Ukrainan konflikti/sota

[rebane1]

Tuossa joku laittoi mr. Dosentin videohaastattelun. Hän väitti että paha Länsi olisi maksanut 500e/päivä mielenosoittajalle.

Jos mielenosoittajia on ollut keskimäärin noin 50 000 henkeä/päivä. Niin päivässä jollakin Pahiksella pitäisi olla joka päivä 25 miljoonaa dollaria tai euroa jaettavaksi käteisenä. Kuukaudessa pitäisi olla sitten 750 miljoonaa.. Siinä alkaa olla jo rekoilla kuskattava summa

Ei aivan tuollaisia summia.
Ukrainalaisten keskuudessa on ollut tietoa että rahalla oli houkuteltu väkeä Maidanille , n. 10-20 euroa päivä.
Tuo vastaa suunnilleen tavallisen työntekijän keskipalkkaa.

Ja Maidanilla sai myös jatkuvasti ilmaista ruokaa ja juomaa.
Kiovan työttömät ja laitapuolen kulkijat majoittautuivat mielellään Maidanille , laitapuolen kulkijoita ei näkynyt enää muualla Kiovassa.

Kolmen kuukauden leirin pitäminen ei ollut ilmaista , jotkut sponsoroivat sitä.
On hyvin mahdollista että jotkut tahot ovat myös tukeneet äärinationalistisiä ´kansalaisjärjestöjä´ , kuten pravyi sektor ja spilno sprava.

 

[skärdis]

Putinin puhe oli melkolailla sekava ja taustalla oli varmastikin eri suuntiin vetävät intressit.

Mikä mahtaa olla riski liikehdinnän leviämisestä vaikkapa Valko-Venäjälle ja jopa Venäjän eri osiin? Varmasti on sellainen asia, jota Putin pähkäilee niin että otsasuonet pullistuvat. Arabikevät ja itäblokin hajoaminen on taatusti hyvässä muistissa. Neukkulan aikaan saattoi ajaa panssarivaunulla ihmisjoukon ylitse ja eloon jääneet rahdattiin Siperiaan. Nykyään ei moinen kurinpito onnistu.

Entäs Venäjän liike-elämän edut? Niitä ei länsimaiden kanssa sanasotaankaan joutuminen edistä. Vaikka kuinka sanottaisiin, että ei väliä, kun Kiina on kumppanina, niin ei se riitä. Länsimaat ovat aivan liian iso tekijä maailmantaloudessa, jotta niitä voisi edes oligarkit dissata. Entä jos Puitin menettää oligarkkien tuen?

 

[Tvälups]

yle 5.3.2014 klo 6:58
Russia Today: Venäjällä oikeus pitää Krimillä 25 000 sotilasta
Venäläinen televisiokanava syyttää länttä vääristelystä Krimin sotilaallista tilannetta koskevassa uutisoinnissa. Russia Todayn mukaan Venäjä ei ole rikkonut Ukrainan kanssa tehtyjä sopimuksia.

Venäläinen televisiokanava Russia Today sanoo Ukrainan ja länsimaiden vääristelevän Venäjän Ukrainan kanssa solmimaa sopimusta Krimille sijoitettavista sotavoimista.

Russia Today kertoo, että Venäjällä on maiden vuonna 1997 solmiman sopimuksen myötä oikeus pitää niemimaalla jopa 25 000 sotilasta. Televisiokanava huomauttaa, että läntisissä tiedotusvälineissä on jatkuvasti puhuttu Venäjän lähettäneen alueelle 16 000 sotilasta, mutta sopimuksen yksityiskohdista ei kerrota mitään.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja YK-edustaja Vitali Tshurkin ovat toistuvasti painottaneet, että Venäjä noudattaa sopimusta. Russia Todayn uutisessa ei kommentoida väitteitä, että Venäjä olisi tuonut Krimille uusia joukkoja.

Paitsi 25 000 sotilasta, Venäjällä on oikeus pitää Krimin tukikohdissaan 24 tykistöjärjestelmää, joiden kaliiperi on alle 100 millimetriä, 132 panssariajoneuvoa sekä 22 sotilaslentokonetta Katshan ja Gvardeiskin lentokentillä. Katshan kenttä on Sevastopolin tukikohta-alueella, Gvardeiski Simferopolin lähellä.

Venäjällä on sopimuksen mukaisesti viisi laivasto-osastoa sijoitettuina Sevastopolin satamaan. Niiden lippulaiva on ohjusristeilijä Moskva.

Laivaston ja lentovoimien sotilaiden ohella Krimillä on jalkaväkeä noin 2 000 miestä. He kuuluvat 810. merijalkaväkiprikaatiin ja 1096. erilliseen ilmatorjuntarykmenttiin.

Kuten media on kertonut, Venäjän parlamentti on antanut maan presidentille valtuudet lähettää Krimille lisäjoukkoja. Presidentti Putin ei ole toistaiseksi käyttänyt valtuuttaan, Russia Today toteaa.

Lännessä Russia Todayn uumoillaan noudattavan Kremlin toiveita uutisoinnin linjassaan.

 

[Tvälups]

yle 5.3.2014 klo 5:01
Uutistoimisto: Ukrainalaiset värväytyvät sankoin joukoin armeijaan
Vaikka Ukrainassa ei juuri nyt taistella, värväystoimistoihin tiistaina jonottaneet miehet kertoivat olevansa tarvittaessa valmiita tarttumaan aseisiin, kertoo uutistoimisto AFP.

