Ukrainan konflikti/sota

Retkipatja auttoi pst-ryhmiä Venäjän lennokkien ämpökameralta piiloutuessa?
Lehden mukaan Venäjän asevoimien hyökkäyksen torjuntaan käytettiin menestyksekkäästi myös vaahtomuovisia, alle kahden euron verran maksavia, retkeilyyn ja jumppaan käytettäviä alustoja, joita kutsutaan Ukrainassa nimellä karemat. Alustojen vuoksi Venäjän lennokkien lämpökamerat eivät havainneet niitä käyttäneitä Ukrainan joukkoja, jotka pystyivät siten liikkumaan huomaamatta yön pimeydessä.

”Pidimme karemateja päämme yläpuolella”, pataljoonan komentaja Olekandr Konoko kertoi FT:lle.
 
Olen saanut kirittyä viikonlopun viestisuman ja oli aika homma.

En muista, että tätä olisi tullut vielä vastaan. Yksi karu kertomus lukemattomien joukossa venäläisestä ja tsetsenialaisesta "vapauttamisesta". Paskaa pitkin seiniä ja lattioita, kuolleita siivileitä, uhkailuja ja ryöstämistä. Siitä on ryssien valloitussota tehty.

Otsikon lisäksi boldaukset omia.


HS vieraili miehitysterrorin alla eläneessä hoitolaitoksessa Borodjankassa – Työntekijä järkyttyi, kun pääsi palaamaan laitokseen: ”Kuvitelkaa sitä hajua”​

Borodjankan laidalla sijaitseva psykoneurologinen keskus säästyi pommeilta ja kranaateilta, mutta kaupunkiin vyöryneiltä venäläismiehittäjiltä ei. Ensimmäisinä saapuivat tšetšeenit, jotka määräsivät aseella uhaten johtajan kiittämään ”vapauttajia”.

Borodjankan psykoneurologisen keskuksen varastopäällikkö Ljudmila Zbrodska osasi odottaa jotain ikävää, kun hän saapui laitokselle huhtikuun ensimmäisenä päivänä.

Aluetta viikkoja miehittäneet venäläiset olivat juuri vetäytyneet takaisin Valko-Venäjälle. Zbrodska oli asunut koko miehitysajan kotonaan parin kilometrin päässä keskuksesta, joten hän ehti ensimmäisenä tarkistamaan, millaisessa kunnossa se oli venäläisten lähdettyä.

Yllätys oli niin kova, ettei Zbrodska oikein osaa kuvailla sen herättämää tunnetta vieläkään.

Keskuksessa asuneet venäläissotilaat olivat ulostaneet lähes kaikkiin huoneisiin ja ruokasalin vasemman puolikkaan lattian täyteen sekä piirtäneet ulosteella seiniin joukkojen tunnuksiksi nousseita V- ja Z-kirjaimia ja kirjoittaneet hävyttömyyksiä, toisena paikalle ehtinyt keskuksen kirjanpitäjä Taisa Tyškevytš kertoo.

”Täysin käsittämätöntä. Kuvitelkaa sitä hajua”, Tyškevytš sanoo.

Borodjanka sijaitsee noin 50 kilometriä Ukrainan pääkaupungista Kiovasta luoteeseen. Sota saapui tänne pian sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajan hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta.

Kaupunki on vielä Kiovan työssäkäyntialuetta, mutta selvästi vaatimattomampi kuin Kiovaa lähempänä sijaitsevat kovakouraisen miehityksen alla olleet Butša, Irpin ja Hostomel.

Noin 13 000 asukkaan taajama on tärkeässä risteyksessä, jonka venäläiset halusivat yrittäessään saartaa Kiovaa ja alkoivat pommittaa kaupunkia. Kellareissaan olleet kaupunkilaiset kuvailevat pommitusta, että tuntui kuin talo olisi ensin noussut ilmaan ja sitten jysähtänyt takaisin maahan.

Venäläiset jatkoivat kranaattien ampumista asuintaloihin vielä vallattuaan kaupungin, koska epäilivät niissä olleen ukrainalaisia tarkka-ampujia. Tämä summittainen siviilikohteisiin kohdistunut pommitus tuhosi useimmat Keskuskadun kerrostalot. Jäljellä on mustuneita talonluurankoja ja taloja, joista rappukäytävä tai etuseinä on romahtanut.

