Ukrainan konflikti/sota

yle 23.1.2014 klo 12:52
Ukrainan oppositiojohtaja pyytää taukoa väkivaltaisuuksiin
Oppositiojohtaja Vitali Klitško kehottaa mielenosoittajia malttiin, kunnes opposition ja presidentti Viktor Janukovitšin neuvottelut illalla päättyvät.

Ukrainan oppositiojohtaja Vitali Klitško kehottaa mielenosoittajia pidättymään yhteenotoista turvallisuusjoukkojen kanssa, kunnes opposition ja presidentin neuvottelut illalla päättyvät.

Klitškon ja muiden keskeisten oppositiojohtajien on määrä neuvotella jälleen torstaina presidentti Viktor Janukovitšin kanssa, ja oppositiojohtaja kehottaa malttiin siksi ajaksi.

- Palaan iltakahdeksalta ja kerron teille neuvottelujen tuloksista. Pitäkää barrikadit paikallaan, mutta pysykää rauhallisina kunnes neuvottelut päättyvät, Klitško sanoi mielenosoittajille uutistoimisto Interfax Ukrainan mukaan.

Oppositiojohtajat tapasivat Janukovitšin jo keskiviikkona. Tuolloin he antoivat presidentille vuorokauden aikaa suostua vaatimuksiinsa tai kohdata kansan raivon. Oppositio vaatii muun muassa vapaita vaaleja.

Torstaina pääkaupungin Kiovan keskustassa on ollut keskiviikoa rauhallisempaa. Mielenosoittajat ovat pystyttämiensä barrikadien takana ja turvallisuusjoukot asemissa toisella puolella, mutta tietoon on tullut vain satunnaisia yhteenottoja.

Keskiviikkona poliisin ja mielenosoittajien välillä käytiin rajuja yhteenottoja, kun poliisi teki rynnäköitä purkaakseen mielenosoittajien barrikadit Gruševski-kadulla. Mielenosoittajat vetäytyivät alun perin, mutta ryhmittyivät uudelleen ja pystyttivät uusia barrikadeja palavista autonrenkaista.

Keskiviikkona tunnelmia kiristi Kiovassa entisestään tieto siitä, että sunnuntaista asti jatkuneet mielenosoittajien ja poliisin yhteenotot ovat vaatineet kuolonuhreja. Mielenosoittajien mukaan kuolleita on viisi, ja heistä neljää on ammuttu. Viranomaiset ovat vahvistaneet kahden mielenosoittajan kuolleen.

Loukkaantuneita on satoja. Yksin keskiviikkona loukkaantui mielenosoittajia hoitavien lääkärien mukaan noin 300 ihmistä.

Ukrainan oppositio on protestoinut Janukovitšin hallintoa vastaan siitä asti, kun presidentti marraskuussa perui aikeensa allekirjoittaa vapaakauppa- ja yhteistyösopimus EU:n kanssa. Tuoreet yhteenotot alkoivat sunnuntaina opposition suurmielenosoituksesta, jolla protestoitiin mielenosoituslakien tiukentamista.

Lähteet:
AFP, AP
 
Olis kiva jos tuolla ratkaistais asia nyrkkeilykehässä Vitali Klitškon ja Viktor Janukovitšin väillä :D
 
Ukrainan parlamentti kokoontuu hätäistuntoon

Presidentti Viktor Janukovitsh (vas. kesk) tapasi käy viime hetken neuvotteluja opposition kanssa, Kuvassa Arseni Jatsenjuk (oik), Vitali Klitschko Oleh Tyagnybok keskiviikon neuvottelussa.
ANDRIY MOSIENKO/PRESIDENT PRESS-is : 23.1.2014 15:31
Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh kutsuu parlamentin ylimääräiseen hätäistuntoon. Asiasta kerrottiin presidentin verkkosivuilla torstaina.

Parlamentin puhemiehen mukaan kansanedustajien on syytä keskustella hallituksen erosta, kertoi uutistoimisto AFP.

Neuvotteluja Ukrainan poliittisen kriisin ratkaisusta on määrä käydä myös suoraan presidentti Janukovitshin ja oppositiojohtajien kanssa.
 