Ukrainalaiset sotilaat vartioivat sotilastukikohdan sisäänkäyntiä Bakhchisarayn kaupungissa Krimin niemimaalla maanantaina. Kuva: Genya Savilov / AFP
Nuoret miehet jonottivat värväytyäkseen armeijaan Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa tiistaina, kertoo uutistoimisto AFP. Yksi värväystoimistoista joutui väliaikaisesti sulkemaan ovensa, koska vapaaehtoisia oli enemmän kuin toimisto pystyi ottamaan vastaan.

Vaikka Ukrainassa ei tällä hetkellä käydä taisteluja, miehet kertovat olevansa valmiita tarttumaan aseisiin, jos sota Venäjää vastaan syttyisi.

– Haluan osallistua taisteluun, sanoi armeijan toimistoon jonottanut 33-vuotias insinööri Roman Surzhikov.

Ukrainan armeija asetettiin valmiustilaan viikonloppuna sen jälken kun Venäjän parlamentti antoi presidentti Vladimir Putinille luvan lähettää joukkoja Ukrainaan. Sen jälkeen Ukrainan hallinto ilmoitti kutsuvansa kaikki armeijan reserviläiset palvelukseen.

Puolustusministeriö ei kertonut AFP:lle, kuinka moni oli ilmoittautunut. Ministeriön mukaan tieto on huippusalainen.

 

[skärdis]

Eikö liikekannallepanoa sitten tehtykään vai eikö 33-vuotias salskea insinööri kuulu reserviin?

 

[Tvälups]

Suomen Sotilas

Spetsnaz-ryhmä Balaklavassa

Neuvostoliiton, ja sittemmin Venäjän, erikoistoimintaryhmien perinteiseen toimintatapaan kuuluu naamioituminen maavoimien ja maahanlaskujoukkojen tavanomaisiksi sotilaiksi. Tämä on osaltaan myös tapa siirtää huomiota pois siitä että kyseessä on nimenomaan erikoisjoukkoja, Suomen Sotilaan erikoisavustaja Arto Pulkki kertoo Suomen Sotilaalle.

Nyt Krimillä nähdyssä venäläisten toimintatavassa ei siis pitäisi olla mitään uutta sotilasasiantuntijoille. Operaatio on noudattanut pitkälti samaa peruskaavaa kuin venäläisten aiemmatkin vastaavat operaatiot.

- Oheinen kuva saattaisi olla tästä hyvä esimerkki. Kuva on otettu Balaklavassa sijaitsevan Ukrainan rajavartiojoukkojen tukikohdan ulkopuolelta viime lauantaina.

- Nopeasti katsottuna paikalle näyttäisi saapuneen Venäjän federaation maavoimien hyvin varustetun valmiusjoukon (l. värvätyistä koostuvan joukko-osaston) ryhmä – päällä on maavoimien viimeisin taisteluasukokonaisuus (6B27-kypärät, 6Sh112-liivit, EMR-kuosi kenttäasussa) ja kolmella taistelijalla on aseinaan normaalit AK-74M -rynnäkkökiväärit kranaattilaukaisimella.

- Tarkemmin katsoen kuva kuitenkin muuttuu. Keskimmäisen sotilaan - kuvassa mustiin pukeutuneen naisen vieressä, sivuttain kuvaan - kädessä on täysvaimennettu 9,3 mm VSS-kivääri. Äärimmäisenä oikealla oleva taistelija on varustautunut 7,62 mm AKMS-rynnäkkökiväärillä, jossa on kiinnitettynä PBS-1-vaimennin. Jos kuvan keskiosan taustalla selin oleva taistelija on varustautunut 7,62 mm SVD-S tarkkuuskiväärillä, kuten näyttäisi, ja mukaan lasketaan ajoneuvon (GAZ-2975) katolla oleva 7,62 PKM-konekivääri, niin kuvassa on näkyvillä perinteisen VDV:n erikoistoimintaryhmän koko kiväärikaliiperinen asekalusto.

Kyseessä voi olla myös maavoimien tiedusteluryhmä. Yhdistelmä 7,62 mm AKMS + PBS-1 on kuitenkin VDV/GRU-erikoistoimintaryhmien (Spetsnaz) ryhmänjohtajien perinteinen työkalu.

 

[Tvälups]

yle 5.3.2014 klo 7:58
Asiantuntija Ukrainan kriisistä: "Sodassa ja konfliktissa ensimmäisenä kärsii totuus"
Ukrainan kriisistä tulvii maailmalle runsaasti tietoa, mutta vain osa siitä pitää todella paikkansa, sanoo Maavoimien tiedotuspäällikkö Sakari Lauriala.

Mies heiluttaa Venäjän lippua Ukrainan laivastotukikohdan lähettyvillä Sevastopolissa. Kuva: EPA/ZURAB KURTSIKIDZE
Yleisön medialukutaidot ovat olleet koetuksella viime päivinä, kun ristiriitaiset tiedot Ukrainan tilanteesta ovat herättäneet hämmennystä ympäri maailmaa. Mikkelissä sijaitsevan Maavoimien esikunnan tiedotuspäällikön Sakari Laurialan mukaan kriisin osapuolet ovat käyneet informaatiosodankäyntiä jo useita viikkoja.

Laurialan mukaan informaatiosodankäynnin tärkeimpänä tavoitteena on hankkia oikeutus omalle toiminnalle niin oman maan kansalaisilta kuin muiltakin asiaa seuraavilta tahoilta, kuten kansainvälisiltä medioilta.

– Pyritään luomaan asetelma, että minä olen hyvä, mutta tuo toinen on niin sanotusti pahis. Samalla pyritään sitä vastustajan toimintaa demonisoimaan, vaikuttamaan ihmisten tunteisiin, mielipiteisiin, arvoihin, asenteisiin ja peräti käyttäytymiseen, Lauriala sanoo.

