poikkeustilaa tai olemaan muutenkaan provosoimatta Venäjää. Onkin ilmeistä, että jos Ukraina yrittäisi vastustaa Venäjän toimia se tulisi saamaan länsiyhteisöltä Georgian Saakashvilin kohtelun - eli aivan kuten Georgia aikoinaan, julistettaisiin tässä tapauksessa Ukraina "syylliseksi" aiheutuneeseen kriisiin ja Venäjä saisi näin kansainvälisen yhteisön siunauksen toimilleen. Odotettavissa onkin että Ukraina katsoo vierestä kun se menettää kansainvälisoikeudellisesti yksiselitteisesti suvereniteettinsa alaisia alueita. Georgian tapauksessahan Saakashvili tuomittiin käytännössä lähes kaikkialla syylliseksi siihen, että hän oli hyökännyt omaan maahansa ja provosoinut sillä Venäjää, joka toisin oli keskittänyt lähialueille joukkojaan jo puolen vuoden ajan ennen taisteluita.
Krimiltä on viestitty jopa pelosta, että alueella tultaisiin taas näkemään krimintataarien etninen puhdistus, mutta tästä ei ole toistaiseksi mitään näyttöä.
Viikonlopun aikana tulemme todennäköisesti näkemään onko kovin sekavassa tilassa oleva Ukraina varautunut millään tavoin Krimin itsenäisyysjulistukseen ja/tai Venäjään liittymiseen, ja onko toimenpiteitä suunniteltu tämän tapahduttua? Todennäköinen vastaus on - ei.
Kansainvälinen yhteisö ja ukrainalaiset tuntuvat olevan lähinnä hämmentyneitä ja vaikuttaa siltä, ettei ilmeisintä haluta edes lausua ääneen.
Venäjä puolestaan tuntuu luottavan siihen, että lähihistorian malli Georgian tapauksesta pitää Ukrainan nöyränä ja takaa sen siirtymisen takaisin Venäjän etupiiriin. Maaliskuun ensimmäisen viikon aikana tulemme näkemään toistuuko Georgian malli Ukrainassa, ja missä muodossa. Samalla tulemme näkemään saako Venäjä tahtonsa läpi ja menettääkö EU sekä USA uskottavuutensa itäisessä Euroopassa.
JP
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 1.3.2014 klo 18:07
Everstiluutnantti: "Eväät aseelliseen yhteenottoon ovat olemassa"
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia.
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia. Venäjän tuntija, everstiluutnanti Pertti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta pitää tilannetta huolestuttavana.
– Venäjä antaa selkeästi hyvin voimakkaan viestin, että se varautuu sotilaallisesti tilanteen kehitykseen. Se on luonnollisesti selkeä uhkaus ja hyvin voimakas signaali Kiovan hallitukselle. Toisaalta se on varmaankin rauhoittava signaali osalle Krimin hallintoa ja väestöä, everstiluutnantti Pertti Forsström arvioi Ylen Radio Suomen uutisissa.
Hänen mielestään ydinkysymys on, miten Krimin niemimaan väestö reagoi tlanteeseen. Hieman yli puolet on Krimin asukkaista venäläistaustaisia, noin viidennes on tataareja ja loput ukrainalaisia. Osa kannattaa Moskovaa, osa Kiovaa. Tilanne kaduilla on toistaiseksi ollut hyvin rauhallinen.
– Ihmiset viettävät toivon mukaan vapaapäiväänsä myöskin huomenna, eikä mitään hälyttävää ukrainalaisen väestön keskuudessa tapahdu.
"Voi johtaa Krimin itsenäistymiseen"
Everstiluutnantti Pertti Forsströmin mielestä on kuitenkin selvää, että Venäjän puolustusministeriö ja yleisesikunta laativat jo suunnitelmia Krimin niemimaan varalta. Tilanteessa on eväät aseelliselle yhteenotolle.
– Pahin skenaario voi olla se, että Krimin hallinto lähtee ajamaan voimakkaasti itsenäisyyttä. Venäjä kokee siinä yhteydessä, että sen on suojattava omia installaatioitaan ja sotilastukikohtaa ja tulee siinä mielessä Krimiin, ja se johtaa itsenäistysmiskehitykseen. Toisalta se voi olla Kiovan ja Krimin välinen kahakka. Venäjä suojaa omia etujaan omilla toimipaikoillaan, mitä tukikohtasopimus edellyttääkin.
