Ukrainan konflikti/sota

Mielenkiintoinen juttu IS:ssa putlerista; entisen puheenkirjoittajan ajatuksia entisestä esimiehestään.putlerin henkilökuvaa ja arvio hyökkäyksen sisäpoliittisista syistä. Ja taas mainittu 'puolen vuoden päästä' - keväällä taitaa ryssän kannalta monia asia yhdessä romahtaa jos ennusteet pitävät paikkansa.

Ajattelin ensin poimia tärkeimmät, mutta juttu on niin tiiviiksi paketiksi kirjoitettu, että parempi liittää kokonaan.



Galljamov on nykyisin itsenäinen poliittinen konsultti. Hän näkee Ukrainan sodan taustalla Venäjän sisäpolitiikan. Putin ei enää ollutkaan varma voitostaan vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

– Venäjän kansa menetti viimeistään vuonna 2018 mielenkiintonsa ulkopolitiikkaan ja sotilasasioihin. He alkoivat kääntää katseensa kotimaan asioihin. Siitä alkoivat Putinin poliittiset ongelmat. Hänen suosionsa laski, Galljamov sanoo.

– Kun ihmiset ajattelivat, mitä Venäjällä tapahtuu, he näkivät että ei Putin ole niin korvaamaton, että hänen täytyisi hallita Venäjää ikuisesti. Talous sakkasi, elintaso laski, korruptio ja epätasa-arvo kasvoivat. Ihmiset väsyivät Putinin juttuihin perinteisistä arvoista, kaikkeen siihen homofobiaan.

Putin vaihtoi puheenaihetta. Hän alkoi paasata Naton laajentumisesta ja vihollisesta porteilla. Se toimi. Kun Putin lähetti joulukuussa vaatimuksensa länsimaille ja kokosi joukkonsa Ukrainan rajalle, hänen suosionsa kääntyi nousuun.

– Hän tarvitsi eskalaatiota, ei välttämättä sotaa.

Sodan Putin kuitenkin sai. Ukraina ja länsimaat näyttivät hänen vaatimuksilleen keskisormea. Putin ei voinut enää perääntyä.

– Putin oli kuin kovanaama, joka ottaa veitsen esiin ja uhkaa jotakuta samalla kuin ihmiset ympärillä katsovat, Galljamov vertaa.

– Uhattu käski hänen painua hiiteen, mutta ei hän voinut sitä tehdä. Se olisi saanut näyttämään hänet häviäjältä. Hänen imagonsa brutaalina machona tarkoitti, ettei hän voinut perääntyä.

Galljamovin mukaan sota nosti hetkellisesti Putinin suosiota, mutta konfliktin pitkittyminen ja Venäjän heikko menestys ovat jo vieneet kannatuspiikin.

Galljamov huomauttaa, että mielipidemittaukset eivät paljasta venäläisten todellisia tuntoja, mutta hän on luonut omat mallinsa, joiden perusteella hän arvioi Venäjän mielipideilmastoa.

– Yhdistelen erilaisia tiedonmurusia, ja niiden perusteella päättelin, että sodan alussa sitä vastusti noin 30–35 prosenttia venäläisistä ja sen hyväksyi 55–60 prosenttia, hän sanoo.

Galljamovin mukaan erityisesti ne venäläiset, jotka eivät seuraa aktiivisesti politiikkaa, nielivät Putinin propagandan ja asettuivat hänen taakseen. Sodan pitkittyessä he ovat jälleen menettäneet kiinnostuksensa politiikkaan.

– Virallisen tv-propagandan katsojaluvut ovat pudonneet maaliskuusta heinäkuuhun noin 25–30 prosenttia.

Tämä ei tarkoita, että tästä joukosta tuli automaattisesti Putinin vastustajia. Galljamovin mukaan se vaatii vielä aikaa.

– Ehkä puolen vuoden päästä he alkavat miettiä asioita, ehkä vaalien lähestymisen takia, ehkä elintason laskun myötä. He alkavat ihmetellä, miksi olemme yhä tässä sodassa, jota emme voi voittaa.

