Ukrainan konflikti/sota

Saksassa haetaan nopeaa vetyraidetta​

04.04.2022, kello 10:51


Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Frost & Sullivan

Saksassa haetaan nopeaa vetyraidetta


Kaasun jakelusta vastaava järjestelmävastaava OGE ja energiayhtiö RWE ovat julkistaneet suunnitelman Saksan kansallisen vetyinfran toteuttamiseksi. Osapuolet ovat antaneet sille nimeksi ‘H2ercules’ antiikin Rooman mytologisen voimahahmon mukaan.

Saksalaisen vetyteollisuuden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämiseen liittyvä suunnitelma koostuu noin 1 GW:n elektrolyysikapasiteetin sekä varasto- ja tuontilaitteistojen rakentamisesta Pohjois-Saksaan. Sen ohella tarkoitus on rakentaa suunnilleen 1 500 kilometrin mittainen putkisto, jolla vetyä voidaan siirtää Länsi- ja Etelä-Saksan teollisuusalueille.

Lisäksi jo nyt tarkastellaan lisätuontireittejä etelästä ja idästä. Niiden arvioidaan toteutuvan viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

H2ercules -esityksellään OGE ja RWE pyrkivät toteuttamaan Saksan vetyinfran selkärangan, jolla yhdistetään Pohjanmeren rannikko eteläiseen Saksaan. Suunnitelman julkistuksen yhteydessä yritykset kertoivat lisäksi, että kiinnostustaan liittyä tähän tulevaan vetyverkostoon ovat jo osoittaneet jotkut maan suuryhtiöt, muun muassa Thyssenkrupp.

OGE ja RWE arvioivat, että hankkeeseen tarvitaan noin 3,5 miljardin euron investoinnit. Toteuduttuaan vuoteen 2030 mennessä sillä pitäisi kattaa noin kaksi kolmannesta putkireitin varrella olevien Saksan teollisuuskeskusten vedyn tarpeesta.

- Konsepti on nähtävä toteuttamiskelpoisena, jotta voimme vähähiilistää ja monipuolistaa energianhankintamme, sanoo OGE:n hallituksen puheenjohtaja Jörg Bergmann.

- Tähän hankkeeseen liittyviä tehtäviä voidaan hallita vain, jos ja kun siihen liittyvät yritykset toimivat kiinteässä yhteistyössä poliittisten päättäjien kanssa kaikilla tasoilla. Vain tällä tavoin saavutetaan nopeasti sujuvat työskentelyolot. Tällä isolla loikkauksella ohitamme ’kana ja muna -ongelman’ ja voimme siten tarjota vedyn käyttäjille kiinteän perustan omille hankkeilleen.

h2ercules_graphic.jpg


Kuva: OGE/RWE

OGE vastaa putkituksesta – RWE vedyn tuotannosta ja tuonnista

Kaasun järjestelmävastaava OGE:n osa tässä aloitteessa on varmistaa vihreän vedyn siirto sitä tarvitseville asiakkaille. Käytännössä se tarkoittaa nykyisten kaasuputkistojen muuttamista vetyputkistoiksi ja sitä, että myös uusia putkistoja on rakennettava.

RWE rakentaa uudet elektrolyysilaitokset vihreän vedyn tuottamiseksi ja suunnittelee laajamittaista vedyn tuontia. Lisäksi RWE aikoo rakentaa yhteiskapasiteetiltaan vähintään 2 GW ’vetyvalmiita’ kaasupolttoisia voimalaitoksia suunnitellun H2ercules -reitin varrelle. Myös yhtiön kaasun varastointijärjestelmät Hollannin vastaisella rajalla on tarkoitus liittää vetyputkistoon, millä luodaan joustavaa varmuuskapasiteettia.

- Ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi teollisuus tarvitsee suuria määriä vihreää vetyä mahdollismman nopeasti, RWE:n toimitusjohtaja Markus Krebber toteaa.

- Yhteistyössä OGE:n kanssa otamme vastaan tämän haasteen ja aiomme rakentaa Saksan ensimmäisen nopean vetyraiteen.