Raunioista etsitään edelleen ruumiita, joita on löytynyt jo 41. Paikallishallinnon mukaan kuolleita on kadunvarren taloissa kuitenkin todennäköisesti vähintään 200, ehkä jopa satoja. Eivätkä näissä luvussa ole mukana venäläisten miehitysaikana ampumat ihmiset.

Kaupungin laidalla sijaitseva psykoneurologinen keskus säästyi pommeilta ja kranaateilta, sillä se oli alkuun venäläisten ja kaupungin välissä. Henkilökunta ja 420 psyykkisistä tai neurologisista vaivoista kärsivää potilasta olivat kuitenkin kellarissa, josta henkilökunta kävi ylhäällä vain valmistamassa ruokaa. Se piti tehdä avotulella, koska sähköt olivat poikki.

Keskuksen ruokalan siivoamisessa meni kauan. Venäläissotilaat olivat pitäneet salin vasenta puolta vessana.

Päiviä jatkuneen pommituksen jälkeen kaupunkiin edenneiltä venäläisjoukoilta se ei kuitenkaan säästynyt. Keskuksesta katsottiin, kun sen ohi ajoi pitkiä venäläisten saattueita kaupunkiin. Kuorma-autoja oli satoja, joku laski niitä olleen 500.

Sitten ensimmäiset pysähtyivät. Laitoksen pihaan saapui 5. maaliskuuta jeepeillään noin 30 miehen joukko tšetšeenitaistelijoita, Tšetšenian itsevaltaisen johtajan, Ramzan Kadyrovin, mukaan nimettyjä pitkäpartaisia kadyrovilaisia. Laitoksen väen oli helppo tunnistaa heidät paitsi ulkonäöstä myös kielestä.

Ukrainalaiset pilkkaavat kadyrovilaisia tiktok-taistelijoiksi, koska he mielellään poseeraavat sosiaalisessa mediassa ja näyttävät videoilla lähinnä ampuvan tyhjyyteen vaarattomissa paikoissa. Laitoksen väkeä he kuitenkin pelottivat oikeasti, koska olivat niin aggressiivisia. Osa ajatteli, että kadyrovilaiset ampuvat heidät heti.

Ryhmä tuli portin läpi rikkomalla sen, mikä antoi heti esimakua. Tyškevytšin mukaan tšetšeenitaistelijat alkoivat sisään tultuaan rikkoa ovia, kunnes hän antoi heille avaimet. Sen jälkeen ryhmä määräsi keräämään kaikki kävelemään pystyvät potilaat aulaan.

”He sanoivat tulleensa vapauttamaan meidät. Kertoivat 9. toukokuuta olevan iso paraati, jossa voimme kiittää.”

Miehet alkoivat kuvata aulaan kerättyä joukkoa ja käskivät potilaita hymyilemään, mutta nämä olivat kauhuissaan ja moni itki. He vetivät johtaja Maryna Hanitskan joukon eteen ja määräsivät tämän kiittämään vapautuksesta Venäjän johtajaa Vladimir Putinia, ellei halua, että hänet ”ammutaan, leikataan paloiksi ja toimitetaan presidentillenne”.

Vahvistukseksi Hanitskan ohimolla oli ase.

”Kiitos, ettette tappaneet meitä”, Hanitska sai sanottua ennen kuin pyörtyi.

Psykoneurologinen laitos on iso 1970-luvulla rakennettu kolmikerroksinen ja sinikattoinen rakennus laajalla puistomaisella tontilla. Kokonaisuuteen kuuluu myös 30 lehmän navetta ja hevosia, sillä eläimet auttavat terapiassa.

Kadyrovilaiset kävivät läpi alueen, rikkoivat ovia ja ikkunoita.

”Ja koko ajan kysyivät, missä sotilaat ovat. Mutta eihän täällä mitään sotilaita ollut”, Tyškevytš sanoo.

Muita ihmisiä sen sijaan oli. Keskuksen omien 420 potilaan ja henkilökunnan lisäksi sinne oli evakuoitu 60 potilasta läheisistä sairaaloista. Lapsiakin oli jo 11.

Kadyrovilaisten lähdettyä saapuivat venäläisjoukot, jotka keräsivät kaikilta puhelimet pois. Johtaja onnistui piilottamaan omansa, jolla hän lähetti ukrainalaisille viestejä venäläisten liikkeistä.