Lainaan vielä uudestaan tätä Galljamovin haastattelua, koska se on vaivannut mieltä pitkin päivää. Pari kommenttia jäi mainitsematta aikaisemmassa viestissä:

1) ensin tämä viimeinen kommentti, hän sanoo: Ehkä puolen vuoden päästä he alkavat miettiä asioita, ehkä vaalien lähestymisen takia, ehkä elintason laskun myötä. He alkavat ihmetellä, miksi olemme yhä tässä sodassa, jota emme voi voittaa. Tuo on toki tuumailua vain mutta tässäkin toistuu arvio "puolesta vuodesta" eli huhtikuun loppu 2023. Ehkä Galjanov veti tuon vain hatusta, puoli vuotta on helppo aikayksikkö ymmärrettäväksi. Toisaalta useampi muu kommentoija mm. Gasparov arveli että tuohon aikaan Venäjältä loppuisivat tai kävisivät hyvin vähään ammusvarastot, pääasiassa ohjukset ja tykistön kranaatit. Ehkä minun silmät vain näkee tuon ajankohdan joka paikassa, kun se on iskostunut mieleen

2) tässä lainatussa pätkässä on pitkästä aikaa kerrottu arvio siitä, miksi sota alkoi juuri nyt eikä aikaisemmin. Hänen mielestään se on tärkeä erityisesti Venäjän sisäpolitiikan kannalta: kun vallanpitäjän kannatus laskee ja hän kokee asemansa uhatuksi, mikäs sen parempi keino vetää huomio muualle kuin lietsoa ulkoinen uhka ja aloittaa nopea, mutta voitokas sota. Kohde oli helppo valita, koska Ukraina on ollut vahvasti tapetilla vuodesta 2014 lähtien

Tuossa voi olla perää, koska moni venäläinen patriootti ja nationalisti on ruinannut sodan aloittamisen perään vuodesta 2014 lähtien. Tämä on minua mietityttänyt tämän tuoreen sodan aikana: miksi vasta nyt, miksei aiemmin? Osa on kommentoinut että Yhdysvalloissa ja Euroopassa tapahtui useita vallanvaihtoja, mikä on hyvä ajankohta "kokeilla kepillä jäätä". Neuvostoliitto ja Venäjä ovat tehneet tätä usein. Tyhjästä tämä ei tietysti syntynyt, Venäjällä on ollut Ukrainan valloittamista ja Venäjään liittämistä haluavia vahvoja ryhmiä Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Varsinaisia valloitussuunnitelmia on väitetysti tehty 2000-luvun alusta lähtien, toki sotilasakatemiat suunnittelevat kaikenlaista.

Yksi teoria olisi että syystä tai toisesta Putin ei halunnut sotaa 2014-2015 jälkeen, mutta kallistui sen kannalle myöhemmin. Jos uskotaan Galjanovin tuumailua, tämä alkoi voimistua vuoden 2018 jälkeen.

Ehkä pari vaikeaa koronavirusvuotta jättivät jälkensä? Tätä on spekuloitu, Putin väitetysti vanhana miehenä pelkää virusta ja on ollut eristäytyneenä jo kauan.

Venäjän armeijan varustautuminen on edennyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, ehkä kokivat etteivät ole riittävän modernilla kalustolla varustettuja ja siten "valmiita sotaan"? He ovat tuhlanneet armeijalle tarkoitettuja varoja kaikenlaiseen muuhun korruptioon, mutta jos katsoo panssarivaunujen modernisointia niin sitä tehtiin kohtuu rivakasti (vaikkei tästä olekaan ollut valtavasti etua Ukrainassa, miehistön koulutus on edelleen se tärkeämpi tekijä).

Martti J. Kari arvioi vuoden 2018 joulukuussa että Putin voisi mahdollisesti tavoitella eläkkeelle jäämistä vuonna 2024. Siihen on pari vuotta aikaa. Tuosta voi pohtia, että Ukraina valtaus olisi ollut yksi hänen hallintokautensa suurimpia tavoitteita ja päätti lopulta että nyt aika on kypsä. Nopea voitokas sota, Ukrainan liittäminen Venäjään ja ehkä muuta siihen liittyvää "valmistelevaa työtä" ennen kuin voi siirtyä rauhassa eläkkeelle? Jos sota olisi ollut nopeasti ohi, hänellä olisi ollut pari vuotta aikaa pohjustaa itselleen mieluinen seuraaja (toki tämäkin työ on ollut käynnissä jo jonkin aikaa).

