Tästä Venäjän ja Ukrainan kriisissä on kyse - lue tutkijan tiivistys
is 2.3.2014 16:52
Suomalaistutkijan mukaan Venäjän toimet Ukrainassa juontuvat pelosta ja ylpeydestä.
Venäjän ja Ukrainan välien kiristyminen on asettanut Venäjän vastakkain koko lännen kanssa.
Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt tutkija
Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista tiivistää, mistä Ukrainan ja Venäjän kriisissä Krimillä ja Itä-Ukrainassa on kyse.
1. Lännen kovat puheet suututtivat
Konfliktin taustalla on EU-yhteistyösopimus, jota Ukrainassa harkittiin syksyllä. Sopimusaikeet saivat tuolloin Venäjän huolestumaan: EU-lähentymisen pelättiin uhkaavan Venäjän kaavailemaa Euraasian unionia, jonka talouspoliittisen merkityksen kannalta Ukrainalla oli keskeinen rooli.
Presidentti
Viktor Janukovitshin päätös sopimuksen hyllyttämisestä sai Ukrainan kansan kaduille ja länsimaat huolestumaan. Pitkien ja väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen Janukovitshin oli lähdettävä Ukrainasta, ja maa sai uuden johdon, jota länsi on tukenut.
Smithin mukaan sekä länsivaltojen että Ukrainan uuden hallituksen voimakkaat kannanotot ovat kuitenkin olleet bensiiniä liekkeihin.
- Raju retoriikka on laukaissut venäläisissä poliitikoissa voimakkaita tunnereaktioita. Kun Yhdysvaltain presidentti
Barack Obama ilmoitti perjantai-iltana, että Venäjän ei pidä hyökätä ja että siitä tulisi seuraamuksia, se herätti duuman ylähuoneessa suuttumusta: tällaista puhetta Venäjän ei pidä kuunnella, Smith sanoo.
2. Venäjän loukattu ylpeys
Venäjä on koko olemassaolonsa ajan halunnut esiintyä suurvaltana, jolla on erilainen maailmanpoliittinen asema kuin muilla.
Venäjä on kerta toisensa jälleen pettynyt yhteistyöhön (lännen kanssa).
Samalla se on kuitenkin tuntenut itsensä päähän potkituksi. Liberaalit länsimaat eivät ole hyväksyneet maan demokratian puutetta ja konservatiivisia arvoja. Viimeksi venäläisiä närkästytti Sotshin olympialaisiin kohdistunut kritiikki: isäntämaata arvosteltiin maailmalla muun muassa tiukoista homolaeista.
Lännen kritiikki on herättänyt Venäjällä närkästystä ja näyttämisen halua.
- Venäjä on kerta toisensa jälleen pettynyt yhteistyöhön (lännen kanssa). Se on tuntenut, ettei ole ollut tasavertainen, ja ruvennut tuomaan omaa malliaan voimallisemmin esiin maailmanpolitiikassa, Smith kertoo.
3. Venäjän eliitin pelko vallan menettämisestä
Venäjän valtaeliitti pelkää, että valta luisuu sen käsistä myös maan sisällä. Smithin mukaan presidentti
Vladimir Putinin uudelleenvalinta presidentiksi vuonna 2012
Dmitri Medvedevin jälkeen laukaisi kansalaisten tyytymättömyyden.
Putinin paluu synnytti suuria mielenosoituksia, joissa ihmiset protestoivat muun muassa korruptiota ja varallisuuden epätasaista jakautumista vastaan. Vallanpitäjien vastareaktio oli se, että protestoijat olisi pidettävä kurissa.
- Putinin asema ei ole niin vahva kuin kahdeksan vuotta sitten. Lähestulkoon kaikki negatiivinen, mitä viimeisten kahden vuoden aikana on tapahtunut, juontaa juurensa valtaeliitin ongelmallisesta tilanteesta, Smith sanoo.
Mielipiteet siitä, kuinka valta tulisi pitää omissa käsissä, ovat jakaantuneet myös eliitin sisällä. Smithin mukaan esimerkiksi kiistellyllä homopropagandalailla halutaan pönkittää valtaeliitin arvoja ja luoda yhtenäisyyttä.
4. Venäjä yliarvioi armeijansa
Smith epäilee, että Venäjä on nyt tekemässä samaa virhettä kuin sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan edellä: maa luottaa liikaa armeijaansa.
1990-2000-luvuilla sekä kaksi Tšetšenian sotaa että Georgian sota ovat osoittaneet, että Venäjän armeija ei ole niin iskukykyinen eikä sen sotakalusto niin tehokas kuin etukäteen oltiin ajateltu.
Putinin asema ei ole niin vahva kuin kahdeksan vuotta sitten.
Smithin mukaan Venäjällä viime vuonna pidetyillä sotaharjoituksilla on haluttu vahvistaa armeijaa ja välttää tulevat PR-katastrofit.
Smith arvelee kuitenkin, etteivät Venäjän paukut edelleenkään riitä täysimittaiseen sotaan.
- (Armeijan toimintakyky) riittää siihen, mitä Krimillä nyt tapahtuu, mutta riittääkö se oikeisiin sotatoimiin? Smith pohtii.