Ukrainan konflikti/sota

Joo, nyt ei voi muuta kuin nostaa taas lempiaihettani eli hitaiden siviilikoneiden käyttömahdollisuuksia Ukrainan sodassa.

Ukrainallahan on pitkä historia omankin ultrakevyen lentokoneen tuotannosta, jota on tuotu Suomeenkin. Kyseessä on A22 Foxbat - tuotannossa vuodesta 2000. Viimeisin kehitysversio A32 Vixxen ja LSA-versio näyttäisivät omaavan max lentoonlähtöpainon 600kg, joten 315kg:n tyhjäpainolla tuohon voisi mahtua jo jopa hieman raskaampaa aseistustakin kyytiin.


Onko näiden mahdollisesta käytöstä sodan aikana kuulunut mitään? Olisi tuollainen köyhän miehen Bayraktar - toki vaatisi uhrautumisvalmiin pilotin erotuksena Bayraktariin. Vakavasti puhuen kuitenkin mietin etteikö näitä voisi käyttää edes saturaatioon / tiedusteluun autopilotin ohjaamana ohjaajan poistuttua laskuvarjolla koneesta edeltävästi turvallisella alueella omalla puolella rintamalinjaa. Noin 100000€ yksikköhinnalla voisi olla aika kustannustehokasta houkutella ryssä ampumaan S-300/S-400-sarjan, tai mitä tahansa muitakin it-ohjuksiaan näihin ja paljastamaan asemansa. Yhteistoimintaa näiden ja HARMeilla aseistettujen Mig-29 koneiden kanssa?

Nyt kun mopo karkasi niin ehdotanpa vielä sellaistakin että näitähän voisi käyttää matalalla merenpintaa hipoen lentäen kuljettamaan erikoisjoukkoja 1 (tai 2, jos pilotti lasketaan sotilaaksi) sotilas kerrallaan Krimille vaikkapa muutaman Switchbladen kera. Nämä pystyvät laskuun ja lentoonlähtöön hyvin lyhyeltäkin tilapäiskentältä, luokkaa 100m.

Ei ole omiin silmiini osunut uutisia näistä, mutta ehkäpä nämä ovatkin niin hyshys-juttuja... 🤭

Halvimmalla vois päästä kun laittais isoja ilmapalloja, sopiva tutkaheijastin mukaan. Sopivalla tuulella eri lähtöpaikoista, Sais ryssä harjoitella maaliinammuntaa ohjuksillaan.
 

Juoruja puolalaiselta:

The freshly baked RUS martyr, unfortunately, is not the work of the Ukrainians. Currently, everything indicates that Toyota was turned into Bajkonur as a result of mafia accounts: the Długins embezzled the mafia's money. Just ordinary bandit scores - the SBU did not need to do that.


-

Jos kiinnostaa lukea Duginin tyttären pommista, niin tässä Mark Galeottin kirjoitus: LÄHDE

What the Dugin assassination tells us about Russia​

Putin’s regime is weaker than it looks​

21 August 2022, 5:05pm

Car bombs used to be a fixture of gangland feuds in 1990s Russia but have since fallen out of fashion. This makes it all the more striking when, as happened on Saturday night, such a device rips through a car just outside Moscow, killing Darya Dugina, daughter of the controversial nationalist ideologue Alexander Dugin.

She was a prominent figure in her own right, a journalist working for an outfit Washington says is owned by Russian businessman Evgeny Prigozhin – under sanctions in the West for being the godfather of both the Wagner mercenary group and the infamous social media ‘troll farms’ – who had been a cheerleader for the war in Ukraine. Indeed, she was under sanctions, with the UK government describing her as a ‘frequent and high-profile contributor of disinformation in relation to Ukraine and the Russian invasion of Ukraine’.

Inevitably there is a widespread assumption that the real target was her father. The car was said to have been his, although other accounts say it was registered in her name. Either way, he would have been in it had he not at the last moment chosen to return home another way. No one has yet claimed responsibility, but in the charged political environment of the moment, everyone is blaming their favourite villain.