Tilanne alkoi olla vakava, kun sähköä, kaasua eikä juoksevaa vettä ollut. Ruokaa oli, mutta se piti valmistaa avotulella. Vesi sen sijaan alkoi loppua, ja lammesta haettu vesi sai vatsat sekaisin.

Pahinta oli kuitenkin kylmyys. Vanhimpia potilaita alkoi kuolla. Heidät piti haudata aidan viereen, lopulta yhteensä 13. Useimmat asukkaat olivat kauhuissaan ja makasivat kippurassa vuoteissaan tai piiloutuivat kaappeihin, mutta joistakin tuli paineen alla aggressiivisia. Kolme potilasta karkasi.

Samaan aikaan Ukrainan viranomaiset yrittivät järjestää evakuointia. Yritys epäonnistui pari kertaa ennen kuin keltaiset bussit vihdoin pääsivät paikalle hakemaan laitoksen väkeä Ukrainan hallussa olevalle Žytomyrin alueelle.

”Venäläiset sanoivat, että antavat 40 minuuttia aikaa. Sen jälkeen ampuvat”, Tyškevytš kertoo evakuoinnista.

”Se onnistui. Lopulta saattueessa oli 15 linja-autoa ja lisäksi lääkärien autot.”

Varastopäällikkö Zbrodska ei lähtenyt, vaan jäi kotiinsa venäläisten miehitysvallan alle. Ennen evakuointisaattueen lähtöä hän oli käynyt töissä, mutta sen jälkeen siinä ei ollut mitään mieltä.

Se olisi ollut myös vaarallista, sillä venäläissotilaat olivat arvaamattomia. Tai oikeastaan pitäisi puhua Venäjän riveissä olleista, sillä Brodskan mukaan joukossa oli monenlaisia miehiä. Hänestä tuntui, että jotkut puhuivat keskenään arabiaakin.

”Puhelimet kerättiin, pyörät myös.”

”Jos niitä sen jälkeen oli, ampuivat.”
Ryöstösaaliiksi miehittäjille kävivät kaikki. Puhelimet, televisiot, tietokoneet, kodinkoneet.


Tämän perusteella hän osasi odottaa, että laitos olisi ryöstetty tyhjiin, kun hän venäläisten lähdön jälkeen palasi sinne. Niin se olikin. Melkein kaikki elektroniikka oli viety, kaiken muun lisäksi jopa desinfiointiaineet.

Nyt rakennus on saatu puhdistettua. Tuhratut seinät ja ulostetut lattiat on pesty, huoneiden patjat poltettu. Mutta sähkö, vesi ja kaasu puuttuvat vielä. Virtaa tulee ennen sotaa hankituista aggregaateista, jotka säilyivät, kun olivat ilmeisesti venäläisille liian painavia.
”Potilaat soittelevat evakosta, että koska pääsee kotiin. Mutta ei tänne vielä voi tulla”, Tyškevytš sanoo.

Sähköä, kaasua ja vettä odotellessa on vielä yksi tärkeä tehtävä.
”Lehmät pitäisi löytää. Ne ovat kaikki kadonneet.”
Siinäpä kohtalomme, jos ryssä Suomeen pääsisi. Kannattaa siis taistella . Noh, jos pääsee käväseen, ei elävänä pois pääse.
 
Siinäpä kohtalomme, jos ryssä Suomeen pääsisi. Kannattaa siis taistella . Noh, jos pääsee käväseen, ei elävänä pois pääse.

Se on juuri näin.

Pidin joskus näitä voissa paistamisia sun muita kansanviisauksia itänaapurista hieman ummehtuneina näkemyksinä. No nyt nähdyn pohjalta en pidä enää. Kuten täällä on moneen kertaan ja monesta suusta todettu. Ryssän osoittama raakuus ja barbaarimaisuus vain lisää maanpuolustustahtoa entisestään ja se lieneekin nyt Suomessa erittäin korkealla. Eipähän tarvitse kahta kertaa itseään motivoida, jos pilliin vihelletään.

Meiltä voi kyllä vaatia...
 
On.

Ensimmäisessä vaiheessa joukot lähetettiin vain ajamaan rajan yli ilman käsitystä mitä oli edessä. Eikä ollut juuri tulitukea.

