tankki-tapsa
Eversti
Ja ne tavoitteet ovat juuri se tilanne mikä on 8.5.. Suuri Voitto, liki 1945 tasoa.
Hartain toiveeni on että jopa donpassi ja simpanssi ovat silloin vähän pienempiä kuin sodan alkaessa.
Hartain toiveeni on että jopa donpassi ja simpanssi ovat silloin vähän pienempiä kuin sodan alkaessa.
Edessä voi olla kipeitä päätöksiä, jotta Ukrainaan saadaan rauha – professori muistuttaa historian karuista opetuksista
Erittäin julmissa sisällissodissakin on lopulta jouduttu taipumaan rauhanehdoissa, toteaa professori Teivo Teivainen.
Frankfurtissa Saksassa Venäjän lähetystön eteen kadulle jätetyissä viesteissä ilmoitettiin Vladimir Putinin olevan sotarikollinen. Myös USA:n presidentti Joe Biden nimesi Putinin sotarikolliseksi, kun venäläisten hirmuteot Butšassa paljastuivat. FRANK RUMPENHORST / ZUMA PRESS
Matti Tanner
[email protected]
Tänään klo 6:00
– Paljon saa tapahtua, että siitä lähdetään lipsumaan, mutta rauhansopimuksissa siitä on usein lipsuttu, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo rankaisukeinoista, joita Vladimir Putinille ja Venäjälle voitaisiin haluta joskus asettaa kun Ukrainan sodan rauhaa tehdään.
Eri tahot vaativat nyt Venäjälle lisää entistä kovempia pakotteita Ukrainan Butšassa paljastuneista venäläisjoukkojen hirmutekojen jälkeen, joita on nimetty jo kansanmurhaksi. Venäläisten jäljiltä Kiovan lähellä sijaitsevasta pikkukaupungista löydettiin viikonloppuna satoja julmasti tapettuja, sekä kidutettuja siviilejä ja muun muassa avonainen satojen ihmisten joukkohauta.
Financial Times -lehti kertoi maanantaina, että Euroopan unioni aikoo valmistautua lisäämään Venäjän vastaisia pakotteita. Lehden tietojen mukaan EU-suurlähettiläiden odotetaan keskustelevan uusista toimenpiteistä keskiviikkona. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi jo sunnuntaina Twitterissä, että uusia pakotteita on tulossa vastauksena Venäjän toimiin Butšassa.
USA:n presidentti Joe Biden kutsui puolestaan maanantaina Venäjän presidentti Vladimir Putinia sotarikolliseksi. Lisäksi Biden vaati sotarikosoikeudenkäyntiä Butšan tapahtumien takia.
– Ja kyllä, ajan lisää sanktioita, Biden sanoi toimittajille maanantaina.
Teivainen toteaa, että hän ei missään nimessä ole sanomassa, että pakotteita ei kannata nyt laittaa lisää. Mutta antaa ymmärtää kysyttäessä, että jos Ukrainaan päästään joskus neuvottelemaan rauhansopimusta, sen aikaansaamiseksi voidaan joutua tekemään kipeitä päätöksiä, jolloin esimerkiksi joistakin Venäjään kohdistetuista kovista pakotteista voidaan joutua luopumaan.
Hän viittaa historiaan ja erityisesti moniin maailmanhistorian verisiin sisällissotiin. Teivaisen mukaan niiden julmaakin väkivaltaa sisältäneiden tapahtumien jälkeen on usein tultu jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että rauhanneuvotteluissa voidaan edistyä vain jos annetaan periksi toisen osapuolen kovasta rankaisemisesta.
– Niissä on ollut mukana vahvaa vihamielisyyttä ja rankaisemisen fiilistä. Ja loppupeleissä rauhansopimuksen hintana on kuitenkin se, että siitä rankaisemisesta joudutaan luopumaan. Tämä on melko tyypillinen kuvio etenkin sisällissodan tyyppisissä tapauksissa, Teivainen sanoo.
– Nämä on näitä hankalia kysymyksiä. Se on se ongelma, että voidaanko lipsua, jos se on edellytyksenä että tappaminen päättyy. Lopputulosta on toki mahdoton ennustaa, hän korostaa.
Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelijat kuuntelivat kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan puhui heille Istanbulissa tiistaina 29 maaliskuuta. SHA DATI / XINHUA / ZUMA PRESS
Eivät horjuta Putinia
Teivainen muistuttaa, että talouspakotteet joita on nyt Venäjälle asetettu, ovat rankaisemiseen liittyvää välineistöä. Niiden tehokkuutta voidaan kunnolla arvioida vasta myöhemmin, mutta ainakin on selvää, että ne ovat tehneet EU-maista hyvin yhtenäisen rintaman Venäjää vastaan.– Pakotteilla ei niinkään estetä Venäjän toimia Ukrainassa, mutta niillä voidaan nostaa hintaa siitä mitä Venäjä tekee.
Jos pakotteiden tarkoitus on ollut horjuttaa Putinin asemaa, siinä ei Teivaisen mukaan ole onnistuttu. Hän viittaa tuoreimpaan Levada-mielipidemittaukseen, jota yleensä on pidetty varsin luotettavana ja riippumattomana. Sen mukaan Putinin suosio on noussut sodan myötä.
– Se on semmoinen mitä pakotteita tutkivat ihmiset tuovat usein esille, että niillä aika harvoin saadaan hallituksen vaihtamiseen johtavaa kehitystä aikaan.
Pakotteiden vaikutusta Putinia tukeviin oligarkkeihin tai asevoimien johtoon on vaikea Teivaisen mukaan sanoa, koska tästä ei ole juurikaan luotettavaa tietoa saatavissa.
– Tämä ei tarkoita, että ne olisivat merkityksettömiä. Jossain tulevissa laskelmissa saatetaan ottaa huomioon, että tämäntyyppiset hyökkäyssodat johtavat laajempiin pakotetoimiin.
Ennennäkemätön tilanne
Teivainen kertoo, ettei Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa ja sen mahdollista rauhansopimusta voi suoraan verrata aiempiin esimerkiksi sisällissotien rauhansopimuksiin.– Niissä kohde on ollut heikompi. Ei ole oikein olemassa mitään tähän suoraan sopivaa mallia paikallisista rauhansopimuksista. Nyt mukana on ydinasevalta. Tilanne uusi senkin vuoksi, että kansainvälinen rikosoikeus on saanut uusia keinoja sotarikosten kaltaisten julmuuksien käsittelemiseen.
Hän pitää todennäköisenä ettei rauhansopimusta aikanaan voi syntyä, jos ei myönnytyksiä tehdä molemmin puolin.
– Sanoisin, että kyllä historiantutkijoita kannattaa nyt kuunnella.
Teivainen pitää monien poliitikkojen lausuntoja, joissa vaaditaan Venäjälle lähes ikuisia pakotteita, sekä sukupolvien ajan kestäviä toimia aika ehdottomina. Samalla hän kuitenkin toteaa, että Venäjän hyökkäyssodan myötä hankkima kansainvälisen hylkiön asema voi tulla jatkumaan hyvin pitkään.
Lännen ja Venäjän suhteiden muuttumiseen tulevina vuosina vaikuttavat todennäköisesti eniten Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2024 ja se tuleeko maan johdossa muutoksia. Edellisissä vaaleissa hävinneen entisen presidentin Donald Trumpin on kerrottu aikovan ehdolle uudelleen.
– Lähimmän parin vuoden aikana se USA:n vaalitulos on isoin tekijä tässä länsirintaman linjassa, Teivainen sanoo.
Edessä voi olla kipeitä päätöksiä, jotta Ukrainaan saadaan rauha – professori muistuttaa historian karuista opetuksista
Erittäin julmissa sisällissodissakin on lopulta jouduttu taipumaan rauhanehdoissa, toteaa professori Teivo Teivainen.
www.iltalehti.fi
Kyselyn mukaan ukrainalaiset uskovat voittavansa sodan
- MARKUS MÄKI
- JULKAISTU 06.04.2022 | 07:13
- PÄIVITETTY 06.04.2022 | 07:13
- VENÄJÄN HYÖKKÄYS
Kyselyn mukaan 95 prosenttia ukrainalaisista uskoo maan voittavan Venäjää vastaan käytävän sodan, kertoo ukrainalainen The Kyiv Independent.
