HS Sunnuntailiitten juttu Johan Bäckmanista
TILAAJILLE
Outi Salovaara HS, teksti, Ville Tietäväinen, kuvitus
Vantaalla asuneen venäläisen naisen ja hänen sudanilaistaustaisen miehensä neljä lasta oli otettu huostaan. Venäjän valtionmedia alkoi syöttää katsojilleen tarinaa, jonka mukaan huostaanotto oli ollut perusteeton.
”Vyörytys alkoi syyskuun alussa, ja se aiheutti meille suurlähetystössä monen kuukauden ajan paljon työtä”, Hannu Himanen sanoo.
Niiden kuukausien ja seuraavien vuosien aikana suurlähettiläs pääsi todistamaan eturivistä, miten Venäjän informaatiosota toimii.
Sodan etulinjassa, Venäjän puolella, oli suomalainen Johan Bäckman.
Vielä vuosituhannen vaihteessa Johan Bäckmania pidettiin vakavasti otettavana oikeussosiologian ja kriminologian tutkijana. Hänen isänsä oli ollut Hartwallin toimitusjohtaja, joka 1990-luvulla vei yhtiön Venäjän-markkinoille.
Vuonna 2003, kun Bäckman oli 32-vuotias, Yleisradio julkaisi hänestä Pietarissa kuvatun dokumentin nimeltä Mafiatohtori. Bäckman näyttäytyy siinä paitsi väitöskirjatutkijana myös naistenmiehenä. Hän tanssii diskossa venäläisnaisten kanssa ja suutelee näitä yleisessä saunassa.
”Venäläisessä banjassa voi vapautua kaikenlaisesta syyllisyydestä ja kärsimyksestä piiskaamalla itseään ja muita koivuvitsalla”, Bäckman kertoi matkalla saunaan.
Hän kertoi tulleensa Pietariin ensimmäisen kerran vuonna 1993 konsulttiyhtiön
harjoittelijaksi. Pari vuotta myöhemmin Bäckman aloitti tutkijanuransa Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa, joka oli tuolloin oikeusministeriön alaisuudessa. Hän perehtyi erityisesti Venäjän rikollisuuteen.
Bäckman väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2006. Väitöskirjan pääviesti oli, että Venäjän mafian uhkaa oli liioiteltu Suomessa ja että Viro oli Suomelle suurempi uhka.
2000-luvun alkupuolella Bäckmanin mielipiteet olivat alkaneet kärjistyä, ja hän alkoi arvostella kotimaataan kitkerästi Venäjällä. Hän sai silti vielä vuosien ajan luennoida suomalaisissa yliopistoissa dosenttina.
Bäckmanin toimintatavat olivat niin yliampuvia, että häntä alettiin Suomessa kutsua kohudosentiksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
HS ON SAANUT selville uutta tietoa Johan Bäckmanin toimintatavoista, kun se on toiminut osana uutta kansainvälisen tutkivan journalismin yhteistyöhanketta. Hanketta koordinoivat rikollisuuteen ja korruptioon erikoistunut toimittajaverkosto Occrp sekä yhdysvaltalainen Intercept-julkaisu. HS on ollut hankkeessa ensimmäisten joukossa.
Ryhmän käytössä on laaja eri hakkeriryhmien hankkima aineisto, joka on peräisin noin viideltäkymmeneltä venäläiseltä yhtiöltä ja viranomaiselta. Aineisto koostuu muun muassa sähköposteista ja tiedostoista, ja suuri osa siitä on ladattavissa vapaasti Distributed Denial of Secrets -ryhmän sivustolta. Se on voittoa tavoittelematon kansainvälinen insinööreistä, aktivisteista ja toimittajista koostuva joukko, jonka tavoitteena on tiedon välittäminen ilmaiseksi yhteisen edun nimissä.
Occrp:n ja Interceptin johtama kansainvälinen journalistiverkosto lajittelee ja tutkii Distributed Denial of Secretsin kokoamaa hakkeroitua aineistoa muun muassa tietokantaohjelmistojen avulla löytääkseen ja paljastaakseen yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa Venäjästä. Journalistiverkostolla ei ole mitään tekemistä varsinaisten tietomurtojen kanssa.