Nyt sotilailla on selkeämpi kuva mitä on vastassa ja etenemistä edeltää ilmeisesti tässä sodassa ennennäkemätön tulenkäyttö.

Mutta on Ukrainakin valmiimpi nyt.
Juuri äsken aamutv:ssä suomalainen sotilasasiantuntija sanoi ettei mitään tulivalmistelua ole ollut.Oliskohan ryssiltä resurssit vähenemään päin.🤔
 
”Suurhyökkäyksestä”: Jos mennään sen mukaan mitä tässä Ukraina on koko ajan tehnyt, niin hyvä tulee.

- Ukrainan ulospäin antama (dis)informaatio omasta kyvykkyydestään ja toisaalta tiukasta opsec kertoo hyvinkin toimivasta, kokonaisvaltaisesta strategiasta. Tätä on tehty jo vuoden alusta saakka.
- En olisi yllättynyt jos länsimailta tuleva tiedustelutieto olisi niin tarkkaa, että tiedetään suurin piirtein kun joku alokas laittaa BMP:nsä tyhjäkäynnille jossain Donetskin sivukujalla. Eli tiedetään varmasti vihollisen vahvuudet tuon 300km rintamalinjan eri kohdille ja siitä analysoitu hyökkäyssuunnat ja näin johdettu puolustuksen taktiikat.
- Ukraina antaa mieluusti kuvan hyökkäyksen yllättävyydestä ja pienestä paniikista, koska tietää että ryssät joutuu nojaamaan vahvasti OSINTiin omassa tiedustelussaan.

En ole huolissani.
Kun katsoo tätäkin 'suurhyökkäystä', niin ihmetellä pitää. Kun koko touhussa suurta ei ole kuin järjettömyyden määrä. Ryhdytään hyökkäilemään koko rintaman leveydeltä. Ihan kuin tsaari olisi suuressa viisaudessaan ottanut armeijansa komentoonsa ja käskenyt voittamaan sodan kaikilla rintamilla. Nyt. Tai kenraalit haluavat äkkiä pois ja ovat käskeneet kaikki hyökkäämään, että saadaan homma nopeasti päättymään. Tappioon.
 

Onko tässä Putinin kylmäävä juoni: Näin ”uusi Neuvostoliitto” syntyisi kertalaakista​

Ulkopoliittisen instituutin Ryhor Nizhnikaun mukaan ukrainalaiset eivät taistele pelkästään vapautensa puolesta, vaan myös yleisesti Vladimir Putinin suurvaltapyrkimyksiä vastaan.



Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kommentoi videolla muun muassa Venäjän suunnitelmia ja tulevia liikkeitä. IL-TV
Antti Halonen
[email protected]
Tänään klo 7:00
  • Vladimir Putin on vaikuttanut Neuvostoliiton entisillä alueilla ennen Ukrainaakin.
  • Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau uskoo, että Putin ei luovu tavoitteistaan huonosta sotamenestyksestä huolimatta.
  • Nizhnikau arvioi, että Venäjä liittää uusia alueita itseensä yksitellen tai kaikki kerralla.

– Neuvostoliiton hajoaminen oli vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi, Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi kuuluisassa linjapuheessaan jo vuonna 2005.
Entinen KGB:n agentti ei ole peitellyt haikailuaan suurempien ja mahtavampien aikojen perään. Hän on pyrkinyt palauttamaan maansa vanhaa loistoa alueineen käytännössä koko uransa ajan puhuen ”historiallisesta Venäjästä”. Myös sotavoimalla.
– Hänen suunnitelmansa on loputon. Edes taivas ei ole rajana. Mitä enemmän Putin saavuttaa, sen enemmän hän haluaa ja aikoo myös ottaa, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo.
Nizhnikau katsoo, että kyseessä ei ole vain Ukrainan ja Venäjän välinen taistelu. Putin julisti hyökkäyksellään sodan myös lännelle. Ukrainalaiset eivät taistele vain vapautensa ja itsenäisyytensä puolesta, vaan myös yleisesti Putinin suurvaltapyrkimyksiä vastaan.
– Jos puhumme Putinin tavoitteista, hän haluaa ottaa takaisin sen, minkä katsoo historialliseksi Venäjäksi. Eli käytännössä Neuvostoliiton vanhan alueen Baltian maita lukuun ottamatta.
Ukraina ei ole suinkaan ainoa alue, johon Putin on tarrautunut.

