Ukrainan konflikti/sota

yle 26.1.2014 klo 13:34
Armeija ei aio puuttua Kiovan mielenosoituksiin
Puolustusministeri kertoi armeijan pysyvän poliittisen konfliktin ulkopuolella. Oppositio valmistautuu suurmielenosoitukseen.

Mielenosoittajat kokoontuivat Kiovassa varhain sunnuntaiaamuna.
Ukrainan puolustusministeri Pavel Lebedev on kertonut uutistoimisto Itar-Tassin haastattelussa, ettei maan armeija puutu Kiovan levottomuuksiin. Useat poliitikot ovat ehdottaneet armeijan puuttumista väkivaltaisiksi muuttuneisiin mielenosoituksiin. Lebedev kuvailee ehdotusta provosoivaksi.

Ukrainan oppositio on ilmoittanut jatkavansa mielenosoituksia presidentti Viktor Janukovitšin ministeripaikkatarjouksista huolimatta. Oppositiojohtaja Arseni Jatsenjuk kertoo, ettei ministeripaikkojen tarjoaminen riitä, vaan Janukovitšin on lisäksi hyväksyttävä useita opposition keskeisiä vaatimuksia. Yksi vaatimuksista on Janukovitšin ero.

Pääkaupungissa valmistaudutaan nyt suurmielenosoitukseen. Kaksi kuukautta jatkuneiden mielenosoitusten suurimmat voimannäytöt ovat tapahtuneet sunnuntaisin. Viime sunnuntaina Kiovan kaduille saapui yli sata tuhatta mielenosoittajaa.

Lähteet:
Reuters, AFP, Itar-Tass
 
yle 28.1.2014 klo 1:07
Ukraina peruu kiistellyt mellakkalait
Oppositiojohtajien kanssa neuvotteleva presidentti Janukovytš on myös suostunut antamaan syytesuojan mielenosoituksissa pidätetyille, sillä ehdolla että mielenosoittajat lähtevät kaikista vallatuista taloista ja avaavat tukitut kadut.

Mellakkapoliisit ja mielenosoittajat kohtasivat jälleen Kiovassa, Ukrainassa, 22. tammikuuta. Maan turvallisuusjoukot ovat ampuneet yhden mielenosoittajan tähän meneessä järjestetyissä mellakoissa. Kuva: Anatolii Boiko / AFP / Lehtikuva
Ukrainan hallitus on taipunut osaan opposition vaatimuksista ja luopuu kiistellyistä kokoontumisvapautta rajoittaneista lakiuudistuksista, jotka oli suunnattu Kiovan mielenosoitusten kovakouraiseen pysäyttämiseen.

Hallitus ja oppositio ovat myös päässeet sopuun siitä, että mielenosoituksissa pidätetyille ihmisille myönnetään syytesuoja. Ehdoksi tälle presidentti Viktor Janukovytš on asettanut sen, että kaduilla yhä olevat mielenosoittajat luopuvat valtaamistaan taloista ja avaavat tukkimansa tiet.

Janukovytš käy neuvotteluja opposition johtajien kanssa Ukrainaa kahden kuukauden ajan piinanneen kriisin purkamiseksi. Neuvottelut jatkuvat edelleen.

Alustavaa sopua varjostavat yhä ristiriidat. Oppositiojohtaja Arseni Jatsenjuk on kieltäytynyt tälle tarjotusta pääministerin salkusta.

Lähteet:
Reuters
 
As the protests and uprisings in Ukraine continue to grow, the government is outsourcing troops from Russia to help put down protesters.

“There is information that at 1400 Russian Spetznaz troops were disembarking at [Kyiv local airports] Boryspil and Zhulyany dressed in civilian clothing and that they were going to dress in [Ukrainian riot plice] Berkut uniforms and proceed to the Madan” Rada deputy Andriy Parybiy, of the Batkivshchyna Party said at a recent press conference.[1]

Government agents in Ukraine have had trouble contending with the the large numbers of protesters and have been resorting to the most brutal tactics in some cases. As we reported earlier this week protesters have been kidnapped from the hospital and taken into the woods where they are tortured and executed.[2]
http://intellihub.com/russian-troops-arriving-in-ukraine-to-battle-protesters/
 
yle 30.1.2014 klo 20:39
Kiovalainen mielenosoittaja Itä-Ukrainan tilanteesta: "Siellä ei noudateta lakia mielenosoittajien pysäyttämisessä"
Kiovalainen Olga Kalashnik harkitsi vielä eilen matkustamista perheensä luo itäiseen Ukrainaan. Mielenosoitukset ovat tällä viikolla levinneet jo ympäri maata. Suomesta mielenilmauksien takia Kiovaan matkustanut Andrij Ryntty ja Ukrainan pääkaupungissa asuva Olga Kalashnik kuvailevat tilannetta maan sisällä.