H2ercules suunnitellaan avaamaan uusia mahdollisuuksia, joilla voidaan yhdistää Saksa Euroopan kaasun päätuontireitteihin, joihin alun perin ovat kuuluneetkin Belgian ja Hollannin kaasuputkistot mutta myöhemmin myös Norjan sekä yhtä hyvin myös eteläisen ja itäisen Euroopan maiden putkistot. Tällä tavoin se toimii yhtenä tärkeänä askeleena Euroopan vetymarkkinoiden synnyttämiseksi.

Koska suurin osa H2ercules -hankkeesta voidaan toteuttaa nykyisillä maakaasuputkistoilla, hanke-esitys voidaan panna toimeen huomattavasti nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin, jos kyseessä olisi infra, jonka pystytys pitäisi käynnistää puhtaalta pöydältä.

OGE:sta ja RWE:stä sanotaan, että tulevissa keskusteluissa päättäjien kanssa keskitytään siihen, että hankkeen hyväksyntä saadaan hyvissä ajoin.



Lähde: Smart Energy International
 
On kyllä viime päivinä karissut se viimeinenkin "uskaltaisinko?" epäilys siitä, että jos käsky rintamalle Suomessa kävisi. Ei liene tässä vaiheessa epäselvää, että sinne mentäisiin puolustamaan läheisiä hirmuteoilta. Aiemmin lähinnä motivaattorina ollut isänmaallisuus ja valtion puolustaminen, mikä ei luonnollisestikaan ole aivan yhtä tunnepitoinen kannustustekijä. Mutta näyttää talvisodan aikaiset perustelut vaimojen ja lasten suojelemisesta pätevän vielä tänä päivänäkin ihan yks yhteen, vaikka kyllä se oli vaikea uskoa että nykypäivänä asia voi olla näin. Ihan perustellusti voisi itseltään kysyä: "Kuolenko mahdollisesti sodassa vai jätänkö perheeni ja ystäväni venäläisten armoille"
 
Mielenkiintoinen tuo uutinen ryssän salaisesta liikekannallepanosta. Kovin laajaa sellaista ei tietenkään salassa ole mahdollista tehdä, koska mobilisaatio vaikuttaa niin suuresti yhteiskunnan normaaliin toimintaan.

Se on selvää, ettei Putlerilla ole varaa häviöön. Jonkinlainen voitto on siis pakko yrittää Ukrainasta saada. Mariupolin valtaus nyt ainakin (mutta eipä helpolla taida tulla sekään) ja epäilemättä uusia yrityksiä Itä-Ukrainan mielikuvitustasavaltojen suunnalla.

Sodasta tulee varmaankin pitkä.
 
Mielenkiintoinen tuo uutinen ryssän salaisesta liikekannallepanosta. Kovin laajaa sellaista ei tietenkään salassa ole mahdollista tehdä, koska mobilisaatio vaikuttaa niin suuresti yhteiskunnan normaaliin toimintaan.

Se on selvää, ettei Putlerilla ole varaa häviöön. Jonkinlainen voitto on siis pakko yrittää Ukrainasta saada. Mariupolin valtaus nyt ainakin (mutta eipä helpolla taida tulla sekään) ja epäilemättä uusia yrityksiä Itä-Ukrainan mielikuvitustasavaltojen suunnalla.

Sodasta tulee varmaankin pitkä.

Taitaa jossain kohtaa olla Taganrogin, Millerovon ja Belgorodin puolustustaistelut edessä. Donin Rostoviin ei ehkä ole syytä enää lähteä.
 
Michael Kofmanin mukaan julkisuudessa paljon huomiota saaneet lisäjoukot kuten palkkasotilaat tai syyrialaiset vapaaehtoiset ovat tämän sodan kannalta merkityksettömiä.

– Ne ovat ongelman oire: Venäjällä on pulaa joukoista ja miehiä etsitään sieltä, mistä niitä saadaan.

Venäjä voi siis saada taistelukentälle lisää pataljoonia, mutta asiantuntijan mukaan sen kyky käydä sotaa Donbassia laajemmalla alueella on varsin kyseenalainen.

Kofman huomauttaa, että uusia joukkoja ei myöskään voida saada sotaan nopeasti, ja näyttääkin siltä, että hyökkääjä joutuu taistelemaan niillä joukoilla, joita sillä on.