Aikaraja lähestyy: Kiovassa voi räjähtää kello 20 jälkeen

Oppositiojohtajiin kuuluva Vitali Klitshko puhui kannattajilleen Kiovassa torstaina.
is: 23.1.2014 13:52
Ukrainassa opposition mielenosoittajat ja poliisi ovat sopineet pidättäytyvänsä yhteenotoista iltakahdeksaan asti, raportoi uutistoimisto
Interfax Ukraina.

Interfaxin mukaan he ovat suostuneet tähän oppositiojohtaja Vitali Klitshkon kehotuksesta.

Klitshkon ja muiden oppositiojohtajien on määrä tavata iltapäivällä presidentti Viktor Janukovitsh.

Klitshko kehotti mielenosoittajia pysymään rauhallisina, kunnes keskusteluiden tulokset selviävät.

Uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtaja kertoo Kiovasta, että "tulitauko" näyttää pitävän.

Oppositiolla on ollut presidentille kolme päävaatimusta. Niitä ovat pikaiset presidentinvaalit, hallituksen ero ja mielenosoitusten vastaiset lait.

- Mahdollisuudet eivät ole suuret, mutta ne ovat olemassa, Klitshko kommentoi.

STT-AFP

is: 23.1.2014 13:23
Gorbatshov vetosi Putiniin ja Obamaan: ”Auttakaa Ukrainaa, te voitte sen tehdä!”
[URL='http://is12.snstatic.fi/img/978/1288645378690.jpg']
Mielenosoittajat ja poliisi ovat ottaneet rajusti yhteen Kiovan kaduilla.

Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshov julkaisi torstaiaamuna kirjeen, jonka hän lähetti sekä Vladimir Putinille että Barack Obamalle Ukrainan kaaoksen pysäyttämiseksi.

Kirjeessään Gorbatshov, 82, vetoaa molempiin presidentteihin, jotta nämä estäisivät Ukrainan tilanteen kärjistymisen ja verenvuodatuksen.

- Olen varma, että te voitte saavuttaa tämän päämäärän. Vastakkaisten osapuolten on istuttava neuvottelupöytään, Gorbatshov kirjoittaa Moskovski Komsomolets -lehden julkaisemassa kirjeessä.

Gorbatshovin mukaan nyt keskitytään suotta syyllisten etsimiseen sen sijaan, että pyrittäisiin rauhoittamaan tilanne Kiovassa. Eri osapuolet syyttelevät tilanteen kärjistämisestä milloin Venäjää, milloin Yhdysvaltoja, milloin Ukrainan hallitusta ja milloin Ukrainan oppositiota.

- Ei voi olla näkemättä, että Ukrainan tapahtumat uhkaavat nyt Ukrainan lisäksi myös sen naapureita, koko Eurooppaa ja koko maailmaa, Gorbatshov muistuttaa.

Entinen neuvostojohtaja kertoo seuraavansa Ukrainan tapahtumia koko sydämellään, kuten monet venäläiset.

- Minun perheessäni äiti oli ukrainalainen ja isä venäläinen. Edesmennyt vaimoni Raisa Maksimovna oli ukrainalainen. Tällaisia esimerkkejä on tuhansia, kansojemme välillä on kiinteät sukulaisuussuhteet, Gorbatshov muistuttaa.

Gorbatshovin mukaan tilanne Kiovassa on jo sellainen, ettei se ehkä rauhoitu ilman ulkopuolisia auktoriteetteja eli käytännössä Venäjän ja Yhdysvaltain johtoa.

- Ei saa päästää tilannetta siihen, että ukrainalaiset taistelevat ukrainalaisten kanssa. Se on kauhistuttavan absurdia. Mutta tilanne on näköjään sellainen, että ilman apua, ilman meidän maidemme vaikutusvaltaisten edustajien myötävaikutusta se voi päättyä katastrofiin, Gorbatshov kirjoittaa.

- Vladimir Vladimirovitsh, herra Obama, pyydän teitä etsimään mahdollisuuden ja ottamaan ratkaisevan askeleen, jotta Ukraina autetaan takaisin rauhallisen kehityksen tielle. Minä lasken toivoni teidän varaanne, Gorbatshov päättää kirjeensä.[/URL]
 
BemoZYqCIAAiaem.jpg:large

Beme26zCAAE00eW.jpg:large

BemeOp-CMAAcc2p.jpg:large
 


Polttopullojen sarjatuotantoa loppupuolella.