Ukrainan kriisissä on hänen mukaansa nähty useita esimerkkejä informaatiosodankäynnistä, kuten väärän tiedon levittämistä, huhuja, harhautuksia ja propagandaa sekä toisten osapuolten tietoista mustamaalaamista. Laurialan mukaan ulkopuolisten onkin vaikea erottaa totuutta silkoista valheista.

Uhkavaatimus olikin uutisankka
Yhtenä selkeimpänä esimerkkinä Lauriala pitää uutisankkaa, jonka mukaan Venäjä olisi antanut Ukrainalle uhkavaatimuksen vetäytyä tiistaina aamuviiteen mennessä. Vaikka antautumista ei nähtykään, ei Venäjä ryhtynyt aseellisiin toimenpiteisiin, toisin kuin mediassa annettiin ymmärtää.

Lauriala kehottaakin tavallisia kansalaisia kriittisyyteen, mitä tulee kriisistä uutisointiin.

– Tarvitaan erityistä medialukutaitoa ja vahvaa lähdekritiikkiä, eli kannattaa lukea tietyllä varauksella näitä uutisia, koska tiedon tuottajat ovat niin erilaisia ja eri lähteistä. Jos toista osapuolta aivan valtavasti jostain leimataan, on siihen syytä suhtautua tietyllä kritiikillä.

Laurialan mukaan vanha totuus pätee myös Ukrainan kriisissä.

– On hyvä tietää, että sodassa ja konfliktissa ensimmäisenä kärsii totuus.

 

[aj77]

yle 5.3.2014 klo 5:01
Uutistoimisto: Ukrainalaiset värväytyvät sankoin joukoin armeijaan
Vaikka Ukrainassa ei juuri nyt taistella, värväystoimistoihin tiistaina jonottaneet miehet kertoivat olevansa tarvittaessa valmiita tarttumaan aseisiin, kertoo uutistoimisto AFP.

Ukrainalaiset sotilaat vartioivat sotilastukikohdan sisäänkäyntiä Bakhchisarayn kaupungissa Krimin niemimaalla maanantaina. Kuva: Genya Savilov / AFP
Nuoret miehet jonottivat värväytyäkseen armeijaan Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa tiistaina, kertoo uutistoimisto AFP. Yksi värväystoimistoista joutui väliaikaisesti sulkemaan ovensa, koska vapaaehtoisia oli enemmän kuin toimisto pystyi ottamaan vastaan.

Vaikka Ukrainassa ei tällä hetkellä käydä taisteluja, miehet kertovat olevansa valmiita tarttumaan aseisiin, jos sota Venäjää vastaan syttyisi.

– Haluan osallistua taisteluun, sanoi armeijan toimistoon jonottanut 33-vuotias insinööri Roman Surzhikov.

Ukrainan armeija asetettiin valmiustilaan viikonloppuna sen jälken kun Venäjän parlamentti antoi presidentti Vladimir Putinille luvan lähettää joukkoja Ukrainaan. Sen jälkeen Ukrainan hallinto ilmoitti kutsuvansa kaikki armeijan reserviläiset palvelukseen.

Puolustusministeriö ei kertonut AFP:lle, kuinka moni oli ilmoittautunut. Ministeriön mukaan tieto on huippusalainen.

Hyvä homma. Ehkä Kerryn vierailu loi uskoa etteivät ole yksin. Antaa edes jotain signaalia että ilmaiseksi ei iivana tule riehumaan.
Ties vaikka Ukrainan oma media kertoo vähän erilailla maailman avusta mitä meidän media. Tuollaisessa tilanteessa myös helposti tulkitaan jokainen myötämielinen sana sotilaalliseksi tueksi.

 

[Merten sheriffi]

Suomen Sotilas

Spetsnaz-ryhmä Balaklavassa

Neuvostoliiton, ja sittemmin Venäjän, erikoistoimintaryhmien perinteiseen toimintatapaan kuuluu naamioituminen maavoimien ja maahanlaskujoukkojen tavanomaisiksi sotilaiksi. Tämä on osaltaan myös tapa siirtää huomiota pois siitä että kyseessä on nimenomaan erikoisjoukkoja, Suomen Sotilaan erikoisavustaja Arto Pulkki kertoo Suomen Sotilaalle.

Nyt Krimillä nähdyssä venäläisten toimintatavassa ei siis pitäisi olla mitään uutta sotilasasiantuntijoille. Operaatio on noudattanut pitkälti samaa peruskaavaa kuin venäläisten aiemmatkin vastaavat operaatiot.

- Oheinen kuva saattaisi olla tästä hyvä esimerkki. Kuva on otettu Balaklavassa sijaitsevan Ukrainan rajavartiojoukkojen tukikohdan ulkopuolelta viime lauantaina.

- Nopeasti katsottuna paikalle näyttäisi saapuneen Venäjän federaation maavoimien hyvin varustetun valmiusjoukon (l. värvätyistä koostuvan joukko-osaston) ryhmä – päällä on maavoimien viimeisin taisteluasukokonaisuus (6B27-kypärät, 6Sh112-liivit, EMR-kuosi kenttäasussa) ja kolmella taistelijalla on aseinaan normaalit AK-74M -rynnäkkökiväärit kranaattilaukaisimella.