– Kumpi sitten on hankalampi kehitys? Tässä näyttää olevan eväät aseelliselle yhteenotolle, everstiluutnantti Pertti Forström pohtii Ylen Radio Suomen uutisissa.
"Yksi vahingonlaukaus voi riittää"
Hän huomauttaa, että yksi vahingonlaukaus voi saada tilanteen kärjistymään, mutta hän ei usko Ukrainan rannikkovartioston ja Venäjän laivastotukikohdan joukkojen yhteenottoon.
– Uskon, että kynnys molemmin puolin on hyvin korkea avata tulta. En näe sitä todennäköisenä. Pikemminkin näen, että jos Ukrainan rannikkovartioston alukset on siirretty irti satamista, se on lähinnä suojatoimenpide. Krimillä olevat seistautuneet liigat tai ryhmittymät eivät pääse valtaamaan niitä, vaan ne pysyvät Kiovan johdossa, Forsström sanoo.
Everstiluutnantti: "Eväät aseelliseen yhteenottoon ovat olemassa"
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia.
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia. Venäjän tuntija, everstiluutnanti Pertti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta pitää tilannetta huolestuttavana.
– Venäjä antaa selkeästi hyvin voimakkaan viestin, että se varautuu sotilaallisesti tilanteen kehitykseen. Se on luonnollisesti selkeä uhkaus ja hyvin voimakas signaali Kiovan hallitukselle. Toisaalta se on varmaankin rauhoittava signaali osalle Krimin hallintoa ja väestöä, everstiluutnantti Pertti Forsström arvioi Ylen Radio Suomen uutisissa.
Hänen mielestään ydinkysymys on, miten Krimin niemimaan väestö reagoi tlanteeseen. Hieman yli puolet on Krimin asukkaista venäläistaustaisia, noin viidennes on tataareja ja loput ukrainalaisia. Osa kannattaa Moskovaa, osa Kiovaa. Tilanne kaduilla on toistaiseksi ollut hyvin rauhallinen.
– Ihmiset viettävät toivon mukaan vapaapäiväänsä myöskin huomenna, eikä mitään hälyttävää ukrainalaisen väestön keskuudessa tapahdu.
"Voi johtaa Krimin itsenäistymiseen"
Everstiluutnantti Pertti Forsströmin mielestä on kuitenkin selvää, että Venäjän puolustusministeriö ja yleisesikunta laativat jo suunnitelmia Krimin niemimaan varalta. Tilanteessa on eväät aseelliselle yhteenotolle.
– Pahin skenaario voi olla se, että Krimin hallinto lähtee ajamaan voimakkaasti itsenäisyyttä. Venäjä kokee siinä yhteydessä, että sen on suojattava omia installaatioitaan ja sotilastukikohtaa ja tulee siinä mielessä Krimiin, ja se johtaa itsenäistysmiskehitykseen. Toisalta se voi olla Kiovan ja Krimin välinen kahakka. Venäjä suojaa omia etujaan omilla toimipaikoillaan, mitä tukikohtasopimus edellyttääkin.
– Kumpi sitten on hankalampi kehitys? Tässä näyttää olevan eväät aseelliselle yhteenotolle, everstiluutnantti Pertti Forström pohtii Ylen Radio Suomen uutisissa.
"Yksi vahingonlaukaus voi riittää"
Hän huomauttaa, että yksi vahingonlaukaus voi saada tilanteen kärjistymään, mutta hän ei usko Ukrainan rannikkovartioston ja Venäjän laivastotukikohdan joukkojen yhteenottoon.
– Uskon, että kynnys molemmin puolin on hyvin korkea avata tulta. En näe sitä todennäköisenä. Pikemminkin näen, että jos Ukrainan rannikkovartioston alukset on siirretty irti satamista, se on lähinnä suojatoimenpide. Krimillä olevat seistautuneet liigat tai ryhmittymät eivät pääse valtaamaan niitä, vaan ne pysyvät Kiovan johdossa, Forsström sanoo.
Tvälups
Ylipäällikkö
Kreml: Joukkoja ei käytetä nopeasti
IS: 1.3.2014 17:54
Kremlin edustaja kertoo uutistoimisto Reutersille, ettei Venäjän asevoimien mahdollinen käyttö Ukrainassa tapahdu nopeasti.
