Ukrainan konflikti/sota

Ei niitä pommareita olla tarkoitettu mihinkään mattopommituksiin, vaan juurikin etäältä kaukana Ukrainan ilmatorjuntavyöhykkeeltä.

Usein näkee kirjoituksia että "Kaspianmeren yltä" ampuivat risteilyohjuksensa, näin siis pommikoneet. Tuosta en ole nähnyt tarkempia koordinaatteja mutta siitä pystyy arvioimaan etäisyyttä Ukrainaan. Kaspianmeren pohjoisosan päältä on reilut 800 km Ukrainan ja Venäjän rajalle joten hyvin kaukaa nämä ammutaan.

Toisinaan nähty myös Valko-Venäjän ilmatilasta eli selvästi lähempää. Pistää miettimään: ehkä ampuvat Kh-35 ja muita lyhyemmän kantomatkan risteilyohjuksia tästä suunnasta? Vaarallisempaa mutta lienee pakko toimia näin, muuten ei ylety maaleihin.
 
Glonassin estämisestä siruissa ei ole mitään hyötyä; paikannustekniikka on "hyvän ja pahan tiedon puun oksa" eli perusinfraa, jota kaikki voi käyttää kaikessa ballistista ohjusta hitaammassa laitteistossa. Siksi meillä on neljä eri järjestelmää planeetalla nykyään. USA:kin tajusi tämän jo silloin kun poistivat oman järjestelmänsä siviiliheikenteet ja virheet. Piirejä on käytössä satoja miljoonia jokaisessa kännykässä jne.

Aivan kuten muissakin sodankäyntivälineissä, nämä torpataan asejärjestelmän lähtöalueella. Jos Glonass tai muu gps ei toimisi, aivan kohta ohjukset varustettaisiin inertiaohjauksella, jota tuetaan kamerapaikannuksella. Ei niidenkään sirujen ja ohjelmistojen päätymistä kaikkiin maihin voi estää mitenkään.
Hyvää tietoa asiasta tietämättömälle, osoittaa että tässä ryhmässä on asiantuntemusta.
💪🧐👏
 
DNR/LNR alueen palauttamisessa ei ole muuta järkeä kuin se että alue kuuluu Ukrainalle. Toinen asia on sitten se tarvitseeko Ukraina sitä mihinkään ja kannattaako sen takia taistella ja uhrata lisää miehiä ja naisia kun nuo eivät kuitenkaan ole ukrainalaismielisiä alueita. [...]

Krimin valtaamisessa olisi paljonkin järkeä mutta jos siihen lähtevät niin NATO ja länsimaat laskevat housuihinsa heti alkumetreillä ja kyllähän siinä omat riskinsä myös olisi.
Monessa yhteydessä sotketaan itäisten alueiden venäjänkielisyys ja venäjämielisyys. En nyt sano, että juuri ylle kirjoittaneen kohdalla näin olisi. Ymmärtääkseni ennen vuotta 2014 itästen alueiden venjämielisyys oli toki suurempaa kuin muualla Ukrainassa, mutta mitään vakavasti otettavaa venjään liittymisen uhkaa ei ollut. Paitsi paikallisten Anojen päiväunissa.

Se, että DNR/LNR alueet ovat vuoden 2014 jälkeen venäläismielistyneet sen takia, että Ukrainalaismieliset olisivat sieltä lähteneet pakoon, on vain tilastoharhaa. Osa Ukrainalaismielisistä on olosuhteiden pakosta jääneet näille alueille elämään, mutta ovat silti Ukrainalaismielisiä vaikka sitä ei tällä hetkellä julkisesti voi osoittaakaan.

Toinen on sitten nämä pakoon lähteneet. Jos meilläkin vielä 80 vuoden jälkeen haikaillaan karjalan sukutiluksia takaisin, niin mitä luulette, onko Ukrainassa olemassa samankaltaista kotiseuturakkautta ? Kuinka moni pakoon lähteneistä palaa välittömästi takaisin kunhan alueet on vapautettu... ja nehän vapautetaan.
 