- Tarkemmin katsoen kuva kuitenkin muuttuu. Keskimmäisen sotilaan - kuvassa mustiin pukeutuneen naisen vieressä, sivuttain kuvaan - kädessä on täysvaimennettu 9,3 mm VSS-kivääri. Äärimmäisenä oikealla oleva taistelija on varustautunut 7,62 mm AKMS-rynnäkkökiväärillä, jossa on kiinnitettynä PBS-1-vaimennin. Jos kuvan keskiosan taustalla selin oleva taistelija on varustautunut 7,62 mm SVD-S tarkkuuskiväärillä, kuten näyttäisi, ja mukaan lasketaan ajoneuvon (GAZ-2975) katolla oleva 7,62 PKM-konekivääri, niin kuvassa on näkyvillä perinteisen VDV:n erikoistoimintaryhmän koko kiväärikaliiperinen asekalusto.

Kyseessä voi olla myös maavoimien tiedusteluryhmä. Yhdistelmä 7,62 mm AKMS + PBS-1 on kuitenkin VDV/GRU-erikoistoimintaryhmien (Spetsnaz) ryhmänjohtajien perinteinen työkalu.

Venäläiset erikoismiehet ovat aina olleet hyviä sulautumisessa massaan. Toisin on Ameriikan herroilla. Tactical lippalakki punisher pääkallomerkillä, merkki aurinkolasit sekä pitkät parrat ja kiväärit täynnä erilaista tuning karkkia

 

[Merten sheriffi]

yle 5.3.2014 klo 5:01
Uutistoimisto: Ukrainalaiset värväytyvät sankoin joukoin armeijaan
Vaikka Ukrainassa ei juuri nyt taistella, värväystoimistoihin tiistaina jonottaneet miehet kertoivat olevansa tarvittaessa valmiita tarttumaan aseisiin, kertoo uutistoimisto AFP.

Ukrainalaiset sotilaat vartioivat sotilastukikohdan sisäänkäyntiä Bakhchisarayn kaupungissa Krimin niemimaalla maanantaina. Kuva: Genya Savilov / AFP
Nuoret miehet jonottivat värväytyäkseen armeijaan Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa tiistaina, kertoo uutistoimisto AFP. Yksi värväystoimistoista joutui väliaikaisesti sulkemaan ovensa, koska vapaaehtoisia oli enemmän kuin toimisto pystyi ottamaan vastaan.

Vaikka Ukrainassa ei tällä hetkellä käydä taisteluja, miehet kertovat olevansa valmiita tarttumaan aseisiin, jos sota Venäjää vastaan syttyisi.

– Haluan osallistua taisteluun, sanoi armeijan toimistoon jonottanut 33-vuotias insinööri Roman Surzhikov.

Ukrainan armeija asetettiin valmiustilaan viikonloppuna sen jälken kun Venäjän parlamentti antoi presidentti Vladimir Putinille luvan lähettää joukkoja Ukrainaan. Sen jälkeen Ukrainan hallinto ilmoitti kutsuvansa kaikki armeijan reserviläiset palvelukseen.

Puolustusministeriö ei kertonut AFP:lle, kuinka moni oli ilmoittautunut. Ministeriön mukaan tieto on huippusalainen.

Voisiko joku kertoa näille värväytyneille, että se juna meni jo. Menkää vaan takaisin onkimaan sinne joen törmälle.

 

[Tvälups]

Voisiko joku kertoa näille värväytyneille, että se juna meni jo. Menkää vaan takaisin onkimaan sinne joen törmälle.

Niinkö? Olisiko Suomessakin Talvisodan aikaan pitänyt vain vetäytyä pilkille ja vällyjen alle vapauttajaa odottamaan?
En rinnasta Krimin miehitystä ja Talvisotaa 1:1 vaan puhun periaatteesta. Vapaa mies heittäytyy taisteluun vaikka lopputulos ei voittoa lupaisikaan.

 

[Merten sheriffi]

Niinkö? Olisiko Suomessakin Talvisodan aikaan pitänyt vain vetäytyä pilkille ja vällyjen alle vapauttajaa odottamaan?
En rinnasta Krimin miehitystä ja Talvisotaa 1:1 vaan puhun periaatteesta. Vapaa mies heittäytyy taisteluun vaikka lopputulos ei voittoa lupaisikaan.

Meinaan vaan koska olisivat välittömästi pistäneet hanttiin eivätkä pelkästään luuranneet tukikohdan portin välistä piirittäjiään. Tämä kriisi on ohi ennen kuin värväytyneet ovat edes saaneet varusteitaan.

 

[Tvälups]

Kuka osasi pelata (tai tiesi) rikastui...

04.03.2014 09:14
Moskovan pörssi nousussa, rupla vahvistunut
STT 04.03.2014

Rupla on vahvistunut suhteessa euroon. Kuva: Lehtikuva / Pekka Sakki

Moskovan pörssi on lähtenyt noin 2,5 prosentin nousuun aamukaupankäynnissä eilisen 11 prosentin romahduksen jälkeen.
Myös rupla on vahvistunut suhteessa euroon ja dollariin.
Markkinoita rauhoittaa se, että Krimillä ei ole nähty sotatoimia väitetyn takarajan umpeutumisesta huolimatta.
Presidentti Vladimir Putin on myös määrännyt Ukrainan rajoilla harjoituksissa olleet joukot palaamaan tukikohtiinsa.

05.03.2014 04:46
Ukraina-pelkojen lientyminen nostaa pörssikursseja
STT-Reuters-Karjalainen

Markkinoilla on näkynyt piristymistä. Presidentti Vladimir Putinin eilistä puhetta on tulkittu niin, ettei yhteenotolle ole välitöntä vaaraa.
Kuva: Lehtikuva/AFP

Pörssikurssit Aasiassa ovat lähteneet nousuun, kun pelot Ukrainan kriisin syventymisestä ovat vähentyneet.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin eilistä puhetta on tulkittu niin, ettei sotilaalliselle yhteenotolle ole välitöntä vaaraa.