Saas nähdä missä vaiheessa poliisi antaa takaisin. Kovin kauaa tuo ei voi noin jatkua tai loppuu miehet kesken.
 
Valkoinen talo jyrähti: USA harkitsee sanktioita Ukrainaa kohtaan
il Torstai 23.1.2014 klo 20.14

Valkoinen talo kertoo harkitsevansa sanktioita Ukrainaa kohtaan vastauksena hallituksen harjoittamalle väkivallalle mielenosoittajia vastaan.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters. Lisää aiheesta hetken kuluttua.
 
En ymmärrä kyllä sitä, miksi mielenosoittajat heittelevät poliiseja polttopulloilla, vaikka poliisit eivät etene heitä kohti? Ei se ole itsepuolustusta, että pommitetaan paikoillaan olevia polttopulloilla. Säästäisivät pullot siihen, kun poliisi koettaa rynnäkköä. Loppuisi sellainen rynnäkkö aika äkkiä kun kymmenet polttopullot lentäisivät päin.
 
yle 24.1.2014 klo 14:41
Suomen ukrainalaiset pelkäävät Ukrainan ajautuvan diktatuuriin
Mielenosoittajat esittivät vaatimuksia EU:lle ja Ukrainan nykyjohdolle.

Ukrainalaiset osoittivat mieltään eduskuntatalon edustalla perjantaina. Kuva: Liisa Lehmus / Yle
Suomen ukrainalaiset osoittivat perjantaina mieltään Ukrainan väkivaltaisuuksia vastaan eduskuntatalon edessä. Mielenosoittajat vaativat EU:ta asettamaan viisumikiellon Ukrainan nykyjohdolle ja jäädyttämään heidän varansa europpalaispankeissa.

Mielenosoituksessa muistettiin väkivaltaisuuksissa kuolleita. Suomen ukrainalaiset pelkäävät, että Ukraina ajautuu diktatuuriin.

Järjestäjien arvion mukaan mielenosoitukseen osallistui noin puolensataa ihmistä.

yle 24.1.2014 klo 15:01
Tutkija: Ukrainan kriisissä ei ole nähtävissä hyviä vaihtoehtoja
Tutkija Hanna Smith on pessimistinen Ukrainan kehityksen suhteen. Molemmat osapuolet ovat tiukasti omissa juoksuhaudoissaan. Laukesi kriisi miten hyvänsä, Ukrainan yhteiskunnan ja talouden kehitys ei näytä lupaavalta.


  • Mielenosoittajat barrikadeilla Kiovan keskustassa Ukrainassa perjantaina 24. tammikuuta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
    Ukrainan poliittiseen kriisiin ei näy helppoa ratkaisua, kertoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith Yle Uutisten haastattelussa.

    Poliittinen konflikti on pitkittynyt, mikä Smithin mukaan on selvästi pahentanut tilannetta. Molemmat osapuolet – toisaalta presidentti Viktor Janukovitsin johtama hallitus, toisaalta länteen suuntautuva väestö ja poliittinen oppositio – ovat linnoittautuneet asemiinsa, eivätkä osoita halua tehdä myönnytyksiä.

    Mieltään osoittava väki ehkä muistelee oranssia vallankumousta, jolloin suurten mielenosoitusten avulla maassa saatiin aikaan merkittävä poliittinen uudistus. Nyt mielenosoituksilla ei näytä olevan vaikutusta.

    Oranssin vallankumouksen aikaan oppositiolla oli uudistusvaatimuksilleen legitiimi perustelu, sillä vuoden 2004 vaalit olivat ilmeisesti vilpilliset. Nyt Janukovits ja Alueiden puolue ovat saaneet valtansa rehellisiksi tunnustetuissa vaaleissa.

    Mitä odotettavissa?
    Hanna Smithin mukaan todennäköisin vaihtoehto Ukrainan kriisille on, että mielenosoittajat lopulta tuskastuvat siihen, että he eivät saa vaatimuksiaan läpi ja mielenosoitukset vähitellen hiipuvat. Hän odotti näin käyvän jo viime vuoden puolella, mutta presidentti Janukovitsin Venäjän johdon kanssa tekemä taloussopimus kiihdytti opposition uusiin vastalauseisiin.

    Smithin mielestä Janukovits teki suuren virheen joulun alla, kun hän yritti tukahduttaa mielenosoitukset väkivalloin.