Niiden vastaajien määrä, jotka uskovat, että Ukraina voi voittaa sodan lähiviikkoina, on kuitenkin laskenut 47 prosentista 35 prosenttiin edellisen, 20. maaliskuuta julkaistun kyselyn jälkeen.
Kyselyssä ennätysmäärä, jopa 91 prosenttia vastaajista tukee Ukrainan EU-jäsenyyttä.
Kyselyn toteutti valtiosta riippumaton ukrainalainen tutkimusorganisaatio Rating Group.
Kyselyn mukaan ukrainalaiset uskovat voittavansa sodan | Verkkouutiset
Vastaajat eivät kuitenkaan usko sodan päättyvän lähiviikkoina.
www.verkkouutiset.fi
nimimerkki
Kersantti
Minusta Venäjän kanssa ei tarvitse tehdä mitään kipeitä sopimuksia. Täydellinen sulku vaan päälle. Kyllä ne Kiina ja Intiakin mukaan tulee siihen sulkuun. Edelleenkin minua ihmetyttää nämä venäjän ymmärtäjät(vaikka tuossa väittääkin muuta). Miksi meidän muiden pitää väkisin raahata mukana jotain kylähullua kun voitaisiin vain mennä eteenpäin ja jättää se omiin oloihinsa. Venäjä on kaivanut itselleen sellaisen kuopan että eihän sitä kukaan pysty sieltä edes pelastamaan ja varsinkaan ku se ei itse edes sitä halua. Kaikki järki porukka on jo poistunut venäjältä. Loput ei pysty tuottamaan mitään siellä enää.Edessä voi olla kipeitä päätöksiä, jotta Ukrainaan saadaan rauha – professori muistuttaa historian karuista opetuksista
Erittäin julmissa sisällissodissakin on lopulta jouduttu taipumaan rauhanehdoissa, toteaa professori Teivo Teivainen.
Frankfurtissa Saksassa Venäjän lähetystön eteen kadulle jätetyissä viesteissä ilmoitettiin Vladimir Putinin olevan sotarikollinen. Myös USA:n presidentti Joe Biden nimesi Putinin sotarikolliseksi, kun venäläisten hirmuteot Butšassa paljastuivat. FRANK RUMPENHORST / ZUMA PRESS
Matti Tanner
[email protected]
Tänään klo 6:00
– Paljon saa tapahtua, että siitä lähdetään lipsumaan, mutta rauhansopimuksissa siitä on usein lipsuttu, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo rankaisukeinoista, joita Vladimir Putinille ja Venäjälle voitaisiin haluta joskus asettaa kun Ukrainan sodan rauhaa tehdään.
Eri tahot vaativat nyt Venäjälle lisää entistä kovempia pakotteita Ukrainan Butšassa paljastuneista venäläisjoukkojen hirmutekojen jälkeen, joita on nimetty jo kansanmurhaksi. Venäläisten jäljiltä Kiovan lähellä sijaitsevasta pikkukaupungista löydettiin viikonloppuna satoja julmasti tapettuja, sekä kidutettuja siviilejä ja muun muassa avonainen satojen ihmisten joukkohauta.
Financial Times -lehti kertoi maanantaina, että Euroopan unioni aikoo valmistautua lisäämään Venäjän vastaisia pakotteita. Lehden tietojen mukaan EU-suurlähettiläiden odotetaan keskustelevan uusista toimenpiteistä keskiviikkona. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi jo sunnuntaina Twitterissä, että uusia pakotteita on tulossa vastauksena Venäjän toimiin Butšassa.
USA:n presidentti Joe Biden kutsui puolestaan maanantaina Venäjän presidentti Vladimir Putinia sotarikolliseksi. Lisäksi Biden vaati sotarikosoikeudenkäyntiä Butšan tapahtumien takia.
– Ja kyllä, ajan lisää sanktioita, Biden sanoi toimittajille maanantaina.
