Ukrainan konflikti/sota

Suora osuma T-80BV vaunuun, vaikea sanoa mikä ase asialla.
Valkoinen tappajapikseli iskee jälleen.
tank.png

Se mikä tässä herätti mielenkiinnon, niin viimeisessä framessa ennen räjähdystä näkyy ikäänkuin kaksi projektiilia, kolmas merkintä hyvin todennäköisesti digi-pakkauksen aikaansaama ero.

tank2.png
Vai olisikohan nuo molemmat "ylimääräiset" jotain digiartefakteja...
Eikö tandem-ontelotkin kuitenkin kulje yksissä kuorissa perille asti.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän ketjun mukaan Khersonin suunnalla olisi saavutettu jonkin verran menestystä:



Paras odottaa vahvistusta. Siellä on ennenkin ollut hyvältä näyttäviä alkuja vaan tilanne on sen jälkeen tasoittunut.
Näinhän tuo taitaa olla. UA:n suhteen, voimankäytön vaikuttavuuden ollessa käytännössä merkittävästi sidottuna ase-apuun. Sekä tuohon linkittyvään koulutustarpeeseen monin osin. Arviointi voimatasapainon mahdollisista muutoksista. Tavallistakin haastavampaa luotettavasti arvioida on. UA:n toiminta ensisijalla, tiedotusta annetaan. Missä vaiheessa, saatu materiaaliapu, on voitu käyttöönottaa vaikuttavalla tavalla. Tai ylipäätään on käytössä jne.

Pidemmällä aikavälillä, muutokset materiaalisen- ja muun avun kautta saavutetussa. Toki sitten jossakin määrin väistämättä ilmi tulevat.

Tuskin aivan hetkeen, saamme kokonaistietoa. Erityisesti tiedusteluun eri muodoissaan annetusta avusta UA:lle. Vaikutelma on sensuuntainen, että monien onnistuneiden "täsmä-iskujen" tausta. On jossakin muualla kuin UA:n omissa kyvykkyyksissä tiedusteluun.
 
  • Tykkää
Reactions: e7i
Miksi Pirkkala? Helvetin sivussa täällä Pohjoisessa. Miksei Britteinsaarille, jos kama tulee Atlantin takaa, tai Puolaan, joka on jo valmiiksi lähellä Ukrainaa?
Ei tuo taida pallopinnalla olla sivussa. Vapaata ja toimivaa infraa ja varastotiloja. Treenataan NATO-toimintaa samalla. Lyhyt luikaus Suomenlahden yli niin loppumatka NATO-ilmatilassa. Tavara heitetään Puolaan sitten kun siellä ollaan valmiita ottamaan vastaan ja laittamaan saman tien liikkeelle kohti lopullista päämäärää.
 
Girgin-Strelkovin tuoreita kommentteja.

Mielenkiintoista tässä on nämä arviot, mitä myös defmon3 toi esille. Elikä UA säästelee omia voimiaan, mm. niitä 200+ saatua T72 ei ole paljoa näkynyt vaikka puolalaiset, tsekit, slovakit seuraa niitä tarkasti. Toivottavasti tämä on totta, ja se johtuu hyvästä harkinnasta ja strategisesta suunnitelmasta.

"Throughout the past month, UAF have been continuously increasing the number of troops and equipment in all directions, both active and “sleeping”, thus creating a steady superiority in manpower, artillery and armoured vehicles at many of those. At the same time, the enemy continued forming strategic reserves, limiting their deployment into battle even at the peak of the Severodonetsk-Lysychansk battle."

"Apparently, the emphasised defensive nature of the battle for Severodonetsk-Lysychansk from the UAF side was deliberate. Battles were simply dragged out with an aim to win as much time as possible and inflict maximum losses on the Russian strike group."


 
Valkoinen tappajapikseli iskee jälleen.


Se mikä tässä herätti mielenkiinnon, niin viimeisessä framessa ennen räjähdystä näkyy ikäänkuin kaksi projektiilia, kolmas merkintä hyvin todennäköisesti digi-pakkauksen aikaansaama ero.