No doubt there will be video footage of Federal Security Service officers bursting into a flat artfully staged with some bomb-making equipment

Already, Russian commentators are blaming Kyiv, without explaining either why either Dugin would be their target of choice – there are much more rabid and influential commentators on Ukraine – or how they managed to pull off an attack in the very heart of the Russian security state. Likewise, others assume this was a Kremlin hit, either because they wanted to make Dugin a symbolic martyr or else because they feared ultra-nationalists like him would stir up protest were Russia to step back from its war in Ukraine. Finally, there are the inevitable suggestions that this was actually a contract killing driven not by politics but by business disputes. Dugin is, after all, a phenomenally productive writer – never mind the quality – and an energetic self-promoter. In other words, there’s apparently a fair amount of money in his brand of splenetic and mystical nationalism.

This murder will only add to the Dugin myth, one he himself has so assiduously developed. There are many in the West happy to take him at face value, as ‘Putin’s Brain’ or ‘Putin’s Rasputin’. He is not, though, and never has been especially influential. He has no personal connection to Putin, but rather is just one of a whole breed of ‘political entrepreneurs’ trying to pitch their plans and doctrines to the Kremlin. For a while, in 2014, he was in favour; his notions of Russia’s civilisational destiny and status as a Eurasian nation convenient to rationalise a land grab in Ukraine’s Donbas. Suddenly he was on every TV channel, his book Foundations of Geopolitics was on the syllabus at the Academy of the General Staff and he was offered a chair at MGU, Moscow State University, the country’s premier institute of higher learning.

But then the Kremlin decided against outright annexation of the Donetsk and Lugansk ‘People’s Republics’ and Dugin was no longer useful. The invitations began to dry up, MGU rescinded its offer, and he was back in the marketplace, hawking his books to the public and his ideas to the leadership. In the process, he mastered the art of retrospective thought-leading. In other words, of picking up on hints about what the Kremlin was about to do and loudly advocating just this move – and then claiming the credit. Overall, though, he has been more effective in selling himself to western alt-right circles – which to be sure, gives him some value to Moscow as an agent of influence – than to the Kremlin.

So this is the Dugin paradox, he is Schrödinger’s Ideologist, at once important and also not. He may not have real traction with the government, but his capacity to present himself as a profound thinker whose (often barking mad) ideas frame Kremlin thinking means he is considered important. And if people think him important, then to a degree he becomes important. Or rather, the myth of Dugin does.

It is that myth which will likely matter in the aftermath of his daughter’s killing. Already, Russian nationalist tub-thumpers are calling for retaliation, but given that the Kremlin already seems to recognise no limits on its operations in Ukraine, it is unlikely it can or will do anything beyond the symbolic. A dead Dugin would have been a malleable martyr, an angry living one could prove a wild card. The man who once called for a Russia stretching ‘from Dublin to Vladivostok’ is unlikely to be assuaged and nationalists who are already dissatisfied with Putin – they don’t have a problem with him invading Ukraine, just with him doing it so very badly – will feel all the more reason to be angry.

We likely will see some hurried arrests. No doubt there will be video footage of Federal Security Service officers bursting into a flat artfully staged with some bomb-making equipment, a gun, a teach-yourself-Ukrainian handbook, some US dollars and, maybe, a volume of Shakespeare (seriously: one was used as ‘evidence’ of the presence of British mercenaries fighting for Ukraine, as we all know squaddies are mad for a little King Lear). But we, and more to the point, the Russians, have seen it all before. This is unlikely to bring closure or reassurance. Instead, it is just one more hint of the subterranean instabilities and weaknesses of a regime that tries to look indomitable.

Whether it reflects a serious failure of the Russian security state or tensions and rivalries within it, it will convince the nationalists – who may be less numerous and visible than Putin’s liberal critics, but tend to be within the security services and have, to be blunt, the guns – that this is a regime that is not living up to its own rhetoric and may be weaker than it looks.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä eräänlainen "suunnitelmien mukainen onnistuminen" voisi olla tilanteen jäädyttäminen, jos Putin laskee sen varaan että aika ja talven kylmyys ovat hänen puolellaan.