Etelä-Ossetia​

Etelä-Ossetian presidentti Anatoli Bibilov ilmoitti maaliskuun lopussa, että alueella on strateginen tavoite yhdistyä Venäjän federaatioon. Bibilovin mukaan lakisääteiset askeleet otetaan lähitulevaisuudessa. Ryhor Nizhnikaun mukaan kyseessä on lähinnä poliittinen teatteri.

Nizhnikau sanoo, että Etelä-Ossetia on ilmoittanut aikeestaan ennenkin. Hän ei usko, että aluetta liitetään lähitulevaisuudessa Venäjään. Siitä syystä, että Venäjä ei saavuttaisi sillä tällä hetkellä mitään merkittävää lisäarvoa.
Etelä-Ossetia on Venäjän tiukassa otteessa. Kuvassa pääkaupunki Tskhinvali.
Etelä-Ossetia on Venäjän tiukassa otteessa. Kuvassa pääkaupunki Tskhinvali.

Etelä-Ossetia on Venäjän tiukassa otteessa. Kuvassa pääkaupunki Tskhinvali. JULIET KOZAEVA/WIKIMEDIA COMMONS

Etelä-Ossetia on jo nyt Venäjän vallassa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti. Etelä-Ossetian passi takaa asukkaille käytännössä samat oikeudet Venäjällä kuin maan oma passi.
– Kyseessä olisi puhtaasti poliittinen päätös. Venäjä tietää, että se voi ottaa alueen milloin tahansa. Päätös on tulossa, mutta se ei ole juuri nyt Putinin pöydällä.

Abhasia​

Etelä-Ossetian lailla Abhasia julistautui itsenäiseksi vuoden 2008 Georgian sodan jälkeen. Ryhor Nizhnikaun mukaan se on kuitenkin erilaisessa asemassa. Siinä missä Etelä-Ossetia saa käytännössä kaikki rahansa Venäjältä, Abhasia haluaa olla itsenäisempi.
– Abhasia haluaa edistää omaa identiteettiään, vaikka se onkin riippuvainen Venäjästä. Jos Abhasian hallinto pyytäisi liittyä Venäjään, tietäisimme, että Moskova olisi painostanut heitä sen tekemään. Asia olisi käytännössä jo etukäteen päätetty.
Abhasia haluaa olla Etelä-Ossetiaa itsenäisempi, vaikka on riippuvainen Venäjästä. Kuvassa pääkaupunki Suhumi.

Abhasia haluaa olla Etelä-Ossetiaa itsenäisempi, vaikka on riippuvainen Venäjästä. Kuvassa pääkaupunki Suhumi. GLUUUUM/WIKIMEDIA COMMONS

Sen sijaan Abhasialla on tärkeä merkitys Venäjän ja Georgian suhteissa. Venäjällä on alueella paljon vipuvoimaa, jolla se voi lisätä painetta Tbilisin suuntaan. Georgia on ollut avoin pyrkimyksissään Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton, siis lännen jäseneksi.
Suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä katsoo Etelä-Ossetian ja Abhasian kuuluvan yhä Georgialle.

Transnistria​

Itä-Moldovan itsenäiseksi julistautunut Transnistria on taas Venäjälle poliittisesti tärkeä pelinappula Chisinaun suuntaan. Monet asiantuntijat ovat jopa arvelleet, että Venäjä havittelisi maayhteyttä Krimin niemimaan lisäksi Transnistriaan eristäen Ukraina kokonaan Mustastamerestä.
– Jos Venäjän hyökkäys olisi mennyt kuten suunniteltu, en olisi ihmetellyt, jos he olisivat jatkaneet Moldovaan, Ryhor Nizhnikau sanoo.
T-34-panssarivaunun piippu osoittaa länteen toisen maailmansodan voiton kunniaksi. Tiraspolin parlamenttitalon edustalla on Leninin patsas.

T-34-panssarivaunun piippu osoittaa länteen toisen maailmansodan voiton kunniaksi. Tiraspolin parlamenttitalon edustalla on Leninin patsas. STEFAN WISSELINK/WIKIMEDIA COMMONS

Transnistria on ilmoittanut suoraan halustaan kuulua Venäjän federaatioon. Yhteisen maarajan puuttuminen on kuitenkin hankaloittanut tilannetta, eikä edes Venäjä ole tunnustanut Transnistrian itsenäisyyttä.
– On pidettävä mielessä, että koko maa on vaaravyöhykkeellä. Ei vain Transnistria. Venäjä näkee Moldovassa mahdollisuuden.