Bakhmutin olosuhteet on kyllä masentavat...tuon alueen taisteluissa ei ole mitään järkeä


Äläs nyt, pari AK:a on näköjään stagelle valmiina.

Onhan sillä paljonkin merkitystä, että vatnikkeja jauhautuu satapäin päivässä tuonne saven ja mullan sekaan. Joku aurinkoinen kevätpäivä sieltä ei ketään tulekaan ja saa lähteä kävelemään kohti vanhaa rajaa paaluja siirrellen.

Screenshot_2022-11-26-15-14-49-72_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Tuo yllämainittu 3000 tankkia ei kuulosta paljolta kun peilaa sitä vasten että T-54/55 vaunuja tehtiin aikoinaan n. 100 000 ja T-34 n. 80 000, joista osa sodan jälkeen. Wiki tietää T-72 valmistusmääräksi "vain" 25 000. Silti luulisi että noita jossain on vielä melko paljon..
 
Tuli tässä lauantain ratoksi selvitettyä, mitkäs on kotimaan putinistien suurimmat murheet tänään. No, tuli tällainen vastaan:


Eli, nyt itketään sitä, kun länsi pääsee testaamaan ja kehittämään uusia aseita venäläisiä joukkoja vastaan ja samalla venäläisiä kuolee. Siis, häh. Tämähän on juuri sitä ekologista ja taloudellista tekemistä, kun säästetään valtavia määriä raaka-aineita ja aikaa. Maalitaulut maksaa rahaa, kun taas ryssät on ilmaisia. Ja saisivat olla tyytyväisiä, me sentään arvostetaan heitä (vaikka sitten maalitauluna), toisin kuten venjän nykyinen hallinto, joka ei arvosta omia sotilaita yhtään. Ihme vinkumista.
 
Tuo yllämainittu 3000 tankkia ei kuulosta paljolta kun peilaa sitä vasten että T-54/55 vaunuja tehtiin aikoinaan n. 100 000 ja T-34 n. 80 000, joista osa sodan jälkeen. Wiki tietää T-72 valmistusmääräksi "vain" 25 000. Silti luulisi että noita jossain on vielä melko paljon..
Jep, mutta pari huomiota:
Nuo on ne määrät, mitä virallisesti on ilmoitettu valmistetuksi. Mutta, kuten jokainen muistaa, neuvostoliitto perustui kolmeen asiaan: Valhe, valhe ja valhe.
Joten, paljonko noita on oikeasti valmistettu? Minä luulen, että suurin osa ns. toimivista on menneet joko myyntiin tai sitten aktiivisille joukoille. Ja loput on sitten viety sinne varastoon, josta suurin osa on mahdollisesti ollut jo alunperin käyttökelvottomia tai sitten tankkeja, jotka on olemassa pelkästään kirjanpidossa. Epäilen, että kukaan ei tiedä todellista tilannetta.

Toinen on sitten ne määrät, joita ajetaan koulutuksessa loppuun. Mitä nyt muutaman videon olen nähnyt, niin ei ryssät paljon noita vaunuja säästele. Joten, osaakohan kukaan heittää arviota, paljonko noita on vuodessa keskimäärin mennyt "koulutuksessa"?
 
Kuukauden vaihde lähestyy joten kävin taas päivittämässä oman seurantataulukon Oryxin tuoreimmilla tiedoilla, tässä Venäjän panssarivaunujen menetykset 26.11.2022 mennessä: LÄHDE

1669454365485.png

Leveä taulukko, joten leikkasin sen kahteen osaan. Tässä T-80, T-90 sekä "tuntemattomien vaunujen" osuudet:

1669454427407.png

Nämä tiedot päivittyvät toiseen taulukkoon, johon on kirjattu venäläisen Altyn73 blogikirjoituksesta (LÄHDE) poimitut Venäjän asevoimien panssarivaunujen määrä tyypeittäin (jos kiinnostaa lukea lisää, katso tämä toisen ketjun viesti missä on ko. blogikirjoituksen tiedot taulukon muodossa LINKKI). Tämä kirjoitus on julkaistu syyskuussa 2021, joten tieto on kohtuu tuoretta, mutta tiettyjen joukkojen osalta siinä ei ollut tietoa. Täten taulukossa on kaksi merkintää: sarake jonka summa on 2 613 on suoraan hänen blogista poimittua tietoa ja siten "varmaa" jos oletetaan että hänellä on ajantasaiset tiedot.