Yhdysvalloissa New Yorkin pörssin keskeiset indeksit päätyivät plussalle. Standard & Poor's 500 -indeksi nousi jopa uuteen ennätykseen.

Myös dollarin arvo vahvistui Japanin jeniin nähden.

 

[Tvälups]

Ukrainan kriisi hermostuttaa Japanissa - osa poliitikoista lähes shokissa
Japanilaispoliitikot pelkäävät Ukrainan kriisin voivan vahingoittaa myös Japanin ja Venäjän välisiä kauppasuhteita.

is: 5.3.2014 4:31

Huolena kauppasuhteet Japani vakuuttaa pyrkivänsä säilyttämään hyvät välit Kremliin.

Länsimaiden visiot mahdollisten taloudellisten pakotteiden tai muiden rangaistuskeinojen asettamisesta Venäjälle Ukrainan kriisin vuoksi, ovat saaneet hälytyskellot soimaan Japanissa. Japanissa pelätään tilannetta, jossa sen länsiliittolaisten rangaistustoimet voisivat viilentää maan välejä suhteessa Venäjään.

Uutistoimisto Reutersin mukaan paikalliset diplomaattilähteet ovat kuvailleet osan poliitikoista olevan lähestulkoon pois tolaltaan.

- Tosiasiassa he ovat lähes shokissa. Tilanne on Japanin hallitukselle kivulias, lähde kertoo Reutersille.

Japanin ulkomaankauppaministeri Toshimitsu Motegi kertoi tiistaina, että toistaiseksi Japani on pystynyt pitämään välit Venäjään normaaleina.

- Japanin ja Venäjän välisissä taloudellisissa suhteissa ei ole tapahtunut muutosta, hän totesi.

Japani on pyrkinyt edistämään kaupankäyntiä Venäjän kanssa aktiivisesti. Mahdolliset länsivaltojen sanktiot Venäjälle voisivat vaikuttaa myös Japanin ja Venäjän väliseen kaupankäyntiin kielteisellä tavalla.

Kaupankäynti keskittyy etenkin luonnonvaroihin. Venäjä on pyrkinyt lisäämään öljyn ja kaasunvientiä Aasiaan. Japani puolestaan joutuu maahantuomaan fossiilisia polttoaineita maan ydinenergiasektorin kärsittyä Fukushiman ydinonnettomuudesta vuonna 2011.

 

[Iso-Mursu]

Ei aivan tuollaisia summia.
Ukrainalaisten keskuudessa on ollut tietoa että rahalla oli houkuteltu väkeä Maidanille , n. 10-20 euroa päivä.
Tuo vastaa suunnilleen tavallisen työntekijän keskipalkkaa.

Ja Maidanilla sai myös jatkuvasti ilmaista ruokaa ja juomaa.
Kiovan työttömät ja laitapuolen kulkijat majoittautuivat mielellään Maidanille , laitapuolen kulkijoita ei näkynyt enää muualla Kiovassa.

Kolmen kuukauden leirin pitäminen ei ollut ilmaista , jotkut sponsoroivat sitä.
On hyvin mahdollista että jotkut tahot ovat myös tukeneet äärinationalistisiä ´kansalaisjärjestöjä´ , kuten pravyi sektor ja spilno sprava.

Dosentti puhui toisista luvuista.

 

[Teräsmies]

Ei aivan tuollaisia summia.
Ukrainalaisten keskuudessa on ollut tietoa että rahalla oli houkuteltu väkeä Maidanille , n. 10-20 euroa päivä.
Tuo vastaa suunnilleen tavallisen työntekijän keskipalkkaa.

Ja Maidanilla sai myös jatkuvasti ilmaista ruokaa ja juomaa.
Kiovan työttömät ja laitapuolen kulkijat majoittautuivat mielellään Maidanille , laitapuolen kulkijoita ei näkynyt enää muualla Kiovassa.

Kolmen kuukauden leirin pitäminen ei ollut ilmaista , jotkut sponsoroivat sitä.
On hyvin mahdollista että jotkut tahot ovat myös tukeneet äärinationalistisiä ´kansalaisjärjestöjä´ , kuten pravyi sektor ja spilno sprava.

Toiset oligarkit sponsoroivat, ei siihen mitään länsimaita tarvita.

 

[TomTom]

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen kapteeni Olli Teirilän vastaukset aikaisempiin kysymyksiin:


1. Krimin osalta unohdetaan jatkuvasti, että alueella asuu n. 850 000 tataaria ja ukrainalaista, eivätkä kaikki venäläisetkään halua Venäjän alaisuuteen. Mitä tulee käymään jos enemmistön äänten perusteella alue liitetään Venäjään? Jo nyt alkaa kuulua vahvaa venäläisvastaista mutinaa.

Jos Krimin niemimaa liitettäisiin Venäjään, todennäköisin vaihtoehto ainakin ukrainalaisväestön osalta olisi siirtyä Ukrainan puolelle. Erityisesti jos äänestyksen suhteen tulisi voimakkaita vilppiepäilyitä, voisi kuvitella voimakastakin Venäjän vastaista kansan liikehdintää alueella. Mainitut tataarit ovat tietoisesti olleet ottamasta voimakkaasti kantaa tapahtumiin. He eivät ole halunneet leimautua puolueellisiksi kumpaankaan suuntaan. Konfliktin lopputuloksen ollessa vielä auki, he vielä toistaiseksi seuraavat tiiviisti suunnanmuutoksia. Tosin rivien välistä he ovat antaneet ymmärtää huolensa mahdollisen venäläishallinnon toimista vähemmistönsä suhteen.


