Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Tätähän se oli Itä-Euroopassakin. Syy oli siinä, että valtiojohtajat halusivat pysyä vallassa loputtomiin. Esimerkkejä Honecker, Hoxha ja Ceausescu. Riittävän pitkään riittävän yksinvaltaisena johtajana kun on, alkaa itsekin uskoa omaan korvaamattomuuteensa ja erehtymättömyyteensä. Siitä, että sama ukko johtaa, tulee myös valtioelinten ja kansan keskuudessa normi, jota ei enää kyseenalaisteta - ja jos kyseenalaistetaan, sillä ei ole väliä, sillä järjestelmä on muotoutunut pitämään johtajansa vallassa. Eri mieltä olevat siivotaan pois tai eivät kovin korkealle pääse nousemaankaan. Valtiojohtoon ja muihin tärkeisiin asemiin pääsee vain samanmielisiä hännystelijöitä, jotka nekin kaikki ovat omalta osaltaan vallassa maksimaalisen kauan muuttuen oman sektorinsa pienoisdiktaattoreiksi. Diktaattorille valtio on oma henkilökohtainen projekti, jolle kaikki muu on alisteista. Kyky omaksua uusia asioita ja näkemyksiä on kadonnut vuosia/vuosikymmeniä sitten, ja ratkaisut tehdään vanhentuneiden ja epärelevanttien oletusten perusteella ymmärtämättä, että maailma on ehtinyt jo monta kertaa muuttua. Valtion ja talouselämän kehitys sakkaavat ja erilaiset lieveilmiöt pääsevät rehottamaan. Vuosikymmeniä vallassa roikkuva diktaattori on kuin kasvain joka leviää ja aiheuttaa tuhoa levitessään. Venäjällä tämän kehityksen kulminaatiopiste on taas kerran saavutettu. Putin ehkä jossain vaiheessa olikin nokkelampi kuin moni vertaisensa, mutta silti uudistumis- ja uudistamiskyvytön.
Kekkosella oli myös samaa vikaa, mutta suomalainen järjestelmä oli pohjimmiltaan tarpeeksi demokraattinen ja kuitenkin tarpeeksi vapaa, että se ei kärsinyt niin paljoa johtajansa loputtomasta halusta roikkua vallassa. Stagnaatio jäi ennen kaikkea poliittisen järjestelmän tasolle eikä pilannut sitäkään lopullisesti.
Sairaalat on täynnä oikeita haavoittuneita mutta eihän Putin uskalla niitä kätellä kun ehkä ne sanovat jotain ikävää kuten esimerkiksi että olet paska jätkä ja tämä sota on ihan hanurista.