Johan Bäckmaniin liittyvät tiedot ovat peräisin Venäjän valtiollisesta radio- ja televisioyhtiöstä VGTRK:sta, jolta Network Battallion 65 -nimeä käyttävä hakkeriryhmä hakkeroi yhteensä noin 900 000 sähköpostia. VGTRK on Kremlin tärkein propagandan ja disinformaation välittäjä, jonka hallussa ovat kaikki Venäjän suurimmat radio- ja televisiokanavat. Niistä merkittävin on Rossija 1 -televisioasema. Valtionyhtiöllä on myös lukuisia uutisportaaleja.
Aineisto todistaa, miten Johan Bäckman on vuosien ajan aktiivisesti tarjonnut Venäjän valtion televisioyhtiölle Suomea ja muita länsimaita mustamaalaavia uutisaiheita ja tiedotteita. Viesteissään hän on myös toistuvasti tarjoutunut venäläisten tiedotusvälineiden haastateltavaksi.
HS:n analysoima materiaali kattaa yli 90 Bäckmanin VGTRK:lle lähettämää sähköpostia vuosilta 2014–2020.
Hän on lähettänyt viestit mediayhtiön kansainvälisen tietopalvelun sähköpostiin kuudesta eri osoitteesta ja otsikoinut ne usein lehdistötiedotteiksi.
Vuosien varrella Bäckmania ovat haastatelleet lukemattomat muutkin venäläiset tiedotusvälineet kuin VGTRK. Joillain Bäckmanin VGTRK-viesteillä on ollut jopa kymmeniä muitakin vastaanottajia, kuten Izvestija- ja Kommersant-lehdet, uutistoimisto Itar-Tass sekä valtionyhtiö Gazpromin omistama NTV-televisiokanava.
Bäckman tarjoutui haastateltavaksi esimerkiksi 10. huhtikuuta 2020:
Lehdistötiedote. Suomalainen politiikan tutkija Johan Bäckman on Moskovassa 30.4. saakka ja valmis keskustelemaan venäläisten toimittajien ja julkisten organisaatioiden kanssa.
Sopivia keskustelunaiheita tapaamisiin olivat Bäckmanin mukaan muun muassa ”voitonpäivän 75-vuotisjuhla, koronapandemia Euroopassa, länsimaisen sivilisaation kriisi sekä EU:n ja Naton hajoaminen”.
Suurin osa Bäckmanin vierailuista on suuntautunut Moskovaan. Erityisen paljon niitä näyttää olleen alkuvuonna 2020. Viestiensä perusteella hän vietti maalis- ja huhtikuun 2020 lähes kokonaan Venäjällä.
Bäckman on satunnaisesti tarjoutunut haastateltavaksi myös Pietarissa, Venäjän valtaamalla Krimillä sekä Donetskin kansantasavallaksi nimetyllä separatistialueella (DNR) Itä-Ukrainassa. Vuonna 2017 Bäckman jopa julistautui DNR:n viralliseksi edustajaksi Suomessa.
Politologi Johan Bäckman on DNR:n Donetskissa 10.–19.5.2018. Aiheet: tilanne Donbasissa, poliittinen vaino Baltian maissa, sensuuri EU:ssa, ihmisoikeudet, sananvapaus jne.
Mikään valtio ei ole tunnustanut Venäjän tuella toimivien Donetskin ja sen naapurissa olevan Luhanskin separatistivaltioita. Venäjäkin tunnusti niiden itsenäisyyden vasta helmikuussa juuri ennen hyökkäystään Ukrainaan.
Uskottavuutta ovat lisänneet tittelit, joita hän luettelee jopa kuusi kappaletta.
Bäckmanin uskottavuutta Venäjällä ovat lisänneet hänen lukuisat tittelinsä, joita hän luettelee jopa kuusi kappaletta. Bäckman on kertonut olevansa esimerkiksi pravozaštšitnik eli (ihmis)oikeuksien puolustaja, kustantaja, politiikan tutkija, kriminologian tohtori tai dosentti sekä DNR:n edustaja.
Lehdistötiedote. Suomen lastenoikeuksien ongelmat ja lasten huostaanotot liittyvät sosiaalipalvelujen korruptioon – asiantuntijalausunto, kirjoitti Bäckman VGTRK:lle marraskuussa 2017.
Hänen kenties näkyvin roolinsa Venäjällä on liittynyt lapsikiistoihin.
Bäckmanin perusviesti on ollut, että Suomen viranomaiset vainoavat venäläisäitejä ja ottavat syyttä huostaan näiden lapsia.