Tilanteen jäädyttäminen on tässä vaiheessa sotaa Venäjän nykyisillä resursseilla tasan ainoa keino millä Venäjä voi jotain voittaa. Jos Venäjä kykenee jäädyttämään sodan suunnilleen niille alueille missä jo on niin se on ilman muuta iso voitto Venäjälle ja sulka Putinin hattuun.

Ukraina on kuitenkin jo todennut että se ei halua jäädyttää yhtään mitään joten Putinilla on pitkä matka siihen jäädyttämiseen tilanteessa missä Ukraina vahvistuu ja Venäjä heikkenee ihan silmissä :ROFLMAO:

Se on kyllä vähän huolestuttavaa että rintamalinjat ovat tällä hetkellä jumissa. Taistelut eivät etene kumpaankaan suuntaan mitenkään oleellisesti jos Ukrainan hyvinkin onnistuneita täsmäiskuja venäläisten selustaan ei lasketa mukaan. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja aika on vielä toistaiseksi Ukrainan puolella.

Oli miten oli ja kävi miten kävi niin se on kyllä jokseenkin varmaa että tämä sota ei tule päätepisteeseen tämän vuoden puolella vaikka toiveikkaimmat tuntuvat edelleenkin niin olettavan.
 
Vompatti
"Noinkohan tuolla oikeasti on joku sopimus taustalla? Molotov - Ribbentrop 2"

Samankaltainen asenne oli yleinen Naton itälaajentumisen suhteen 1990-luvulla monissa Nato-maissa, ei ainoastaan Saksassa.
 
Noinkohan tuolla oikeasti on joku sopimus taustalla? Molotov - Ribbentrop 2
Näyttäisi siltä että koko ajan nousee julkisuudessa esille Saksan ja Venäjän välisiä sopimuksia. Koskien niin taloudellisia kytköksiä kuin politiikkaa...ne kun ovat varsinkin ryssän puolella yhteistä agendaa. Käytännössä putin pitää niitä osana Venäjän etupiirin palauttamiseen liittyvän sodan kokonaisuutta

Ryssä on jakanut satoja miljoonia (alunperin Saksan kaasuostoista saamaansa rahaa) lahjuksina saksalaisille poliitikoille ja ympäristöjärjestöille. Jotka puolestaan ovat luvanneet vastavuoroisesti korvata omat ydinvoimalansa ryssältä ostettavalla maakaasulla.
- tämä on täydellistä järjettömyyttä erityisesti ilmastopolitiikan suhteen..ja toki muutenkin.

Tässä samassa suuressa petoksessa Ukrainan luovuttaminen "vapaaksi riistaksi" ryssän tavooitteille ja sotavoimille lienee Saksan politiikassa vain pieni sivujuonne.
- on nähtävissä että suuressakokonaisuudessa on kyseessä saksalaisen talouselämän sekä poliitikkojen ja puolueiden luomasta valtapelistä ja järjestelmästä. Taustalla pyörii monenlaisia jättimäisen mittaluokan taloudellisia kuvioita jne. Ryssän rikollisten johtama hallinto on osannut käyttää hyväkseen Saksan poliittisen järjestelmän heikkouksia.
- sinällään on hieman vaikea uskoa että tavalliset saksalaiset, ainakaan täysin hyväksyvät tällaista järjettömyyttä.
- toisekseen ryssän lahjonta ja saksalaisten poliittinen sitoutuminen ryssän rikollisiin tavoitteisiin on nyt paljastunut ja edelleen paljastumassa kaikessa äärimmäisessä röyhkeydessään.
- Saksa ei ole tässä ainoa "syyllinen"..ryssä on kohdistanut vastaavanlaista poliittista vaikuttamista moniin muihin maihin...myös Suomi on ollut tässä "pelissä" (toki vain kokonsa mukaisena nappulana) mukana koko sodan jälkeisen ajan. Toivottavasti Suomi löytää jatkossa oman itsenäisen roolinsa ryssään liittyen...