– Tämä ongelma ei ole kovin yllättävä. Venäjän armeija on rakennettu aktiivisen puolustuksen ympärille ja strategiset maahyökkäykset on sivuutettu. Siltä puuttuvat huolto ja miesvahvuus tällaisen taistelun käymiseksi Euroopan suurimmassa valtiossa.

Tilanne muuttuu Michael Kofmanin mukaan kuitenkin huomattavasti monimutkaisemmaksi, jos presidentti Putin päättää julistaa Venäjällä sotatilan ja käynnistää liikekannallepanon.

– Olisiko tälle tukea kotimaassa? Tätä on vaikea sanoa. Venäjän kansan parissa näyttäisi olevan huomattavaa tukea sodalle, mutta se jakautuu epätasaisesti ja on varsin kyseenalaista missä suhteessa kyse on aidosta tuesta ja vääristä mielipidemittausten tuloksista, Kofman summaa.

Ukraina tulee taas asiantuntijan mukaan tarvitsemaan lisää ampumatarvikkeita ja kalustoa menetysten kattamiseksi. Kofman muistuttaa, että vastahyökkäyksiin tarvitaan liikkuvaa kalustoa eikä vain torjuntaohjuksia.

– Jollain tavalla tässä on kyse tarinasta, jossa vastakkain ovat armeija, jolla on paljon sotilaita, mutta pulaa varusteista sekä armeija, jolla on paljon kalustoa, mutta ilman liikekannallepanoa selvä pula miehistä, hän summaa sotatilanteen.

Tilanteen kehittyminen pitkittyväksi kulutussodaksi suosisi Michael Kofmanin mukaan nykytiedon valossa ukrainalaisia.

 
LEHTIKUVA/SERGEI SUPINSKY
4713758-759x500.jpg

Joukkohauta Butšassa todistaa vihapuheen voimasta.

Kommentti: Butšan joukkomurha todistaa ihmisten epäinhimillistämisen voimasta – Suomen eduskunnassa sitä tehdään joka torstai​

KAI HIRVASNORO4.4.2022 11.44
KOTIMAA

Vihapuhe on teko, joka voi karata käsistä. Uusin esimerkki siitä saatiin eilen sunnuntaina.​

Kiovan lähellä Butšassa komentoa yli kuukauden pitäneet venäläiset jättivät jälkeensä ruumiskasan, joka tuo mieleen natsien veriteot ja meidän aikanamme Srebrenican joukkomurhan Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla.

Hitler kiihotti kansaa osoittamalla juutalaiset syyllisiksi Saksan vaikeuksiin. Serbian presidentti Slobodan Milošević piti 28.6.1989 Kosovo Poljessa kansalliskiihkoisen taistelupuheen, joka oli alkusoittoa tuhoisimmalla toisen maailmansodan jälkeiselle sodalle Euroopassa. Kuolonuhrien määräksi on arvioitu leveällä haarukalla 100 000–300 000.

21.2.2022 oli vuorossa Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hän pohjusti kolme päivää myöhemmin alkavaa hyökkäystä kiistämällä, että Ukraina edes on aito valtio ja ukrainalaiset aito kansakunta. Hän syytti Ukrainaa russofobiasta ja uusnatsismista. Sotapuheessaan 24.2. Putin puhui ”Kiovan hallituksen” pilkasta ja kansanmurhasta Donbasin alueella.

Vihapuhetta ei edelleenkään ymmärretä – tai ei haluta myöntää – teoksi, jonka seuraukset voivat karata käsistä.
– Pyrimme demilitarisoimaan ja denatsifioimaan Ukrainan sekä tuomaan oikeuden eteen ne, jotka ovat tehneet paljon verisiä rikoksia siviilejä, muun muassa Venäjän kansalaisia kohtaan, Putin sanoi.

Sunnuntaina 3.4. Ukrainan Butšassa todistettiin hyökkäyksen ja tuon puheen satoa. Maanantaiaamupäivään mennessä alueelta on löydetty yli 400 murhattua siviiliä, jotka venäläiset jättivät vetäytyessään jälkeensä.