    Pahin vaihtoehto Smithin mielestä on, että väkivalta Ukrainassa kiihtyy. Viime viikkoinahan on nähty väkivaltaisuuksia mielenosoittajien ja poliisien välillä. Opposition näkyvimpiä edustajia on pahoinpidelty. On mahdollista, että väkivaltaisia yhteenottoja on yhä enemmän ja poliisi käyttää yhä enemmän voimaa mielenosoittajien taltuttamiseen. Tällä olisi arvaamattomat seuraukset.

    Smithin mukaan on myös mahdollista, että väkivaltaisuuksista tulee eräänlaista aaltoliikettä. Välillä yhteenottoja ei ole lainkaan, mutta sitten ne leimahtavat entistä rajumpina. Näin voi käydä, kun kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Osa oppositioväestä turhautuu lopullisesti ja toteaa myös omat johtajansa hyödyttömiksi. Seurauksena voi olla anarkistista väkivaltaa, joka ei ole edes oppositiopoliitikkojen hallittavissa.

    Presidentti Janukovits on tehnyt yrityksiä poliittisen dialogin edistämiseksi. Hän on mm. ehdottanut puolueiden välistä komissiota neuvottelemaan ratkaisuvaihtoehdoista.

    Ratkaisu?
    On erittäin harvinaista, että yksi ainoa presidentin päätös johtaa mullistuksiin maan hallinnossa. Ukrainan tapauksessa Janukovitsin linjaus, kumpaa talousliittoa maa lähestyy, oli kuitenkin tällainen päätös.

    Tutkija Hanna Smithin mielestä ratkaisu Ukrainan ongelmiin lähtee siitä, että molemmat osapuolet tinkivät omista kannoistaan. Janukovitsin tulisi ymmärtää päästää valta käsistään. Hänen kannattaisi esimerkiksi luopua presidentin virasta ja nostaa omasta puolueestaan maan johtoon toinen henkilö. Toinen vaihtoehto voisi olla hallituksen uudistaminen.

    Ukrainassa pidetään seuraavat parlamenttivaalit vasta vuonna 2016. Kukaan ei tässä tilanteessa odota niitä, vaikka aikanaan ne voivat muuttaa maan tilanteen toisenlaiseksi.

    Smithin mukaan ukrainalaisista selvä enemmistö on ollut sitä mieltä, että maan tulee lähestyä Euroopan unionia, mutta pitää silti hyvät suhteet Venäjään. Kun poliittinen kriisi on pitkittynyt ja kärjistynyt, myös näissä mielipiteissä on tapahtunut muutosta. EU:n ja Venäjän kannattajien välinen ristiriita on syventynyt, mikä on erittäin huolestuttava asia.

    Ukrainalaisista noin neljännes ilmoittautuu venäjänkielisiksi, mutta rajalinja ei mene täysin kielisuhteiden mukaan, Smith kertoo.

    Ukrainan hajoaminen länteen ja Venäjään suuntautuviin osiin ei ole Smithin mielestä todennäköistä, vaikka Donetskin, Luganskin ja Krimin aluevaltuustot ovatkin väläyttäneet irtautumista. Myös sisällissodan syttyminen on toistaiseksi vielä melko kaukana.

    Venäjä ei luovu tulliliitosta
    Venäjälle ja varsinkin presidentti Putinille Ukrainan saaminen yhteiseen tulliliittoon on äärimmäisen tärkeää. Putin ei tulekaan luopumaan ajatuksesta, Hanna Smith uskoo.

    Putinin oltua ensimmäisen kerran Venäjän presidenttinä, hän jäi historiaan vahvana ja aikaansaavana presidenttinä. Palattuaan presidentiksi Putinin on kyettävä uusiin saavutuksiin, joilla hän voi todistaa kehittäneensä maataan suurvaltana, Smith pohdiskelee.

    Sotshin talviolympialaiset ovat yksi merkkitapaus, jonka Putin voi laskea voitokseen, mutta Venäjän suurvalta-aseman pönkittämisessä laaja talousunioni olisi tärkeämpi.

    Tällä hetkellä tulliliittoon kuuluvat siis Venäjän lisäksi Valko-Venäjä ja Kazakstan. Verrattuna Euroopan unioniin, Yhdysvaltoihin tai Kiinaan, tulliliitto muodostaa aivan liian pienen kokonaisuuden, että se voisi kilpailla näiden valtojen kanssa. Kokonaisuus on myös liian pieni, että se mahdollistaisi edes Venäjän taloudellisen kasvun, Smith analysoi.

