Ukrainan konflikti/sota

Tuo Moskva-risteilijäkin on rakennettu Neukkuaikoina. Ja iso osa Venäjän sotakalustosta on Neukkuajan perintöä, ja uutta on paljon vaikeampi ja hitaampi tuottaa, niin tuo Moskvan menetys on kyllä sellainen tappio, josta Venäjän on vaikea päästä yli. Varsinkin nyt, kun pakotteet vielä estävät kriittisen sotateknologian vientiä Venäjälle.
 
Tuo Moskva-risteilijäkin on rakennettu Neukkuaikoina. Ja iso osa Venäjän sotakalustosta on Neukkuajan perintöä, ja uutta on paljon vaikeampi ja hitaampi tuottaa, niin tuo Moskvan menetys on kyllä sellainen tappio, josta Venäjän on vaikea päästä yli. Varsinkin nyt, kun pakotteet vielä estävät kriittisen sotateknologian vientiä Venäjälle.
Mykolaiv'in telakoiden tuotantoa Ukrainassa, siellä se myös 90-luvulla uudistettiin. Militaaripuolen uudistukset hoitivat venäläiset myöhemmin itse.
 
Jos tilanne olisi tämä, niin eikö hinauksessa oleva rampa alus olisi aika helppo maali jatkoiskuille?

Miehistö evakuoitu, vähintään iso osa aluksen järjestelmistä poissa pelistä tulipalon ja räjähdysten vuoksi, ei kai se ainakaan itse kykenisi merkittävään puolustautumiseen. Ei kai ukrainalaiset tässä tilanteessa vain katselisi rannalta että joo-o, tuossa se hinataan takaisin Sevastopoliin?
Vaikka kuinka innokkaasti fanittaisi ryssää ja putinia niin ehkä kannattaa jo pikkuhiljaa valmistella ajatuksiaan siihen suuntaan ettei Mustalla Merellä ole enää mitään erityistä hinattavaa...

Alus upposi viime yönä klo 2.05 ja siihen loppui viimeisetkin elonmerkit. Oman tiedotteensa pohjalta turkkilaiset saivat pelastettua pienen osan miehistöstä (n. 50 jeppeä).

Tottakai ryssän tiedottajat kertoilee omia satujaan kansalle...onhan tämä erinomaisen karvasta kakkua ryssälle.
- mutta jokainen saa uskoa ja toivoa juuri niin kuin parhaakseen katsoo.

Voisin myös veikata että ryssän alukset ymmärtää jatkossa kiertää Odessan edustan merialuetta hieman kauempaa. Siellä Neptunus tarkkailee ja etsii uusia ehdokkaita Ahdin valtakuntaan.
 
Miksi ei katselisi? Jos tosiaan tuohon alukseen on osunnut 2kpl meritorjuntaohjuksia ja miehistö on joutunut jättämään aluksen kokonaisuudessaan.
Myös ammusvarastot ovat syttyneet palamaan ja ohjukset. Ei tätä alusta enää saada kuntoon vaikka se olisi jollain ihmeen kaupalla pysynyt pinnalla.

Sekin kertoo jo jotain että alus on jouduttu hylkäämään. Sotilaspuolella se tehdään vasta sitten kun ollaan varmoja että alus on menetetty.

Palot ja risteilyohjukset tekevät niin pahaa tuhoa että on halvempaa rakentaa uusi. Tuo ei ole myöskään ihan mikään tuore alus..
Korjatkoon vaan. Eipähän mene rahat johonkin hyödyllisempään.
 
Siis jos niitä vesitiiviitä osastoja ei ole myyty kenellekään.. 🤔

Sotalaivojen kohdalla suurin ongelma on että räjähtävää tavaraa on kyydissä paljon. Vaikka makasiinit on teoriassa kohtuullisen suojattu niin sopiva osuma voi saada aikaan ketjureaktion.

Slava-luokan kohdalla jo pelkästään kannella on 16 kpl järeä MTO, ja kannen alla ohjukset, torpedot ja keulatykkien ammusvarasto.

BTW myös Titanicilla oli aikansa hienointa teknologiaa edustava vesitiivis osastointi. Sen takia piti olla "uppoamaton".