Teivainen toteaa, että hän ei missään nimessä ole sanomassa, että pakotteita ei kannata nyt laittaa lisää. Mutta antaa ymmärtää kysyttäessä, että jos Ukrainaan päästään joskus neuvottelemaan rauhansopimusta, sen aikaansaamiseksi voidaan joutua tekemään kipeitä päätöksiä, jolloin esimerkiksi joistakin Venäjään kohdistetuista kovista pakotteista voidaan joutua luopumaan.
Hän viittaa historiaan ja erityisesti moniin maailmanhistorian verisiin sisällissotiin. Teivaisen mukaan niiden julmaakin väkivaltaa sisältäneiden tapahtumien jälkeen on usein tultu jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että rauhanneuvotteluissa voidaan edistyä vain jos annetaan periksi toisen osapuolen kovasta rankaisemisesta.
– Niissä on ollut mukana vahvaa vihamielisyyttä ja rankaisemisen fiilistä. Ja loppupeleissä rauhansopimuksen hintana on kuitenkin se, että siitä rankaisemisesta joudutaan luopumaan. Tämä on melko tyypillinen kuvio etenkin sisällissodan tyyppisissä tapauksissa, Teivainen sanoo.
– Nämä on näitä hankalia kysymyksiä. Se on se ongelma, että voidaanko lipsua, jos se on edellytyksenä että tappaminen päättyy. Lopputulosta on toki mahdoton ennustaa, hän korostaa.
Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelijat kuuntelivat kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan puhui heille Istanbulissa tiistaina 29 maaliskuuta. SHA DATI / XINHUA / ZUMA PRESS
Eivät horjuta Putinia
Teivainen muistuttaa, että talouspakotteet joita on nyt Venäjälle asetettu, ovat rankaisemiseen liittyvää välineistöä. Niiden tehokkuutta voidaan kunnolla arvioida vasta myöhemmin, mutta ainakin on selvää, että ne ovat tehneet EU-maista hyvin yhtenäisen rintaman Venäjää vastaan.
– Pakotteilla ei niinkään estetä Venäjän toimia Ukrainassa, mutta niillä voidaan nostaa hintaa siitä mitä Venäjä tekee.
Jos pakotteiden tarkoitus on ollut horjuttaa Putinin asemaa, siinä ei Teivaisen mukaan ole onnistuttu. Hän viittaa tuoreimpaan Levada-mielipidemittaukseen, jota yleensä on pidetty varsin luotettavana ja riippumattomana. Sen mukaan Putinin suosio on noussut sodan myötä.
– Se on semmoinen mitä pakotteita tutkivat ihmiset tuovat usein esille, että niillä aika harvoin saadaan hallituksen vaihtamiseen johtavaa kehitystä aikaan.
Pakotteiden vaikutusta Putinia tukeviin oligarkkeihin tai asevoimien johtoon on vaikea Teivaisen mukaan sanoa, koska tästä ei ole juurikaan luotettavaa tietoa saatavissa.
– Tämä ei tarkoita, että ne olisivat merkityksettömiä. Jossain tulevissa laskelmissa saatetaan ottaa huomioon, että tämäntyyppiset hyökkäyssodat johtavat laajempiin pakotetoimiin.
Ennennäkemätön tilanne
Teivainen kertoo, ettei Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa ja sen mahdollista rauhansopimusta voi suoraan verrata aiempiin esimerkiksi sisällissotien rauhansopimuksiin.
– Niissä kohde on ollut heikompi. Ei ole oikein olemassa mitään tähän suoraan sopivaa mallia paikallisista rauhansopimuksista. Nyt mukana on ydinasevalta. Tilanne uusi senkin vuoksi, että kansainvälinen rikosoikeus on saanut uusia keinoja sotarikosten kaltaisten julmuuksien käsittelemiseen.
Hän pitää todennäköisenä ettei rauhansopimusta aikanaan voi syntyä, jos ei myönnytyksiä tehdä molemmin puolin.
– Sanoisin, että kyllä historiantutkijoita kannattaa nyt kuunnella.
Teivainen pitää monien poliitikkojen lausuntoja, joissa vaaditaan Venäjälle lähes ikuisia pakotteita, sekä sukupolvien ajan kestäviä toimia aika ehdottomina. Samalla hän kuitenkin toteaa, että Venäjän hyökkäyssodan myötä hankkima kansainvälisen hylkiön asema voi tulla jatkumaan hyvin pitkään.
