Martti J. Karin kolumni: Kaasuaseen käyttö on osoitus asevoimien heikosta moraalista
Mikäli Venäjä on käyttänyt tai käyttäisi taistelukaasuja Ukrainassa, olisi se uusi osoitus siitä, että Venäjän joukot eivät ole täysin johdon kontrollissa.
Venäläissotilaalle kuulunut kaasunaamari oli jäänyt taistelupaikalle Mala Rohanin kylässä lähellä Harkovaa maaliskuun lopussa. ROMAN PILIPEY
Martti J. Kari
Vuonna 1907 solmittu maasodankäyntiä koskeva Haagin sopimus kielsi tukahduttavia kaasuja sisältävien ammusten käytön. Tämä ei silti estänyt kaasun käyttöä aseena ensimmäisessä maailmansodassa.
Saksalaiset laskivat kanistereista 150 tonnia tappavaa kloorikaasua ranskalaisten asemiin Belgiassa Ypresin taistelussa huhtikuussa 1915. Kaksi ranskalaisdivisioonaa menetti taistelukykynsä, tuhansia ranskalaisia ja algerialaisia sotilaita kuoli.
Brittien komentaja kutsui kaasun käyttöä kyyniseksi ja barbaariseksi piittaamattomuudeksi ja räikeäksi poikkeamiseksi sivistyneen sodan tunnetuista tavoista.
Neljä kuukautta myöhemmin britit itse hyökkäsivät kaasuaseella saksalaisten juoksuhautoihin. Kemiallinen ase oli tullut taistelukentälle.
Kaasusta ei kuitenkaan kehittynyt koskaan sodankäynnin kannalta ratkaisevaa tekijää, vaan se oli ja on kuluttava ja psykologinen ase.
Japanilaiset käyttivät kyynelkaasua ja sinappikaasua Kiinassa 1930-luvun lopulla.
Toisessa maailmansodassa saksalaiset eivät käyttäneet kemiallisia aseita länsiliittoutuneita vastaan, vaikka saksalaisilla olisi ollut siihen valmius. Saksan asevoimien huoltokuljetukset perustuivat paljolti hevosiin, joilla ei ollut suojanaamareita. Väärin levitetty kaasu olisi tappanut suuren määrän vetohevosia ja lamauttanut huollon kuljetukset. Lisäksi saksalaiset pelkäsivät liittoutuneiden kostavan kemiallisen aseen käytön.
Saksalaissotilaita alkeellisine hengityksen suojaamisvarustuksineen ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1915. THE PRINT COLLECTOR / ALAMY STOCK PHOTO
Hitler, joka oli itse haavoittunut kaasuhyökkäyksessä Ypresin taistelussa lokakuussa 1918, kammoksui kaasun käyttöä taistelukentällä. Tämä ei kuitenkaan estänyt miljoonien ihmisten surmaamista keskitysleireillä Zyklon-B-kaasulla.
Saksalaisten on sanottu käyttäneen Krimillä Kertšin salmen ja Odessan katakombien taisteluissa pieniä määriä tukahduttavaa kaasua, mahdollisesti klooria.
Britit valmistautuivat käyttämään sinappikaasua, klooria ja fosgeenia torjuakseen saksalaisten maihinnousun. Briteillä oli myös suunnitelma lyhentää sotaa vuodella pudottamalla Saksa kaupunkeihin myrkkykaasuja ja pernaruttoa, joka on biologinen ase. Suunnitelmaa ei pantu toimeen vaan Saksan kaupunkeihin kohdistettiin terroripommituksia palo- ja sirpalepommein.
KEMIALLISIIN ASEISIIN kuuluu taistelukaasuja, savuja ja sytytysaineita.
Taistelukaasujen teho perustuu niiden myrkyllisyyteen. Savuilla estetään näkyvyyttä ja sytytysaineilla synnytetään kuumuus, joka tappaa ja sytyttää tulipaloja.
Sääolosuhteet lähivuorokausina Mariupolin alueella eivät ole parhaat mahdolliset taistelukaasujen laajamittaiselle käytölle.
YK on määritellyt kemialliset aseet joukkotuhoaseiksi. Vuonna 1997 voimaan tullut Kemiallisten aseiden kieltosopimus kielsi kemialliset aseet ja vaati olemassa olevien varastojen tuhoamista.
Sopimuksella perustettiin Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW (Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons). Järjestön tarkoituksena on valvoa kieltosopimuksen noudattamista.
Venäjä on sitoutunut noudattamaan sopimusta. Vuonna 2017 Venäjä ilmoitti, että se on tuhonnut kemialliset aseensa. Näin ei kuitenkaan todennäköisesti ole tapahtunut, koska Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelut ovat käyttäneet kemiallisia aseita operaatioissaan.
Ensimmäisen maailmansodan ranskalaissotilaita kaasunaamareissa ja suojatakeissa, ja myös hevosille on tehty hengityssuojaimet. SHUTTERSTOCK
LOKAKUUSSA 2002 tshetsheeniterroristit kaappasivat Moskovassa panttivangeiksi 850 hengen teatteriyleisön ja vaativat Venäjän vetäytymistä Tshetsheniasta.