Riippuu myös miehistön koulutuksen tasosta. Yhdysvaltain merivoimien ns. damage control osaaminen hiottiin toisen maailmansodan aikana huippuunsa, mutta sodan alussa se ei ollut sitä. Monen kalliin menetyksen jälkeen loivat prosessit ja menetelmät, millä pitivät pinnalla ja pelastivat sodan aikana useamman vakavasti vaurioituneen aluksen. Näitä oppeja voi lukea esim. täältä:

Handbook of Damage Control (1945)

Tuon maailmanpalon jälkeen on monta asiaa tietysti muuttunut, joten heillä on modernisoidut versiot tästä käytössä nykyään. Silti teräs on terästä, palavat kaasut niitä samoja jne. joten kaikki vanha ei ole turhaa. Heidän damage control -osaamista kun vertaa esim. japanilaisten käytännössä kokonaan puuttuvaan vastaavaan, niin eroa oli kuin yöllä ja päivällä. Japanilaiset menettivät paljon sellaisia aluksia, jotka olisi ollut mahdollista pelastaa, jos välineet ja koulutus olisi olleet kohdallaan.

Toisaalta muistamme myös, että 2020 jenkit menettivät USS Bonhomme Richardin tulipalon seurauksena. Paloi satamassa kelluessaan, vajaa miehitys, yhteistyö sataman palokunnan ja laivan miehistön kesken ei toiminut, muistaakseni ensisammutusvälineitä puuttui tai olivat rikki yms. yms. Tästä julkaistiin melkoisen kriittinen raportti, tosin en ole sitä lukenut. Muistan myös höpinää mahdollisesta tuhopoltosta ja sabotaasista, en vain muista tuliko se todistettua oikeaksi vai miten? Vai oliko palon alku tuhopoltto mutta sammutusjärjestelmien vika ja puutteet osa isompaa johtamisen kulttuurin epäonnistumista.

Miksi näistä höpötän? Damage control on perinteisesti ollut jenkkilaivaston ylpeyden aihe - tästä huolimatta epäonnistutaan niin pahasti että laiva menetetään tulelle satamassa. On parempia ja huonompia miehistöjä, samoin johtajia ja johtamisen kulttuureita, joten ei sovi yleistää. Tuo varmasti myös soitti hälytyskelloja läpi laivaston.

Mitä veikkaat, millaista damage control -osaaminen on Venäjän laivastossa? Kuinka usein sitä harjoitellaan? Onko varusteet huollettu ja testattu toimiviksi? Onko vesitiiviit osastot varmasti suljettu kun ollaan ns. battle stations? Kun on sodittu noin 1,5 kuukautta eikä Ukraina ole yrittänyt iskeä laivastoon, mahtaako miehistöllä ja upseereilla olla välinpitämätön asenne heihin kohdistuneesta uhasta? Ehkä kaikkia vedenpitäviä osastoja ei edes suljettu, kun ajateltiin ettei ole tarve?

Kysymyksiä ilman vastauksia, ehkä sitten joskus kymmenen vuoden päästä kuullaan. Moni miehistönjäsen selvisi, joten heiltä voi saada jotain tiedonmurusia. Toisaalta muistaakseni HMS Hood tuhosta selvisi yksi tai kaksi miestä hengissä ja sen paatin nopean uppoeamisen juurisyistä on väitelty tähän päivään asti. Näin siitä taannoin melko vakuuttavan kuuloisen videon, vaan mahdoton todentaa.
 
Jos tilanne olisi tämä, niin eikö hinauksessa oleva rampa alus olisi aika helppo maali jatkoiskuille?

Miehistö evakuoitu, vähintään iso osa aluksen järjestelmistä poissa pelistä tulipalon ja räjähdysten vuoksi, ei kai se ainakaan itse kykenisi merkittävään puolustautumiseen. Ei kai ukrainalaiset tässä tilanteessa vain katselisi rannalta että joo-o, tuossa se hinataan takaisin Sevastopoliin?
Jos itse olisin Ukrainan sotavoimien johdossa, mieluusti haluaisin laivan Sevastopoliin uivaksi muistomerkiksi. Kun jo pari kertaa merisotilaat ovat kieltäytyneet nousemaan maihin Odessassa, niin mikäs se parempi tervetuloa toivotus Odessaan. Jos jollakin on vielä sopimus katkolla, niin kas tuossa hyvä muistutus päästä tekemään Ukrainan rannalla vastaavia urotekoja kuin tämän botskin mukana menneet ukot. Tai jos vaikka sopparissa lukee, että ei tartte ulkomaille lähteä sotimaan.
 
Näkeekö joku mitä tässä on menossa Puolasta Ukrainaan? Kun somessa joku jakoi tämän että Saksan apu olisi menossa??