HS löysi VGTRK-materiaalista kaikkiaan kahdeksaan eri lapsikiistaan liittynyttä Bäckmanin viestittelyä. Viimeisin viesti on vuodelta 2018, minkä jälkeen Bäckman tai Venäjän media ei näytä aktiivisesti pitäneen asiaa esillä.
Kiistoissa esiintyi näkyvästi myös silloinen Venäjän lapsiasiavaltuutettu Pavel Astahov. KGB-taustainen Astahov arvosteli jyrkästi Suomen viranomaisia ja esitti heistä Bäckmanin tavoin vääristyneitä ja valheellisia väitteitä.
Eräänä päivänä venäläisen äidin tytär ei tullut koulusta kotiin, koska Suomen sosiaaliviranomaiset olivat ilman syytä sijoittaneet hänet toiseen perheeseen.
Tämä oli Bäckmanin versio siitä, mitä venäläisen yksinhuoltajan perheelle tapahtui Helsingissä vuonna 2014.
”Venäläinen äiti, jolta Suomen viranomaiset ottivat perusteetta tyttären, pyytää apua Venäjän lapsiasiavaltuutetulta Pavel Astahovilta”, Bäckman viestitti VGTRK:lle syyskuussa 2014.
Viestissä oli myös linkki äidin videoituun avunpyyntöön Astahoville.
HS ei jälkeenpäin onnistunut löytämään VGTRK:n aiheesta mahdollisesti tekemää uutista.
Sen sijaan kiistasta varmuudella kertoi venäläisen Tass-uutistoimiston englanninkielinen palvelu, joka haastatteli Bäckmania. Hän väitti, että Suomen viranomaisilla on tapana ottaa lapsia huostaan perustelematta asiaa vanhemmille.
Bäckman antoi kiistasta lausunnon myös isänmaallis-konservatiiviselle Russkaja Narodnaja Linija -uutistoimistolle:
”Terrori venäläisiä äitejä vastaan kiihtyy Suomessa”, hän selitti.
”Terrori venäläisiä äitejä vastaan kiihtyy Suomessa”, Bäckman selitti.
SÄHKÖPOSTIKIRJEENVAIHTO VGTRK:n kanssa näyttää olleen varsin yksisuuntaista.
Vuonna 2015 Vesti-uutislähetyksen tuottaja kuitenkin lähetti Bäckmanille viestin, jossa hän pyytää tältä Suomessa väitetysti kaltoin kohdellun venäläisäidin yhteystietoja.
Tuottaja viittasi Venäjällä aiemmin sekavasti uutisoituun tapaukseen, jossa Keski-Suomessa asunut venäläisäiti valitti 13-vuotiaan tyttärensä kohtalosta.
Äidin kertoman mukaan tyttö vietiin lastenkotiin, koska äiti ei ollut antanut tyttären viettää aikaa suomalaisten ystäviensä kanssa. Kavereilla oli tyttäreen huono vaikutus, äiti väitti.
Sama VGTRK:n tuottaja lähestyi Bäckmania myös syyskuussa 2016 ja pyysi tältä Skype-haastattelua.
Oli synnytetty taas uusi lapsikiista, josta Bäckman oli jo ehtinyt antaa lausunnon ainakin Kommersant-lehdelle.
Tällä kertaa Bäckman toimi Pohjanmaalla töissä olleen petroskoilaisperheen äidin äänitorvena. Bäckman toisti äidin kertomuksen, jonka mukaan häneltä oli ilman syytä otettu huostaan viisivuotiaat kaksoset ja kymmenenvuotias esikoinen.
Bäckman ohitti sen tosiseikan, että vanhemmat olivat eronneet ja riitelivät katkerasti lapsista.
Petroskoilainen uutistoimisto julkaisi myöhemmin tiettävästi perheen isän kuvaaman videon, jossa vanhemmat riitelevät ja lapset itkevät. Isä sanoo videolla poliisilla olevan todisteita siitä, että äiti on pahoinpidellyt lapsia.
Venäläisten lehtitietojen mukaan perhe palasi Petroskoihin, missä vanhin lapsi jäi isälleen. Kaksoset olivat hetken aikaa Venäjällä laitoksessa, kunnes heidät lokakuun lopussa 2016 annettiin äidilleen.
Marraskuussa 2017 Bäckman viestitti VGTRK:lle taas uudesta tapauksesta, tällä kertaa pohjoiskarjalaisesta kaupungista: ”Äidin mukaan kaupungissa on käynnissä todellinen venäläisiin kohdistuva vaino.”