Katso liite: 63150
Vai olisikohan nuo molemmat "ylimääräiset" jotain digiartefakteja...
Eikö tandem-ontelotkin kuitenkin kulje yksissä kuorissa perille asti.
Ei välttämättä kulje loppuun asti samassa paketissa. Semmoisia on ohjuksissa, että ohjus ampuu ensin ihan fyysisesti etupanoksen irtonaisena maaliin. Se räjäyttää ERA:n varmasti pois ennen pääpanoksen räjäytystä ja suihkua.
Ei taida kuitenkaan videolla näkyä pientä tupsahdusta, joka syntyy, kun kärkipanos ammutaan irti ohjuksesta/raketista?
Tandem-taistelukärkiteknikoita on kolme (Manfred Held vainaan mukaan):
- Fixed eli se tavallinen, voi olla lisänä Stand-offia kasvattava herätesytytin tai sitten vaan pitkä kärki tavalliseen tapaan. TOW 2A ohjuksena on tämmöinen (ja Javelin, Spike MR jne)
- Extended eli lennon aikana ohjus/raketti on "lyhyt", mutta lähellä kohdetta tai jo ampuessa kärkipanos vedetään teleskoopin tangon avulla pitkälle pääpanoksen etupuolelle (voisikos se olla semmoinen? Espanjan singossa taisi olla teleskooppi viritys jollakin videolla, kun asettivat asetta ampumakuntoon, mutta se vedettiin kyllä jo alkujaan pitkäksi ennen ampumista
- Ejected, jossa kärkipanos ammutaan loppuvaiheessa maaliin irtonaisena eli tuo mitä alussa yritin selittää. HOT 3 ohjuksessa (tuotantoon 1998 Saksa/Ranska) on tämmöinen systeemi, mutta se on ajoneuvosta/helikopterista ammuttava ohjus. Ohessa linkki ja selitys löytyy kohdasta History. Kuvaa en tähän hätään löytänyt "ejected"-toiminnasta.

Minä en erota (vanhat silmät) videolta "eroamista" enkä mainitsemiasi merkkejä siitä. Ihmeellisesti se vemputtaa matkan varrella, joten voisiko olla vain droonista pudotettu panssarikranaatti eli likimain pystysuora putoaminen vinosti kuvattuna? Ammuksen (tai sen täplän) pituutta jos vertaa esim tuliputken halkaisijaan (~160/200 mm) näkyvällä putken osalla, telan leveyteen, tai vaunun keulan telojen väliseen etäisyyteen), niin ammustäplä on aika lyhyt ohjukseksi tai singon ammukseksi? Puitten ja pensaiden yli näyttäisi tulevan, joten ei se voi mikään singon laukaus olla.
EFP tuskin näkyy videolla (v=1500...2000 m/s, L= kal=120 mm?) ja se lentää viivasuoraan ja räjähdys ulkopuolella kertoo olevan jonkinmoinen ontelo tai muu vasta osumasta räjähtävä vaunun tappovekotin.
 

Katso satelliittikuvista, kuinka Venäjän sotilastukikohta Suomen lähellä tyhjeni yllättäen – Asiantuntija: "Hyvin todennäköisesti lähetetty Ukrainaan"​

Mukana on kymmeniä kuljetuspanssarivaunuja. Venäjä-asiantuntija Marko Eklundin mukaan Alakurtista viety kalusto riittää yhden pataljoonan taisteluosaston eli noin 800 sotilaan aseistamiseen.
Alakurtin varuskunta satelliittikuvassa 26.6.2022. Kuvaan on merkitty punaisella alueet, joista on lisäksi tarkemmat kuvat.