Sota raaistaa, mutta sitä pohjustaa vastapuolena pidettyjen ihmisten epäinhimillistäminen.

Ylikomisario Jari Taponen kertoi sunnuntaina Twitterissä yksinkertaisen totuuden.



Yllättävän monilla perussuomalaisilla kansanedustajilla oli tarve kiistää julkisesti, että näin on.

Vaiko oliko se sittenkään mikään yllätys? Samaa epäinhimillistämistä saa seurata suorana tv-lähetyksenä Suomen eduskunnasta käytännössä katsoen joka torstai kello 16. Silloin alkaa eduskunnan kyselytunti, jossa perussuomalaisilla on suurimpana oppositiopuolueena ensimmäinen kysymys. Jos kysymyksen aihe ei ole bensan hinta, se on maahanmuuttopolitiikka, jossa perussuomalaiset tekevät nyt jakoa ”oikeisiin” ukrainalaispakolaisiin” ja ”elintasosiirtolaisiin” Afrikasta ja Lähi-idän alueelta.

Perussuomalaisten käsitekuvastossa ”oikeat” pakolaiset ovat lapsia, ”joiden toinen käsi puristaa äidin kättä ja toinen käsi nallea”. Isät ja pojat taistelevat maansa puolesta. ”Elintasosiirtolaiset” taas ovat sotia pakenevia nuoria miehiä, jotka jättävät naiset ja lapset pulaan.

Maahanmuuttotutkija Erna Bodström on osoittanut, että jälkimmäinen mielikuva on väärä. Vuonna 2015–2016 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista 40 prosenttia oli naisia ja lapsia.



Amnesty internationalin viikko sitten julkaisemassa vuosiraportissa todettiin turvapaikkapolitiikan rakenteellisen rasismin tulleen näkyviin ukrainalaisten ja muista maista tulevien kohtelussa.

Sitä löytyy myös meiltä Suomesta – käytännössä joka viikko. Taposen twiittiin tulleet törkeät vastaukset puhuvat sen puolesta, että vihapuhetta ei edelleenkään ymmärretä – tai ei haluta myöntää – teoksi, jonka seuraukset voivat karata käsistä.


 
On kyllä viime päivinä karissut se viimeinenkin "uskaltaisinko?" epäilys siitä, että jos käsky rintamalle Suomessa kävisi. Ei liene tässä vaiheessa epäselvää, että sinne mentäisiin puolustamaan läheisiä hirmuteoilta. Aiemmin lähinnä motivaattorina ollut isänmaallisuus ja valtion puolustaminen, mikä ei luonnollisestikaan ole aivan yhtä tunnepitoinen kannustustekijä. Mutta näyttää talvisodan aikaiset perustelut vaimojen ja lasten suojelemisesta pätevän vielä tänä päivänäkin ihan yks yhteen, vaikka kyllä se oli vaikea uskoa että nykypäivänä asia voi olla näin. Ihan perustellusti voisi itseltään kysyä: "Kuolenko mahdollisesti sodassa vai jätänkö perheeni ja ystäväni venäläisten armoille"
Tämän voisi oikeastaan muotoilla että "Kuolenko mahdollisesti sodassa, vai kuolenko siviilinä ennen vai jälkeen nähtyäni kun ryssä raiskaa vaimon ja tyttäret."
 
Hieno uutinen, jos pitää paikkansa…
Sepäs se, tweetissäkin lukee että vahvistamaton.

Tosin voi olla mahdollista että Ukraina on saannut kyseiset ohjukset jonkin tasoiseen käyttökuntoon.
 
Huhhuh, kaikki käyttää samaa haukkumanimeä ukrainalaisesta lapsia myöten. Kyllä huomaa mitä mantraa media tuuttaa ja koulussa opetetaan.

Kun viime vuosien kotimaisia "natseja siellä, natseja täällä" vauhkoojia miettii, niin pistää kyllä vahvasti epäilemään näiden tahojen vaikuttimien alkuperää. Jokainen de-natsifikaatio -henkisen agendan levittämiseen syyllistynyt pitäisi tutkia ennen kaikkea heidän taustalla olevien vaikuttajien paljastamiseksi.
 