Sarake jonka summa on 3 020 sisältää minun tekemää spekulaatiota hänen blogin kirjoituksen perusteella: siinä on arvioitu blogiin jääneitä aukkoja sekä tehty oletus, että JOKAINEN "muodostuksen alla" ollut joukko olisi ehditty perustamaan JA varustamaan panssarivaunuilla ennen sodan alkua. Lisäksi tehty tietyt oletukset näiden joukkojen varustamisen osalta: näkee panssarivaunutyyppien määristä, jos vertaa toiseen sarakkeeseen, mitä vaunuja olen olettanut. Perusperiaate: uusille joukoille annettaisiin uusia vaunuja, erityisesti T-72B3, T-72B3 obr 2016 ja T-90M mutta myös vanhempia. Oletus on tämä: uusia vaunuja jaettu se määrä mikä niitä on valmistettu (julkisen tiedon perusteella) ja kun niitä ei riittänyt kaikille, lopuille jaettu "modernisoiduilta joukoilta" vapautuneita vanhempia vaunuja - pääasiassa T-72 perhettä, mutta myös T-90A.

Tämä sarake voi olla turhan optimistinen, on hyvin mahdollista etteivät kyenneet tai ehtineet perustamaan kaikkia kaavailtuja joukkoja syyskuu 2021 - helmikuu 2022 välisenä aikana. Altyn73 on blogissaan tietty määrä joukkoja, joilla tiedetään olevan panssarivaunuja mutta hänellä ei ollut määristä tai tyypeistä tietoa blogikirjoituksen julkaisun aikaan. Täten todellisuus voi olla näiden kahden sarakkeen väliltä: jos laitetaan riita puoliksi, kokonaisvaunumäärä aktiivijoukoilla voisi olla noin 2 800.

Sekava taulukko, lukuohjeeksi: kun sarakkeen vieressä on sarake nimeltä "%-osuus summasta" niin sillä tarkoitetaan viereisen sarakkeen numeron osuutta ko. sarakkeen summasta. Näiden lisäksi on erikseen kaksi saraketta, joissa on vertailtu Oryxin blogin tietoja näihin Altyn73 blogin tietoihin (nämä sarakkeet on lihavoitu). Vertasin tarkoituksella sarakkeeseen jossa on minun spekuloimat vaunumäärä (se jonka summa on 3 020):

1669455094434.png

HUOMAA: T-62 ja T-64 vaunujen menetykset on kirjattu taulukon alle. Nämä tyypit eivät ole virallisesti Venäjän aktiivijoukkojen käytössä eikä niitä ollut Altyn73 blogin mukaan käytössä ennen sodan alkua. Vanhempien T-72 vaunujen summat on myös laskettu taulukon alla, jotta voidaan verrata useamman tyypin summia (Oryx on tarkempi vaunujen erittelyn osalta kuin Altyn73).

Oryxilla on erikseen "unknown T-72", "unknown T-80" sekä "unknown tank" kategoriat. En ole lähtenyt arvaamaan, miten nämä voisivat jakautua eri vaunutyypeille, joten oikean reunan sarakkeessa on merkityksellistä ainoastaan T-80, T-90 ja T-72 vaunuperheiden sekä kaikkien vaunumenetysten summien muutos (lisätty mukaan nämä "unknown" vaunut kullekin vaunuperheelle sekä kokonaismäärään).