Näiden lisäksi on Ukrainan mittavat luonnonvarat jotka ovat selvä uhka Venäjän kassavirralle. Krim ja Sevastopolin tukikohta ovat historiallisesti tärkeitä, mutta mikään ei vedä vertoja uuden kilpailijan eliminoimiselle. Eräänlainen energiasektorin "vihreä siirtymä" lienee edessäpäin, mutta sanoisin että sihen menee useampi vuosikymmen ja tietyt alat tuskin luopuvat öljyn, maakaasun ja kivihiilen hyödyntämisestä. Ukrainan energialähteet ovat pitkälti hyödyntämättä, joten vaativat suuren alkuinvestoinnin, mutta sen jälkeen rahan tuloa ei voi estää. Ukrainassa nämä ovat helpommin hyödynnettävissä verrattuna Venäjän Siperiaan ja Jäämereen. Lisäksi kuljetusmatka on selvästi lyhyempi ja putket ovat valmiina olemassa (tosin Venäjä tuskin antaisi käyttää heidän putkia, mutta vaikka joutuisi vetämään kokonaan uudet putket, tuo ei ole matka eikä mikään). Uusi tärkeä toimija Euroopan energiamarkkinoilla vähentäisi Venäjän markkinaosuutta ja samalla pienentäisi Euroopan riippuvuutta heistä - suora vaikutus heidän vaikutusvaltaan ja merkitykseen Euroopassa.

Minä olen vähän kahden vaiheilla: aikaisemmin olin vahvasti sitä mieltä että tämä on osa Putinin pitkän aikavälin suunnitelmaa, hänen uran kohokohta. Samalla saisi suuren määrän uusia veronmaksajia ja Ukrainan luonnonvarat hallintaan, mikä turvaisi osaltaan Venäjän tulevaisuutta. Toisaalta jos näkee Galjanovin kirjoituksessa painoa, on myös mahdollista että Putin ei olisi halunnut aloittaa sotaa omana valtakautenaan vaan olisi mielellään jättänyt tämän seuraajansa vastuulle. Sota sisältää suuria riskejä, ehkä hän ei olisi halunnut niitä kontolleen? Martti J. Kari jutteli hyvin siitä miten uudeksi tsaariksi nostettavan prinssin pitää olla vahva ja voitokas jotta saa kansan suosion. Mietin että nopea ja voitokas sota olisi yksi tällainen "sulka hattuun" mutta nähtävästi tämä ei mennyt kuten piti.

Hajanaisia ajatuksia, kun ei pysty lukemaan toisten ajatuksia niin ei tietysti voi tietää mikä tai mitkä tekijät ovat painaneet vaakakupissa eniten. Eikä tosiaan saa unohtaa että sota ei alkanut tyhjästä vaan joukkoja alettiin kuljettamaan Ukrainan rajaseudulle jo vuosi aikaisemmin. Siirrot kiihtyivät 2021 kesän jälkeen ja huipentuivat alkuvuodesta 2022. Lopullinen päätös on siis pitänyt tehdä hyvissäajoin, ei tällaisia varuste- ja miesmääriä kukaan siirtele huvikseen.
 
Tulipa flashback vuosi tai puolitoista sitten julkaistuun the economistin artikkeliin, josta voi päätellä valistuneen arvion USA:n motiivista tukea Ukrainaa näin päättäväisesti. Tiivistetysti viesti oli että USA:n pääpeli on Kiinan kanssa, mutta voimat ei riitä sekä venäjään että alati vahvistuvaan Kiinaan. Joku viisas siinä päätteli, että yhä agressiivisemmaksi käyvän venäjän uhka olisi jollain tavoin neutraloitava ensin. Ja kuin tilauksesta putte tekee virhearvion avaten pelin...
 