Alakurtin varuskunta satelliittikuvassa 26. kesäkuuta 2022. Kuvaan on merkitty punaisella alueet, jotka ovat sotilaskaluston tärkeimmät säilytyspaikat. Kuva: Airbus DS, kuvankäsittely: Otso Ritonummi / Yle
MIKA MÄKELÄINEN
6:10
https://twitter.com/intent/tweet/?u...22&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
Ylen hankkimat satelliittikuvat paljastavat, että Alakurtin sotilastukikohdasta Suomen rajan läheltä on hävinnyt suuri määrä Venäjän maavoimien kalustoa.
Kaluston siirrosta ei ole kerrottu julkisuudessa Venäjällä eikä Suomessa.
Alakurtista on toukokuun puolivälin jälkeen viety pois yli sata ajoneuvoa tai kalustoyksikköä, joiden joukossa on kymmeniä kuljetuspanssarivaunuja. Ajoneuvojen määrä vastaa pataljoonan taisteluosaston kalustoa.
Tämä tarkoittaa, että tukikohdasta on samalla lähtenyt ainakin kolmannes tai jopa lähes puolet sen noin 2 000 sotilaasta.
– On hyvin todennäköistä, että ne on lähetetty junalla Ukrainaan, sanoo sotilasasiantuntija Marko Eklund.
Majuri evp. Eklund on seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuoden ajan. Hän analysoi satelliittikuvia Ylen pyynnöstä.
Alakurtin prikaatin vetäminen Ukrainan sotaan on merkki siitä, että Venäjä haalii uusia joukkoja rintamalle, Eklund sanoo. Venäjä ei kuitenkaan halua kertoa kotirintamalle avoimesti joukkojen lähettämisestä sotaan.

Virallisesti Alakurtin tukikohta tunnetaan Venäjän asevoimien sotilasyksikkönä numero 34667. Alakurtti kuuluu Pohjoisen laivastoon, joka on Venäjän uusin sotilaspiiri. Nimensä veroisesti sen ydin on laivasto, mutta siihen kuuluu myös maavoimien ja ilmavoimien joukkoja, kuten muihinkin sotilaspiireihin. Kuva: Otso Ritonummi / Yle
Alakurtin prikaati on Suomen kannalta merkittävin Venäjän yksikkö napapiirin pohjoispuolella, koska se on hyvin lähellä Suomen rajaa ja koska sinne sijoitetut joukot ovat erikoistuneet taisteluun arktisissa olosuhteissa.
Alakurtissa toimivan joukon nimi on 80. Arktinen moottoroitu jalkaväkiprikaati. Normaalisti prikaatiin kuuluu noin 4 000 sotilasta, mutta Alakurtin prikaati on puolet pienempi.
Kaikkiaan Alakurtissa on ukrainalaisen uutissivuston julkaiseman henkilöstöluettelon(siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 2 100 sotilasta. Ukrainaan heistä on todennäköisesti komennettu noin 800, joka on taisteluosaston tyypillinen koko.
2S1 Gvozdika-panssarihaupitsin miehistö taisteluharjoituksissa sotilasharjoituksissa Sputnikin kylässä, Murmanskin alueella Venäjällä.

2S1 Gvozdika -panssarihaupitsin miehistö taisteluharjoituksissa Sputnikin kylässä Murmanskin alueella Venäjällä helmikuussa. Tällaiset haupitsit kuuluvat Alakurtin kalustoon. Kuva: Pavel Lvov / AOP