Tässä on tietysti oletettu että kaikki Oryxin kirjaamat vaunumenetykset ovat Venäjän panssarijoukkojen menetyksiä. On hyvin mahdollista että osa Venäjän menetyksistä on DPR:n tai LPR:n "panssarijoukkojen" menetyksiä, eivätkä olisi siten pois Venäjän aktiivijoukoilta. En ole lähtenyt tähän arvausleikkiin mukaan, koska ei ole tarkkoja tietoja DPR:n ja LPR:n panssarijoukoista. Heille on toimitettu T-64 vaunuja Venäjän varastoista aikavälillä 2014-2022 mutta myös tuoreempia vaunuja, sellaisia mitä ei ole Ukrainalla käytössä (kuten T-72B3).

Tuosta näkee hyvin että erityisesti T-80 vaunuperhe on kärsinyt pahasti sodan aikana, tosin näitä oli myös selvästi T-72 perhettä pienempi määrä aktiivijoukkojen käytössä ennen sodan alkua. On mahdollista että T-80BVM modernisoinnin vaunut olisi tuhottu melkein kokonaan. T-72 on Venäjän panssarijoukkojen työrukkanen: yli 74% heidän panssarivaunuilla varustetuista joukoista käyttää tämän perheen vaunuja. On mahdollista että T-72 perheen vaunuista olisi menetetty jopa 38%. Tässä on sellainen erikoisuus että modernisoituja T-72B3 obr 2016 vaunuja olisi tuhottu suunnilleen samassa suhteessa kuin vanhempia vaunuja.

T-90 vaunuperhettä on menetetty yllättävän vähän. Tässä voi olla harhaa osaksi: näitä vaunuja voi olla selvästi vähemmän aktiivijoukkojen käytössä. Altyn73 blogin mukaan syyskuussa 2021 näitä oli 219 kpl T-90A ja 6 kpl T-90M. T-90M modernisointia on tehty minun kirjanpidon mukaan 65 kpl ja Altyn73 kirjoitti että T-90A vaunuja oltaisiin parhaillaan korvaamassa T-90M vaunuilla. Oletin että kaikki valmistetut T-90M modernisoinnit menisivät aktiivijoukoille JA kaikki käytössä olleet T-90A vaunut siirtyisivät perustettaville joukoille. Näin ei välttämättä ole käynyt: ehkä T-90A vaunuista osa tai moni olisi ollut remontin tarpeessa ja siten niitä ei olisi otettu uusille joukoille. Täten minun taulukon arvio aktiivijoukkojen T-90A ja T-90M vaunujen määristä voi olla vinksallaan, mikä osaltaan selittäisi pienehköä tuhottujen vaunujen määrää.

Tästä arviosta puuttuu tietysti erilaiset varastoista sodan aikana aktivoidut vaunut SEKÄ mahdollisesti erilaisilta panssarisotakouluilta nipistetyt vaunut (sekä mm. Valko-Venäjältä otetut vaunut). Edelleen muistutan: Altyn73 kirjoittaa aktiivijoukkojen käytössä olevista vaunuista, ei valmistetuista kokonaismääristä. Voidaan arvata että esim. T-72B3 vaunuista osa olisi varikolla tai tehtaalla odottamassa remonttia / peruskorjausta. Sama juttu muiden vaunuperheiden osalta. Silti, näitä vaunuja tuskin on tuhansia mutta ehkä joitakin kymmeniä tai jopa satoja. Heillä on vaunujen osalta rotaatiota: myös taulukkoon merkityt vanhemmat vaunut kuten T-72A, T-72B ja T-80BV ovat käyneet jonkinlaisessa remontissa ennen nykyistä käyttöönottoa, joten kyseessä ei ole kuluvien osien osalta vuosikymmeniä vanhat vaunut (mutta niille ei myöskään ole tehty modernisointia vaan ainoastaan peruskorjaus).
 