 
Ironiahan tässä oli, että Titanic oli aikoinaan maailman kestävin laiva parhailla mahdollisilla turvajärjestelmillä + pelastusveneitäkin oli muutama enemmän kuin minimit, joita vaadittiin aikoinaan sääntelyissä*, mutta suunnittelijat eivät pystyneetkään kuvittelemaan tilannetta, että törmättäisiin jäävuoreen niin, että se nirhaisi yli kolmanneksen laivan kyljestä auki. Jos olisi vaan törmätty keula edellä, niin Titanic olisi siitä selvinnyt.

Ongelmahan oli, että sääntelyt pelastusveneiden suhteen sääntelivät pelastusveneiden määrän per uppouma eikä matkustajamäärän mukaan, ja sääntelyt olivat auttamattoman vanhentuneet, kun vaatimus oli 16 pelastusvenettä 10000 tonnin alukselle. Titanicin aikoihin mennessä alusten uppouma oli kasvanut huomattavasti 45000 tonniin Titanicin tapauksessa, eli siinäkin jo ryssittiin kun näitä sääntelyjä ei oltu muutettu laivojen kasvaessa jo muutaman kertaaa isommaksi kuin isoin kokoluokka noissa pelastusvenesääntelyissä oli.

Tuo 1900-luvun alku oli muutenkin melkoinen villi länsi uuden tekniikan kehityksen osalta. Titanicin radiolaitteiden vaikutusta onnettomuuteen on pohdittu:

https://en.wikipedia.org/wiki/Jack_Phillips_(wireless_officer)#RMS_Titanic

Viestien kuuleminen ja lähettäminen jne. Oman aikansa tuote.
 
Miksi siihen ammuttiin vain kaksi?
Uskoisin että siihen on ammuttu niin monta kuin vaan on on pystytty. Maalina Moskva oli arvossa mitattuna miljardiluokkaa ja strategisesti erittäin tärkeä, sen upotus käytännössä estää maihinnousun Odessaan. Ryssä tuskin lähtee yrittämään maihinnousua, kun riskinä on saada oikeasti toimivia ohjuksia laivojen kylkeen.
Lisäksi Ukrainalaiset saavat irroitettua joukkoja Odessasta puolustamaan idän rintamaa mahdollisesti uhkaavaa hyökkäystä.
Kerta kaikkiaan loistava osuma Ukrainalta juuri oikeaan aikaan!
 
Varmaan vielä joskus katsomme seikkaperäisen dokumentin tubesta missä ukrainalaiset kertoo operaatiosta tarkemmin, montako ohjusta ammuttiin jne mutta koska edelleen sota päällä detaljit pysyy drakonisen OPSECin takana. Muu maailma, etenkin ryssäläiset, saa nyt vain arvuutella miten tämä onnistui, mikä puikko oli kyseessä, paljonko niitä on vielä varastossa jne. Arvelen että ryssäläisfragettien kapteeneilla on aikalailla hermostuneempi olo kuin vuorokausi sitten. Moskva oli monella mittarilla se vaikein tuhottava.
 
Toki ajat oli hiukan eri harborissa ja 2020 luvulla.

Venäläisten lentotukialus paloi = romutukseen
Jenkkien alus paloi = romutukseen
Norjalaisten alus upposi = romutukseen.

Alusten rakenne ja tekniikka on muuttunut paljon vuosikymmenissä. Aikoinaan uskottiin panssaroinnin voimaan ja tekniikka oli hyvin vähäistä.
Nykyään aluksissa suurimman kuluerän muodostavat järjestelmät, electroniikka ja aseet. Mikään näistä ei pidä a) tulipalosta ja b) suolavedestä.

Toki myös rakenteet saattavat heiketä palojen seurauksena jne.
 
Capture.JPG

Kaalimaalla mietitään kainalot hiessä, että miten vitussa tämä viestitään virallisesti, varsinkin omalle yleisölle, kun ei Moskovan menetystä voi salatakaan.
 
Riippuu myös miehistön koulutuksen tasosta. Yhdysvaltain merivoimien ns. damage control osaaminen hiottiin toisen maailmansodan aikana huippuunsa, mutta sodan alussa se ei ollut sitä. Monen kalliin menetyksen jälkeen loivat prosessit ja menetelmät, millä pitivät pinnalla ja pelastivat sodan aikana useamman vakavasti vaurioituneen aluksen.
Vuonna 1967 Phantom-hävittäjän Zuni-raketti aiheutti sarjan räjähdyksiä ja tulipalon lentotukialus USS Forrestalilla. Onnettomuus läpikäytiin tarkasti, ja opittavaa ja kehitettävää löytyy tuolloin rutkasti.