Sisäministeriön erikoisjoukot laskivat teatteriin Kolokol-1-taistelukaasua, rynnäköivät rakennukseen ja vapauttivat panttivangit. Kaasu tappoi yli sata panttivankia. Kaasun tainnuttamat terroristit teloitettiin päälaukauksilla.
Kolokol-1 on kaasu, joka tainnuttaa kohdehenkilöt muutamassa sekunnissa ja pitää heidät tajuttomana tunteja. Liian suuri annos Kolokolia johtaa kuolemaan.
Syyrian sisällissodassa menehtyneitä lapsia. Damaskoksen lähellä tapahtuneessa sotatoimessa vuonna 2013 epäillään käytetyn kaasuasetta. DIAA EL DIN/UPI/SHUTTERSTOCK
VENÄJÄ ON OLLUT mukaan Syyrian sodassa vuodesta 2015. Syyrian armeija on OPCW:n mukaan käyttänyt kemiallisia aseita. Tuhoisin isku tehtiin elokuussa 2013 Ghoutassa, jossa asuinalueelle ammuttiin sariinia sisältäviä ammuksia. Kuolleita oli lähes kolmesataa.
Sariini on hermomyrkky, joka tappaa lamauttamalla hengityksen. Sariinin valmistus ja hallussapito on ollut kiellettyä vuodesta 1993. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa näihin kemiallisiin hyökkäyksiin.
Huhtikuussa 2018 Venäjän sotilastiedustelun GRU:n hakkeriryhmä yritti murtautua OPCW:n tietoverkkoon selvittääkseen, kuinka paljon OPCW:lla oli tietoja Venäjän osuudesta Syyriassa tehtyihin kaasuiskuihin. Tämä voi viitata siihen, että Venäjän asevoimat ovat olleet mukana ainakin joissain Syyriassa tehdyissä kemiallisissa hyökkäyksissä.
MAALISKUUSSA 2018 kaksi GRU:n upseeria yritti myrkyttää entisen GRU:n everstin
Sergei Skripalin Novitshok-hermomyrkyllä Salisburyssa Englannissa.
Elokuussa 2020 FSB yritti myrkyttää Novitshokilla oppositiojohtaja
Aleksei Navalnyjin.
Novitshok on nimi ryhmälle hermomyrkkyjä, joita Neuvostoliitossa kehitettiin kemiallisiksi aseiksi 1970–1990-luvuilla. Vaikuttaa siltä, että hermomyrkkyjä on edelleen ainakin tiedustelupalvelujen, mahdollisesti myös asevoimien hallussa ja niillä on suhteellisen matala kynnys käyttää kemiallista asetta.
JOIDENKIN HAJANAISTEN ja varmistamattomien tietojen mukaan Venäjä olisi käyttänyt kyynelkaasupohjaisia taistelukaasuja Mariupolin taistelussa. Toisen tiedon mukaan kyseessä on ollut teollisuuslaitoksesta päässyt höyrypilvi.
Joka tapauksessa käytettäviä taistelukaasuja voisivat kyynelkaasupohjaisten kaasujen lisäksi olla kloori ja sariini.
Kloori on ilmaa raskaampaa ja laskeutuu puolustajan pesäkkeisiin ja mutta myös siviilien käyttämiin väestönsuojiin. Sariini on erittäin tappava hermokaasu, mutta haihtuu nopeasti. Se sopisi hyvin hyökkäävän joukon käyttöön.
Novitshok ja Kolokol soveltuvat paremmin tiedustelupalveluiden operaatioihin kuin laajaan käyttöön taistelukentällä.
Martti J. Kari MARKON KAUKO
SÄÄOLOSUHTEET lähivuorokausina Mariupolin alueella eivät ole parhaat mahdolliset taistelukaasujen laajamittaiselle käytölle. Tuuli tulee kaasujen levittämisen kannalta väärästä suunnasta eli mereltä etelästä ja alueella on voimakkaitakin kaasun leviämistä haittaavia sateita.
Kaasun käytöllä tuskin on saavutettu tai saavutettaisiin mitään sotilaallisia tavoitteita. Ukrainan asevoimien julkaisemissa videoissa ukrainalaissotilailla on suojanaamarit ja muut suojavälineet käden ulottuvilla. Näin asevoimat viestivät olevansa valmiina venäläisten mahdolliseen biologisten ja kemiallisten aseiden käyttöön.
Kaasuaseen käyttö Ukrainan sodassa ei olisi ratkaiseva tekijä, vaan kuluttava ja psykologinen ase. Kaasuaseen käyttö olisi myös sotarikos.
Kansainvälisten sopimusten noudattaminen tai noudattamatta jättäminen on mittari, joka kertoo valtion tai asevoimien moraalista ja suhtautumisesta yhteisiin sääntöihin ja arvoihin. Mikäli Venäjä on käyttänyt tai käyttäisi taistelukaasuja Ukrainassa, olisi se uusi osoitus siitä, että Venäjän asevoimien moraali on heikko ja joukot eivät ole täysin johdon kontrollissa.
Tai vielä pahempaa, se olisi osoitus siitä, että Venäjä ei valtiona enää välitä yhteistä säännöistä ja moraalisista arvoista.
Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston opettaja. Hän on entinen Pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja palvellut vuosina 2004–2007 puolustusasiamiehenä Puolassa ja Ukrainassa ja strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalveluiden reformissa vuonna 2020.
ksml