Alakurtti lähetti ensimmäisen taisteluosaston sotaan​

Yle julkaisi toukokuussa satelliittikuviin perustuvan katsauksen Venäjän tärkeimmistä sotilastukikohdista Suomen rajan läheisyydessä.
Vielä silloin ei ollut selvää näyttöä, että Alakurtista olisi lähetetty merkittävää määrää sotilaita Ukrainaan. Paikallisen lehden uutinen paljastaa kuitenkin, että Alakurtin sotilaita osallistui hyökkäykseen jo sodan alkuvaiheessa.
Meidän maamme Alakurtti -lehti kertoi(siirryt toiseen palveluun) huhtikuun alussa, että kolme Alakurtin varuskunnasta lähtenyttä tiedustelukomppanian sotilasta kuoli maaliskuun alkupuolella Harkovan alueella. Tuolloin Venäjä yritti kiivaasti vallata Ukrainan toiseksi suurinta kaupunkia, ja Venäjän joukot etenivät Harkovan lähiöiden tuntumaan.
Keväällä Alakurtin prikaati oli kuitenkin satelliittikuvien ja julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ainoa Suomen lähialueen maavoimajoukko, josta ei oltu vielä lähetetty kokonaista taisteluosastoa Ukrainan sotaan. Samaan aikaan muut Suomen lähialueilta lähetetyt yksiköt kärsivät Ukrainassa suuria tappioita heti sodan alussa.
Ylen kaupallisilta yrityksiltä hankkimat satelliittikuvat osoittavat, että merkittävä muutos tapahtui toukokuun puolivälin jälkeen.
Kuvaparit on otettu 13. ja 24. toukokuuta. Kalusto on vähentynyt niiden välisenä aikana kolmella alueella, joissa Alakurtin tukikohdan sotilasajoneuvoja pääasiassa säilytetään.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy tukikohdan suurin kalustoalue, josta on hävinnyt eniten kulkuneuvoja. Voit verrata kuvia liu'uttamalla pystyjanaa kuvien välillä.
Alakurtin tukikohta ennen.

Alakurtin tukikohta jälkeen.



Alakurtin tukikohdassa on kiitorata, jonka luoteispäässä tämä kuvaparin alue sijaitsee. Arktisella alueella toukokuun alkupuolen kuvassa näkyy vielä lunta. Jälkimmäisen kuvan Yle hankki satelliittipalvelulta niin rajattuna, että siinä näkyy vain kaluston säilytysalue. Tämän takia sitä ympäröivä alue näkyy mustana. Kuvat: Planet Labs PBC (13.5.2022) ja Airbus DS (24.5.2022)
Yllä olevasta kuvasta näkyy, että alueelta on lähtenyt kaikkiaan noin sata ajoneuvoa ja panssarivaunua. Alimmissa riveissä on ilmeisesti säilytetty MT-LB-kuljetuspanssarivaunuja, joita on Eklundin mukaan hävinnyt 36 kappaletta.
Tällaisia kuljetuspanssareita käyttävät jalkaväen sotilaat. Ne ovat taisteluosaston runko. Taisteluosastoon kuuluu jalkaväkipataljoona, jossa on kolme komppaniaa. Kussakin komppaniassa on 100–120 sotilasta.
Kalustoa on siirretty Alakurtissa myös toiselta alueelta, joka sijaitsee ensimmäisen kalustokeskittymän itäpuolella:
Alakurtin tukikohta ennen.

Alakurtin tukikohta jälkeen.



Ajoneuvojen ympärillä näkyy suojavalleja, koska samalla alueella säilytetään ampumatarvikkeita. Jälkimmäinen satelliittikuva on hankittu rajattuna, minkä takia alueen reunat näkyvät mustana. Kuvat: Planet Labs PBC (13.5.2022) ja Airbus DS (24.5.2022)
Yllä olevan kuvan alue sijaitsee kiitoradan pohjoispuolella. Kuvasta näkyy, että alueelta on toukokuun puolivälissä hävinnyt pyörillä kulkevaa kalustoa. Telakuorma-autot on kuitenkin jätetty paikalleen, koska niistä ei ole yhtä paljon hyötyä Ukrainan oloissa, Eklund arvioi.
Myös kolmannelta alueelta on lähtenyt ajoneuvoja. Rivistöt ovat harventuneet kuvan vasemmassa reunassa:
Alakurtin tukikohta ennen.

Alakurtin tukikohta jälkeen.