Hän selvitti, että Pohjois-Karjalassa asuneen venäläisen äidin 12-vuotias tytär oli otettu huostaan äidin ”läimäytettyä tyttöä t-paidalla”. Bäckmanin mukaan äiti pyysi apua Venäjän viranomaisilta ja toimittajilta.
Tiedotteessaan Bäckman kertoo, että tyttöä kiusattiin koulussa venäläisyyden takia ja että opettaja oli uhannut panna hänet vankilaan.
”Äitiä kiellettiin töissä puhumasta venäjää kollegoidensa kanssa. Hänen venäläistä ystävätärtään uhattiin lasten huostaanotolla, jos tämä ei työskentelisi ilmaiseksi vanhainkodissa”, tiedotti Bäckman.
Muutamaa päivää myöhemmin Bäckman lähetti VGTRK:lle tapauksesta uuden tiedotteen, jossa hän ruotii tuolloisen lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan kiistasta antamaa haastattelua Iltalehdelle.
”Sen sijaan, että Kurttila olisi selvittänyt, mistä kiistassa oli kyse, hän syytti venäläisiä lapsia siitä, etteivät nämä osaa keskustella normaalisti vanhempiensa kanssa ja että venäläiset lapset ovat useammin narkomaaneja kuin suomalaiset lapset”, väitti Bäckman.
Todellisuudessa Kurttila esitti haastattelussa huolensa kouluterveyskyselyiden tuloksista, joiden mukaan venäjänkielisillä lapsilla oli suomenkielisiä useammin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa.
Lisäksi Kurttila mainitsi, että kouluterveyskyselyjen mukaan venäjänkieliset lapset olivat suomenkielisiä useammin kokeilleet huumeita.
TUNTEISIIN vetoavat lapsikiistat olivat yksi Venäjän ensimmäisistä aseista informaatiosodassa, jolla lännestä alettiin luoda viholliskuvaa. Näin arvioi lastensuojelun tutkija, sosiaalityön yliopistonlehtori Eveliina Heino Helsingin yliopistosta.
Virallinen Venäjä alkoi 2010-luvulla puhua painokkaasti perinteisten perhearvojen puolesta. Suomi ja muu Eurooppa esitettiin rappioituneena kulttuurina, jossa homoseksuaalien annetaan tuhota perheinstituutio ja jossa viranomaiset mielivaltaisesti puuttuvat perheiden elämään.
KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN
”Tämä varmasti loi vastakkainasettelua venäläisten perheiden ja lastensuojelun välille ja kuvan, että suomalainen lastensuojelu on pelottavaa ja rasistista. Ainakin omassa tuttavapiirissäni se on lisännyt epäilyksiä”, Eveliina Heino sanoo.
Heinolla on juuria Venäjällä, sillä hänen iso- ja isoisovanhempansa päätyivät aikoinaan sinne asumaan.
Suomessa viranomaisten on puututtava perheen asioihin, jos he saavat lastensuojeluilmoituksen ja lapsen etu ja hyvinvointi sitä vaativat.
Bäckman sai levittää väitteitään ilman, että viranomaiset juuri pystyivät oikaisemaan niitä.
Laki myös estää viranomaisia kommentoimasta yksittäisiä huoltajuuskiistoja. Bäckman saikin levittää väitteitään ilman, että viranomaiset juuri pystyivät oikaisemaan niitä.
Kun Bäckmanin propaganda alkoi käytännössä vaikuttaa, Suomen viranomaisten työskentely venäläisperheiden kanssa ja avun tarjoaminen perheille vaikeutuivat.
”Propaganda on saattanut estää perheitä ottamasta apua vastaan ja luomasta luottamuksellista suhdetta sosiaalityöntekijään”, sanoo Heino.
Viime vuosina uusia lapsikiistakohuja ei enää ole ollut.
”Aikaisempi uutisointi on jo kuitenkin saanut aikaan vahingon. Sekä Venäjällä että Suomessa asuvien venäläistaustaisten ihmisten mielissä Suomen lastensuojelu näyttäytyy pelottavana”, sanoo Heino.
EUROOPAN unionin ja puolustusliitto Naton pahuus ja heikkous on ollut yksi Johan Bäckmanin kantavista teemoista.
VGTRK-viesteistä noin kymmenessä käsitellään Natoa, jonka laajenemista Euroopassa Putin on pitänyt uhkana Venäjälle.