Itsenäiset valtiot​

Ryhor Nizhnikau sanoo, että Venäjän pyrkimykset eivät rajoitu pelkästään itsenäiseksi julistautuneisiin separatistialueisiin. Ne koskevat myös itsenäisiä valtioita. Ensimmäisten joukossa ovat Valko-Venäjä ja Kazakstan. Valko-Venäjä on Ukrainan sodassa osapuoli ja Venäjän tukija.
Sekä Valko-Venäjä että Kazakstan kuuluvat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Kollektiiviseen turvallisuusjärjestön sotilasliittoon Armenian, Kirgisian ja Tadžikistanin ohella. Ja tietenkin Venäjän.

Kazakstanin hallinto joutui taltuttamaan mielenosoitukset ja mellakat voimakeinoin tammikuussa. Lopulta hallinto pyysi Venäjältä apua.

Kazakstanin hallinto joutui taltuttamaan mielenosoitukset ja mellakat voimakeinoin tammikuussa. Lopulta hallinto pyysi Venäjältä apua. EPA/AOP

Venäläiset rauhanturvaajat ovat taltuttaneet mellakoita sekä Kazakstanissa että Valko-Venäjällä hieman ennen Ukrainan sodan syttymistä.
– Moskova tavallaan lunasti jo Kazakstanin hallituksen tammikuussa, kun maassa oli valtavat mielenosoitukset ja mellakat. Kazakstan tuntee epävarmuutta ja nyt maan hallinto yrittää etäännyttää itseään Venäjästä, eikä allekirjoita Moskovan kerrontaa Ukrainasta, Nizhnikau sanoo.
Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka (vasemmalla) tekee lähtökohtaisesti aina kiltisti, mitä Vladimir Putin sanoo.

Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka (vasemmalla) tekee lähtökohtaisesti aina kiltisti, mitä Vladimir Putin sanoo. EPA/AOP

Valko-Venäjällä on se ongelma, että diktaattori Aljaksandr Lukašenkan ja kansan välillä on valtava kuilu. Lukašenka tottelee Putinia henkilökohtaisista syistä, koska tietää, että Putin on hänen ainoa toivonsa pysyä vallassa.
– Osa valkovenäläisistä katsoo, että Valko-Venäjä on jo nyt käytännössä Venäjän miehittämä.

Tulitauko vain erätauko​

Venäjä on vetänyt joukkonsa pois Pohjois-Ukrainasta ja siirtänyt sodan painopisteen Itä-Ukrainaan. Asiantuntijoiden mukaan Putin haluaa nyt laajentaa Donbassin aluetta, turvata sen rajat sotilaallisesti ja varmistaa maayhteyden Krimin niemimaalle valtaamalla Mariupolin satamakaupungin.
Venäjä on jo tunnustanut sodan alkaessa Donetskin ja Luhanskin niin kutsuttujen kansantasavaltojen itsenäisyyden. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä haluaa niille vastaavanlaisen aseman kuin esimerkiksi Etelä-Ossetialle. Alueet voisi liittää Venäjään myöhemmin.
Ryhor Nizhnikaun mukaan se on minimitavoite, eikä riitä Putinille. Hän olisi voinut saavuttaa sen aloittamatta laajamittaista suursotaa. Hyökkäykset Kiovaan kertovat paljon isommista tavoitteista, eikä Putin aio pysähtyä suunnilleen samaan tilanteeseen, mistä aloittikin.

– Se ei olisi sen arvoista. Se osa venäläisistä, joka sotaa tukee, ei halua Mariupolia. He haluavat Kiovan.
Mariupolin satamakaupunki on tuhoutunut pahasti Venäjän pommituksissa. Kuvassa mies tuhotun talon raunioilla Sartanan kylässä Mariupolin lähellä.