1967 USS Forrestal fire
 
Riippuu myös miehistön koulutuksen tasosta. Yhdysvaltain merivoimien ns. damage control osaaminen hiottiin toisen maailmansodan aikana huippuunsa, mutta sodan alussa se ei ollut sitä. Monen kalliin menetyksen jälkeen loivat prosessit ja menetelmät, millä pitivät pinnalla ja pelastivat sodan aikana useamman vakavasti vaurioituneen aluksen. Näitä oppeja voi lukea esim. täältä:

Handbook of Damage Control (1945)

Tuon maailmanpalon jälkeen on monta asiaa tietysti muuttunut, joten heillä on modernisoidut versiot tästä käytössä nykyään. Silti teräs on terästä, palavat kaasut niitä samoja jne. joten kaikki vanha ei ole turhaa. Heidän damage control -osaamista kun vertaa esim. japanilaisten käytännössä kokonaan puuttuvaan vastaavaan, niin eroa oli kuin yöllä ja päivällä. Japanilaiset menettivät paljon sellaisia aluksia, jotka olisi ollut mahdollista pelastaa, jos välineet ja koulutus olisi olleet kohdallaan.

Toisaalta muistamme myös, että 2020 jenkit menettivät USS Bonhomme Richardin tulipalon seurauksena. Paloi satamassa kelluessaan, vajaa miehitys, yhteistyö sataman palokunnan ja laivan miehistön kesken ei toiminut, muistaakseni ensisammutusvälineitä puuttui tai olivat rikki yms. yms. Tästä julkaistiin melkoisen kriittinen raportti, tosin en ole sitä lukenut. Muistan myös höpinää mahdollisesta tuhopoltosta ja sabotaasista, en vain muista tuliko se todistettua oikeaksi vai miten? Vai oliko palon alku tuhopoltto mutta sammutusjärjestelmien vika ja puutteet osa isompaa johtamisen kulttuurin epäonnistumista.

Miksi näistä höpötän? Damage control on perinteisesti ollut jenkkilaivaston ylpeyden aihe - tästä huolimatta epäonnistutaan niin pahasti että laiva menetetään tulelle satamassa. On parempia ja huonompia miehistöjä, samoin johtajia ja johtamisen kulttuureita, joten ei sovi yleistää. Tuo varmasti myös soitti hälytyskelloja läpi laivaston.

Mitä veikkaat, millaista damage control -osaaminen on Venäjän laivastossa? Kuinka usein sitä harjoitellaan? Onko varusteet huollettu ja testattu toimiviksi? Onko vesitiiviit osastot varmasti suljettu kun ollaan ns. battle stations? Kun on sodittu noin 1,5 kuukautta eikä Ukraina ole yrittänyt iskeä laivastoon, mahtaako miehistöllä ja upseereilla olla välinpitämätön asenne heihin kohdistuneesta uhasta? Ehkä kaikkia vedenpitäviä osastoja ei edes suljettu, kun ajateltiin ettei ole tarve?

Kysymyksiä ilman vastauksia, ehkä sitten joskus kymmenen vuoden päästä kuullaan. Moni miehistönjäsen selvisi, joten heiltä voi saada jotain tiedonmurusia. Toisaalta muistaakseni HMS Hood tuhosta selvisi yksi tai kaksi miestä hengissä ja sen paatin nopean uppoeamisen juurisyistä on väitelty tähän päivään asti. Näin siitä taannoin melko vakuuttavan kuuloisen videon, vaan mahdoton todentaa.
En vastaa kysymykseen, vaan esitänkin vastakysymyksen: Miksi venäjän laivastossakaan mikään asia, kuten se Damage control, olisi hoidettu tai ylipäätään olisi mitenkään paremmalla tolalla kuin mikään muukaan asia heidän armeijassaan? Ainakin lähestulkoon kaikki Ukrainassa nähty on ollut oikeaa perivenäläistä kaaosta ja ryssimistä . Luultavasti kaikki muu taitaa ollakin pelkkää kuraa paitsi ydinasejoukot ja ydinsukellusveneet? Sanon tämän koska näistä ei ole ollut mitään havaintoa tähän mennessä tässä sodassa. Ja toivottavasti ei mähdäkään..
 
Back
Top