Kolmas tärkeä kaluston säilytyspaikka löytyy runsaan kilometrin päässä edellisestä. Alue sijaitsee kiitoradan itäpäässä. Jälkimmäinen satelliittikuva on hankittu rajattuna, minkä takia alueen reunat näkyvät mustana. Kuvat: Planet Labs PBC (13.5.2022) ja Airbus DS (24.5.2022)
Alakurtista vietyyn kalustoon kuuluu kuljetuspanssarivaunujen lisäksi todennäköisesti muun muassa 2S1 Gvozdika -panssarihaupitseja, mutta niitä ei Eklundin mukaan voi varmuudella tunnistaa Ylen käyttämistä satelliittikuvista.
Alakurtin prikaatilla ei ole ollut taistelupanssarivaunuja eikä raskasta tykistöä. Eklundin mukaan niitä on ehkä liitetty Alakurtista lähteneeseen taisteluosastoon muista tukikohdista matkalla Ukrainaan. On myös mahdollista, että Alakurtin joukko toimii Ukrainassa normaalia taisteluosastoa kevyemmällä kokoonpanolla.

Sotaharjoitusta ei pidettäisi toukokuussa​

Periaatteessa voisi olla mahdollista, että Alakurtin kalustoa olisi lähetetty sotaharjoituksiin.
Yle ja sotilasasiantuntija Eklund ovat tutustuneet satelliittikuviin Alakurtin varuskunnan omasta harjoitusalueesta, jossa kolmelta säilytysalueelta hävinnyttä kalustoa ei kuitenkaan näkynyt.
Eklundin mukaan harjoittelu toukokuussa ei sopisi myöskään Venäjän asevoimien normaaliin vuosirytmiin. Venäjällä uusi koulutuskausi alkaa puolivuosittain aina kesäkuun ja joulukuun alussa, eli kevääseen jatkunut koulutusjakso on jo päättynyt.
– Päätösharjoitukset ja joukkojen arvioinnit tehdään huhtikuussa. Toukokuu on koulutuskausien välinen huolto- ja valmistautumiskuukausi, Eklund kertoo.
Eklundin mukaan on siis erittäin epätodennäköistä, että joukot olisivat touko-kesäkuussa vielä harjoittelemassa jossakin. Sen sijaan lähtö Ukrainaan toukokuussa sopisi täydellisesti joukkojen toimintaan.
– Joukon kouluttaminen valmiiksi ja sen lähettäminen vasta testiharjoitusten jälkeen on loogista, Eklund sanoo.
Puolustusvoimien aseistamaton MT-LB tela-alustainen panssaroitu ajoneuvo ajamassa hiekkatiellä.

Suomen Puolustusvoimien MT-LB-kuljetuspanssarivaunu harjoituksissa vuonna 2015. Alakurtin prikaatilla on samanlaista kalustoa. Kuva: Hannu Mononen / AOP

Venäjä yrittää värvätä lisäväkeä Alakurttiin​

Venäjä on kärsinyt Ukrainassa niin suuria tappioita, että se on yrittänyt kaikin keinoin värvätä(siirryt toiseen palveluun) uusia sotilaita turvautumatta kuitenkaan laajamittaiseen liikekannallepanoon.
Ukraina arvioi, että venäläissotilaita on kuollut jo yli 35 000(siirryt toiseen palveluun). Länsimaiset arviot ovat alempia.
Tässä tilanteessa myös Suomen lähialueilla sijaitsevat joukko-osastot joutuvat osallistumaan sotaan. Esimerkiksi Karjalankannaksella Kaukjärvellä eli Kamenkassa sijaitsevasta prikaatista lähetettiin paljon sotilaita(siirryt toiseen palveluun) Ukrainaan heti hyökkäyksen alussa.
Nyt viimeisenä myös Alakurtista on siis mitä ilmeisimmin lähetetty taisteluosasto Ukrainaan.
– Olisi erikoista, jos Alakurtin prikaatilla ei olisi velvoitteita tuottaa muiden maavoimayhtymien tavoin taisteluosastoa Ukrainaan, Eklund sanoo.
Murmanskin alueen työvoimapalveluiden nettisivuilta otettu kuvakaappaus, jossa työpaikkailmoituksia.