For a few weeks now, the chief of Russia's spaceflight activities has said that the United States and its Western allies must end sanctions on his country by March 31 or face the consequences when it comes to partnering on the International Space Station.

After those sanctions remained in place at the end of March, the director general of Roscosmos, Dmitry Rogozin, vowed to issue a response on April 2. True to his word, he did so early on Saturday morning. His full Twitter thread can be found here, but it is simple to summarize: more bluster, more threats, but likely little change.
Russians take enormous pride in their space program, going back more than six decades to Sputnik and Yuri Gagarin. Without active cooperation with Western nations, however, Russia would almost certainly no longer be a space power—it would be the world's first former space power.
 
Pahoin pelkään että maareitti Krimille ei Putinille riitä.

Venäjä haluaa Mariupolin lisäksi myös Odessan kun haluaa viedä Ukrainalta ne viimeisetkin merialueet ja aukaista samalla reitin Transnistriaan ja sitä kautta kaikkialle Moldovaan. Tämä on melko varmasti se vähimmäistavoite mutta nähtäväksi jää riittävätkö Venäjän resurssit siihen.

Voi hyvinkin olla että Putin yrittää jäädyttää sodan jos saa raivattua maareitin Krimille. Tappiot ovat kuitenkin olleet valtavat ja armeijan suorituskyky sekä motivaatio kyseenalaisella tasolla. Toinen asia on sitten se suostuuko Ukraina siihen jäädyttämiseen kun se vain siirtäisi ongelmia tulevaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Kannas eli tärkein alue evakuoitiin YH:n alkaessa. Laatokan pohjoispuolella evakuoinnit jäivät tekemättä. Siellä reilut neljätuhatta ihmistä jäi evakuoimatta, pääasiassa Suojärvellä ja Suomussalmella.
Jaa, mun äitini perhe evakuoitiin viimeisellä siviilejä kuljettaneella junalla joulukuussa -39 Kämärän asemalta.
 
Russian Twitter users noticed something strange when they tried to access the service on March 4: They couldn’t. For the previous six days, anyone trying to access Twitter from within Russia saw their Internet speed slow to a crawl, no matter how fast their connection. Then came the blackout.

Twitter going offline showed how seriously the Russian state took social media’s role in amplifying dissent about the country’s invasion of Ukraine. And it demonstrated Russia’s progress in creating a “splInternet,” a move that would effectively detach the country from the rest of the world’s Internet infrastructure. Such a move would allow Russia to control conversations more tightly and tamp down dissent—and it's getting closer by the day.

The gold standard of digital walled gardens is China, which has managed to separate itself from the rest of the digital world with much success—although people still find their way around the Great Firewall. “I think they would aspire to [mimic China],” Doug Madory of Kentik, a San Francisco-based Internet monitoring company, says of Russia. “But it wasn't easy for the Chinese.” China tasked huge numbers of tech experts to create its version of the Internet, and it spent huge amounts of money. By 2001, the International Center for Human Rights and Democratic Development estimated, China spent $20 billion on censorious telecom equipment every year. The famed Great Firewall is just that: a firewall that inspects every bit of traffic entering Chinese cyberspace and checks it against a block list. Most Internet traffic into China passes through three choke points, which block any untoward content. Copying the Chinese approach in Russia is something Madory believes may be beyond Russian president Vladimir Putin’s reach. “I don't think Russia has invested that kind of energy in engineering resources to replicate it,” Madory says. “There are quite a few countries that would love to have what China's got, but they just can't. They haven't got the people to do it. There’s a ways to go before Russia becomes like China.”
 
Tuossa Neptune ohjuksen koelaukaisu vuoden takaa. Joku jenkkilähde kommentoi että kovia ohjuksia olisi toimitettu valmistajalta UA:lle muutama kuukausi sitten, mutta määrästä ei ole tietoa ja koulutus yms integraatiot vissiin olivat kesken hyökkäyksen alkaessa. Tuskin montaa ehditty tekemään. Nyt olisi ensimmäinen kerta kun Neptunea (eli modattu KH-35) ammutaan "vihassa". Taistelukärki 150kg, kantama n.300km.
 
Back
Top