Parlamentin ylähuone antoi hetki sitten luvan Venäjän asevoimien käyttämiseen Ukrainassa. Perusteluna on ollut Venäjän kansalaisten suojeleminen maassa.
IS: 1.3.2014 17:54
Kremlin edustaja kertoo uutistoimisto Reutersille, ettei Venäjän asevoimien mahdollinen käyttö Ukrainassa tapahdu nopeasti.
Parlamentin ylähuone antoi hetki sitten luvan Venäjän asevoimien käyttämiseen Ukrainassa. Perusteluna on ollut Venäjän kansalaisten suojeleminen maassa.
Tvälups
Ylipäällikkö
Kiev (AFP) - 03/01/2014 - 16:03
Ukraine's Klitschko calls for 'national mobilisation'
yle 1.3.2014 klo 18:03
Ukrainalainen oppositiojohtaja Klitško vaatii armeijan mobilisointia
Hän kehottaa myös YK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan nopeasti kriisin takia.
Ukrainalainen oppositiojohtaja Vitali Klitško on kehottanut maan parlamenttia laittamaan armeijan liikekannalle.
– Parlamentin on pyydettävä armeijan komentajaa julistamaan kansallinen liikekannallepano, hän sanoi tiedotteessa viitaten Venäjän parlamentin ylähuoneen hyväksyntään voimatoimista.
Hän kehotti myös YK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan mitä pikimmin kriisin takia.
Lähteet:
AFP, Reuters
yle 1.3.2014 klo 18:19
EU:n ulkoministerit hätäkokoukseen maanantaina Ukrainan tilanteesta
Myös YK:n turvallisuusneuvosto aikoo kokoontua keskustelemaan Ukrainan kriisistä.
Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuvat maanantaina Brysseliin hätäkokoukseen käsittelemään Ukrainan tilannetta, kertoo diplomaatilähde.
Myös YK:n turvallisuusneuvoston on määrä kokoontua keskustelemaan Ukrainan kriisistä. Hätäkokous käydään vielä tämän päivän aikana.
Lähteet:
Reuters, AFP
Ukraine's Klitschko calls for 'national mobilisation'
yle 1.3.2014 klo 18:03
Ukrainalainen oppositiojohtaja Klitško vaatii armeijan mobilisointia
Hän kehottaa myös YK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan nopeasti kriisin takia.
Ukrainalainen oppositiojohtaja Vitali Klitško on kehottanut maan parlamenttia laittamaan armeijan liikekannalle.
– Parlamentin on pyydettävä armeijan komentajaa julistamaan kansallinen liikekannallepano, hän sanoi tiedotteessa viitaten Venäjän parlamentin ylähuoneen hyväksyntään voimatoimista.
Hän kehotti myös YK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan mitä pikimmin kriisin takia.
Lähteet:
AFP, Reuters
yle 1.3.2014 klo 18:19
EU:n ulkoministerit hätäkokoukseen maanantaina Ukrainan tilanteesta
Myös YK:n turvallisuusneuvosto aikoo kokoontua keskustelemaan Ukrainan kriisistä.
Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuvat maanantaina Brysseliin hätäkokoukseen käsittelemään Ukrainan tilannetta, kertoo diplomaatilähde.
Myös YK:n turvallisuusneuvoston on määrä kokoontua keskustelemaan Ukrainan kriisistä. Hätäkokous käydään vielä tämän päivän aikana.
Lähteet:
Reuters, AFP
Tvälups
Ylipäällikkö
Suomi sovittelemaan Ukrainan kriisiä?
is: 1.3.2014 13:09
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan Suomi voisi lähettää asiantuntijan sovittelemaan Ukrainan kriisiä, jos Suomelta tätä pyydetään.
- Jos Suomelta tätä kysytään, uskon, että Suomi olisi siihen tietenkin valmis, Jussi Niinistö kertoo Ilta-Sanomille lauantaina.
Hänen mukaansa Suomelta sovittelutehtäviin voisi osallistua jo kertaalleen Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu presidentti Martti Ahtisaari.
- Hänellä ja Suomella on kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista, kuten Kosovosta aiemminkin.
- Ja jos Suomi voi jotenkin maailmanrauhaa edistää, totta kai Suomi sen tekee, Niinistö selvittää.
Niinistö toivookin, että kriisi saataisiin ratkaistua ilman aseellisia yhteenottoja.
