Jokohan tämä (ketju) oli täällä keskustelussa..
eli tykistön tulenjohtoa moderniin malliin. Kun kohde on havaittu tuli assignataan hetkessä sopivimmille yksiköille.. ja vasteajat huikean nopeita..
Tuo on äärimmäisen kiehtova aihe eikä pelkästään tykistön osalta vaan ihan kaiken sodankäyntiin liittyvän kannalta. Vaikea edes kuvitella mitä kaikkea voi saada aikaiseksi jos valtaosalla yksiköistä ja koneista on Starlink tai sen kaltaisella satelliitti-internetillä jaettu suurikaistainen ja pieniviiveinen yhteys toisiinsa. Toistaiseksi antennin koko, virrankulutus sekä satelliittien välisten laserlinkkien puuttuminen rajoittaa sen hyödyllisyyttä, mutta viiden vuoden kuluttua moni näistä on korjattu.
Tuossa ketjussa hän kirjoittaa seuraavasti:
I asked the list-admin about it & specifically if a ARK-1 RICE BAG radar could pull that off. I was told 'No, the most likely Ukrainian sensor directing the artillery fire was a Su-24MR FENCER E M-101 Shtik side looking aerial radar (SLAR)'
Toinen hyvä huomio:
In addition, one of the lesser known features of SpaceX's Starlink internet service, point to point email service for Starlink users encrypted and not using any ground infrastructure whatsoever, has aided Ukrainian military units behind Russian lines to communicate with minimal electronic signature for Russian direction finding to exploit. Effectively Starlink gave Ukraine the military space telecommunications bandwidth of the United States with zero investment in satellite infrastructure before the war.
Ase ja vasta-ase kehitys tulee tietysti muuttamaan tilannetta, mutta tällaisen satelliittiyhteyden häiritseminen on vaikeaa. Kun satelliitteja on tuhansia tai kymmeniä tuhansia niin niiden kaikkien tuhoaminen on myös vaikeaa (ja samalla riskeerataan alemman ilmakehän täyttäminen avaruusromulla mikä sulkisi ihmiskunnan pääsyn avaruuteen). Ehkä parasta tuossa on se, että se vaatii hyvin vähän maanpäällistä infraa: antenni, tietokone ja niiden virtalähde riittävät ja sen jälkeen käytössä on suurikaistainen, pieni latenssinen internetyhteys missä vain (poislukien maapallon pohjois- ja etelänavat). Signaalin ei tarvitse olla jatkuvaa, voidaan lähettää tarvittava data pieninä lyhyinä purskeina, jotta niiden havaitseminen ja paikallistaminen on vaikeampaa.
Yhteydenpito omiin joukkoihin, joukkojen välinen kommunikointi, vihollisen seuranta ja paikkatiedon jako (yleinen reaaliaikainen tilannekuva), logistiikan koordinointi yms. yms.
Mietitään meidän tulevat F-35, jos hävittäjälle ei ole sillä hetkellä torjuntatehtävää tai muuta tarvetta, voiko sen tutkaa käyttää vastatykistötutkana? Korkealla lentävä hävittäjä näkee kauemmas kuin maassa oleva perinteinen vastatykistötutka jo pelkästään maan kaarevuuden takia (tutkakatve). Tiedon siirto hävittäjältä omalle tykistölle määrää sen, voiko tuota dataa hyödyntää vai ehtiikö vanja väistää pois tieltä, jos viive on liian suuri. Voi myös olla monia eri sensorialustoja jotka ainoastaan lähettävät mittaamansa raakadatan sellaisenaan eteenpäin ja palvelinkeskus ottaa sen kaiken vastaan ja laskee mitä sitten laskeekaan. Tuohon suuntaan ollaan menossa: Yhdysvalloilla on ilmavoimilla työnalla Advanced Battle Management System (ABMS) ja armeijalla sekä merivoimilla omat vastaavanlaiset. Niihin kuuluu paitsi kommunikointivälineet ja satelliitti-internet, niin myös tekoälyn käyttö palvelinkeskuksissa datankäsittelyyn.
Sodankäynti tulee muuttumaan paljon seuraavan 5-10 vuoden aikana jos tämä trendi jatkuu, tosin perusteet pysyvät varmasti samana siitä huolimatta: tarvitaan jalkaväkeä, tykistöä, panssarivaunuja yms. perinteisiä vaikuttimia joiden toimintaa tämä uusi kommunikaatio- ja datankäsittelyjärjestelmä palvelee. Elämme mielenkiintoisia aikoja.