Lännen ja Venäjän suhteiden muuttumiseen tulevina vuosina vaikuttavat todennäköisesti eniten Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2024 ja se tuleeko maan johdossa muutoksia. Edellisissä vaaleissa hävinneen entisen presidentin Donald Trumpin on kerrottu aikovan ehdolle uudelleen.
– Lähimmän parin vuoden aikana se USA:n vaalitulos on isoin tekijä tässä länsirintaman linjassa, Teivainen sanoo.
Edessä voi olla kipeitä päätöksiä, jotta Ukrainaan saadaan rauha – professori muistuttaa historian karuista opetuksista
Erittäin julmissa sisällissodissakin on lopulta jouduttu taipumaan rauhanehdoissa, toteaa professori Teivo Teivainen.
Bwana
Kenraali
Tämä ei ole vittuilu mutta kysynpä vaan miten tuo tietämättömyys on ollut mahdollista? Asut alueella jonne radion aikamerkkikin tuodaan kolmesti viikossa postiautolla?
Isn't Nova Kakhovka the key. There is a big dam there with a two-lane road on top. It is (I understand) the source of water for the crimean canal, so the Russians might not want to blow it. Could be used to outflank Kherson. Big question is how the UKR gets across.
edit: poistettu tuplalinkkaus
Tuon punaisen viivan eteläpäässä juurikin.
Coffee Man
Respected Leader
Venäjän kanssa EI voi tehdä kompromisseja sillä Putin laskee ne voitoiksi ja nälkä kasvaa taas syödessä. Seuraavana vuorossa...
Ukrainaan saadaan rauha heti kun Venäjä on ajettu sieltä pois ja Putin toimitettu käsiraudoissa ja jalkaraudoissa kansainväliseen tuomioistuimeen.
Ukrainaan saadaan rauha heti kun Venäjä on ajettu sieltä pois ja Putin toimitettu käsiraudoissa ja jalkaraudoissa kansainväliseen tuomioistuimeen.
vompatti
Kenraali
Venäjän kanssa EI voi tehdä kompromisseja sillä Putin laskee ne voitoiksi ja nälkä kasvaa taas syödessä. Seuraavana vuorossa...
Ukrainaan saadaan rauha heti kun Venäjä on ajettu sieltä pois ja Putin toimitettu käsiraudoissa ja jalkaraudoissa kansainväliseen tuomioistuimeen.
Tämähän se on. Karusti sanottuna tässä tehdään Iso-Venäläistä sisäpolitiikkaa jossa halutaan esiteltäviä voittoja kotirintamalle valtaa pitävien tueksi.
Nimenomaan. Historioitsijoita on hyvä tietysti kuunnella, mutta historioitsijalla ei ole mitään käsitystä tulevista sodista. On totta, ettei pakotteet juurikaan vaikuta lähiviikkoina sotimiseen, mutta pointyi onkin siinä, että ne vaikuttavat lähikuukausien ja vuosien sotimiseen. Siinä missä länsimaat lisää arsenaaliinsa nyt testaamiaan uudentyyppisiä aseita, joutuu Venäjä turvautumaan nykyistäkin tyhmempiin aseisiin. Niillä tyhmillä ei seuraavaa sotaa voiteta Suomea, Ruotsia tai edes Moldovaa vastaan.
Näillä videoilla, joissa venäjän "voittamattomia supersotilaita" laitetaan huolella nippuun on valtava vaikutus puolustajan moraalille. Ja edelleen, luuletko että venäläiset sotilaat välittävät vittuakaan näistä videoista kun samanlainen turpaan veto on heille itselleen ihan normaali kokemus jo alokas kaudella?
Mikfin70
Ylipäällikkö
Vastaavasti olisin itse lähtenyt liikkeelle ja pyrkinyt tuhoamaan kohti ajamalla noita BTRiä.
Coffee Man
Respected Leader
Venäläismedioista on Navalnyin mukaan muotoutunut sodanlietsojia, joita pitäisi käsitellä sotarikollisina.
