Trent Telenko kirjoittanut Venäjän armeijan logistiikasta. Välillä hänellä lähtee mopo keulimaan kun kirjoittaa aiheista joista tietää vähemmän, mutta logistiikka on hänen vahvaa aluetta. Lukemisen arvoinen ketju:
Viimeisen viestin kommenteissa oli muutamia kirjoituksia kuorma-autojen "marssinopeudesta" (ei tietysti tiedetä, mikä on kirjoittajien kokemuspohja):
The mean speed of a truck (doing military resupply) isn’t 45 mph but rather in the 30-35 mph range from point to point. Adverse weather, road condition, enemy action and other factors conspire to shave off speed. Single trucks go faster, columns slower.
LÄHDE
Also, even a shortest, 3-truck Soviet military convoy would never (NEVER!) travel faster than 25 mph on average. Even on a normal, pre-war state, road.
LÄHDE
Good thread. Just fyi - Russian truck convoys never drive faster than 40 km/h even on good road. Underpowered vehicles with bad steering and brakes. Inexperienced drivers. Small gap between trucks. All together results in 40 km/h speed.
LÄHDE
I as a Service tech i the northen part of sweden averge about 70-75 Km/h in a normal day on good roads on a 400 Km round trip. Its easy to over estimate the speed you are doing. 40Km/h in a truck on bad roads in a bad truck in a convoy is good speed.
LÄHDE
Makes perfect sense. Even under near-optimal conditions (fairly new VW with strong engine on a highway for 2 hours straight) my top speed was 40% higher than my average speed. On bad roads and a heavily loaded army truck you may even have problems maintaining that 40% difference.
LÄHDE
-
Hyvin mielenkiintoista tosiaan pitkässä juoksussa. Mikäli oletetaan että Ukraina kykenee jatkamaan iskuja näihin max 85 km rintamalinjan takana sijaitseviin ammusvarastoihin ja logistiikkakeskuksiin, niin Venäjä lienee pakotettu rakentamaan seuraavat kauemmas. Tuokaan etäisyys ei välttämättä riitä: Krasny Luchin suuri ammusvarasto sijaitsi HIMARS:in kantaman ulkopuolella, mutta Tochka-U ylsi sinne. Samoin Smerch 300 mm yltää kauas, kunhan vain suureksi kasvava hajonta ei haittaa. HIMARS:in rakettien etu on ennenkaikkea tarkkuus.
Jos ryssät eivät halua riskeerata junia tätä 85 km lähemmäksi, niin joutuvat jatkossa kuljettamaan tuon matkan kumipyörillä. Kuorma-autot ovat liikkuvia maaleja mutta haavoittuvia sirpaleille ja väijytyksille (kuten nähtiin erityisesti sodan alussa). Arvaan että toistaiseksi tämän kantaman sisäpuolella on hyvin runsaasti maaleja, koska ryssä on kuskannut koko sodan ajan ampumatarviketta junilla. Samoin Luhanskin ja Donetskin alueelle on arvatenkin rakennettu varastoja vuodesta 2016 lähtien. Erityisesti Donetskin kaupungin ympäristössä näitä on tuhottu viime päivinä.
Ammusvarastojen lisäksi sillat, erityisesti rautatiesillat olisivat houkuttelevia maaleja, mutta Trent laittaa hieman jarrua näille haaveille:
JOS Ukrainalla olisi pitkälle lentäviä älykkäitä risteilyohjuksia tai jotain niitä vastaavia itsemurhalennokkeja, olisi jossain vaiheessa houkuttelevaa laittaa niitä lentämään rautateitä seuraten. Varsinkin jos tietää että ammuskuormaa tuova juna on tulossa ko. rataa pitkin. Tuon luulisi olevan kaikkein tehokkain iskutyyli: vihollinen toimittaa itse räjähteet tiiviisti pakattuna ennalta tiedettyä reittiä. Muutama tarpeeksi vahva isku tällaista junaa vastaan jotta saadaan kuorma syttymään. Tuohon ei edes tarvittaisi järkyttävän pitkää kantomatkaa, sanotaan vaikka 300km niin oltaisiin jo aika vahvoilla. Juna voidaan toki suojata erilaisilla ilmatorjuntavälineillä, joten tätä juhlaa ei välttämättä kestäisi kauaa, mutta toisaalta mikään torjunta ei ole 100% varma. Jos ohjuksia olisi paljon, torjuntamenetelmät voisi yrittää ylikuormittaa iskemällä monella ohjuksella peräjälkeen.
Toisaalta hyvä muistaa seuraava: nähdäkseni Ukrainan asevoimien logistiikka ei ole paljoa tehokkaampi kuin mitä Venäjällä. Paljon työtä käsipelillä. En ole varma, kuinka paljon menee rautateitä ja kuinka paljon maanteitä pitkin, ehkä siinä on eroa? Myös Ukraina on kärsinyt iskuista polttoainevarastoja ja ammusvarastoja vastaan, joten omanlainen kilpajuoksu tässäkin.
MUOKKAUS: Trentin ketjussa oli myös hyvä kuva itäisen rintaman tunnetuista tärkeistä logistiikkapisteistä / kaupungeista:
Junaradat ja sähkölinjat ovat sitkeitä ja helposti korjattavia, mutta niissäkin on heikkoja paikkoja. Kaikki sähkönjakeluun liittyvät kohteet kuten muuntajat yms. sekä rataverkon käytön ja hallinnan komponentit kuten vaihteet yms. olisivat sellaisia kohteita joilla voisi tuottaa päänvaivaa. Ehkä nämä ovat liian huonoja maaleja kalliille ohjuksille, niille on parempaakin käyttöä. Voi kun olisi 90 km yltävä 155 mm tykki, sillä voisi roimia näitä kohteita edullisemmin erilaisilla hakeutuvilla kranaateilla. Niiden tarkkuus ei tietysti ole ääretön, mutta jatkaisi ampumista niin kauan kunnes osuu (jonkun pitäisi olla havainnoimassa kohdetta) tai ampuu vaikka 8-10 kertaa ja luottaa todennäköisyyslaskentaan: joku osunee riittävän lähelle, joten vaihdetaan kohdetta.
attack intensity increasing, due to having plenty of ammo. 1-1.5 months ago there was lack of ammo, 
division. There have been days, when 
arstechnica.com
www.worldometers.info
www.iltalehti.fi
www.mtvuutiset.fi
