Sotarikoksista ei tosiaan selviä ns. Nürnbergin puolustuksen avulla eli vetoamalla siihen, että noudatti vain ylempien käskyjä. Sotilaan ei tarvitse olla juristi eikä ruveta kyseenalaistamaan kaikkia saamiaan käskyjä, koska on myös voitava luottaa siihen, että esimiehet eivät käske laittomuuksiin. Jos käsky on kuitenkin aivan selvästi laiton ("raiskaa tuo siviili ja ammu sitten"), sotilaalla on todella velvollisuus kieltäytyä sitä noudattamasta.
Voi tietysti olla, että örkkiarmeijaan ei ole haalittu ihan sitä terävintä sakkia tai muuten vain pelätään omia niin paljon, ettei uskalleta kieltäytyä mistään. Jos siellä säännöllisesti pahoinpidellään tai raiskataan omiakin, niin on varmasti matalampi kynnys tehdä pahaa vieraille. Tiettävästi edes natsi-Saksan joukoissa ei kuitenkaan ketään suoranaisesti rangaistu, mikäli kieltäytyi osallistumasta julmuuksiin. Ryhmäpaine piti sitten huolen siitä, että vain harvat kieltäytyivät.
Suomenkin rikoslaissa on sotarikoksille omat pykälänsä.