2. Onko mahdollista, että Venäjän toimintaa asian suhteen ohjaa paljolti Venäjän sisäpoliittinen tilanne? Jos on, mitkä sisäpoliittiset tekijät ovat merkittävimmät?

Hyvin usein Venäjän toimien yhteydessä korostetaan niiden sisäpoliittista viestiä, niin myös tässä tapauksessa. Mielestäni kyseessä on nyt kuitenkin viesti Venäjän ”etupiiriinsä” laskeville maille sekä muulle maailmalle sen aikomuksista toimia jatkossakin suurvallan tavoin. Venäjän suurvalta-statuksesta voidaan olla montaa eri mieltä, mutta maa itse ainakin näyttää toimivansa suurvallan elkein.


3. Olemmeko nähneet nyt kohtuullisen näytteen siitä temppukavalkadista, jota Venäjä kenties pitää valikoimassaan suhteessa ns. lähiulkomaihin? Olisi mielenkiintoista ymmärtää kuinka hyvin tällaiseen temppusarjaan avoin yhteiskunta voi ylipäätään valmistautua? Miten hyvin Venäjä kykenee hyödyntämään niitä vissejä heikkouksia, joita kullakin mahdollisella vastustajalla on?

Suomen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kattaa mielestäni hyvin valmistautumiskeinot laajaan temppusarjaan valmistautumiseen. Kansakunnan henkistä kriisinsietokykyä ei voi liikaa korostaa, kun puhutaan poliittisesta ja sosiaalisin keinoin tapahtuvasta painostuksesta.


4. Kuinka todennäköistä on että Venäjän tavoitteena on todellakin liittää Krimin niemimaa Venäjään? Vai onko kyseessä jonkunlainen painostus Ukrainan sisäpoliittista tilannetta kohtaan?

Venäjän tavoite tuskin, ainakaan alussa, on ollut Krimin niemimaan liittäminen Venäjään. Täytyy muistaa, että tilanteen kehittyessä myös tavoitteita päivitetään. Ensisijainen tavoite lienee ollut Ukrainan painostaminen Moskovan poliittiseen tahtoon, tarvittaessa vaikka sitten valtaamalla koko Krimin niemimaan. Tähän Venäjällä on edelleen valmiudet. Venäjä käyttää tässä tilanteessa Krimin venäläisväestön julistamaansa ahdinkoa oikeutuksenaan Ukrainan painostamiseen, laajemmassakin määrin.


5. Mikä kansainvälisen politiikan teoria sopii parhaiten Ukrainan kriisin sekä erityisesti siihen liittyvien Venäjän toimien hahmottamiseen?

Venäjän toimia on selkeintä tarkastella voimapolitiikan teorian näkökulmasta. Maa käyttää sotilaallista voimaa ulkopolitiikkansa hoitamiseen. Klassisen poliittisen realismin kyky selittää Venäjän näkemyksiä lienee teoriakoulukunnista paras. Suosittelen luettavaksi tänään keskiviikkona Helsingin sanomien vieraskynässä olevaa strategian laitoksen pääopettajan Jyri Raitasalon kirjoitusta.


6. Jos Ukraina hajoaa osiin, mistä eu taikoo tynkä-Ukrainalle tarvittavat miljardiluokan avustukset? Ellei tämä onnistu, minne mahd. pakolaisvirta suuntautuu?

Talouskriisistä toipuvan Euroopan kyky mittaviin tukitoimiin Ukrainan suhteen ovat todella rajalliset. Nyt luvatut, vain muutaman kymmenen miljoonan euron luokkaan yltävät tukipaketit tuskin riittävät, ainakaan siinä tilanteessa, että Ukraina jakautuu kahtia. Yhdysvaltojen tuki korostuisi huomattavasti tällaisessa tilanteessa. Pakolaisvirrat alkavat maan sisällä ensiksi ja suuntautuvat vasta sitten naapurimaihin. Todennäköisesti Valko-Venäjä ei olisi ensisijainen kohde.


7. Ovatko muut valtiot nostaneet valmiuttaan, ja millä tavoin?

Ukrainan naapurimaista Natoon kuuluvat maat ovat kokoontuneet artikla 4.:n edellyttämiin neuvotteluihin. Puolan koolle kutsuman kokouksen tuloksia ei ole julkistettu. Edellisen kerran artikla 4.:n neuvotteluiden jälkeen parannettiin Turkin valmiutta torjua Syyriasta tulevaa uhkaa Saksan, Hollannin ja Yhdysvaltojen alueelle tuomilla Patriot-järjestelmillä.


8. Miten pitkälle Venäjä on valmis menemään toimissaan saavuttaaksen sille edullisen lopputuleman Ukrainan kriisiin?

Tätä on hyvin vaikea arvioida. Pitäisi ennakoida tilanteen kehityksiä ja Venäjän reaktioita. Krimin niemimaan miehittäminen onnistuisi vielä kohtuullisen helposti, eikä Venäjä silloin vielä tunkeutuisi Ukrainan ”omalle” maaperälle. Ei pidä aliarvioida jonkinlaisen silmänkääntötempun mahdollisuutta. Näinhän kävi esimerkiksi Syyrian kemiallisten aseiden tapauksessa, jossa Yhdysvaltojen ei tarvinnut iskeä maahan sotilaallisesti, Venäjä piti pintansa Syyrian suvereniteetin suhteen ja Bashar al-Assad pysyi vallassa. Samalla myös Ranska piti lupauksena tuesta Syyrian oppositiolle.