Niin kuin asiaa voi lukea useammasta lähteestä, niin:
Musk on joutunut/päätynyt ryssän vaikutuksen alaisuuteen. Jos firmaa uhataan ydinasevaltion taholta niin jotenkin siihen kannattaa reagoida. Tässä tapauksessa yritys on jenkki-firma niin on USA:n hallituksen tehtävä suojata oman maansa yrityksiä.

Kolikon toinen puoli on että Starlinkin on tarkoitus kasvaa kaupalliseksi firmaksi ja päätteitä myydään kaupallisesti. Kaupallinen firma haluaa tuottaa voittoa omistajilleen, ainakin jollain aikavälillä. Nyt sitten tuotetta käytetään kokonaisen maan komminikointi-infrana joten kulutus on ihan jotain muuta kuin normikäyttäjillä. Ei niitä kaikkia päätteitä voi vain lapioida Ukrainaan ja kohdistaa sinne sateliittifliittiä riittävän kapasiteetin turvaamiseksi ihan pelkkänä hyväntekeväisyytenä. Varsinkin kun tilanne näyttää jatkuvan mahdollisesti vuosia ja lisäksi pitää vielä palvella erityisen hyvin mm. maarajoja joudutaan siirtelemään lennossa kokoajan. Ei tässä kukaan muukaan te hyväntekeväisyyttä Pentagonille, kyllä ne GLMRS:ät, Stingerit, Excalibuirt yms. ihan rahalla on ostettu valmistajilta.

Sotiminen maksaa ja vaatii poliittista pääomaa. Tässä pitää nyt hoitaa kumpikin kuntoon Starlinkin osalta jos Ukraina haluaa jatkaa sen käyttöä. Pallo on Pentagonilla tältäosin, eli pistäkää Musk ruotuun poliittisesti ja hoitaa ne kulut kuten pitääkin.
Jep; on ihan älytön (nyt somessa kuohuva) ajatus että Musk tai SpaceX olisi joutunut ryssän vaikutuksen alaisuuteen, mikään muu ei tue sitä kuin Muskin puhe siitä, että ydinsotaa olisi hyvä välttää, ja huonosti harkittu tviitti sellaisen keinon sisällöksi.

Tuo Ukrainassa toimivien Starlink-päätteiden määrä on ihan hirmuinen; miljardien investointi on nyt Ukrainan käytössä yksityiseltä yritykseltä, veikkaan että varmasti paljon enemmässä määrin kuin mitä kukaan on SpaceX:lle siitä maksanut. Tuntematta Starlinkin sisuksia luulen jopa, että siellä muun maailman kapasiteetti väistyy tuon tieltä jossain määrin. Ihan sama kuka sen lopulta maksaa, kunhan Starlink ei sen takia kaadu. Ja Ukrainan voisi olla myös kiitollinen siitä että tällaisen palvelun Musk uskalsi yrittää pystyyn, se tuli Ukrainalle aikamoisena pelastuksena. Jos ajatellaan muutamaa viikkoa pitemmälle taaksepäin.

Mitä Starlinkiin palveluna tulee, se todellakin on bisnses, jossa liikkuu aivan älyttömän suuret rahat; 2300 satelliitin laukaisu dataverkoksi ei ole ollut mikään pikkujuttu, ja $400M (johon SpaceX nyt kyselee maksukykyä Pentagonista) voi tuntua pikkurahalta yhdelle maailman rikkaimmista miehistä, mutta luultavasti SpaceX toimii tässä aika isolla riskillä ja pienillä katteilla. Nehän eivät ole Muskin rahoja vaan SpaceX:n. Hän on vastuussa SpaceX:n hallitukselle ja muille omistajille siitä, että bisnes pysyy pystyssä ja tuottaa voittoa.

Tää on hiukan samaa kuin Macronin kohtelu tässä joko-tai-meemien somemaailmassa. Macronia koskeva eestiläinen haastattelu tuolta parinkymmenen sivun takaa kannattaa lukea ajatuksella. Samaten Muskin ja SpaceX:n toiminta kannattaa katsoa toteutuman ja historian valossa. Tekninen käsitys Starlinkin toiminnasta ja rajoitteista kannattaa myös hankkia. Siis kaikkien kannattaa.
 