Voidaan odottaa että Saksan hallinnon (poliitikkojen jne.) osallisuudesta Venäjän ja Ukrainan tapahtumiín tullaan käymään vielä kovat kamppailut niin julkisuudessa kuin Saksan politiikassa.
- ainakin tällaisen olisi kovasti toivottavaa...ihan saksalaisten itsensä kannalta ajatellen.

Ja, toivottavaa olisi myös se että Euroopassa säilyisi mahdollisimman suuri yhtenäisyys ryssän tavoitteita vastaan. Joka ainoa Euroopan valtio hyötyy siitä että ryssä saadaan ajettua Ukrainasta omien rajojensa taakse.
- Ukraina hoitaa oman osuutensa mutta ukrainalaiset tarvitsee kaikkien länsimaiden apua vielä pitkään.
- ja selvää lienee että Ukraina tulee olemaan jonossa seuraavana myös NATO:n jäsenyyden osalta.
- Saksa ei sitä tule estämään...ei edes yksittäiset ryssän lahjuksista nauttineet saksalaiset poliitikot.
 
Nyt on sodan 180. päivä. Muutamia merkkejä "sotaväsymyksestä" itämaassa:



Tekstin käännös:

1661160525374.png

-


LÄHDE

Opinion: Dugin became a victim of the Kremlin showdown​

  • TELEGRAM CHANNEL "SIEVE OF SOCRATES"
  • 22.08.2022, 7:48
  • 16.074
The notorious “Russian world” is the deep kingdom of Thanatos. This is an axiom that does not cause the slightest doubt after the horrors that Russian thugs perpetrated on the territory of neighboring countries. Bursting into someone else's territory, killing, blowing up, raping, spoiling, trampling on human dignity is the norm for its peddlers. This flawed doctrine has its fathers-inspirers, among which is the dehumanized marginal Alexander Dugin .

Every single day, an employee of the GRU advertises the delights of terror and violence. “Kill, kill and kill, there should be no more talk, I, as a professor, think so,” Dugin’s credo. We started abruptly, so we can't stop. Bring on World War III!

It is, of course, blissful and gratifying to defecate daily on the tragedy of millions of people and mock at the thousands of dead, as long as it does not concern you personally. Dugin's hypocritical rhetoric has long set the Kremlin on edge. If earlier there were rumors that the fascist Eurasian was almost Putin's alter ego, then as the collapse of the "special operation" in Ukraine was realized, he and his chatter began to be perceived as a toxic unwanted element.

Those who follow the speeches and content of Gelevich's telegram channel noted that with the beginning of summer, he somehow fell down. Less and less analytical calculations and an endless stream of fantasy and steampunk nonsense. It became noticeable that the patrons turned their backs on him, and Dugin, with his sadistic proposals to take over the world, ceased to be interesting. The Kremlin realized that Dugin and his ilk, more primitive propagandists like Simonyan or Skurlatov, spoil the air so much that even friendship with Kazakhstan and Belarus is bursting at the seams. Putin set the Lubyanka a clear task to clean up the information field from such misunderstandings. In the FSB, which got burned in Ukraine because of the head of the 5th Beseda service, everyone was quickly saluted and began to rehabilitate.

First, Kadyrov fell silent. Then the furious Medvedev began to diligently delete his aggressive tweets and ennobled the cart. Last week, the FSB undertook to purge Prigozhin's Patriot media group. All these are signs of the imminent liquidation of the biggest loser of 2022 - Minister Shoigu. The Tuvinian ruined the Ministry of Defense and the GRU, and the collapse of the plans of the "SVO" should be blamed on him. He is the main target of Patrushev's people, and soon the fate of Lin Biao awaits the successor reindeer herder . So the black mark has already been written out.

