Edessä voi olla kipeitä päätöksiä, jotta Ukrainaan saadaan rauha – professori muistuttaa historian karuista opetuksista
Erittäin julmissa sisällissodissakin on lopulta jouduttu taipumaan rauhanehdoissa, toteaa professori Teivo Teivainen.
Frankfurtissa Saksassa Venäjän lähetystön eteen kadulle jätetyissä viesteissä ilmoitettiin Vladimir Putinin olevan sotarikollinen. Myös USA:n presidentti Joe Biden nimesi Putinin sotarikolliseksi, kun venäläisten hirmuteot Butšassa paljastuivat. FRANK RUMPENHORST / ZUMA PRESS
Matti Tanner
[email protected]
Tänään klo 6:00
– Paljon saa tapahtua, että siitä lähdetään lipsumaan, mutta rauhansopimuksissa siitä on usein lipsuttu, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori
Teivo Teivainen sanoo rankaisukeinoista, joita
Vladimir Putinille ja Venäjälle voitaisiin haluta joskus asettaa kun Ukrainan sodan rauhaa tehdään.
Eri tahot vaativat nyt Venäjälle lisää entistä kovempia pakotteita Ukrainan Butšassa paljastuneista venäläisjoukkojen hirmutekojen jälkeen, joita on nimetty jo kansanmurhaksi. Venäläisten jäljiltä Kiovan lähellä sijaitsevasta pikkukaupungista löydettiin viikonloppuna satoja julmasti tapettuja, sekä kidutettuja siviilejä ja muun muassa avonainen satojen ihmisten joukkohauta.
Financial Times -lehti kertoi maanantaina, että Euroopan unioni aikoo valmistautua lisäämään Venäjän vastaisia pakotteita. Lehden tietojen mukaan EU-suurlähettiläiden odotetaan keskustelevan uusista toimenpiteistä keskiviikkona. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Charles Michel totesi jo sunnuntaina Twitterissä, että uusia pakotteita on tulossa vastauksena Venäjän toimiin Butšassa.
USA:n presidentti
Joe Biden kutsui puolestaan maanantaina Venäjän presidentti Vladimir Putinia sotarikolliseksi. Lisäksi Biden vaati sotarikosoikeudenkäyntiä Butšan tapahtumien takia.
– Ja kyllä, ajan lisää sanktioita, Biden sanoi toimittajille maanantaina.
Teivainen toteaa, että hän ei missään nimessä ole sanomassa, että pakotteita ei kannata nyt laittaa lisää. Mutta antaa ymmärtää kysyttäessä, että jos Ukrainaan päästään joskus neuvottelemaan rauhansopimusta, sen aikaansaamiseksi voidaan joutua tekemään kipeitä päätöksiä, jolloin esimerkiksi joistakin Venäjään kohdistetuista kovista pakotteista voidaan joutua luopumaan.
Hän viittaa historiaan ja erityisesti moniin maailmanhistorian verisiin sisällissotiin. Teivaisen mukaan niiden julmaakin väkivaltaa sisältäneiden tapahtumien jälkeen on usein tultu jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että rauhanneuvotteluissa voidaan edistyä vain jos annetaan periksi toisen osapuolen kovasta rankaisemisesta.
– Niissä on ollut mukana vahvaa vihamielisyyttä ja rankaisemisen fiilistä. Ja loppupeleissä rauhansopimuksen hintana on kuitenkin se, että siitä rankaisemisesta joudutaan luopumaan. Tämä on melko tyypillinen kuvio etenkin sisällissodan tyyppisissä tapauksissa, Teivainen sanoo.
– Nämä on näitä hankalia kysymyksiä. Se on se ongelma, että voidaanko lipsua, jos se on edellytyksenä että tappaminen päättyy. Lopputulosta on toki mahdoton ennustaa, hän korostaa.
Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelijat kuuntelivat kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan puhui heille Istanbulissa tiistaina 29 maaliskuuta. SHA DATI / XINHUA / ZUMA PRESS
Eivät horjuta Putinia
Teivainen muistuttaa, että talouspakotteet joita on nyt Venäjälle asetettu, ovat rankaisemiseen liittyvää välineistöä. Niiden tehokkuutta voidaan kunnolla arvioida vasta myöhemmin, mutta ainakin on selvää, että ne ovat tehneet EU-maista hyvin yhtenäisen rintaman Venäjää vastaan.
– Pakotteilla ei niinkään estetä Venäjän toimia Ukrainassa, mutta niillä voidaan nostaa hintaa siitä mitä Venäjä tekee.
Jos pakotteiden tarkoitus on ollut horjuttaa Putinin asemaa, siinä ei Teivaisen mukaan ole onnistuttu. Hän viittaa
tuoreimpaan Levada-mielipidemittaukseen, jota yleensä on pidetty varsin luotettavana ja riippumattomana. Sen mukaan Putinin suosio on noussut sodan myötä.
– Se on semmoinen mitä pakotteita tutkivat ihmiset tuovat usein esille, että niillä aika harvoin saadaan hallituksen vaihtamiseen johtavaa kehitystä aikaan.
Pakotteiden vaikutusta Putinia tukeviin oligarkkeihin tai asevoimien johtoon on vaikea Teivaisen mukaan sanoa, koska tästä ei ole juurikaan luotettavaa tietoa saatavissa.
– Tämä ei tarkoita, että ne olisivat merkityksettömiä. Jossain tulevissa laskelmissa saatetaan ottaa huomioon, että tämäntyyppiset hyökkäyssodat johtavat laajempiin pakotetoimiin.
Ennennäkemätön tilanne
Teivainen kertoo, ettei Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa ja sen mahdollista rauhansopimusta voi suoraan verrata aiempiin esimerkiksi sisällissotien rauhansopimuksiin.
– Niissä kohde on ollut heikompi. Ei ole oikein olemassa mitään tähän suoraan sopivaa mallia paikallisista rauhansopimuksista. Nyt mukana on ydinasevalta. Tilanne uusi senkin vuoksi, että kansainvälinen rikosoikeus on saanut uusia keinoja sotarikosten kaltaisten julmuuksien käsittelemiseen.
Hän pitää todennäköisenä ettei rauhansopimusta aikanaan voi syntyä, jos ei myönnytyksiä tehdä molemmin puolin.
– Sanoisin, että kyllä historiantutkijoita kannattaa nyt kuunnella.
Teivainen pitää monien poliitikkojen lausuntoja, joissa vaaditaan Venäjälle lähes ikuisia pakotteita, sekä sukupolvien ajan kestäviä toimia aika ehdottomina. Samalla hän kuitenkin toteaa, että Venäjän hyökkäyssodan myötä hankkima kansainvälisen hylkiön asema voi tulla jatkumaan hyvin pitkään.
Lännen ja Venäjän suhteiden muuttumiseen tulevina vuosina vaikuttavat todennäköisesti eniten Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2024 ja se tuleeko maan johdossa muutoksia. Edellisissä vaaleissa hävinneen entisen presidentin
Donald Trumpin on
kerrottu aikovan ehdolle uudelleen.
–
Lähimmän parin vuoden aikana se USA:n vaalitulos on isoin tekijä tässä länsirintaman linjassa, Teivainen sanoo.
Erittäin julmissa sisällissodissakin on lopulta jouduttu taipumaan rauhanehdoissa, toteaa professori Teivo Teivainen.
www.iltalehti.fi