Syyskuussa 2017 Bäckman lähetti pitkän tiedotteen, jonka otsikko on Nato ja EU – Euroopan ja Venäjän kansojen suurimmat hybridiuhat. Tiedotteessa selostetaan tulossa ollutta ”kansainvälistä asiantuntijakonferenssia”. Sen järjestäjäksi Bäckman ilmoitti ”Helsingin hybridiuhkien tutkimuskeskuksen”.
Bäckman oli rekisteröinyt johtamansa tutkimuskeskuksen vuodenvaihteessa 2016–2017 heti sen jälkeen, kun Suomessa oli kerrottu valtioneuvoston kanslian johdolla perustettavasta virallisesta Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta.
Bäckmanin keskuksen nimi oli lähes identtinen valtiollisen tutkimuskeskuksen kanssa. Myös logo muistutti valtiollisen keskuksen logoa.
Bäckmanin tutkimuskeskus avasi kotisivunsa syyskuussa 2017 osoitteessa hybridcoe.ru noin viikko sen jälkeen, kun virallinen osaamiskeskus oli avannut kotisivunsa osoitteessa hybridcoe.fi.
Bäckmanin mukaan hän aikoi konferenssissa puhua aiheesta Naton ekstremistinen propaganda – kuinka Nato käyttää ja värvää suomalaisia journalisteja ja asiantuntijoita informaatiosotaan Venäjää vastaan.
Konferenssissa esiintyi myös Donetskin kansantasavallan edustajaksi sanottu Jarmo Ekman, jonka aiheena oli Bäckmanin mukaan lännen valtamedian hybridisota kansalaisia vastaan.
Ekman on kristallipuolueen jäsen. Viime kuntavaalien alla hän kertoi ehdokasesittelyssään irtisanoutuneensa vakituisesta työstään vuonna 2015 ja omistautuneensa ”mysteerien tutkimukselle”.
Bäckmanin hybridikeskuksesta ei ole kuulunut mitään vuosiin, ja sen kotisivut on suljettu vuoden 2019 lopulla.
Suomessa on syntynyt valtava into matkustaa Venäjän valtaamalle Krimille, Bäckman hehkutti.
VUONNA 2018 Bäckman hehkutti VGTRK:lle, että Suomessa oli syntynyt valtava into matkustaa Venäjän valtaamalle Krimille.
”He eivät ole vain yksittäisiä turisteja, vaan kokonaisia perheitä. Ihmiset matkustavat lastensa ja sukulaistensa kanssa. Jotkut ihmiset haluavat myös ottaa mukaan kissansa ja koiransa.”
Todellisuudessa kyse oli Kreml-myönteisen, Darja Skippari-Smirnovin johtaman Suomi–Venäjä-ystävyysseuran eli Rufi-yhdistyksen järjestämästä Krimin-matkasta. Matkalle osallistui myös Bäckman.
Bäckman lähetti matkasta tiedotteen VGTRK:lle otsikolla Suomalaiset turistit palaavat Krimille. Viestin mukaan suomalainen matkailijaryhmä oli tulossa Krimille maaliskuussa 2018 lentäen Venäjältä.
Matkustaminen Krimille Venäjän kautta on kansainvälisten sopimusten ja pakotepäätösten vastaista, sillä juridisesti Krim on edelleen osa Ukrainaa. Krimille onkin valtauksen jälkeen lentänyt vain venäläisiä lentoyhtiöitä.
Bäckmanin mukaan aluksi tarkoituksena oli ollut viedä Krimille vain pieni ryhmä suomalaisia. Krim-innostus oli kuitenkin odotettua suurempi, ja hän väitti kymmenien suomalaisten ilmoittautuneen Rufin matkalle.
Bäckman myös selvitti olleensa vuonna 2014 vaalitarkkailijana Krimin kansanäänestyksessä, jossa krimiläiset äänestivät Venäjään liittymisen puolesta.
Todellisuudessa äänestys oli kansainvälisen oikeuden vastainen ja tapahtui Venäjän tunnuksettomien sotilaiden valvonnassa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ei Venäjän pyynnöistä huolimatta suostunut lähettämään vaalitarkkailijoita laittomiin vaaleihin.
Krim-viestintä tuotti tulosta. Kun Rufin turistiryhmä pääsi Jaltalle, vierailusta järjestettiin valtiollisen Russia Today -uutistoimiston televisioima lehdistötilaisuus.
