Ei tietysti tule yllätyksenä kenellekään, mutta hyvä että nämä asiat sanotaan ääneen. Aina voidaan tietysti vääntää, mitä sopimuksia kukakin valtio on allekirjoittanut JA ratifioinut. Mitä on rikottu ja milloin jne jne. Silti asian kiertely ja kaartelu ei ryssän toimintaa poista eikä tuo kuolleita takaisin henkiin. Nämä pitää siksi painaa mieleen ja mieluiten kehustaa seinälle, jottei unohdu.
T-62 ja T-62M vaunut saaneet oman mainosvideon, käyttäjinä viestin perusteella kansantasavaltojen apinat, tosin meno olisi tuskin sen parempaa vaikka ratissa olisivat Venäjän asevoimien apinat. Samanlaista ryssimistä se olisi kuitenkin. Vaunut itsessään tuovat mieleen Yom Kippurin sodan 1973 vaikka T-62M modernisointi tapahtui tietysti vasta 80-luvun puolivälissä. Maasto on toki paljon vihreämpää.
Ei tietysti tule yllätyksenä että puolalainen sotilastekniikan journalisti / analyytikko on tätä mieltä, mutta helppo tuohon näkemykseen on yhtyä. Varsinkin nyt kun on seurattu Ranskan ja erityisesti Saksan venkoilua Venäjän aseellisen vastustamisen osalta:
Aikaisemmin oli puhetta Israelista myös, tosin Suomi on ostanut heiltä paljon eri aseita, toisin kuin Ukraina joten ehkä meidän tilanne on eri. Ehkä meillä on sopimus heidän kanssa "lisäoptiosta sotatilanteessa"? Ehkä heidän linja olisi toinen jos Suomi olisi hyökkäyksen kohteen? Kuka tietää, mutta toisaalta voihan olla myös niin että meillä on ne aseet ja järjestelmät jotka on saatu rajojen sisäpuolelle sopimuksen mukaisesti eikä lisää tipu, jos sota koittaisi. Miksi lisää pitäisikään tulla?
Jos sopimus on täytetty ja raha sekä tavara vaihtanut omistajaa, niin mitä muuta voi vaatia? Jos sopimuksessa olisi kohta jonka mukaan voidaan hankkia lisää "tietyissä tilanteissa" niin silloin asia on eri, mutta vaikea sanoa, kuinka yleisiä tällaiset merkinnät ovat. Oma arvaus: ei tuollaisia ole asehankintasopimuksissa. Lisäoptio, kuten meidän moukareissa on eri asia. Lisäoptio sotatilanteessa? Miten tuollaisen edes kirjoittaisi sopimukseen? Ei tiedetä aikaa, eikä määriä, eikä hintaa. Ei ole edes varmaa että ase on samassa muodossa tuotannossa kun sota syttyy.
Mikään valtio ei halua naulata ulkopoliittista liikkumavaraa asekaupan myötä. He haluavat tehdä päätökset tapauskohtaisesti ja suhteet eri maihin voivat muuttua ajan myötä. Siihen ei kaivata rajoitteita omalle toiminnalle, mikä on täysin normaalia itsenäisen maan toimintaa. Jos siis kohdemaa ei älynnyt ostaa riittävää määrää järjestelmiä ja vaikuttimia varastoon, niin se on heidän strategisen arvion virhe, ei myyjän vika.
Minä en istu päättävissä pöydissä enkä ole näitä sopimuksia neuvotellut. Minulla ei ole täten mitään tietoa mitä on sovittu virallisesti tai epävirallisesti. Pistääpä vain tämä sota ja eri maiden linjat Ukrainan tukemisen osalta miettimään, mikä on meidän isänmaan tilanne.
Ryssä on ryssä.. Tästähän oli kyllä epäilyksiä jo heti alkuun.
