Seuraava on vain omaa pohdintaa:
Oma veikkaus tuosta ajankohdasta päätellen on kaksi sanaa:"Irakin sota". USA ja sen liittolaiset pisti miesmäärällä mitaten pienemmällä armeijalla Irakin asevelvollisuusarmeijan pakettiin ja valtasi Bagdadin noin kolmessa viikossa.
Venäjän sotavoimien mielessä tämä osoitti hyvin koulutetun ja varustetun ammattiarmeijan ylivoimaisuuden asevelvollisuusarmeijaan verrattuna.
Lisänä tähän tuli ehkä se, että toisin kuin NL, joka pani sotavarusteluun jotain 15% BKT:stä, Venäjällä ei ollut mitään rahkeita tähän. Sen ei siis ollut mahdollista varustaa isoa asevelvollisuusarmeijaa, minkä tietenkin nyt näemme siinä varustuksessa (tai ennemminkin varusteettomuudessa), jolla liikekannallapantuja joukkoja ollaan nyt panemassa linjaan.
Irakin sodan perusteella se siis luuli, että sekin pystyisi voittamaan lyhyitä kovatempoisia sotia naapurimaita vastaan pelkästään ammattilaisia käyttäen. Georgia 2008 ja Krim 2014 ehkä vielä vahvisti tätä kuvaa. Jos sota on lyhyt ja vähätappioinen, niin hyvähän se ammattiarmeija on. Sen tappioiden kesto ja etenkin uusien joukkojen tuotantokyky on kuitenkin olematon, mikä on tässä sodassa tullut vastaan.
Se, mikä itseäni kuitenkin ihmetyttää on se, että minkä takia Venäjä edelleen kuitenkin pyörittää jonkinlaista asevelvollisuusjärjestelmää, jos sillä ei sitten ole mitään toimivaa järjestelmää LKP:lle, vaan kaikki tunnutaan keksittävän lennossa.