Tilaisuudessa Bäckman ja Skippari-Smirnov kehuivat Krimin oloja ja Venäjän demokraattisuutta länsimaihin verrattuna. Bäckman väitti, että Suomessa olisi käyty keskustelua suorasta lentoyhteydestä Suomesta Krimille.
”Finnair valitettavasti kieltäytyi vetoamalla joihinkin pakotteisiin ja sanoi, että Krimillä on jokin kriisi, mutta en minä näe täällä mitään kriisiä”, Bäckman sanoi lehdistötilaisuudessa.
YKSI Krimillä olleista matkailijoista oli Suomen rauhanpuolustajat -järjestön aktiivi Marjaliisa Siira, joka vaikutti aikoinaan myös Suomen kommunistisessa puolueessa.
Siira kertoo tutustuneensa Bäckmaniin vasta Krimillä.
”Minulla oli ennakkoluuloja häntä kohtaan. Valtamedian perusteella hän on suorastaan hirviö, mutta hän osoittautui ystävälliseksi ja herttaiseksi”, Siira sanoo.
Siira myöntää, että Bäckman levittää propagandaa – kenen lukuun, sitä Siira ei tiedä. Hänen mukaansa Bäckman ei kuitenkaan ole Suomen valtamediaa pahempi.
Bäckmanin VGTRK:lle välittämä tieto kymmenistä Krimin-matkaajista ei Siiran mukaan pitänyt paikkaansa: matkalla oli vain kymmenkunta ihmistä.
Bäckman lähetti VGTRK:lle tiedotteen, jossa hän selosti Siiran kokemuksia Krimillä. Siiralle oli siellä kerrottu, että Krimillä on toimeliaisuutta ja uskoa tulevaisuuteen, kun taas Ukrainassa kärsitään ”työttömyydestä, köyhyydestä ja apatiasta”.
Siiralle oli myös vakuutettu, että Krimin tataarien asema on hyvä. Siira oli tiedotteen mukaan nähnyt Simferopolissa rakenteilla olevan ”valtavan” tataarien moskeijan, ja hänelle oli kerrottu tataarin kielen saaneen virallisen aseman Venäjän valtauksen jälkeen.
Todellisuudessa Venäjä aloitti Krimin valtauksen jälkeen Ukraina-mielisten tataarien yhä kiihtyvän vainon, josta esimerkiksi YK on raportoinut.
Jotkut tataariaktivistit ovat luonnehtineet moskeijahanketta Putinin silmänkääntötempuksi. Jopa venäläismediat ovat kirjoittaneet siitä, että tataarin kieltä opiskelevien lasten määrä Krimillä on vähentynyt valtauksen jälkeen.
Siira kertoo HS:lle, ettei osaa venäjää. Krimillä hän sai tietoa sen mukaan, mitä venäjää osaavat matkalaiset tai muutamat paikalliset hänelle kertoivat. Hän myös sanoo, ettei ole perehtynyt tataarien asioihin.
”Mutta myös tataareilla on tarve levittää omaa propagandaansa”, hän sanoo.
Bäckmanin tiedotteen mukaan Suomesta oli tarkoitus lähettää Krimille useita muitakin turistiryhmiä vuoden 2018 aikana. Lisäksi hän väitti, että Krimille oli perusteilla Suomen matkailu-, investointi- ja kulttuurikeskus.
Huhtikuussa 2018 Bäckman ilmoitti VGTRK:lle olevansa jälleen toimittajien tavattavissa Krimillä. Venäläismediasta ei kuitenkaan näytä löytyvän uutisia vierailuun liittyen.
Krim-buumi näyttää muutenkin kuivahtaneen pian kasaan. Rufi ei enää järjestänyt Krimille matkoja, eikä niemimaalle tiettävästi noussut Suomi-keskustakaan.
Bäckman ei myöskään näytä elokuun 2018 jälkeen palanneen VGTRK-viestittelyssään Krim-teemaan.
Hän otti hampaisiinsa Hesburgerin, jonka kartasta puuttui vallattu Krim.
Tuolloin hän otti hampaisiinsa Venäjällä toimineen pikaruokaketju Hesburgerin, jonka lautasliinojen Venäjän kartasta puuttui vallattu Krim.
”Tämä on järjetön provokaatio. Faktisesti kyse on separatismipropagandasta”, kirjoitti Bäckman.
ENTINEN suurlähettiläs Hannu Himanen muistaa hyvin, miten Bäckman pulpahti esille eri yhteyksissä Venäjän television keskusteluohjelmissa ja puhelinhaastatteluissa. Hän ei olekaan yllättynyt Bäckmanin Venäjän-toimintaan liittyvistä paljastuksista.