    Valko-Venäjä on pieni maa, mutta luonnonrikkauksiltaan merkittävä Kazakstan muodostaa Venäjälle ongelman. Kazakstan se voi nykytilanteessa pitkälle sanella Venäjälle ehdot, joiden puitteissa sen talous on mukana tulliliitossa. Ukraina tasapainottaisi neuvottelutilannetta ja helpottaisi Venäjän johtoasemaa.

    Tulliliitto on määrä laajeta Eur-Aasian unioniksi vuonna 2015. Mukaan tulee muutamia pieniä Keski-Aasian maita, mutta ne eivät muuta ongelmaa. Jotta Eur-Aasian unioni voisi olla varteenotettava toimija maailmanmittakaavassa, Venäjä tarvitsee välttämättä Ukrainan, sen 45 miljoonaa asukasta ja merkittävät luonnonvarat mukaan. Pelissä on myös Vladimir Putinin geopoliittinen uskottavuus.

    Ukraina ei ole vielä ilmoittanut, lähteekö se mukaan Eur-Aasian unioniin. Joulukuussa Putinin ja Janukovitsin sopima taloussopimus oli erävoitto Putinille, mutta ei vielä ratkaisu. Ukrainan kaduilla mieltään osoittava oppositio ei hyväksyisi unionia missään tapauksessa.

    Ukrainan johdon on saatava ratkaisu aikaan melko nopeasti, sillä Putin on ilmoittanut, että Eur-Aasian unioni aloittaa toimintansa ensi vuonna, eikä aikataulusta tingitä.


 
yle 24.1.2014 klo 13:17
Ukrainan kriisin tausta – demokratian valuvikoja
Ukrainan uusin poliittinen kriisi alkoi yllättäen, mutta sen syyt olivat nähtävissä jo ennakkoon.

Ukrainalaiset mielenosoittajat lauloivat kansallislaulun valaisten kännyköillä myöhään Kiovassa 14. joulukuuta 2013. Kuva: Roman Pilipey / EPA
Ukrainan mielenosoitukset käynnistyivät marraskuun lopulla 2013, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovits oli päättänyt jättää EU:n kanssa neuvotellun assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen allekirjoittamatta. Tämä päätös oli mielenosoitusten laukaisija, mutta protestimielialaa oli Ukrainassa patoutunut jo vuosien ajan. Janukovits on vastalauseiden pääkohde, mutta ei ainoa. Kiovan ja muiden Ukrainan läntisten suurkaupunkien kaduilla mieltään osoittavat ihmiset ovat tyytymättömiä myös parlamentin epäluotettavaan toimintaan, poliisin väkivaltaan sekä poliittisessa ja taloudessa vallitsevaan korruptioon.

Viktor Janukovits nousi valtaan erikoisten vaiheiden jälkeen. Pääministerinä toiminut Janukovits julistautui vuonna 2004 pidettyjen presidentinvaalien voittajaksi. Sekä Ukrainassa että kansainvälisesti vaaleja pidettiin vilpillisinä. Seurauksena oli vastalauseiden aalto, joka jälkeenpäin nimettiin Ukrainan oranssiksi vallankumoukseksi. Sen seurauksena presidentinvaalien toinen kierros uusittiin ja presidentiksi nousi Viktor Justsenko.

Presidentti Justsenko ja suurinta oppositiopuoluetta, Alueiden puoluetta edustanut pääministeri Janukovits onnistuivat rauhoittamaan maata repineen poliittisen kiistan. Samalla sovittiin, että presidentin suuria valtaoikeuksia siirrettiin parlamentille.

Janukovitsin johtama Alueiden puolue voitti vuoden 2006 parlamenttivaalit. Vuonna 2010 hän voitti myös presidentinvaalit. Näitä vaaleja on yleisesti pidetty rehellisinä. Ukrainalaiset siis hylkäsivät demokraattisesti oranssin vallankumouksen nostamat johtajat.