Mariupolin satamakaupunki on tuhoutunut pahasti Venäjän pommituksissa. Kuvassa mies tuhotun talon raunioilla Sartanan kylässä Mariupolin lähellä. EPA/AOP

On mahdoton sanoa, miten sota etenee ja rintamalinjat liikkuvat tulevina viikkoina tai kuukausina. Venäjä voi tehdä taktisia myönnytyksiä ja vetäytymisiä, mutta Putin ei luovu pitkän tähtäimen tavoitteistaan.
Venäjällä on vielä resursseja jäljellä ja se yrittää oppia virheistään. Nizhnikaun mukaan epäonnistuminen on myös herätys.
– Vaikka näkisimme tulitauon kuukauden tai puolenvuoden kuluttua, se on vain kuin jääkiekon ensimmäinen erätauko. He keräävät rivejään, valmistautuvat ja hyökkäävät uudestaan.

”Uusi Neuvostoliitto” kerrasta?​

Vladimir Putinin suunnitelman toteutustapa on täysin pimennossa. Mahdollisesti myös hänelle itselleen. Moskova saattaa lähteä liittämään uusia alueita Venäjän federaatioon yksi kerrallaan. Ryhor Nizhnikau näkee myös kylmäävämmän vaihtoehdon.
– Nämä kaikki alueet ja mahdollisesti Donbass saatetaan liittää Venäjään kaikki kerralla.
Eli toisin sanoen Putin saattaa nyt pyrkiä ensin varmistamaan Kremlin vallan alueilla, vaikka ne eivät virallisesti Venäjään kuuluisikaan. Kun aika on oikea, hän voisi luoda kerralla ”uuden Neuvostoliiton” liittämällä ne Venäjän federaatioon. Joskin ilman vanhan Neuvostoliiton suunnitelmataloutta.
– Paljon riippuu Venäjän yleisestä mielipiteestä, laskelmiin lännen reaktiosta ja miten kalliiksi se tulisi taloudellisine sijoituksineen. Alueisiin on panostettava enemmän kuin jos ne olisivat muka itsenäisiä.

Venäjä-mielisiä separatisteja Horlivkan kaupungin lähettyvillä Donetskin alueella.

Venäjä-mielisiä separatisteja Horlivkan kaupungin lähettyvillä Donetskin alueella. EPA/AOP

Nizhnikau arvioi, että Ukraina on nyt Putinille pakkomielle. Jos hän saavuttaa tavoitteensa Ukrainassa, kukaan ei voi olla varma, missä järjestyksessä hän etenisi muiden alueiden suhteen.
– Henkilökohtaisesti ajattelisin, että Valko-Venäjä ei ole prioriteetti, sillä Lukašenka tekee muutenkin mitä Putin sanoo.
Tällä hetkellä muut alueet saavat olla rauhassa. Kun Venäjän hyökkäys on kärsinyt, Putinilla ei ole varaa aiheuttaa uutta kriisiä ratkaistavaksi. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Ne kaikki suunnataan nyt Ukrainan sodan ongelmien ratkaisemiseen.
– Muut voivat odottaa ja Venäjä saa keskittyä Ukrainaan. Tulvaisuudessa tilanne on toinen. Jos Venäjä jotenkin selviää tästä sodasta, he eivät pysähdy, vaan aiheuttavat uuden kriisin.

Moldova ja Georgia vaarassa​

Suurimmassa vaarassa ovat heikot maat, jotka haluavat lähestyä länttä, mutta eivät kuulu Natoon tai EU:hun. Ryhor Nizhnikau sanoo, että Putin hyötyy korruptoituneista ja jakaantuneista maista. Suurimmassa vaarassa ovat muun muassa Moldova ja Georgia.
– Jos Etelä-Ossetia ja Transnistria olisivat liittymässä Venäjään, se aiheuttaisi valtavat kriisit Moldovassa ja Georgiassa. Venäjä yrittäisi hyötyä siitä.
Ukrainalaisten urhoollinen vastarinta on viivästyttänyt Putinin suunnitelmia. Nizhnikaun mukaan Ukraina ei välttämättä pysäytä niitä, mutta ainakin alkuperäinen suunnitelma nopeasta ja suuresta voitosta on pilalla.
– Tämä antaa kaikille muille aikaa. Ei vain vaaravyöhykkeen alueille, vaan myös lännelle. Ukrainalaiset antavat meille aikaa miettiä, miten valmistautua ja ryhdistäytyä. Tbilisi ja Chisinau ja muut entiset neuvostomaat voivat pohtia, miten ne puolustautuvat.
Ryhor Nizhnikau on varma, että Vladimir Putin ei luovu suuremmista tavoitteistaan.

