Ok, tänä aamuna Venäjä on tehnyt massiivisen iskun puhtaasti siviilikohteisiin. Se lienee maksimissaan se, mitä se voi tavanomaisin asein nykytilanteessa tekemään. Tulevaisuudessa Ukrainan saadessa vielä enemmän it-aseita tällaiset iskut tulevat entistä tehottomammiksi. Tähän sinun ehdottamilla keinoilla vastaaminen olisi minusta typerää.En osannut tarpeeksi korostaa sitä että tämä olisi mahdollista massiivisen tuhon jälkeen. Siis jos sotakääpiö iskisi ytimillä ja miljoonat ukrainalaiset kuolisivat heti ja monin kertainen määrä myöhemmin. Sitten koettaisiin ettei sotaa voi enää voittaa ja ainoa mitä jää jäljelle olisi kostoisku. Mitäs luulet, olisko Japani tai Saksa käyttänyt A-pommia 1945 jos niillä olisi sellainen ollut? Siis vain yksi likainen pommi ilman mahdollisuutta edes kiristää paremmat rauhanehdot..
Jäljelle jää siis ydiniskut. Jos tarkoituksesi oli keskustella ydinaseisiin vastaamisesta, olisit voinut sanoa sen suoraan, koska se on poliittisilta vaikutuksiltaan ihan eri tason juttu kuin "vain" siviilikohteiden pommittaminen tavanomaisin asein.
Itse sanoisin, että jos Venäjä olisi niin tyhmä, että käyttäisi ydinaseita siviilikohteita vastaan, niin seuraus olisi se, että
A) Kiina siirtyisi välittömästi Venäjän vastaiseen rintamaan. Kiinalle on tärkeää, että ydinaseiden tabu-asema säilyy, eikä se todellakaan katsoisi hyvällä sitä, että Venäjä alkaisi käyttää niitä sen hyökkäyssodan mennessä käteen.
B) NATO liittyisi todennäköisesti sotaan Ukrainan puolelle. Tämä tarkoittaisi sitä, että Venäjä häviäisi sodan varmuudella. Tässä ei tarvittaisi mitään iskuja ydinvoimaloihin tai vedenjakelun myrkyttämistä.
C) kansannousun todennäköisyys Venäjällä kasvaisi valtavasti. Isku olisi Venäjän lakien vastainen (koska ei noudattaisi ydinasedoktriinia) ja saisi kaikki tajuamaan, että sota tullaan varmasti häviämään (ks. kohta B).
Mitä kysymykseesi tulee, niin Saksa ei panostanut V2-rakettejaan kemiallisilla aseilla, vaikka sillä niitä oli. Kemialliset aseet olivat siinä sodassa samanlainen tabu kuin ydinaseet ovat nykyään.