Janukovitsin toimet presidenttinä ovat herättäneet suurta kritiikkiä. Vaalien jälkeen hän ja häntä tukeva parlamentin enemmistö vaihtoivat perustuslakituomioistuimen tuomarit. Uusi tuomioistuin hylkäsi vallankumouksen jälkeen tehdyt uudistukset ja valtaa siirtyi taas presidentille.

Kun maassa pidettiin taas parlamenttivaalit vuonna 2012, moni ehdokas esiintyi puolueista riippumattomana. Tultuaan valituksi monet näistä kansanedustajista liittyivät Janukovitsin ryhmään, mikä äänestäjien keskuudessa on lisännyt puhetta petturuudesta ja poliitikkojen epäluotettavuudesta. Yleinen käsitys Ukrainassa on, että poliitikot ajavat ensi sijassa omaa etuaan ja suojelevat valta-asemaansa, ja maan etu on vasta toissijainen asia.

Alueiden puolueella on läheiset suhteet talouselämää hallitseviin oligarkkeihin. Vuonna 2010 hallitus toteutti verolakien uudistuksen, joka miellytti talouseliittiä.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith arvelee, että Ukrainan tilanne heijastelee eräissä muissakin entisissä neuvostotasavalloissa nähtyä poliittista kehitystä. Maassa on pyrkimys demokratian kehittämiseen. Vaalit sujuvat ainakin jotenkuten rehellisesti, mutta valittu johtaja horjahtaakin demokraattiselta tieltä.

Selitys tähän on Smithin mukaan se, että Neuvostoliiton perintönä neuvostotasavalloissa demokraattiset instituutiot ovat vielä heikot. Demokratian teoria ei mene yksiin käytännön kanssa ja demokraattiseen järjestelmään jää ”valuvikoja”.

Käytännössä tämä johtaa siihen, että poliittiset johtajat alkavat käyttää valtaa hieman enemmän kuin heidän viralliset valtaoikeutensa edellyttävät ja muuttuvat pikkuhiljaa itsevaltiaiksi.

EU-sopimus vai Venäjä?
Ukrainan poliittisen tulevaisuuden kulminaatiopiste oli 21.11.2013 hallituksessa hyväksytty päätös jättää vuosia EU:n kanssa neuvoteltu assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen allekirjoittamatta. Tämän päätöksen taustat ovat suurelta osin hämärän peitossa, mutta poliittiset asiantuntijat pitävät selvänä, että Venäjä käytti Ukrainaa kohtaan tiukkoja painostuskeinoja.

Presidentti Janukovitsille tehtiin selväksi, miten Ukrainan ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani Venäjä suhtautuu, jos Ukraina alkaa jatkossa suuntautua kohti Euroopan unionia. BBC:n mukaan Venäjä otti käyttöön Ukrainan-rajalla uudenlaisen tarkastuskäytännön, mikä teki rajan ylittämisen hyvin hankalaksi. Lisäksi mm. ukrainalaisten makeisten tuonti Venäjälle kiellettiin.

Venäjä tarjoaa Ukrainalle jäsenyyttä Venäjän, Valko-Venäjän, Kazakstanin ja eräiden muiden entisten Neuvostoliitosta eronneiden pienten valtioiden muodostamassa tulliliitossa, josta on myöhemmin määrä muodostaa Euraasian talousalue. Oli selvää, ettei Ukraina voi olla jäsenenä molemmissa, sillä molemmat sopimukset tarjosivat jäsenilleen mm. merkittäviä tullihelpotuksia.

Ukraina ei ole liittynyt Venäjän johtamaan tulliliittoon, mutta maa näyttää silti presidenttinsä johdolla kallistuvan itään. Joulukuussa Janukovitsin toiminta herätti Ukrainassa ja muuallakin suurta huomiota. Kun Kiovassa presidentin-vastaiset ja maan suuntautumista länteen vaativat mielenosoitukset riehuivat kiivaina, presidentti matkusti Moskovaan, missä hän solmi suuren taloussopimuksen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Venäjä lupasi myös lainaa Ukrainan valtiolle. Janukovits antoi siis selvän viestin, että hän haluaa maansa nojautuvan itään.

Ukrainan talous on huonossa jamassa ja asiantuntijat povaavat tälle vuodelle syveneviä vaikeuksia Venäjältä saatavasta hätäavusta huolimatta. Pitkittyvät mellakat ja väestön kahtiajako eivät ainakaan helpota maan talousongelmia.
 