Ryhor Nizhnikau on varma, että Vladimir Putin ei luovu suuremmista tavoitteistaan. ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI/HANDOUT

Nizhnikau näkee, että jos Venäjä onnistuisi palauttamaan Putinin määrittelemiä ”historiallisia rajoja”, hän voisi alkaa havitella Kremlin vallan alle myös Neuvostoliiton entisen etupiirin maita. Siis satelliittivaltioita.
– Putin pistää kaiken likoon tässä vaarallisessa pelissä, koska hänellä ei ole mitään hävittävää.

”Saamme kiittää ukrainalaisia”​

Entä miten Venäjän suurvaltapyrkimyksiä pitäisi katsoa Suomesta käsin? Tulkinnoista riippuen myös Suomen voidaan katsoa tsaarin ajan vuoksi kuuluvan ”historialliseen Venäjään”, vaikka Neuvostoliitto ei maata toisessa maailmansodassa vallannutkaan.
Suomen päättäjien puheiden perusteella hyvät kahdenväliset suhteet Venäjään on pitkälti mennyt. Myöskään Nizhnikaun mukaan Suomen on mahdoton jäädä vanhaan asemaansa, jossa se on osa länttä, mutta ilman sen suurinta turvamekanismia. Siis puolustusliitto Natoa.
– Yleinen mielipide on kääntynyt Naton kannalle ja tämä asia on ratkaistava. Voimme olla varmoja, että Moskova ei pysähdy.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut varovainen Nato-kantansa ilmaisemisessa. Hän on kuitenkin kannustanut ripeään keskusteluun aiheesta.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut varovainen Nato-kantansa ilmaisemisessa. Hän on kuitenkin kannustanut ripeään keskusteluun aiheesta. ELLE LAITILA

Aika on tällä hetkellä Suomelle kovin arvokasta. Jos Venäjä olisi onnistunut nujertamaan Ukrainan vastarinnan suunnitellusti 3–5 päivässä, Suomi ei voisi nyt keskustella Nato-jäsenyydestä niin avoimesti.
– Venäjä olisi uhannut Suomea. He voisivat sanoa, että hyökkäsivät Ukrainaan, koska maa halusi Natoon. Suomi olisi vaarallisessa asemassa, kun Venäjä olisi osoittanut pystyvänsä tuloksiin.
Suomella ja Venäjällä on noin 1 340 kilometrin yhteinen raja. Nizhnikaun mukaan Suomi ei voi vielä tietää, mitä Venäjä tekee. Vaihtoehtoinen ovat muun muassa uusi pakolaiskriisi, kyberhyökkäykset tai muut provokaatiot. Ilmatilaloukkauksia on jo nähty.
Venäjän epäonnistumisen vuoksi Suomellakin on aikaa valmistautua sotilaallisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti mahdollisiin uhkiin.
– Se on iso etu, josta saamme kiittää ukrainalaisia.

 
Joo, parin vuoden päästä. Nekin homeessa ja räjähdysaineet valuneet pihalle.

Niin se taisikin olla, että ne telamiinat tuli Saksasta, mutta sytyttimet Ranskasta. Ja sitten huomattiin, että niiden sytyttimiä Ranska ei pystykään lähettää, kun niillä on joku sellainen laki ettei se käy. Ja ne telamiinat oli jo toimitettu Ukrainan joukoille, mutta ne joukot joutui lähettämään ne takaisin, kun Saksan liittovaltion yksi pykälä esti niiden hallussapidon ilman sytyttimiä. Mutta eihän tälle mitään voi, ikävä homma. Saksalaiset kyllä toimi siinä mielessä oikeisvaltion tapaan suoraselkäisesti, että kielsivät sitten puolalaisiakin niitä lähettämästä. Tähän samaan lausumaan myös Ranska yhtyi.

Saksa lähetti kyllä molotovin coctailin ohjeet pdf-filenä Ukrainaan pahoittelujen kera.

Puola ilmoitti myöhemmin, että joku oli ryöstänyt niiden varikolta 150 tuhatta panssarimiinaa, eikä ole oikein mitään tietoa missä ne nyt on.
🤪😜
 
Back
Top