Ihmiset kävelevät mielenosoittajin leirin ohi protestien jatkuessa Kievissä. Ukrainassa 30. tammikuuta. Kuva: Epa / Zurab KurtsikIdze
Suomessa asuva, ukrainalaistaustainen Andrij Ryntty päätti lentää Ukrainaan katseltuaan tilannekatsauksia venäläisiltä televisiokanavilta. Kuitenkin paikan päällä todellisuus näytti hyvin toisenlaiselta.

- Huomasin, että siellä ihmiset olivat oikeasti rauhallisia eivätkä aggressiivisia. Venäjänkieliset kanavat sanoivat heitä terroristeiksi. Se on aika ihmeellistä.

Olosuhteet paikan päällä ovat Ryntyn mukaan armottomat.

- Oli 20 astetta pakkasta ja ihmettelin siellä koko päivän oltuani, että ihmiset ovat oikeasti olleet kaksi kuukautta paikalla. Ihmiset haluavat vaihtaa valtaa ja systeemiä, Ryntty kuvailee.

Ryntyn mukaan jotkut ukrainalaiset televisiokanavat näyttävät maan tilannetta myös avoimesti ja totuudenmukaisesti. Kaikki Janukovitšin kannattajat eivät Ryntyn mukaan kuitenkaan luota mediaan.

- He eivät halua uskoa mitä telkkarissa näytetään, että poliisi hakkaa ihmisiä. He eivät halua uskoa siihen, ja pitävät sitä provokaationa. He epäilevät, vaikka videoissa poliisit ottavat vaatteet pois mielenosoittajilta ja suihkuttavat vettä päälle.

Andrij Ryntty kokee, että paikallistason vallanvaihdolla on suuri merkitys. Hän ei usko, että pelkän hallituksen vaihtuminen ratkaisi Ukrainan hallinnon ongelmia.

- Vaikka pääministeri ja kansanedustajat vaihdetaan, niin on mahdotonta muuttaa koko systeemiä jos Janukovitšiä tukevat ja rikoksia tekevät ihmiset ovat vallassa jokaisessa pienessä kaupungissa.

Kaikki eivät uskalla osallistua mielenosoituksiin
Hän uskoo, että vallanvaihdon kannattajia on ympäri Ukrainaa nähtyä enemmän. Kaikki eivät kuitenkaan uskalla osallistua mielenosoituksiin, sillä he pelkäävät työpaikkojensa ja perheidensä puolesta.

- Janukovitšin perhe omistaa yrityksiä, joissa ihmiset työskentelevät. Heillä on myös sukulaisia, jotka ovat riippuvaisia Janukovitšin perheestä, Ryntty kertoo.

Viime viikolla mielenosoitukset levisivät pääkaupungista ympäri maata, myös venäläismielisessä Itä-Ukrainassa ihmiset vaativat aluehallintojen johtohahmoja väistymään syrjään.

Kiovalainen yliopistonlehtori Olga Kalashnik harkitsi vielä keskiviikkona Itä-Ukrainassa asuvan perheensä luo matkustamista. Reissu Zaporižžjaan ei kuitenkaan hänen mukaansa ole riskitön - aktiivisten mielenosoittajien nimistä pidetään Kalashnikin mukaan listaa.

- Täällä [Kiovassa] olen vain yksi suuresta määrästä rauhallisia mielenosoittajia ja täällä on jotain vapautta, mutta Zaporižžjassa on eri tilanne. Ne [poliisit] yrittävät siellä lopettaa mielenilmaisut kokonaan, ja siellä ei noudateta lakia mielenosoittajien pysäyttämisessä.

Andrij Ryntyn mielestä mielenosoituksilla on joka tapauksessa positiivisia puolia, jopa riippumatta siitä kuka presidentin paikalla istuu tulevaisuudessa.