Mielenkiintoista. "yleinen käsitys on, että poliitikot ajavat vain omaa etuaan jne."....aika yleismaailmallinen käsitys. Mikä laukaisee lopultakin tuollaiset mellakat? Ihmiset puristelevat aikansa hampaitaan ja nyrkkejään ja lopulta ollaan kadulla. Periaatteessa nuo Ukrainan mellakoiden käyteaineet löytyvät vaikka Suomesta, eikös vain.
 
baikal kirjoitti:
Mielenkiintoista. "yleinen käsitys on, että poliitikot ajavat vain omaa etuaan jne."....aika yleismaailmallinen käsitys. Mikä laukaisee lopultakin tuollaiset mellakat? Ihmiset puristelevat aikansa hampaitaan ja nyrkkejään ja lopulta ollaan kadulla. Periaatteessa nuo Ukrainan mellakoiden käyteaineet löytyvät vaikka Suomesta, eikös vain.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pohjois-Afrikastahan tämä alkoi ja on noussut tasaisen tappavaa tahtia pohjoisemmaksi.

Metkaa on kuinka eräs (melkein presidentti) McCain löytyy aina vierailulta kähinän käynnistyessä/eskaloituessa?
 
yle 24.1.2014 klo 18:40
Ukrainalaiset naiset: "Olette lapsiamme! Ei enää äitien kyyneleitä!"
Oppostiojohtaja Vitali Klitško arvioi, että Ukrainan kriisin ratkaisu vaatii ulkomaalaisia välittäjiä. Lausunnossa hän toivoo "korkeimman tason ulkomaalaisia välittäjiä".

Kiovan pääkaupungissa on ollut perjantaina kohtuullisen rauhallista. Jännitys kytee kuitenkin kaduilla. Mielenosoittajat ovat rakentaneet uusia barrikadeja presidentinlinnan ja hallitusrakennusten läheisyyteen. Lisäksi maatalousministeriö on vallattu aikaisin aamulla.

"He ovat Ukrainan poikia"

Kymmenet keski-ikäiset naiset kävelivät poliisilinjoille hallintorakennusten ulkopuolella perjantaina ja kehottivat poliiseja lopettamaan väkivallan. He huusivat iskulauseita: "Te olette lapsiamme!" ja "Ei enää äitien kyyneleitä!"

– Kaikki nämä ovat meidän lapsiamme. Sekä mielenosoittajat että mellakkapoliisit ovat Ukrainan poikia, 48-vuotias Oksana Tikhomirova huomautti uutistoimisto AP:lle.

Viktor Janukovitš ei osoita taipumisen merkkejä
Oppositio haluaa, että presidentti Viktor Janukovitš hallintoineen eroaa, ja maassa järjestetään uudet vaalit. Janukovitš ei ole osoittanut taipumisen merkkejä. Päinvastoin, hän on nimittänyt henkilöstöpäällikökseen Andriy Klujevin, jonka oppositio katsoo olevan vastuussa väkivallasta mielenosoittajia vastaan.

Mielenosoittajat ovat pettyneitä, koska neuvottelut kolmen oppositiojohtajan ja presidentti Viktor Janukovitšin välillä eivät johtaneet konkreettisiin tuloksiin eilen torstaina.

– Tunnen itseni petetyksi. Odotimme koko päivän neuvottelujen tuloksia, emmekä saaneet mitään, 26-vuotias Jevgeni sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Aluehallintorakennuksia vallattu kuudessa kaupungissa
Kiovan levottomuudet ovat levinneet ainakin kuuteen muuhun kaupunkiin Länsi- ja Keski-Ukrainassa. Torstaina Lvivissä sadat ihmiset tekivät rynnäkön aluekuvernöörin toimistoon. Tänään perjantaina onnistuneita rynnäkköjä on tehty myös Ternopilissä, Ivano-Frankivskissä, Khmelnytskyssä.

"Hän on julistanut sodan omalle kansalleen"

Presidentti Viktor Janukovitšin kannatus on heikkoa maan länsiosissa. Hallintorakennusten valloitusten pelätään kuitenkin vaikeuttavan presidentin ja oppositiojohtajien neuvotteluja jatkossa.

Oppostiojohtaja Vitali Klitško arvioi, että Ukrainan kriisin ratkaisu vaatii ulkomaalaisia välittäjiä. Lausunnossa hän toivoo "korkeimman tason ulkomaalaisia välittäjiä".

