Varsinkin sodan alussa se kuilu oli valtava.
Mielenkiintoisinta on että jopa Putin kaikesta päätellen uskoi oman mediansa älyvapaaseen ja muutenkin järjettömään propagandaan heikoista ja pelkurimaisista ukranalaisista ja siihen että oma armeija on voittamaton ja hyvin varustettu tappokone. Vaikea kuvitella että tätä sotaa olisi ikinä käyty tässä muodossa jos Venäjä olisi ymmärtänyt ja osannut arvioida riskit ja oman suorituskykynsä oikein tai edes sen millaisia uhrauksia näin laajamittainen ja huonosti johdettu sota vaatii erityisesti kaluston ja upseeriston osalta. Sokerina pohjalla on vielä se että Venäjä uhrasi sodan alussa ihan surutta myös erikoisjoukkojaan ja se näkyy ihan varmasti monissa asioissa vielä pitkään.
Tykinruoka on tuossa maassa ihan kirjaimellisesti tykinruokaa jota voi uhrata miten paljon vaan jos sitä on riittävästi mutta nyt ei taida olla kun rintamakarkureita on maa tulvillaan, eikä Putin uskalla aloittaa liikekannallepanoa kun Moskova ja Pietari nousisivat kapinaan alta aikayksikön. Eturintamaan pakotetaan rammat ja puolisokeatkin mutta ei sillä pitkälle pötkitä. Jossain vaiheessa tykistökin hiljenee kun sitä surutta käytetään tunnista tuntiin ja päivästä päivään kaupunkeja ja siviilejä moukaroimaan.
Mitä virheellisiin olettamuksiin tulee niin heikoista ukrainalaisista on luultavasti heilahdettu jo toiseen äärilaitaan. Voisin helposti kuvitella että venäläisten rivisotilaiden keskuudessa ukrainalaisista on tullut jo jonkinlaisia kiiluvasilmäisiä petoja jotka vaanivat jokaisen puskan ja puun takana himoitsemassa venäläisten verta. Erityisesti panssarijoukot ja huoltojoukot näkevät ukrainalaisista ja Ukrainasta sellaisia painajaisia että tarvitsisivat jo mielenterveysammattilaisten apua
Tilanne näyttää joillakin alueilla tällä hetkellä Ukrainan kannalta huonolta mutta uskoisin että Venäjän armeija on romahtamassa ja kun se lopulta romahtaa se tapahtuu nopeasti ja yllättäen. Uskallan jo veikata että ennen kesän loppua ollaan suunnilleen samassa tilanteessa missä oltiin ennen helmikuuta. Siitä eteenpäin on vaikeampi ennustaa. Krim voi hyvinkin jäädä ratkaisemattomaksi kysymykseksi tämänkin sodan jälkeen kun siitä Venäjä pitää kiinni kynsin ja hampain tasan niin kauan kun se on vähänkin mahdollista.
Tätä sotaa on verrattu talvisotaan, ja näiden seikkojen, kuten monien muidenkin valossa vertaus on todellakin osuva. Luen parhaillaan Gordon F. Sanderin teosta Taistelu Suomesta 1939-40, ja ensimmäisen neljänneksen luettuani löytyy monia yhtymäkohtia Ukrainan sotaan. Yhtymäkohdat ovat olleet tiedossa, mutta kun ne nyt jälleen nopeasti ja kootusti tulevat vastaan talvisotaa käsittelevässä kirjassa, niin lukijana olen saanut kokea ahaa-elämyksiä.
- Peruslähtökohta tietenkin sama: naapurivaltio halutaan alistaa omaan etupiiriin, samanlaisen poliittisen järjestelmän osaksi ja jopa oman valtion osaksi.
- 1939 Neuvostoliiton suurlähetystö ylläpiti mielikuvaa jossa neuvostojoukot otettaisiin Suomessa avosylin vastaan. Niin kuin venäläiset tiedusteluorganisaatiot Ukrainan osalta 80 vuotta myöhemmin. Nämä käsitykset, joiden virheellisyys olisi ollut hyvin helposti havaittavaissa, omaksuttiin todellisuudesta vieraantuneen valtiojohdon taholla sellaisinaan.
- Vähintäänkin osittain edellä mainituista syistä diktaattorin nälkä kasvoi syödessä. Jos aikaisemmin olisi kelvannut rajoitetummat saavutukset, päädyttiin pyrkimään koko maan valtaukseen; näin esimerkiksi marraskuussa 1939, jollon Stalin lähti ennemmin tavoittelemaan koko Suomen valtausta kuin mitään neuvotteluratkaisua - ja viimeistään 2021-22 vuodenvaihteeseen mennessä, kun Putin päätti yrittää vallata koko Ukrainan.
- Valtauksen piti onnistua nopeasti paraatimarssimaisen etenemisen jälkeen. Koska kansa ei haluaisi taistella vastaan, eikä edes kykenisi siihen tarpeeksi hyvin.
- Sotamenestyksen oltua odotettua huonompi, alkoi vastustajaa koskeva propaganda muotoutua ankarammaksi ja rajummaksi. Venäjällä lienee kohteena ollut nyt enemmänkin länsi, tai Ukrainaa ja ukrainalaisia sellaisenaan koskevasta propagandasta ei ole välittynyt länteen niin paljoa tietoa.
- Se, minkä Stalin teki puhdistuksillaan 1930-luvun lopussa on 2000-luvun Venäjällä tehty korruptiolla. Stalinin puhdistuksissa tapettiin asevoimien osaavimpia upseereita. Putinin korruptio on tuhonnut muulla tavoin asevoimien iskukykyä.
- 1939 piippalakit tulivat pystypäin kömpelöissä mantteleissaan kohti suomalaisten linjoja. 2022 possujunassa. Vasta suurten tappioiden jälkeen alkoivat ottaa oppia ja muuttaa taistelutapaa.
- En ihmettelisi yhtään, jos olisi jo toisintoja vanhasta "valkoista kuolemaa" koskevasta folkloresta sekä uskomuksia siitä, että sotavangiksi joutuminen tarkoittaa kiduttamista ja teloitusta. Edit. Ja sotavankien huonoa kohtelua väittävää systemaattista propagandaa.
Edit 2: Venäjän valtiojohdon, ulkoministerin ynnä muiden kyky valehdella silmää räpäyttämättä sekä ulkovalloille että omalle kansalle on luonnollisesti tuttua kummankin sodan osalta. Lavrov on Molotovin toisinto.