Yllättävää tukea suomalaiselle Nato-keskustelulle: ”Venäjä on pilannut itse imagonsa – kiristys on loukkaus Suomelle”
Venäjän mediasta löytyy useita puheenvuoroja, joissa arvioidaan presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän ulkoministeriön olevan itse syypäitä siihen, että Suomi on huolestunut ja käynnistänyt keskustelun mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
JAA
KOMMENTOI
On Vladimir Putinin politiikan omaa syytä, että Suomessa on nyt käynnistynyt Nato-keskustelu, arvioivat muutamat kommentaattorit Venäjällä. KUVA: GLEB GARANICH / REUTERS, KREMLIN POOL / ZUMA / MVPHOTOS
Arja Paananen
19:52
VENÄJÄN mediasta löytyy muutamia tuoreita artikkeleita ja ohjelmia, joissa arvioidaan Suomessa ryöpsähtäneen Nato-keskustelun olevan seurausta Kremlin omasta politiikasta.
Demokratiamielisen
Eho Moskvy -radioaseman ohjelmassa tunnettu toimittaja
Jevgenija Albats keskusteli Suomen Nato-lausunnoista Memorial-aktivistina tunnetun historioitsija
Nikita Petrovin kanssa.
Petrovin mielestä Venäjä saa syyttää itseään siitä, että presidentti
Vladimir Putinin turvatakuuvaatimukset ovat huolestuttaneet Euroopassa Suomen lisäksi myös muita maita.
– Venäjä on pilannut pahasti oman imagonsa kiristyksellä ja uhkavaatimuksilla. Hyvin epätyypillinen kiristyksen muoto oli julkaista turvatakuusopimusten luonnokset. Se suututti monet eurooppalaiset maat, Petrov sanoi.
Petrov viittasi Venäjän laatimiin sopimusehdotuksiin, jotka Moskova julkisti joulukuun puolivälissä. Putin vaatii Yhdysvaltoja ja puolustusliitto Natoa suostumaan muun muassa siihen, että Nato ei saa ottaa enää uusia jäseniä ja Naton nykyistenkin itäeurooppalaisten jäsenmaiden puolustusta olisi ajettava alas vuoden 1997 tasolle.
– Niissä vaaditaan mahdottomia, ja aivan tietoisesti mahdottomia. Se on loukkaavaa sellaisille maille kuten Suomelle, jota ei edes otettaisi huomioon, koska yritetään sopia näiden maiden kohtalosta muiden maiden pään välityksellä, Petrov sanoi.
ALBATS huomautti tähän väliin, että tasavallan presidentti
Sauli Niinistö kertoi uudenvuodenpuheessaan Suomen säilyttävän itsellään mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Albatsin mukaan tällainen olisi Venäjälle erittäin ikävä käänne, sillä Suomi on säilyttänyt liittoutumattomuutensa näihin päiviin saakka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
– Täytyy katsoa totuutta silmiin: Suomea on työntänyt tähän askeleeseen Venäjän ulkoministeriö. Eikä vielä ole nähty tämän uhkavaatimuksen aiheuttamien tapahtumien lopullista käännettä, Petrov sanoi.
Petrovin mukaan Venäjän vaatimiin sitoviin ja kirjallisiin turvatakuisiin kannattaa suhtautua varauksella jo senkin vuoksi, että Venäjä itse on rikkonut usein omia sopimuksiaan. Näin kävi esimerkiksi Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan yhteydessä niin kutsutulle Budapestin sopimukselle, jossa Venäjä oli antanut Ukrainalle turvatakuut saatuaan itselleen Ukrainan alueella olleet Neuvostoliiton ydinaseet vuonna 1994.