- On hyvä tilanne, että ihmisillä on tieto siitä, että he voivat ottaa ne oikeudet porukalta. [...] Kaikista tärkeintä on, että kansalaisyhteiskunta on alkanut perustaa keinoja, joilla voi vaikuttaa valtioon.

Oppositiosta puuttuu presidenttiaines
Siitä, kuka tulisi nykyisen presidentin Viktor Janukovitšin tilalle, kiovalaisella Olga Kalashnikilla ei ole antaa vielä arvausta.

- En näe, että yksikään kolmesta oppositiojohtajasta voisi olla tulevaisuudessa presidentti.

Yksistään joko Euroopan unionin tai Venäjän puolelle ei Ukrainan kannata Ryntyn mielestä liiaksi lukkiutua. Tärkeintä on nyt kehittää Ukrainaa itsenäisenä valtiona.

- Miksi pitäisi mennä johonkin liittoon? Meillä oli jo Neuvostoliitto. Pitäisi tehdä yhteistoimintaa kaikkien kanssa, tärkeintä on talous ja demokraattiset periaatteet, Ryntty summaa.

Mielenilmaukset ovat jo poikineet myönnytyksiä parlamentissa. Tiistaina hallitus ja pääministeri päättivät erostaan. Parlamentti myös kumosi kiisteltyjä mielenosoitusoikeutta rajoittavia lakeja. Keskiviikkona parlamentti taipui hyväksymään armahduslain, jonka mukaan kiinniotetut mielenosoittajat vapautetaan sitten, kun opposition joukot vetäytyvät valtaamistaan rakennuksista ja kaduilta.

Oppositio ei ole vielä torstai-iltaan mennessä luopunut presidentti Viktor Janukovitšin erovaatimuksesta. Janukovitš pitää kiinni presidentinpaikastaan, mutta jäi torstaina sairauslomalle "vaikean flunssan" takia.

Keskustelu Ukrainan tilanteesta illan A-studio: Talkissa TV1:ssä klo 21.05. Vieraina ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), europarlamentaarikko Sampo Terho (ps.) sekä ukrainalaiset Ievgenii Sinielnikov ja Gennadiy Naumov. Keskustelun vetää Jan Andersson.
 
yle 30.1.2014 klo 22:57
Tuomioja: Sisällisodan uhka Ukrainassa kasvaa
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan osapuolet Ukrainassa pitäisi pakottaa kompromisseihin ja neuvotteluihin.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Ukrainan kehityksestä on syytä olla huolissaan ukrainalaisten itsensä kannalta jo nykytilanteessa, mutta etenkin siksi, että sisällissodan uhka maassa kasvaa, jos tilannetta ei saada hallintaan.

Tuomiojan mukaan osapuolet pitäisikin pakottaa pikaisesti kompromisseihin ja neuvotteluihin. Pakottamisella hän sanoo tarkoittavansa sitä, että niiden osapuolten kanssa ei olla tekemisissä, jotka eivät ole valmiita rauhanomaisiin ratkaisuihin.

- Neuvotteluja on jo käytykin opposition ja hallituksen ja presidentin välillä, mutta ongelmana on se, että osa mielenosoittajista ei luota kehenkään ja osa taas toimii pelkästä provokaation halusta. Jos ei muutosta tapahdu, on suuri riski, että tilanne purkautuu laajoina väkivaltaisuutena ja sisällissotana, Tuomioja sanoi torstai-iltana A-studion talkissa.

Samassa ohjelmassa esiintyneen europarlamentaarikko Sampo Terhon (ps.) mukaan Europarlamentin ulkoasiainvaliokunta on myös Ukrainan kehityksestä hyvin huolissaan ja hänenkin mielestään tilanteeseen pitäisi löytää nopea ratkaisu, jottei tilanne yhä pahene.

- Pehmein keinoin diplomatialla ja suostuttelulla on yritetty ja yritetään taivutella ja kannustaa molempia osapuolia rauhanomaiseen kompromissiratkaisuun. Presidentti Viktor Janukovitš on sitä riippuvaisempi Venäjästä, mitä enemmän hän menettää kannatustaan Ukrainassa, Terho huomauttaa.