The fact that Iranian-supplied Shahed-136 ‘kamikaze drones’ were apparently an integral part of Russia’s onslaught against Ukrainian cities earlier this week suggests that they have cemented their place alongside ballistic missiles, cruise missiles, and (to a lesser degree) strikes by manned aircraft as a fundamental means of attacking military and civilian targets in the country. Now, it appears, the Ukrainian Air Force is on the hunt for the 440-pound drones, and has so far achieved mixed success.

A report, posted today to the Facebook account of the Ukrainian Air Force, claims that a Ukrainian MiG-29 Fulcrum pilot shot down five Shahed-136s and two cruise missiles of undisclosed type before being forced to eject from his fighter, for “technical reasons” that are so far unclear. The pilot’s killing streak is said to have come to an end over Vinnytsia yesterday evening, during another mission to destroy enemy drones.
 
Tulipa flashback vuosi tai puolitoista sitten julkaistuun the economistin artikkeliin, josta voi päätellä valistuneen arvion USA:n motiivista tukea Ukrainaa näin päättäväisesti. Tiivistetysti viesti oli että USA:n pääpeli on Kiinan kanssa, mutta voimat ei riitä sekä venäjään että alati vahvistuvaan Kiinaan. Joku viisas siinä päätteli, että yhä agressiivisemmaksi käyvän venäjän uhka olisi jollain tavoin neutraloitava ensin. Ja kuin tilauksesta putte tekee virhearvion avaten pelin...
Tämä ei ole vain ryssä vs Ukraina maaottelu, tämä on yksi osa isompaa maailmanpoliittista taistelukenttää. Siksi tämä pitää nyt padota ja voittaaa, muuten on riskinä, että länsi menettää vallan.
 
Tämä ei ole vain ryssä vs Ukraina maaottelu, tämä on yksi osa isompaa maailmanpoliittista taistelukenttää. Siksi tämä pitää nyt padota ja voittaaa, muuten on riskinä, että länsi menettää vallan.
Tämä. En halua kuvitella Eurooppaa jossa Venäjä voittaisi Ukrainan sodan. Siksi kyseessä on mitä suurimmassa määrin meidän, baltian ja esim. Georgian ja Puolan - koko Euroopan turvallisuus. Ukrainan on voitettava, piste.
 
Jep; on ihan älytön (nyt somessa kuohuva) ajatus että Musk tai SpaceX olisi joutunut ryssän vaikutuksen alaisuuteen, mikään muu ei tue sitä kuin Muskin puhe siitä, että ydinsotaa olisi hyvä välttää, ja huonosti harkittu tviitti sellaisen keinon sisällöksi.
Eli Starlinkin ei kannata reagoida mitenkään siihen että ryssä on ihan virallisien tiedotusten kautta uhannut ampua sateliitit alas? En ota kantaa onko tuo mahdollista ryssälle, mutta uhkaus on selkeä. Kyllä tuolla saa vaikutusta. Muutenkin näitä selkeitä ryssänuhkia ulkomailla on saanut äkkinäisiä Novichok yliannostuksia yms. Eli tälläinen fyysinen uhka on todellinen ja todistetusti käytössä puttelin vaikutustyökaluissa.

Joten, kyllä, tavalla tai toisella sitä vaikutusta on tuolla. Tyypillinen aseteollisuuden toimija on omistuksen osalta häivytetty jonnekkin instituutionaalisten omistajien tai valtioiden taakse juurikin siitä syystä että ei ole jotain yksittäistä tahoa jota uhata. On pakko käydä aina valtiota tai sen järjestelmää kohti hyökkäykseen. Musk/Starlink on nyt tältäosin vähän väärässä lokerossa ja tuosta puuttuu nyt mahdollisesti jotain suojauksia. Oman roolinsa tuo se että Musk haluaa olla julkisuudessa ja parrasvaloissa. Tuossa sotkeutuu nyt kohtuu isojen valtioiden politiikkaan. Ainakin itse näkisin että mahdollisuus jonkinlaiseen vastaukseen ikävälläkin tavalla on kun aletaan tuottamaan laitetta joka on merkittävällä tavalla mukana isojen rintamien romahtamisessa. Vai oletetaanko että vaikka ne tuhansien kaatuneiden örkkien sukulaiset ei nää mitään syytä toimia Muskia vastaan?