– Venäjä sylkäisi omien allekirjoitustensa päälle sopimuksissa, jotka koskevat Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Kuka uskoo nykyisin ylipäätään Venäjän allekirjoitukseen missään dokumentissa? Petrov kyseli.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Lue lisää:
Niinistö toppuuttelee uudenvuodenpuheestaan tehtyjä tulkintoja: ”Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen sen selkeästi”
Lue lisää:
Kremlin propagandakoneisto keksi tavan iskeä Niinistön ja Marinin Nato-puheisiin: ”Moskova sai puukoniskun selkäänsä”
KOMMENTAATTORI
Ilja Waitsman on niin ikään sitä mieltä, että Venäjän nykyinen johto on syypää Suomen huolestumiseen. Hän kommentoi Niinistön ja pääministeri
Sanna Marinin tuoreita Nato-optioon liittyviä lausuntoja
Novyje Izvestija -lehdessä.
– Jopa kylmän sodan kiivaimpina aikoina Suomi säilytti tietynlaisen neutraliteetin ja toimi pehmentävänä tyynynä Neuvostoliiton ja Naton välillä pohjoisen suunnassa, Waitsman muistutti.
– Mutta nyt kun katsoo tätä roistomaista hysteriaa, jota kutsutaan meillä nykyisin ulkopolitiikaksi, niin siihen verrattuna jopa Brezhnevin Neuvostoliitto oli malliesimerkki täyspäisyydestä ja turvallisuudesta meidän naapureillemme, Waitsman muotoili.
Waitsmanin mukaan on erikoista muun muassa se, kuinka Venäjä on nyt huolissaan ohjusten lyhyestä lentomatkasta Ukrainan rajalta Moskovaan. Samaan aikaan nykyisen Nato-maa Latvian rajalta Moskovaan on 600 kilometriä eli vain 50 kilometriä enemmän kuin Ukrainasta, ja Viron rajalta on puolestaan vain 150 kilometriä Pietariin.
– Toisaalta Venäjän Kaliningradista on Berliiniin vain hieman yli 500 kilometriä eli vähemmän kuin Ukrainan rajalta Moskovaan. Kaiken lisäksi Kaliningradissa on jo venäläisiä Iskander-ohjuksia, kun taas Natolla ei ole Latviassa eikä Virossa mitään Iskandereita muistuttavaakaan. Joten voi kysyä: Kuka itse asiassa uhkaa ketä?
Igor Girkin tunnetaan myös kutsumanimellä Igor Strelkov. KUVA: MAXIM ZMEYEV
YLLÄTTÄVINTÄ kritiikkiä Vladimir Putinin politiikka saa osakseen
Igor Girkiniltä, joka tunnetaan myös
Strelkov-kutsumanimellä.
Girkinin mukaan Suomen johdon nykyisenlainen huolestuttaminen on kyseenalainen saavutus, johon eivät ole pystyneet ketkään neuvostojohtajat sitten toisen maailmansodan päättymisen.
– Tällaisten mielialojen herättäminen Suomen korkeimmassa johdossa on jälleen yksi aivan ainutlaatuinen saavutus Meidän Ylivoimaisuudeltamme. Sitten vuoden 1945 yksikään Neuvostoliiton johtaja ei ole kyennyt moiseen ennen häntä ja Venäjää, Girkin kirjoitti sarkastisesti
VKontaktessa Vladimir Putinia tarkoittaen.
Girkin oli yksi niistä keskeisistä taistelijoista, jotka ilmaantuivat yhtäkkiä Itä-Ukrainaan kesällä 2014 ja
käynnistivät Donbassissa niin kutsuttujen Kremlin-mielisten sotatoimet Ukrainan hallintoa vastaan. Girkin on taustaltaan Venäjän armeijan entinen upseeri ja turvallisuuspalvelu FSB:n upseeri.
Girkin neuvoo samassa viestissään pietarilaisia ryhtymään jo huolestumaan Suomen aikeista.
– Pietarilaisten kannattaisi jo pikku hiljaa, eikä niin edes pikku hiljaa, ryhtyä huolestumaan. Koska silloin kun Suomi edellisen kerran oli sotilaallisessa liitossa, liki puolet silloisista pietarilaisista kuoli piirityksessä, jonka toisesta puolikkaasta pitivät huolen Suomen sotilaat, Girkin kirjoitt
fi.m.wikipedia.org