Kaikki säilyttivät kasvonsa. Tämä kasvojen säilyttämisen tarve yhdistettynä laajan aseellisen konfliktin välttämiseen lienee myös yksi olennaisimmista tavoitteista tämän kriisin yhteydessä.


9. Miten arvioit Suomen Nato-suhteen vaikuttavan turvallisuuspoliittiseen asemaamme nykytilanteessa? Olemmeko Venäjän silmissä vihollismaa mutta ilman todellista selkänojaa Natolta?

Tuskin Venäjä näkee Suomea vihollismaana. Niin kauan, kun Suomi on Naton ulkopuolella, voidaan Nato-suhdetta ja sen kehitystä pitää painostuskeinona. Jäsenyyden toteutuessa siitä tulisi de facto -totuus, eikä sillä sen jälkeen voisi enää spekuloida tai käydä kauppaa. Venäjä ei toistuvasti ole jatkanut näkyvää painostusta asialla enää liittymisen jälkeen, esimerkkinä Itä-Euroopan maiden liittyminen.

Kuten Ukrainan, ja osittain myös Georgian, tapaus on osoittanut, kumppanuus ei tarkoita sotilasliiton eduista hyötymistä.


10. Koska Venäjälle tärkeä Euraasian-unioni on hajoamassa Ukrainan liikkuessa lännen suuntaan ideologisesti, onko Krimin niemimaan valtaaminen pitkään suunniteltu venäläinen varotoimi sotilaallisen hallinnan varmistamiseksi Mustanmeren alueella ja etelärajoilla vai tilanteen suoma mahdollisuus Ukrainan uuden hallinnon ollessa vielä epävarma?

Koska Venäjän hallinto tekee päätöksensä täysin piittaamatta länsimaiden ja omien kansalaistensa mielipiteistä, voidaanko olettaa että se pitää sanansa Ukrainan jakamattomuudesta vai jatkuuko venäjän alueellinen invaasio Krimin niemimaalta Itä-Ukrainaan?

Suurvallan asevoimat ovat varmasti suunnitelleet tällaisen operaation valmiiksi. Perustuen Venäjän doktriineihin ja turvallisuuspoliittiseen ajattelutapaan, he todennäköisesti kokivat tämän toimintavaihtoehdon tehokkaimpana voimannäytön keinona. Pitää muistaa, että laajemmalla tasolla toistaiseksi voimaa on vasta näytetty, ei niinkään käytetty eli emme voi puhua, ainakaan vielä, sodasta.

Venäjällä ei ulkopuolisten mielipiteellä, erityisesti paheksunnalla, ole juurikaan merkitystä. Luonnollisesti Venäjälle on kuitenkin tärkeää se, miten voimakkaana muut valtiot sen näkevät. Ainoa suurvaltojen, niin Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin, pelko on joutua tavalla tai toisella nöyryytetyksi kansainvälisen yhteisen ja omien kansalaisten silmissä. Omille kansalaisille voi toki syöttää tehokkaasti omaa viestiään, mutta kansainvälisesti se ei enää nykypäivänä tahdo onnistua.


11. Syntyykö alueella aseellista konfliktia, huomioiden kuinka ukrainalaisjoukot loikkaavat Venäjän suojiin?

Jos konflikti alueella eskaloituu sotilaallisiksi yhteenotoiksi, ukrainalaisten kynnys osallistua samaa etnistä alkuperää olevien vastaiseen taisteluun on todennäköisesti korkea. Krimin alueella ei ole samanlaista koston perinnettä tai tarvetta, kuin eräissä muissa alueellisissa konflikteissa on nähtävissä.


12. Millaisia valmiustoimenpiteitä on tapahtunut/tapahtuu itä-euroopassa? Baltian maat, Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria noin etupäässä?

Katso vastaus kysymykseen 7. Itä-Euroopan maiden mahdollisesta valmiuden kohottamisesta minulle ei ole tarkempaa tietoa.


13. Mitä tapahtuu Putinin halllinnolle jos Venäjä painostetaan perääntymään Ukrainassa?

Putinin hallinto joutuu kovan haasteen eteen keksiessään selitystä ja tietä ulos pattitilanteesta, jos sen arvovalta kokee kolauksen Ukrainan suhteen. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti autoritaarisia toimia, ehkä voimakkaitakin sellaisia, jotka saattaisivat lisätä kansan tyytymättömyyttä hallintoon.


14. Miten Suomessa on valmistuttu ns. tunnuksettomien sotajoukkojen vastatoimintaan?

Hyvin.


15. Tiedetäänkö loikanneiden ukrainalaissotilaiden olevan aidosti lojaaleja Krimin aluehallinnolle/Venäjälle? Ottavatko nämä joukot osaa e.m. hallinnon toimintaan niemimaalla, vai ovatko kuitenkin valvottuina käytännössä panttivangin asemassa?


Tiedetäänkö Ukrainan armeijan johdon olevan lojaali nykyiselle hallinnolle? Onko armeijan johdossa tapahtunut Janukovitšin syrjäyttämisen jälkeen henkilövaihdoksia?

Loikanneet sotilaat lienevät aina hieman kyseenalaisia lojaliteetin suhteen. En usko, että heitä voidaan käyttää kovin paljon muuhun kuin propagandaan.