Presidentinvaalien ennenaikaistaminen ja uusi hallitus tulevat Tuomiojan mukaan kyseeseen yhtenä osana sopimusratkaisun löytämiseksi.

- Kriisi ei kuitenkaan ratkea siihen, että päätetään kenestä tulee uusi presidentti. Perustalain uudistus, jossa presidentin valtaoikeuksia vähennettäisiin, voisi laukaista joitakin vastakkainasetteluja, Tuomioja pohtii.

- Diktatuurilait ovat nyt kumotut parlamentin toimesta, mutta presidentti ei ole niitä vahvistanut. Armahduslaista käydään myös keskustelua, mutta kun ei ole luottamusta puolin ja toisin, kuka haluaa ottaa ensimmäisen askeleen, Tuomioja kysyy.
 
yle 26.1.2014 klo 13:34
Armeija ei aio puuttua Kiovan mielenosoituksiin
Puolustusministeri kertoi armeijan pysyvän poliittisen konfliktin ulkopuolella. Oppositio valmistautuu suurmielenosoitukseen.

Mielenosoittajat kokoontuivat Kiovassa varhain sunnuntaiaamuna.
Ukrainan puolustusministeri Pavel Lebedev on kertonut uutistoimisto Itar-Tassin haastattelussa, ettei maan armeija puutu Kiovan levottomuuksiin. Useat poliitikot ovat ehdottaneet armeijan puuttumista väkivaltaisiksi muuttuneisiin mielenosoituksiin. Lebedev kuvailee ehdotusta provosoivaksi.

Ukrainan oppositio on ilmoittanut jatkavansa mielenosoituksia presidentti Viktor Janukovitšin ministeripaikkatarjouksista huolimatta. Oppositiojohtaja Arseni Jatsenjuk kertoo, ettei ministeripaikkojen tarjoaminen riitä, vaan Janukovitšin on lisäksi hyväksyttävä useita opposition keskeisiä vaatimuksia. Yksi vaatimuksista on Janukovitšin ero.

Pääkaupungissa valmistaudutaan nyt suurmielenosoitukseen. Kaksi kuukautta jatkuneiden mielenosoitusten suurimmat voimannäytöt ovat tapahtuneet sunnuntaisin. Viime sunnuntaina Kiovan kaduille saapui yli sata tuhatta mielenosoittajaa.

Lähteet:
Reuters, AFP, Itar-Tass

yle 31.1.2014 klo 13:45
Ukrainan armeija puuttui ensi kertaa levottomuuksiin
Ukrainan armeija on julkaissut tiedotteen, jossa se sanoo levottomuuksien uhkaavan maan yhtenäisyyttä. Armeija ei hyväksy mielenosoittajien suorittamia ministeriöiden ja muiden hallintorakennusten valtausta.

Ukrainan armeijan ylin johto on ensimmäistä kertaa ottanut kantaa maan sisäpoliittiseen tilaan. Armeija vaatii presidentti Viktor Janukovitshia ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin tilanteen rauhoittamiseksi.

- Ukrainan asevoimien sotilaat ja työntekijät vaativat ylipäällikköä ryhtymään nopeisiin toimenpiteisiin olemassaolevan lainsäädännön puitteissa maan rauhoittamiseksi ja yhteiskuntarauhan palauttamiseksi, sanottiin puolustusministeriön internet-sivulle laitetussa tiedotteessa.

Presidentti Janukovitsh on Ukrainan asevoimien ylipäällikkö. Janukovitsh on tällä hetkellä sairauslomalla.

- Asevoimien sotilaat ja työntekijät eivät hyväksy valtion virastojen valtauksia, joilla estetään valtion ja alueiden viranomaisia täyttämästä velvollisuuksiaan, tiedote jatkui.

Puolustusministeriön tiedotteen mukaan vastakkainasettelun laajeneminen uhkaa maan yhtenäisyyttä.

Ukrainan armeija on tähän saakka pysynyt sivussa konfliktista.

Lähteet:
AFP, Yle uutiset
 
Eikös armeijan käyttö järjestyksen ylläpitämiseen ts. kapinan mellakan lopettamiseksi tarkoittaisi käytännössä sitä, että kyse on sisällissodasta? Tuo taas antaisi esimerkiksi Yhdysvalloille moraalisen oikeutuksen puuttua jos armeijaa alkaa lahtaamaan kansalaisia. Sitähän se armeijan järjestyksenpito tarkoittaa vanhoissa itäblokin maissa.