”VGTRK-materiaali tuntuisi kertovan siitä toimintatavasta, jolla tällaista disinformaatiota tuotetaan, ja siitä, että Bäckman on ollut aktiivinen disinformaatiomateriaalin tuottaja”, hän sanoo.
Himanen sanoo valtiontelevision olevan Venäjän medioista kaikkein tärkein. VGTRK:n kanavat tavoittavat suurimman yleisön ja pystyvät voimakkaimmin vaikuttamaan kansalaismielipiteeseen.
Bäckman kykeni profiloimaan itsensä riippumattomaksi asiantuntijaksi, ja hän tuotti systemaattisesti kovia uutisia muistuttanutta valheellista informaatiota. Vakuuttava esiintyminen ja monet tittelit hämäsivät medioita jopa Venäjän ulkopuolella siteeraamaan häntä kritiikittä.
Ennen kuin faktantarkastajat alkoivat ihmetellä ja tarkistaa tietojen paikkansapitävyyttä, Bäckmanin välittämä valheellinen tieto oli jo ehtinyt levitä.
”Hänen lausuntojaan ikään kuin valkopestiin ja niistä tuli kansainvälisiä uutisia. Tämä oli hyvin paljaasti näkyvissä varsinkin vuonna 2014, kun seurasin Krimiä ja Donbasia koskevaa uutisointia”, sanoo Himanen.
Hän uskoo, että Bäckman hyvin todennäköisesti työskentelee osana laajempaa kansainvälistä verkostoa, jonka venäläiset ovat vuosien saatossa rakentaneet.
”Venäjällä on käytössään kokonainen armada Bäckmanin kaltaisia ihmisiä.”
Himanen arvioi, että valtaosa verkoston jäsenistä on vapaaehtoisia, joilla on erilaisia syitä tehdä yhteistyötä venäläisten kanssa. Hän kuitenkin uskoo, että verkostoissa on mukana myös tiedusteluorganisaatioilta palkkaa tai rahallista korvausta saavia, erilaisissa peitetehtävissä toimivia agentteja.
Todisteita siitä, kenen lukuun tai hyväksi Bäckman Venäjällä toimii, ei ole.
TODISTEITA siitä, kenen lukuun tai hyväksi Bäckman Venäjällä toimii, ei ole.
Hänen yhteistyötahojensa taustalla vaikuttavat kuitenkin Venäjän valtion tiedustelupalvelut.
Bäckman on esimerkiksi ollut Venäjän strategiantutkimuksen instituutin (RISI) edustajana Suomessa. RISIn johtajana vuosina 2009–2017 oli kenraaliluutnantti Leonid Rešetnikov, SVR:n eli Venäjän ulkomaantiedustelun entinen johtaja.
Lisäksi Ukrainan turvallisuuspalvelun vastavakoilu on arvioinut, että Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden hallinto on Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n ja sen työntekijöiden käsissä.
Bäckman olisi profiililtaan sopiva Venäjän tiedustelupalvelun käsikassara, onhan hän väitöskirjan tehnyt Venäjä-tutkija, ollut kolmessa suomalaisyliopistossa dosenttina ja pystyy esiintymään suorissakin lähetyksissä venäjän kielellä.
Siitä ei ole tietoa, maksaako joku Bäckmanille hänen vihanlietsonnastaan.
Entinen suurlähettiläs Hannu Himanen ei halua arvioida sitä, mitkä ovat Bäckmanin motiivit tuottaa Kremlin toiveita vastaavaa disinformaatiota.
Kun varallisuustiedot olivat viimeisen kerran julkisia Suomessa vuonna 2005, Bäckmanilla oli miljoonaomaisuus ja kymmenien tuhansien eurojen osinkotulot. Taloudellista tarvetta Kremlin palvelemiseen hänellä tuskin ainakaan tuolloin oli.
Toisaalta verottajan tietojen mukaan Bäckmanilla on viimeksi ollut verotettavia ansiotuloja Suomessa vuonna 2017, ja silloinkin vain reilut 200 euroa. Julkisista verotiedoista näkyviä verotettavia pääomatuloja hänellä ei ole ollut viime vuosina lainkaan.
VENÄJÄN informaatiosota sai Suomen Moskovan-suurlähetystön lisäämään aktiivisuuttaan sosiaalisessa mediassa kuten Twitterissä. Tavoitteena oli kumota edes räikeimmät valheelliset väitteet.