Ennen tapahtumien eskaloitumista silloinen presidentti Janukovits erotti asevoimien komentajan Zamanan. Hän oli ilmoittanut vastustavansa kansalaisten oikeuksien rajoittamista asevoimin. Tietojen mukaan presidentin aloittama terrorismin vastainen kampanja olisi kirvoittanut komentajan mielipiteitä. Kampanja olisi antanut perusteet esimerkiksi mielenosoittajien vangitsemiselle. Asevoimat olivat siihen asti pysyneet varuskunnissaan erossa tilanteesta.

Tämä on tietojeni mukaan merkittävin muutos asevoimissa tämän kriisin yhteydessä.


16. Millä tavoin Ruotsi tulee muuttamaan puolustustaan tulevaisuudessa. Tullaanko kansalliseen puolustukseen panostamaan enemmän?

Ruotsissa jo viime vuonna alkanut keskustelu puolustuksen tilasta on saanut lisäpontta. Tälläkin viikolla asiaan liittyen on käytetty monta arvovaltaista puheenvuoroa, mukaan lukien puolustusministerin toimesta. Mahdollisten Nato-jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen voitaisiin laskea uudeksi avaukseksi kansallisen puolustuksen parantamiseksi.


17. Onko Ukrainan armeijan upseerien etnisestä taustasta tietoa? Onko etnisellä taustalla ollut merkitystä upseeriksi koulutettavien valinnassa tai upseerien uralla etenemisessä?

Vaikka tällaista on tapahtunut, Venäjän opettamana tai ilman, esimerkiksi Syyrian asevoimissa, varmaa tietoa ei ole olisiko Ukrainassa menetelty samoin tavoin. Hyvin mahdollista, mutta ei siis varmaa.

 

[Tvälups]

Keskiviikko 5.3.2014

11.09 Ukrainan poliisi evakuoi parhaillaan Itä-Ukrainan Donetskissa sijaitsevaa paikallista hallintorakennusta. Lisäksi lauantaista asti katolla liehunut Venäjän lippu on vaihdettu Ukrainan lipuksi, kertovat uutistoimisto Reutersin silminnäkijät.

Venäjää tukevat protestoijat valtasivat rakennuksen ensimmäisen kerroksen kaksi päivää sitten. Poliisin mukaan evakuointi käynnistettiin sen jälkeen, kun rakennuksen sisällä kerrottiin olevan pommeja.

 

[Tvälups]

Ukrainalaiset hakeutuvat innolla armeijaan kriisin takia
Keskiviikko 5.3.2014 klo 10.21

Ukrainalaisten maanpuolustusinto on noussut pintaan Krimin jännittyneen tilanteen myötä.


Miehet jonottivat värväystoimistossa Kiovassa tiistaina. (EPA / AOP)
- Haluan osallistua taisteluun, sanoo 33-vuotias insinööri Roman Surzhikov armeijan rekrytointitoimiston edustalla Kiovassa uutistoimisto AFP:lle.

Reserviläinen Surzhikov tuli paikalle, koska hän on huolissaan tilanteen kehittymisestä Krimin niemimaalla. Vladimir Putin on tuonut Venäjän tukikohtiin runsaasti sotilaita ja herättänyt pelkoja jopa sodan syttymisestä Venäjän ja Ukrainan välille.

- En voi sanoa, että odotan sitä, mutta jos sota syttyy, tämä on velvollisuuteni. Meidän on puolustettava maatamme.

- 10 miljoonaa miestä on valmiina tarttumaan aseisiin, Surzhikov uhoaa.

Ukrainan armeija on hälytystilassa, mutta tähän mennessä reserviläisiä ei ole kutsuttu palvelukseen. Surzhikoviakin kehotettiin jättämään tietonsa ja tulemaan takaisin muutaman päivän kuluttua.

Surzhikov ei ole yksin. Ukrainan televisiokuvat ovat näyttäneet pitkiä jonoja värväystoimistojen luona. Maan puolustusministeriö ei kuitenkaan kerro lukuja, sillä ne ovat salaisia.

Tulijoita on kuitenkin paljon, sillä Kiovan keskustassa sijaitseva värväyspiste päätti ruuhkan takia sulkea ovensa torstaihin asti.

- Suurin osa heistä tuli omasta aloitteestaan, keskuksen työntekijä Vlodymyr Bykovski sanoo.

- Monet ovat olleet pettyneitä, sillä he luulivat liikekannallepanon olevan jo käynnissä.

Bykovskin mukaan värväytyjiä on ollut niin nuoria kuin vanhojakin. Hän sanoo ihmisten, itsensä mukaan lukien, olevan peloissaan.

Toisella värväystoimistolla 23-vuotias Arthur kertoi tulleensa, sillä hän haluaa kunnioittaa Kiovan mielenosoituksissa kuolleiden ihmisten muistoa. Hän uskoo, ettei sota syty.

- Koko maailma tukee Ukrainaa ja Ukrainalla on totuus puolellaan.

- Mutta jos Putin päättää aloittaa sodan veljeskansaansa vastaan, monet miehet ovat valmiita puolustamaan maataan.


Reserviläiset ottivat käskyjä vastaan Kiovan keskustassa. (AP)
IL-AFP

 

[Tvälups]

Interfax: Venäläisjoukot ottaneet haltuunsa Krimin ohjuspuolustusyksiköitä
Keskiviikko 5.3.2014 klo 11.30

Krimillä venäläisjoukot ovat ottaneet kaksi Ukrainan ohjuspuolustusyksikköä hallintaansa, kertoo uutistoimisto Interfax.

Se perustaa tietonsa venäläiseen sotilaslähteeseen.

Ukrainan puolustusministeriön mukaan venäläiset olisivat saaneet haltuunsa osia puolustusyksiköstä.

STT-REUTERS-AFP