Yksityisen henkilön näkyvä rooli isossa sodassa on aina ongelma, varsinkin kun kyseisen henkilön toiminnalla on selkeitä tappavia seurauksia. Mutta nauttikaamme someajan sodan ihan uusista ulottuvuuksista tässäkin kohtaa. Ompahan nyt yksi merkittävä somettaja joka ei ole suoraan minkään valtion sensuuritoimien takana..
 
Aivan. En mitenkään usko, että ohjusjoukot olisivat välttyneet koko venäläisen yhteiskunnan läpäisevältä korruptiolta. Oikeastaan kaikki ydinohjuksiin liittyvä on erityisen houkutteleva kohde korruptiolle, koska siinä liikkuu paljon rahaa ja todennäköisyys sille, että ydinaseita oikeasti joskus tarvittaisiin, on paljon pienempi kuin tavanomaisten aseiden kohdalla.

Paperilla ryssällä on siis tuhansia kärkiä, mutta tuskinpa ne ovat kaikki oikeasti toiminnassa. Lisäksi Venäjällä ei vain yksinkertaisesti ole yhtä suuria resursseja käytössään kuin aikoinaan Neuvostoliitolla. Eli vaikka korruptiota ei olisikaan, niin joka tapauksessa voimavarat ovat vähäisemmät kuin suuruuden aikoina.

Sitä en kuitenkaan epäile, etteikö käyttökelpoisia ydinaseita olisi aivan riittävästi suuren tuhon aiheuttamiseksi.
Vaan olisihan se hauskaa kun ryssä ryssisi tämänkin ja pistäisi laukaisupaikan keskiajalle kohteen sijasta.
 
Eli Starlinkin ei kannata reagoida mitenkään siihen että ryssä on ihan virallisien tiedotusten kautta uhannut ampua sateliitit alas? En ota kantaa onko tuo mahdollista ryssälle, mutta uhkaus on selkeä. Kyllä tuolla saa vaikutusta. Muutenkin näitä selkeitä ryssänuhkia ulkomailla on saanut äkkinäisiä Novichok yliannostuksia yms. Eli tälläinen fyysinen uhka on todellinen ja todistetusti käytössä puttelin vaikutustyökaluissa.
Uhkaus tuhoamisesta voi olla toteuttamiskelpoinen, jos niillä on heittää jokunen tappajaohjus Starlinkien sekaan; ne kulkevat tiiviinä mattona parilla eri korkeudella, ja sille vyöhykkeelle sopivasti räjäytellyt sirpaleet tekevät koko konstellaation tuhoontuomituksi. Pitää käydä varmaan penkomassa, kuinka suuri osuus SpaceX:stä ja sen varallisuudesta on sidottuna Starlinkiin (kun onahn niillä kaikkea muutakin, kuten suuri markkinaosuus kantorakettipalveluista, miehitetyt lennot ynnä muuta).

Luulen, ettei Starlinkin/Muskin itsensä tarvitse olla tästä puolesta huolissaan, USA kyllä SpaceX:n kotivaltiona ottaa asiakseen suojella sikäläisten bisnesten etuja myös kiertoradalla. Ja veikkaan että tämä on juteltu Pentagonin ja SpaceX:n kesken huolellisesti läpi. Eli ei Putin ainakaan Muskia pääse tällä kiristämään. Pienempää melua kannattaisi kaikkien pitää sekä Muskista että Starlinkin tärkeydestä Ukrainalle, eritoten ukrainalaisten itsensä. Tuo yllä oleva kuluttajaliittymien hankinta rintamalle -tviittilanka on yksi esimerkki, mitä ei kannattaisi kauheasti repostella. (Toisaallahan Musk/SpaceX on muuten sanonut, että näille lahjoitetuillekin $60-kuluttajaliittymille UAF:n käytössä annetaan toistaiseksi $4,500 palvelu. Hintaero luultavasti johuu kaistan ja gridin optimoinnista liikkuvaa päätelaitetta varten, mitä vaatii erityistoimia kiertoradalla. Ja on minusta uskottava.)
 