”Kun iso mylly alkoi pyöriä, suurlähetystö teki johtopäätöksen, että sen on toimittava sosiaalisessa mediassa. Luulisin, että olimme ulkoministeriön historiassa tässä edelläkävijöitä”, sanoo Himanen.
Aluksi lähetystön piti tarkistuttaa Twitter-viestiensä sanamuoto ulkoministeriössä, mutta pian käytäntö väljeni.
Lähetystö myös esimerkiksi jakoi sosiaali- ja terveysministeriön venäjäksi käännettyä tiedotetta, jossa kerrottiin Suomen lastensuojelulaeista ja -käytännöistä.
Olisiko Suomen pitänyt voimakkaammin reagoida Bäckmanin informaatiosotaan?
”En näe, mitä Suomesta käsin olisi voitu tehdä. Hän toimi venäläisten lukuun ja venäläisessä mediassa. Sanoisin sen sijaan, että tapahtui paljon sellaista, minkä suhteen länsimainen media olisi voinut toimia paremmin ja tiukemmin journalistisin kriteerein”, Hannu Himanen sanoo.
”Venäjäksi olisi voinut vielä enemmän julkaista tietoa Suomen lastensuojelusta. Yritystä oli, mutta se ei ehkä ollut riittävää”, arvioi yliopistonlehtori Eveliina Heino.
KORKEIN oikeus langetti Johan Bäckmanille kuluvan vuoden helmikuussa ehdollisen vankeustuomion Venäjän informaatiovaikuttamista tutkineen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta.
Venäjän mediassa tapaus sai melko vähän huomiota, ja se tyypillisesti uutisoitiin tuomiona venäläisten äitien puolustajalle.
Bäckmanin työhön Venäjällä tuomio ei vaikuttanut.
Viime kuukausina hän on antanut venäläismedioille lausuntoja esimerkiksi EU:n ja Britannian russofobiasta, pakotteiden aiheuttamista valtavista taloudellisista menetyksistä Suomelle ja siitä, että Ukrainaa kansakuntana ei ole olemassa.
Twitterissä hän levittää räikeää sotapropagandaa. Profiilin nimi on DoZentti Johan Bäckman OffiZial.
Myös Twitterissä hän levittää räikeää sotapropagandaa suomen kielellä. Hänen Twitter-profiilinsa nimi on DoZentti Johan Bäckman OffiZial.
Himanen uskoo, että venäläiset toimeksiantajat arvioivat Bäckmanin kaltaisia toimijoita ja heidän käyttökelpoisuuttaan jatkuvasti.
”He varmasti ymmärtävät, että nimet ja kasvot kuluvat ja arvioivat koko ajan niiden käyttökelpoisuutta. Myös uskottavuus on näkökohta, jota heidän pitää miettiä.”
Mikä Bäckmanin merkitys sitten on ollut?
Himanen ei usko, että mikään merkittävä asia olisi ollut kiinni nimenomaan Bäckmanista. Jos häntä ei olisi ollut, venäläiset olisivat toteuttaneet propagandaansa jollain muulla keinolla.
”En ylikorostaisi Bäckmanin merkitystä. Mutta totta kai hän on tehnyt venäläisille toimeksiantajilleen hyödyllistä työtä, jota nämä tahot ovat varmasti arvostaneet ja arvostavat.”
HS:n puhelimitse tavoittama Bäckman pyysi lähettämään kysymykset sähköpostitse.
Kysymykset koskivat sitä, miten Bäckman on päätynyt nykyiseen asemaansa, ketä hän katsoo edustavansa, mikä hänen motiivinsa on ollut, saako hän työstään rahallista korvausta ja mitä hän katsoo saavuttaneensa toiminnallaan.
Bäckman ei vastannut kysymyksiin.
Sen sijaan hän julkaisi ne sosiaalisessa mediassa ja käsitteli niitä striimatussa keskusteluohjelmassaan Mitä tehdä kun valtamedia häiriköi ja maalittaa.
yle.fi
www.is.fi
Aika yläkulmalle ampuvat ja se varmaan osaltaan selittää miksi tuo pystyssä pysyy vaikka huteralta näyttää. Ei taida kovin tykätty konsepti olla ammunnan jälkeisen käsittelynkään perusteella; viskaa jalustan heinikkoon ja häipyvät paikalta...