On August 20, a Land Cruiser Prado owned by GRU-affiliated ideologue Dugin was blown up. But instead of the “professor”, his daughter Daria Platonova was driving. This is a big slip. Dugin's daughter is a third-rate figure and was clearly not of interest to the Lubyanka. Although daddy invested a lot of effort and money in the promotion of his Z-child, the process was not encouraging. To say that Dugina Jr. was some kind of icon of the rashist movement is a huge exaggeration. The hype surrounding its undermining is artificial. On the one hand, the FSB is unhappy that they screwed up and essentially liquidated the know-name instead of the desired target. Chekists are scratching their turnips, why did Dugin and his daughter exchange cars? But since the deed is done, now they decided to nightmare Shoigu with what they have. In parallel, the theme of the perception of "red lines" in Russian society is being tested.

The howls of various riff-raff about the “Ukrainian trace” and “decision-making centers” are like waves of sand at the bottom of the sea. Putin is considering steps on how to get out of the "SVO" trap, and therefore he needs to continue to jam the burned-out Z-party and the "special operation" bards.

Returning to the incident itself, there is a paradox here. In theory, he was supposed to cause joy in the eyes of Dugin. Finally, his family also in practice plunged into the Gehenna of the “Russian world” glorified by him. There was a sacred act of sacrifice in the temple of Thanatos. But on the face of the philosopher, something different was drawn, making one doubt his faith in his own ideas.
 
Näyttäisi siltä että koko ajan nousee julkisuudessa esille Saksan ja Venäjän välisiä sopimuksia. Koskien niin taloudellisia kytköksiä kuin politiikkaa...ne kun ovat varsinkin ryssän puolella yhteistä agendaa. Käytännössä putin pitää niitä osana Venäjän etupiirin palauttamiseen liittyvän sodan kokonaisuutta

Ryssä on jakanut satoja miljoonia (alunperin Saksan kaasuostoista saamaansa rahaa) lahjuksina saksalaisille poliitikoille ja ympäristöjärjestöille. Jotka puolestaan ovat luvanneet vastavuoroisesti korvata omat ydinvoimalansa ryssältä ostettavalla maakaasulla.
- tämä on täydellistä järjettömyyttä erityisesti ilmastopolitiikan suhteen..ja toki muutenkin.

Tässä samassa suuressa petoksessa Ukrainan luovuttaminen "vapaaksi riistaksi" ryssän tavooitteille ja sotavoimille lienee Saksan politiikassa vain pieni sivujuonne.
- on nähtävissä että suuressakokonaisuudessa on kyseessä saksalaisen talouselämän sekä poliitikkojen ja puolueiden luomasta valtapelistä ja järjestelmästä. Taustalla pyörii monenlaisia jättimäisen mittaluokan taloudellisia kuvioita jne. Ryssän rikollisten johtama hallinto on osannut käyttää hyväkseen Saksan poliittisen järjestelmän heikkouksia.
- sinällään on hieman vaikea uskoa että tavalliset saksalaiset, ainakaan täysin hyväksyvät tällaista järjettömyyttä.
- toisekseen ryssän lahjonta ja saksalaisten poliittinen sitoutuminen ryssän rikollisiin tavoitteisiin on nyt paljastunut ja edelleen paljastumassa kaikessa äärimmäisessä röyhkeydessään.
- Saksa ei ole tässä ainoa "syyllinen"..ryssä on kohdistanut vastaavanlaista poliittista vaikuttamista moniin muihin maihin...myös Suomi on ollut tässä "pelissä" (toki vain kokonsa mukaisena nappulana) mukana koko sodan jälkeisen ajan. Toivottavasti Suomi löytää jatkossa oman itsenäisen roolinsa ryssään liittyen...

Voidaan odottaa että Saksan hallinnon (poliitikkojen jne.) osallisuudesta Venäjän ja Ukrainan tapahtumiín tullaan käymään vielä kovat kamppailut niin julkisuudessa kuin Saksan politiikassa.
- ainakin tällaisen olisi kovasti toivottavaa...ihan saksalaisten itsensä kannalta ajatellen.