Suomalaisen Iceyen kehittämä tutkasatelliitti kerää kiitosta Ukrainassa. Ukrainan puolustusministeriö on kertonut, että satelliitin avulla onnistuttiin ensimmäisten kahden käyttöpäivän aikana löytämään 60 piilotettua Venäjän sotilaskalustokohdetta. Satelliitti on ollut käytössä jo yli kuukauden ajan.

 
Mitenkähän nuo pystypilarit ja loppupelissä myös jalustan rakenteet kestävät noiden vääntyneiden kansirakenteiden tuoman väännön.

Noh, tässä olisi yksi kuva "ehjäksi" jääneen sillan alta.

Silta.jpeg

Päättele siitä. Itse veikkaan ettei tule kestämään. Ainakaan kovin pitkään.
Ja rautatiesillasta... Aika kova kuumuus on ollut kun kiskotkin on ottanut aika tavalla lämpöä.

Screenshot_2022-10-10_22-17-15.png

Ja sitten ryssät ryssi se lopun smmuttamalla...

SillanSammutus.jpg
 
Tämä ei ole vain ryssä vs Ukraina maaottelu, tämä on yksi osa isompaa maailmanpoliittista taistelukenttää. Siksi tämä pitää nyt padota ja voittaaa, muuten on riskinä, että länsi menettää vallan.
Ja jos arvailee askelia sen jälkeen kun venäjä ruodussa, niin USA alkaa 1) entistä painokkaammin huomautella eurooppalaisia omasta vastuustaan ja 2) suuntaamaan huomiota ja resursseja Aasiaan, kenties edes kysymättä eurooppalaisten mielipidettä.
 
Tässäkin jutussa Igorin päällimmäiset huolet ovat ettei itse joudu sotaan ja että hän ja muutkin Igorit pääsisi mahdollisimman helposti työllistymään länteen. Sodan vastustamisesta Igor ei sano sanaakaan.
"En halua ampua ketään, ja siksi olen täällä. Tunnen myös syvää pettymystä kotimaatani kohtaan".

Ei tuo ainakaan minusta Z-propagandan suoltamiselta vaikuta. Miksi hän sinusta tuntee pettymystä kotimaataan kohti, jos ei siksi, että pitää sotaa vääränä?
 
Eli Krimin huollossa on palattu suunnilleen siltaa edeltävään aikaan.

Ei ole tietoa, mutta mietin, ehtikö silta kilpailla hengiltä osan lossiyhtiöistä? Ei välttämättä koska ennen Krimin kaappausta suuri määrä rahtia kulki Ukrainan kautta rautatietä pitkin ja kumipyörillä. Silti losseille oli tuolloinkin kysyntää. Silta valmistui vaiheittain, ensin avattiin kevyelle liikenteelle ja vasta myöhemmin raskaalle rahtiliikenteelle.

Lainaan tarkan aikataulun wikipediasta:

- Construction began in February 2016.[a]
- The road bridge was inaugurated by Russian President Vladimir Putin on 15 May 2018.
- It opened for cars on 16 May 2018 and for trucks on 1 October 2018.[7][19]
- The rail bridge was inaugurated on 23 December 2019 and the first scheduled passenger train crossed the bridge two days later.
- The bridge was opened for freight trains on 30 June 2020.

Kuorma-autorahdin osalta on siis ollut käytössä hieman reilun neljä vuotta ja raiderahdin osalta kaksi vuotta ja muutama kuukausi päälle.

Arvaan että lossien käyttö olisi vähentynyt mutta ei tietysti loppunut kokonaan, nytkin rahtia ollaan siirtämässä niille.

Sopii myös miettiä, mikä määrä rahtia on kuljetettu losseilla / laivoilla Venäjän mantereelta eteläiseen Ukrainaan Mariupolin ja Berdyanskin satamakaupunkeihin. Ehkä osa Zaporitzzjan alueen rahdista kulkenut tätä kautta? Toki selvästi hitaampaa kuin junalla tai kumipyörillä.
 
Back
Top