Alakurtin sotilastukikohtaan etsitään työpaikkailmoituksen mukaan monen alan ammattilaisia taiteilijasta lähtien. Kuva: Murmanskin alueen työvoimapalveluiden verkkosivu, kuvankäsittely: Otso Ritonummi / Yle
Samaan aikaan Venäjän asevoimat yrittää värvätä lisää työntekijöitä Alakurttiin.
Juhannuksen alla Murmanskin alueen työvoimaviranomaiset julkaisivat haettavaksi(siirryt toiseen palveluun) kaikkiaan 48 työpaikkaa Alakurtin varuskunnassa. Joukossa on monenlaisia tehtäviä koiran ohjaajasta juristiin, mutta töitä löytyisi myös 21 kiväärimiehelle.
Sotilaille luvataan maksaa 31 500 ruplaa eli noin 550 euroa kuukaudessa. Sijoituspaikaksi kerrotaan Alakurtti, eikä ilmoituksessa mainita mitään mahdollisesta komennuksesta Ukrainaan.
Kovinta palkkaa tarjotaan esihenkilötehtävään haettavalle ja erikoislääkäreille, joille maksetaan 700 euroa kuukaudessa.
Työpaikkailmoitukset saattavat kieliä siitä, että pois muuttaneiden tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä tai että tukikohtaa aiotaan vahvistaa. On myös mahdollista, että värväyksellä paikataan menetyksiä sodassa.

Venäjä vahvistaa arktisen alueen tukikohtia​

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole arvostellut kovin voimakkaasti Suomen ja Ruotsin lähestyvää Nato-jäsenyyttä.
Venäjä voi kuitenkin käyttää Suomen Nato-jäsenyyttä syynä vahvistaa joukkojaan Alakurtissa, Kuolan niemimaalla ja muuallakin Suomen vastaisella rajalla.
Venäjä muun muassa kunnostaa sotilaslentokenttiä Murmanskin alueella. Muutos ei kuitenkaan liity varsinaisesti Suomeen, vaan kyse on yleisesti pohjoisten alueiden ja sitä kautta Pohjoisen laivaston merkityksen kasvusta.
Pohjoisen alueen varuskuntakaupunkien uusin kehitysohjelma alkoi vuonna 2021 eli ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja ennen kuin Suomessa edes keskusteltiin vakavasti Nato-jäsenyydestä.
– Kehitettävien alueiden listaan kuuluvat muun muassa Alakurtin ja Petsamon sotilasalueet, jonne Pohjoisen laivaston maavoimajoukot on sijoitettu, Eklund kertoo.
Komennus Ukrainaan heikentää kuitenkin Alakurtin prikaatin ja muiden Suomen lähellä sijaitsevien yksiköiden taistelukykyä niin paljon, että niiden palautuminen kestää Eklundin mukaan vuosia.
Satelliittikuvien hankinta: Mikko Pohja
 