– Sen sijaan että Janukovitš suostuisi ratkaisemaan tilanteen maalaisjärjellä, hän on julistanut sodan omalle kansalleen. Hän yrittää pysyä vallassa, vaikka sen hinta on veri ja maan tilanteen epävakautuminen, Klitško sanoo.

Ranska ja Saksa kutsuneet Ukrainan suurlähettiläät koolle
EU-maat Ranska ja Saksa ovat tänään perjantaina kutsuneet maidensa Ukrainan suurlähettiläät koolle. Näin ne ovat halunneet ilmaista huolensa mielenosoitusten väkivaltaisuuksista viime päivinä.

– Haluamme näyttää, miten vakavissamme olemme arvostelussamme. Odotamme suurlähettilään välittävän viestimme Ukrainan hallitukselle välittömästi, Saksan ulkoministerin tiedottaja Martin Schaefer sanoi.

EU:n 28 jäsenmaata ei ole kyennyt sopimaan, pitäisikö Ukrainaa uhata sanktioilla vai ei. Yhdysvallat on varoittanut Ukrainaa sanktioista, mikäli tilannetta ei saada rauhoittumaan. Schaeferin mukaan Saksa ei sulje pois sitä, että "kysymys sanktioista tulee ajankohtaiseksi".

Lähteet:
AFP, AP, Reuters​
 
yle 25.1.2014 klo 13:50
Ukrainan hallitus: Oppositio aseistautuu
Ukrainan sisäministerin mukaan oppositio kerää asevarastoja, eikä kriisin rauhanomainen ratkaiseminen onnistu. Energiaministeri puolestaan syyttää oppositiota maan koko energiahuollon vaarantamisesta.
ukraina+mellakat+kiova+25.1.2014+protesti+mielenosoitus

01:30
Pakkanen ja palavista autonrenkaista kohoava savu ja liekit osoittavat, että hallituksen vastaiset mielenosoitukset jatkuvat Ukrainassa. Video: Reuters
Ukrainan hallitusta vastustavat mielenosoittajat ovat keräämässä asevarastoja, sanoo maan sisäministeri Vitali Zahartshenko.

Sisäministerin mukaan viranomaisilla on tietoja, joiden mukaan pääoppositiopuolue kerää aseita Kiovassa sijaitsevaan puoluetoimistoonsa. Zahartshenkon mukaan hallituksen vastustajat eivät enää saa pidettyä radikaaleimpia kannattajiaan kurissa.

Kiovasta saatujen hajanaisten tietojen mukaan mielenosoittajat ovat vallanneet kaksi ministeriötä, maatalousministeriön ja energiaministeriön. Ukrainan energiaministerin Eduard Stavitskin mukaan energiaministeriöön tunkeutuneet mielenosoittajat kuitenkin tulivat ulos rakennuksesta, mutta he jatkavat rakennuksen piirittämistä ja estävät pääsyn rakennukseen.

Energiaministeri Stavitski arvioi, että tapahtuma on suoranainen uhka maan koko energiajärjestelmän toimivuudelle.

Ukrainan länsiosassa, Vinnytsjassa, mielenosoittajajoukko on vallannut kaupungintalon ja vaatii aluehallitusta eroamaan. Asiasta kertoo The Voice of Russia -radioasema.

Oligarkki vaatii rauhanomaista ratkaisua
Ukrainan hallitus on saanut vahvaa tukea maan talouseliitiltä, oligarkeilta. Nyt tuki näyttää olevan horjumassa.

Sisäministeri Zahartshenko sanoi tänään lauantaina, ettei kriisin rauhanomainen ratkaiseminen onnistu.

Zahartshenko sai nopeasti vastauksen maan rikkaimmalta mieheltä, Rinat Ahmetovilta, joka on ollut presidentti Viktor Janukovitshin tärkeä liittolainen. Ahmetov ilmoitti, että kriisiin voi tulla kyseeseen vain rauhanomainen ratkaisu. Voimankäyttöä ei voida hyväksyä.

- Ainoa tie ulos on siirtyminen kautuyhteenotoista neuvotteluihin, hän sanoi SCM-yhtiönsä julkaisemassa tiedotteessa.

Lähteet:
AFP, Reuters, Yle Uutiset
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top