Navalnyi avaa 14 tviitin ketjussaan sitä, millaisena Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näyttäytyy tavalliselle venäläiselle televisiokatsojalle, jollainen hän itsekin nyt kokee olevansa. Hän valittelee sitä, kuinka vakuuttavia valtion kanavilla levitettävät valheet ovat niille, joilla ei ole pääsyä vaihtoehtoisten lähteiden pariin.
Propagandistit luovat hänen mukaansa yleistä mielipidettä, joka paitsi mahdollistaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin sotarikokset, mutta myös vaatii niitä häneltä.
”He vaativat sotaa hamaan loppuun saakka, Kiovaan hyökkäämistä, Lvivin pommittamista. Edes ydinsodan mahdollisuus ei pelota heitä”, Navalnyi kirjoittaa.
www.hs.fi
”Hirviömäisiä kauheuksia Butšassa, Irpinissä ja muissa ukrainalaiskaupungeissa eivät tehneet vain ne, jotka sitoivat rauhanomaisten ihmisten kädet selkiensä taakse, eivät vain ne, jotka ampuivat heitä takaraivoon”, Navalnyi arvioi.
”Vaan myös ne, jotka katsoivat vierestä ja kuiskasivat: ”Antaa mennä, ammu”, anna meille hyvää materiaalia myöhäisillan televisio-ohjelmaamme varten.”
Navalnyi avaa 14 tviitin ketjussaan sitä, millaisena Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näyttäytyy tavalliselle venäläiselle televisiokatsojalle, jollainen hän itsekin nyt kokee olevansa. Hän valittelee sitä, kuinka vakuuttavia valtion kanavilla levitettävät valheet ovat niille, joilla ei ole pääsyä vaihtoehtoisten lähteiden pariin.
Propagandistit luovat hänen mukaansa yleistä mielipidettä, joka paitsi mahdollistaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin sotarikokset, mutta myös vaatii niitä häneltä.
”He vaativat sotaa hamaan loppuun saakka, Kiovaan hyökkäämistä, Lvivin pommittamista. Edes ydinsodan mahdollisuus ei pelota heitä”, Navalnyi kirjoittaa.
Venäjä | Navalnyi: Vihaa kylväneellä venäläismedialla vastuu venäläisjoukkojen kauheuksista
Propagandistit luovat vangitun oppositiopoliitikon mukaan yleistä mielipidettä, joka paitsi mahdollistaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin sotarikokset, mutta myös vaatii niitä häneltä.
www.hs.fi
”Hirviömäisiä kauheuksia Butšassa, Irpinissä ja muissa ukrainalaiskaupungeissa eivät tehneet vain ne, jotka sitoivat rauhanomaisten ihmisten kädet selkiensä taakse, eivät vain ne, jotka ampuivat heitä takaraivoon”, Navalnyi arvioi.
”Vaan myös ne, jotka katsoivat vierestä ja kuiskasivat: ”Antaa mennä, ammu”, anna meille hyvää materiaalia myöhäisillan televisio-ohjelmaamme varten.”
En usko, että on varaa sellaiseen. Olisi ihmeellistä, jos Venäjän koko yhteiskunnan läpäisevä korruptio ei ulottuisi myös ydinasejoukkoihin, vaikka ilmeisesti niihin onkin yritetty panostaa tavallista enemmän. Venäjällä ei todellisuudessa varmastikaan ole enemmän toimintakykyisiä kärkiä ja ohjuksia kuin USA:lla. Jenkithän käyttävät aivan valtavia summia ydinarsenaalinsa ylläpitoon, mikä kertoo siitä, ettei kyse ole mistään halvasta hommasta. Neuvostoliitonkin varoja se söi kovasti, ja kuten tunnettua, Venäjä on heikompi kuin edeltäjänsä.
Ei kukaan lännessä kuitenkaan halua ottaa riskiä ydinsodasta. Vaikka Venäjä sellaisen häviäisikin.
Joka tapauksessa Ukrainaa tulisi tukea kaikilla mahdollisilla kalustotoimituksilla, koska on selvää, että maa taistelee nyt koko Euroopan puolesta. Jos ryssää ei Ukrainassa lyödä verissäpäin takaisin, kohta se on taas jonkin toisen itsenäisen valtion kimpussa.