- Vielä on paljon avoimia kysymyksiä auki. Lähitunnit ja lähipäivät näyttävät, käytetäänkö aseellista voimaa vai ei, Niinistö toteaa.
Niinistö toivoo erityisesti, että Venäjä ja Yhdysvallat pystyisivät keskustelemaan Ukrainan kriisistä mahdollisimman avoimesti. Jos aseelliset yhteenotot alkavat, sillä voi olla vakavia seurauksia.
- Pahimmassa tapauksessa kriisi voi laajentua. Ja jos Suomen naapurivaltio on sodassa jonkun toisen valtion kanssa, totta kai se heijastuu meillekin. Voidaan olla tilanteessa, jossa Suomen pitää nostaa valmiustilaansa. Tästä ollaan kuitenkin vielä hyvin kaukana, Niinistö huomauttaa
Tutkija Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta ei uskokaan, että konflikti kärjistyisi Venäjän ja Ukrainan aseelliseksi välienselvittelyksi. Hän pitää Krimin niemimaan tilannetta silti huolestuttavana.
EDIT: Pm Jyrki Katainen kiistää jyrkästi Suomen aikeet toimia välittäjänä Ukrainan kriisissä. Nelonen 1.3.2014 klo 18:50
is: 1.3.2014 13:09
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan Suomi voisi lähettää asiantuntijan sovittelemaan Ukrainan kriisiä, jos Suomelta tätä pyydetään.
- Jos Suomelta tätä kysytään, uskon, että Suomi olisi siihen tietenkin valmis, Jussi Niinistö kertoo Ilta-Sanomille lauantaina.
Hänen mukaansa Suomelta sovittelutehtäviin voisi osallistua jo kertaalleen Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu presidentti Martti Ahtisaari.
- Hänellä ja Suomella on kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista, kuten Kosovosta aiemminkin.
- Ja jos Suomi voi jotenkin maailmanrauhaa edistää, totta kai Suomi sen tekee, Niinistö selvittää.
Niinistö toivookin, että kriisi saataisiin ratkaistua ilman aseellisia yhteenottoja.
- Vielä on paljon avoimia kysymyksiä auki. Lähitunnit ja lähipäivät näyttävät, käytetäänkö aseellista voimaa vai ei, Niinistö toteaa.
Niinistö toivoo erityisesti, että Venäjä ja Yhdysvallat pystyisivät keskustelemaan Ukrainan kriisistä mahdollisimman avoimesti. Jos aseelliset yhteenotot alkavat, sillä voi olla vakavia seurauksia.
- Pahimmassa tapauksessa kriisi voi laajentua. Ja jos Suomen naapurivaltio on sodassa jonkun toisen valtion kanssa, totta kai se heijastuu meillekin. Voidaan olla tilanteessa, jossa Suomen pitää nostaa valmiustilaansa. Tästä ollaan kuitenkin vielä hyvin kaukana, Niinistö huomauttaa
Tutkija Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta ei uskokaan, että konflikti kärjistyisi Venäjän ja Ukrainan aseelliseksi välienselvittelyksi. Hän pitää Krimin niemimaan tilannetta silti huolestuttavana.
EDIT: Pm Jyrki Katainen kiistää jyrkästi Suomen aikeet toimia välittäjänä Ukrainan kriisissä. Nelonen 1.3.2014 klo 18:50
Viimeksi muokattu:
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 1.3.2014 klo 18:45
Tuomioja Krimistä: "Tästä tulee hyvin paljon seurauksia"
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia. Putin perustelee voimatoimia Venäjän laivastotukikohdan ja maan kansalaisten suojelemisella.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kertoo, että Suomen valtionjohto kokoontuu huomenna sunnuntaina käsittelemään Krimin niemimaan tilannetta. Mukana ovat presidentti, hallitus ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta.
Krimin tilanteen pelätään kärjistyvän, koska Venäjän presidentti Vladimir Putin on lauantaina saanut parlamentin ylähuoneelta luvan käyttää voimatoimia Ukrainassa.
– TIlanne on erittäin vakava, ja tästä tulee myös hyvin paljon seurauksia, ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo Yle Uutisille.
Hän ei kuitenkaan halua arvioida, mitä seuraamuksia Venäjän mahdolliset sotatoimet Krimin niemimaalla voivat aiheuttaa.