Ja, toivottavaa olisi myös se että Euroopassa säilyisi mahdollisimman suuri yhtenäisyys ryssän tavoitteita vastaan. Joka ainoa Euroopan valtio hyötyy siitä että ryssä saadaan ajettua Ukrainasta omien rajojensa taakse.
- Ukraina hoitaa oman osuutensa mutta ukrainalaiset tarvitsee kaikkien länsimaiden apua vielä pitkään.
- ja selvää lienee että Ukraina tulee olemaan jonossa seuraavana myös NATO:n jäsenyyden osalta.
- Saksa ei sitä tule estämään...ei edes yksittäiset ryssän lahjuksista nauttineet saksalaiset poliitikot.
Täysin samaa mieltä tuosta kaikesta edellä mainitusta. Lisäsin vielä sen, että Venäjän valta lännessä perustuu lähes täysin halvan energian myyntiin. Nyt sitä energia riippuvuutta on käytetty aseena länsimaita vastaan. Jos todella halutaan heikentää Venäjää pitää tämä hiilivetypohjainen energian käyttö ajaa Euroopassa ja muuallakin lännessä niin alas kuin mahdollista. Jos esim. raakaöljyn hinta putoaa alle 40 taalan on venäjä polvillaan taloudellisesti eikä niillä tuloilla enää pitkään sodita Ukrainassa.
 
Viimeksi muokattu:
Vompatti
"Noinkohan tuolla oikeasti on joku sopimus taustalla? Molotov - Ribbentrop 2"
Samankaltainen asenne oli yleinen Naton itälaajentumisen suhteen 1990-luvulla monissa Nato-maissa, ei ainoastaan Saksassa.
Näin tietysti ajateltiin heti Neuvostoliiton romahduksen jälkeen... Kylmän sodan jälkeen kaikkialla halutiin nähdä että myös Venäjä pääsee mukaan länsimaiseen demokratia-kehitykseen kuin monet muutkin NL:n alaisuudesta itsenäistyneet Itä-Euroopan valtiot..

Aika nopeasti kävi selväksi että Venäjällä onkin hieman erilaisia tavoitteita. Viimeistään sen jälkeen kun oligarkit anastivat itselleen Venäjän luonnovarat ja talouselämän sekä KGB/FSB:n pääjohtaja Putin nousi valtaan.
- NATO-jäsenyys nousi kaikkien entisten NL:n sateliittimaiden tavoitteeksi ja varsin nopeasti ne myös hyväksyttiin jäseniksi.

Suomi ei vielä tässä tilanteessa ymmärtänyt omaan etuaan. Meillä oli vallassa poliitikot jotka eivät kyenneet ymärtämään että heidän ihannemaansa (Neuvostoliitto) oli kovaa vauhtia muuttumassa takaisin väkivaltaiseksi diktatuuriksi. Kaiken lisäksi vielä KGB-taustaisten ja järjestäytyneiden rikollisten johtamaksi hirmuvallaksi.

Meillä kävi kuitenkin tuuri...ainoana eurooppalaisena NATO:on kuulumattomana Venäjän rajanaapurina Suomi ei joutunut ryssä hyökkäyksen kohteeksi. Ehkä meillä ei ollut sellaisia rikkauksia maaperässämme kuin Ukrainalla? Eikä samalla tavalla suotuisaa kansallista ja yhteiskunnallista tilannetta kuin Ukrainalla (ja osin Belaruksella). Lisäksi entiset NL:n ja ryssän kätyrit olivat jo jättäytyneet Suomen päivän politiikasta.
- Suomi välttyi ryssän hyökkäykseltä.
- ja, onneksi vielä pääsimme tulevaisuutemme varalta NATO:n jäseneksi.

Nyt voimme olla muiden Euroopan NATO-maiden kanssa yhteisessä rintamassa tukemassa Ukrainaa..
 
Kaiken lisäksi vielä KGB-taustaisten ja järjestäytyneiden rikollisten johtamaksi hirmuvallaksi.
Sitä en ymmärrä miten mafia syntyi kgb miesten keskuudessa? Miten siihen päädyttiin kun käsittääkseni neuvostoliiton lopussa järjestynyttä rikollisuutta ei ollut olemassa. Ei ainakaan kukaan puhunut siitä samalla sävyllä ysärillä kuin nyt.
 