Kerchin sillan tuntumaan tuotu jossain vaiheessa lauttoja joiden päällä on tutkaheijastimia. Pyrkimys lienee hämätä / yrittää hämätä tutkahakuisia ohjuksia. Ei ole tietoa, milloin nämä on tuotu. Ehkä ovat olleet jo kauan ja nyt vasta saatu videokuvaa? Toisaalta sopisi hyvin yhteen sen muutaman päivän takaisen "savutusharjoituksen" kanssa. Tutkaheijastimilla yritettäisiin vaikuttaa tutkahakuisiin ja savutuksella arvatenkin optisesti hakeutuviin. Ei liene liikaa spekuloida että jossain tuolla seudulla on erilaisia GPS-jumittajia yms. EW-laitteita. Iskut siltaa vastaan selvästi huolestuttavat, tosin alueella on paljon ilmatorjuntaa yms. Ei ole helppo maali mutta olisi kyllä komea temppu iskeä se mereen. Tästä puhuttu ennenkin: ei ole aseita joilla yltää ja pitää olla suuri taistelukärki ja / tai monta osumaa ennen kuin saa vaikutusta aikaan.
Jossakin vaiheessa erikoista operaatiota sillasta tulee toinen Käärmesaari. Sitoo järjettömän määrän kalustoa ja ukkoa, jota on pakko vaan puolustaa hinnasta välittämättä. Kun kyseessä on Putinin mulkunjatke. Muutoinkaan sillan tekeminen ei ole ollut niitä viisaimpia päätöksiä Venäjältä. Rahaa meni parisenkymmentä miljardia ja mitään tietoa ei ole, milloin romahtaa mereen. Pitkäikäinen laitos tuskin on, kun on rakennettu savikolle ja maanjäristysalueelle. Sillan rakentaminen on ollut Krimin valloituksen jälkeen ylivoimaisesti suurin infrainvestointi Venäjällä, joka imenyt rahaa muista Venäjän siirtomaista. Joilla ei todellakaan mene ennestään hyvin. Vaikea on keksiä toista kohdetta, jossa on ainekset melkoiseen katastrofiin. Putinille.
 
Huoltofirmat eivät tee töitä, koska Putikka ei maksa laskuja.

Eiköhän kiinnostus palaa kun pomolle kerrataan vaihtoehdot.
 
Huoltofirmat eivät tee töitä, koska Putikka ei maksa laskuja.


Ilmeisesti sotiminen alkaa näkyä valtiontaloudessa kun ryssällä näyttää olevan pula ruplista. Kleptoratian ongelma on myös se että varastettujan ruplien arvo pitää saada säilymään niin ilmeisesti tämä estää setelipainokoneiden pyörityksen. Kyllä tässä taitaa tulla ryssän talouden raaliteetit pikkuhiljaa vastaan sotimisessa. Pari vuosikymmentä korruption raiskaamaa taloutta vie nätisti puhdin pois myös sen materiaalin tuottamisen osalta.

No antaa puttelin kipuilla sotimisensa rahoittamisen parissa, onneksi siellä on välistävetäjiä niin paljon että tuskimpa ne lisärahat koskaan päätyy sinne korjaamolle asti. Varsinkin kun yritetään ostaa osia ulkomailta niin noilla samoilla armeijantyypeillä on siis pääsy ryssänmaan ulkomaan valuuttaan. Ettei vain ne rahat päätyis omiin taskuihin..
 
Jossakin vaiheessa erikoista operaatiota sillasta tulee toinen Käärmesaari. Sitoo järjettömän määrän kalustoa ja ukkoa, jota on pakko vaan puolustaa hinnasta välittämättä. Kun kyseessä on Putinin mulkunjatke. Muutoinkaan sillan tekeminen ei ole ollut niitä viisaimpia päätöksiä Venäjältä. Rahaa meni parisenkymmentä miljardia ja mitään tietoa ei ole, milloin romahtaa mereen. Pitkäikäinen laitos tuskin on, kun on rakennettu savikolle ja maanjäristysalueelle. Sillan rakentaminen on ollut Krimin valloituksen jälkeen ylivoimaisesti suurin infrainvestointi Venäjällä, joka imenyt rahaa muista Venäjän siirtomaista. Joilla ei todellakaan mene ennestään hyvin. Vaikea on keksiä toista kohdetta, jossa on ainekset melkoiseen katastrofiin. Putinille.

Venäjä on saanut raivattua maareitin Krimille joten eiköhän se ole tällä hetkellä se minkä suojaamiseen ja pitämiseen panostavat. Siltaa ne eivät tarvitse mihinkään jos nykyiset rajalinjat pitävät. Tällä hetkellä näyttää huonolta, mutta ehkä Ukraina vielä yllättää ja iskee kun ajankohta on sopiva. Tykinruoka ei Venäjältä lopu mutta tykit voivat loppua :ROFLMAO:
 
Back
Top