Ukrainan johdolla ei taida ola kovin montaa korttia katsottavissa.
 
Ukrainan armeijan ylin johto on ensimmäistä kertaa ottanut kantaa maan sisäpoliittiseen tilaan. Armeija vaatii presidentti Viktor Janukovitshia ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin tilanteen rauhoittamiseksi.

Onko tuo viesti tuollaisenaan luettuna jotenkin moniselitteinen? Armeija vaatii toimenpiteitä, mutta ainakaan ei tarjoudu avuksi!
 
Onko tuo viesti tuollaisenaan luettuna jotenkin moniselitteinen? Armeija vaatii toimenpiteitä, mutta ainakaan ei tarjoudu avuksi!
Kyllähän se sitä on ja pienenä vihjeenä varmaan Janun taholta, että kannattais rauhoittua. Oppositiossa varmaan mietitty eriasteisia skenaarioita joihin ehkä varauduttu myös.

Luin tuossa öbaut viikko sitten, että kaasunaamaraita ois jaettu ja aseita kerätty kasaan, tiedä häntä sitten.
 
yle 31.1.2014 klo 6:18
Jyrki Kasvi: Utsjoen sisällissota
Poliisit ampuvat mielenosoittajia, ja barrikadit palavat keskellä Eurooppaa, kun Ukraina ajautuu yhä syvemmälle väkivallan pyörteeseen, kirjoittaa Jyrki Kasvi Yle Uutisten blogissaan.

Viime marraskuussa Kiovassa alkaneet mielenosoitukset ja mellakat eivät ota laantuakseen, vaikka Ukrainan hallitus on eronnut. Presidentti Viktor Janukovitšin sovinnoneleisiin ei enää luoteta. Oppositiolla on niistä kokemusta, eikä vähempi kuin Janukovitšin ero enää riitä.

Presidentti Viktor Janukovitš ei ole määrännyt armeijaa Kiovan kaduille, vaan mielenosoittajien kanssa ovat ottaneet yhteen miliisin Berkut-erikoisjoukot ja sisäministeriön joukot.

Jotkut epäilevät Janukovitšin pelkäävän osan armeijasta asettuvan mielenosoittajien puolelle. Toiset arvelevat Janukovitšin varovan provosoimasta mielenosoittajien joukossa olevia Afganistanin sodan veteraaneja. Ärsytettyinä ja aseistettuina he olisivat arvaamaton uhkatekijä.

Armeijan mukaantulo voisi johtaa laajamittaisiin väkivaltaisuuksiin ja naapurimaihin suuntautuvaan pakolaisaaltoon.

Kiova on yhtä lähellä Helsinkiä kuin Utsjoki! Miten Suomi selviäisi vaikka 25 000 Ukrainan pakolaisen vastaanottamisesta?

Suomessa ja Euroopassa ei haluta edes kuvitella, mitä aseellisesta yhteenotosta Euroopan ytimessä seuraisi. Silti Ukrainan naapurimaiden tulisi varmuuden vuoksi pikaisesti laatia suunnitelmat satojen tuhansien ukrainalaisten pakolaisten majoittamisesta ja ruokkimisesta.

Vaikka Ukrainan levottomuudet eivät eskaloituisi aseelliseksi konfliktiksi, on vaarana, että kriisin lauettua valtaan pääsevä osapuoli alkaa vainota vastapuolen johtohahmoja. On vallassa sitten Janukovitš tai hänen vastustajansa, turvapaikan hakeminen voi olla monille ukrainalaisille ainoa vaihtoehto.

Moni suomalainen ajattelee, että kriisimaiden lähinaapurien tulee kantaa päävastuu maailman pakolaisista. Tällä kertaa Suomi voi pian olla kriisimaan lähinaapuri.

Kiova on yhtä lähellä Helsinkiä kuin Utsjoki! Miten Suomi selviäisi vaikka 25 000 Ukrainan pakolaisen vastaanottamisesta? Ruotsilla on tekemistä jo 15 000 Syyrian pakolaisen kanssa.

Ei ihme, että ulkoministeri Erkki Tuomioja on huolissaan.