– Niitä on tässä vaiheessa turha lähteä ennakoimaan. Uskon, että tällä on laajempiakin seurauksia tällä hetkellä kaavailtuihin tapaamisiin, esimerkiksi G8-kokoukseen Sotshissa. Se tulee hyvin todennäköisesti peruuntumaan.
EU:n ulkoasiainvaliokunta koolle maanantaina
Tuomioja kertoo, että EU:n ulkoasiainneuvosto on kutsuttu koolle ylimääräiseen kokoukseen maanantaina.
– Tässä tulen olemaan myöskin tänään ja huomenna vielä eri tahoilla yhteydessä. Pyrimme saamaan hyvän tilannekuvan ja koordinoimaan toimiamme muiden EU-maiden kanssa, Tuomioja sanoo.
Hän arvioi, että Venäjän parlamentin ylähuoneen lupa voimatoimiin voi olla uhkaus, ennemmin kuin päätös käyttää varsinaisia voimatoimia Krimin niemimaalla.
– Kaikesta päätellen on selvää, että venäläiset toimivat Krimillä. He ovat käytännössä ottaneet, joidenkin paikallisten voimien avustuksella, Krimin sotilaallisesti haltuunsa, Tuomioja uskoo.
– Varmasti Venäjä pyrkii ensisijaisesti Krimin aseman varmistamiseen, ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoo Yle Uutisille.
Tuomioja Krimistä: "Tästä tulee hyvin paljon seurauksia"
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia. Putin perustelee voimatoimia Venäjän laivastotukikohdan ja maan kansalaisten suojelemisella.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kertoo, että Suomen valtionjohto kokoontuu huomenna sunnuntaina käsittelemään Krimin niemimaan tilannetta. Mukana ovat presidentti, hallitus ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta.
Krimin tilanteen pelätään kärjistyvän, koska Venäjän presidentti Vladimir Putin on lauantaina saanut parlamentin ylähuoneelta luvan käyttää voimatoimia Ukrainassa.
– TIlanne on erittäin vakava, ja tästä tulee myös hyvin paljon seurauksia, ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo Yle Uutisille.
Hän ei kuitenkaan halua arvioida, mitä seuraamuksia Venäjän mahdolliset sotatoimet Krimin niemimaalla voivat aiheuttaa.
– Niitä on tässä vaiheessa turha lähteä ennakoimaan. Uskon, että tällä on laajempiakin seurauksia tällä hetkellä kaavailtuihin tapaamisiin, esimerkiksi G8-kokoukseen Sotshissa. Se tulee hyvin todennäköisesti peruuntumaan.
EU:n ulkoasiainvaliokunta koolle maanantaina
Tuomioja kertoo, että EU:n ulkoasiainneuvosto on kutsuttu koolle ylimääräiseen kokoukseen maanantaina.
– Tässä tulen olemaan myöskin tänään ja huomenna vielä eri tahoilla yhteydessä. Pyrimme saamaan hyvän tilannekuvan ja koordinoimaan toimiamme muiden EU-maiden kanssa, Tuomioja sanoo.
Hän arvioi, että Venäjän parlamentin ylähuoneen lupa voimatoimiin voi olla uhkaus, ennemmin kuin päätös käyttää varsinaisia voimatoimia Krimin niemimaalla.
– Kaikesta päätellen on selvää, että venäläiset toimivat Krimillä. He ovat käytännössä ottaneet, joidenkin paikallisten voimien avustuksella, Krimin sotilaallisesti haltuunsa, Tuomioja uskoo.
– Varmasti Venäjä pyrkii ensisijaisesti Krimin aseman varmistamiseen, ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoo Yle Uutisille.
Maanantaiaamuna on mielenkiintoista katsoa, miten Venäjän ruplan arvolle käy. Siirtävätkö Venäjän rikkaat jälleen rahansa (ja itsensä) länteen? Vielä jännempää on se, kuinka valuutan arvon muutokset vaikuttavat Venäjän jatkotoimiin ja yhteiskuntaan.
Pian voivat venäläisten kiinteistöt Suomessa saada asukkaita tai ilmestyä myynti-ilmoituksiin.
Pian voivat venäläisten kiinteistöt Suomessa saada asukkaita tai ilmestyä myynti-ilmoituksiin.
Vonka
Supreme Leader
Samaa mieltä. Kirjoittajan pitää olla täsmällisempi eikä leikkiä rikkinäistä puhelinta.