Sitä en ymmärrä miten mafia syntyi kgb miesten keskuudessa? Miten siihen päädyttiin kun käsittääkseni neuvostoliiton lopussa järjestynyttä rikollisuutta ei ollut olemassa. Ei ainakaan kukaan puhunut siitä samalla sävyllä ysärillä kuin nyt.
Talouden ja sitä kautta yhteiskuntajärjestyksen romahtaessa jäi paljon väkeä pyörittelemään peukaloitaan kun työt lähti alta NL loppumisen aikaan. KGB-ukkoja vyöryi ulkomailta kotiin, ja oli jäänyt jano tasokkaampaan, länsimaiseen elämään. Heillä oli röyhkeyttä, taitoja, kontakteja… Joutilaat kädet on paholaisen leikkikenttää.

Kaipa se mafia sai alkunsa jo 80-luvun talousuudistuksissa. Naapurissa oli vuosikymmeniä aikaa miettiä bisneskuvioita ja korruptiomahdollisuuksia ennen markkinoiden asteittaista vapautumista… Putinkin oli käytännössä osa Pietarin alamaailmaa 90-luvulla - porskutti pienenä virkamiehenä mutta alkoi asettamaan rajoja mafian toiminnalle.
 
Ukraine_develops_locale-made_artillery_system_using_MTLB_tracked_armored_with_MT-12_100mm_anti-tank_gun_925_001.jpg

The Ukrainian army has published a video on Social Network showing the new development of a mobile artillery system based on a Soviet-made MT-LB multirole tracked armored vehicle fitted with an MT-12 100mm anti-tank towed gun.

Ei nimeä
 
Talouden ja sitä kautta yhteiskuntajärjestyksen romahtaessa jäi paljon väkeä pyörittelemään peukaloitaan kun työt lähti alta NL loppumisen aikaan. KGB-ukkoja vyöryi ulkomailta kotiin, ja oli jäänyt jano tasokkaampaan, länsimaiseen elämään. Heillä oli röyhkeyttä, taitoja, kontakteja… Joutilaat kädet on paholaisen leikkikenttää.

Kaipa se mafia sai alkunsa jo 80-luvun talousuudistuksissa. Naapurissa oli vuosikymmeniä aikaa miettiä bisneskuvioita ja korruptiomahdollisuuksia ennen markkinoiden asteittaista vapautumista… Putinkin oli käytännössä osa Pietarin alamaailmaa 90-luvulla - porskutti pienenä virkamiehenä mutta alkoi asettamaan rajoja mafian toiminnalle.

Mafia on tietysti ollut olemassa muodossa tai toisessa jo pitkään, olihan Stalinkin "georgialainen hevosvaras". Sitä mukaa kun Neuvostoliitto heikkeni, mafia vahvistui.

Tässä on hyvä kirjoitus Pietarin menosta 90-luvulla, tosin tämä on maksumuurin takana (julkaistu vuonna 2019):

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006152986.html

Pietari oli 1990-luvulla rikollisten valtakunta: Tuhansia salamurhattiin ja suomalaisetkin marssivat alamaailman pillin mukaan​

”Bandiittien Pietarissa” kuoli 1990-luvulla jopa kuusituhatta ihmistä, arvioi kirjailija Andrei Konstantinov. Hän on seurannut kotikaupunkinsa alamaailmaa lähes 30 vuotta.​


MONESTA pietarilaisesta nuoresta miehestä tuli 1990-luvun kaaoksessa bandiitti, vaikka piti tulla lääkäri tai virkamies. Yliopisto pätevöitti rikolliseksi, koska muita töitä ei ollut tarjolla.

”Aivan tavalliset ihmiset ryhtyivät yhtäkkiä rikollisiksi, koska eivät nähneet muuta mahdollisuutta ansaita rahaa”, sanoo kirjailija ja mediayhtiö Ažurin johtaja Andrei Konstantinov toimistossa Pietarin keskustassa.
 
Back
Top