Ukrainan kriisi uhkaa hapattaa myös Venäjän ja Euroopan välit. Vladimir Putin syyttää Euroopan unionia Ukrainan sisäisiin asioihin puuttumisesta. Monen Euroopan johtajan mielestä koko kriisi käynnistyi, kun Venäjä esti Ukrainaa allekirjoittamasta yhteistyösopimusta Unionin kanssa.

Ensimmäisenä Venäjän ja Euroopan unionin suhteiden tulehtumisesta kärsisi Suomi. Tähän asti politiikan ei ole annettu haitata kaupankäyntiä, mutta Ukrainan kriisin syvenemisellä voi olla myös taloudellisia vaikutuksia.

Suomalaiset yritykset hakevat kasvua Venäjän vientimarkkinoilta, ja Suomeen kaivataan venäläisten investointien tuomia työpaikkoja.

Myös ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin sietäisi olla huolissaan.

Jyrki J.J. Kasvi
 
Stubb on hyvä tyyppi siinä et saakelin suorasanainen. Mitä hittoa voitetaan sillä että ihmisiä asetetaan ja laitetaan vastakkain ? Mitä siis yleisesti voitetaan vastakkainasetteulla? EU-politiikka ei toki saa perustua siihen että ihmisiä alistetaan, tämä ei ole kenenkään etu. Kaikkien etu on se että yhdessä mietitään asioita ja nähdään sekä koetaan, että tällä on vaikutusta.
 
aika karuja juttuja ulkomaisilla uutiskanavilla, seuratkaa, jos ehditte.
 
Armeija ei ole Janun puolella, joten hänellä ei ole tukijoita sillä saralla, mitä vaihtoehtoja ?

edit: Kumpia on enemmän Ukrainan armeijassa Venäjä myönteisiä vai eurooppa ?
 
Kyllä..kyllä ja samaan aikaan painetta sekä idästä että lännestä, ei mukavin paikka toimia.

Huomasin tuossa, että jätin huomioimatta tuon sanan "armeijassa" ja kommenttini koski kansaa yleensä. Mutta josko olisi niin, että armeija ei ole janun taskussa tarpeeksi hyvin, joten kenraalit pysyvät neutraaleina, koska vaihtoehto on aika ikävä.
 
Huomasin tuossa, että jätin huomioimatta tuon sanan "armeijassa" ja kommenttini koski kansaa yleensä. Mutta josko olisi niin, että armeija ei ole janun taskussa tarpeeksi hyvin, joten kenraalit pysyvät neutraaleina, koska vaihtoehto on aika ikävä.
Aika pitkälle näin taitaa olla.

Edit: Tämä ruokkii tiettyjä tahoja toimimaan ehkä entistä aktiivisemmin ja samalla luo lisäpaineita taas toiseen suuntaan. Kehityskulku on sitten mikä on, mutta mikä ? Lievittäisikö ennenaikaiset presidentinvaalit asiaa ?
 
Viimeksi muokattu:
Aika pitkälle näin taitaa olla.

Turkissa kävi siten, että kun kenraalikunta ei osoittanut asiankuuluvaa lojaalisuutta pressalle, niin se pistettiin vaihtoon. Ja kun poliisi sattui tutkimaan presidentin "hovin" tekemisiä, niin johan väki vaihtui poliisissakin.

Saas nähdä, että mitä tapahtuu Ukrainassa.
 
Turkissa kävi siten, että kun kenraalikunta ei osoittanut asiankuuluvaa lojaalisuutta pressalle, niin se pistettiin vaihtoon. Ja kun poliisi sattui tutkimaan presidentin "hovin" tekemisiä, niin johan väki vaihtui poliisissakin.

Saas nähdä, että mitä tapahtuu Ukrainassa.
Ehdin vähän muokata tai lisäillä edelliseen viestiin, mutta tämäkin toki kävi mielessä ihan tuossa 10 minuuttia sitten. Epämielyttävistä ihmisistä halutaan eroon. Miten tämä toimi Turkissa ja voidaanko sitä verrata missä määrin Ukrainaa ?

Edit: Kylmän sodan aikaiset asetelmat on kyllä ihan hanurista, eikö voitais rakentaa maailmaa vähän uudella ja kehittyneemmällä versiolla.
 
Back
Top