Viimeksi muokattu:
Kuukauden vaihde lähestyy joten kävin taas päivittämässä oman seurantataulukon Oryxin tuoreimmilla tiedoilla, tässä Venäjän panssarivaunujen menetykset 26.11.2022 mennessä:

Katso liite: 71058

Leveä taulukko, joten leikkasin sen kahteen osaan. Tässä T-80, T-90 sekä "tuntemattomien vaunujen" osuudet:

Katso liite: 71059

Nämä tiedot päivittyvät toiseen taulukkoon, johon on kirjattu venäläisen Altyn73 blogikirjoituksesta poimitut Venäjän asevoimien panssarivaunujen määrä tyypeittäin. Tämä kirjoitus on julkaistu syyskuussa 2021, joten tieto on kohtuu tuoretta, mutta tiettyjen joukkojen osalta siinä ei ollut tietoa. Täten taulukossa on kaksi merkintää: sarake jonka summa on 2 613 on suoraan hänen blogista poimittua tietoa ja siten "varmaa" jos oletetaan että hänellä on ajantasaiset tiedot.

Sarake jonka summa on 3 020 sisältää minun tekemää spekulaatiota hänen blogin kirjoituksen perusteella: siinä on arvioitu blogiin jääneitä aukkoja sekä tehty oletus, että JOKAINEN "muodostuksen alla" ollut joukko olisi ehditty perustamaan JA varustamaan panssarivaunuilla ennen sodan alkua. Lisäksi tehty tietyt oletukset näiden joukkojen varustamisen osalta: näkee panssarivaunutyyppien määristä, jos vertaa toiseen sarakkeeseen, mitä vaunuja olen olettanut. Perusperiaate: uusille joukoille annettaisiin uusia vaunuja, erityisesti T-72B3, T-72B3 obr 2016 ja T-90M mutta myös vanhempia. Oletus on tämä: uusia vaunuja jaettu se määrä mikä niitä on valmistettu (julkisen tiedon perusteella) ja kun niitä ei riittänyt kaikille, lopuille jaettu "modernisoiduilta joukoilta" vapautuneita vanhempia vaunuja - pääasiassa T-72 perhettä, mutta myös T-90A.

Tämä sarake voi olla turhan optimistinen, on hyvin mahdollista etteivät kyenneet tai ehtineet perustamaan kaikkia kaavailtuja joukkoja syyskuu 2021 - helmikuu 2022 välisenä aikana. Altyn73 on blogissaan tietty määrä joukkoja, joilla tiedetään olevan panssarivaunuja mutta hänellä ei ollut määristä tai tyypeistä tietoa blogikirjoituksen julkaisun aikaan. Täten todellisuus voi olla näiden kahden sarakkeen väliltä: kokonaisvaunumäärä aktiivijoukoilla olisi noin 2 800.

Sekava taulukko, lukuohjeeksi: kun sarakkeen vieressä on sarake nimeltä "%-osuus summasta" niin sillä tarkoitetaan viereisen sarakkeen numeron osuutta ko. sarakkeen summasta. Näiden lisäksi on erikseen kaksi saraketta, joissa on vertailtu Oryxin blogin tietoja näihin Altyn73 blogin tietoihin (nämä sarakkeet on lihavoitu). Vertasin tarkoituksella sarakkeeseen jossa on minun spekuloimat vaunumäärä (se jonka summa on 3 020):

Katso liite: 71060

HUOMAA: T-62 ja T-64 vaunujen menetykset on kirjattu taulukon alle. Nämä tyypit eivät ole virallisesti Venäjän aktiivijoukkojen käytössä eikä niitä ollut Altyn73 blogin mukaan käytössä ennen sodan alkua. Vanhempien T-72 vaunujen summat on myös laskettu taulukon alla, jotta voidaan verrata useamman tyypin summia (Oryx on tarkempi vaunujen erittelyn osalta kuin Altyn73).

Oryxilla on erikseen "unknown T-72", "unknown T-80" sekä "unknown tank" kategoriat. En ole lähtenyt arvaamaan, miten nämä voisivat jakautua eri vaunutyypeille, joten oikean reunan sarakkeessa on merkityksellistä ainoastaan T-80, T-90 ja T-72 vaunuperheiden sekä kaikkien vaunumenetysten summien muutos (lisätty mukaan nämä "unknown" vaunut).

Tässä on tietysti oletettu että kaikki Oryxin kirjaamat vaunumenetykset ovat Venäjän panssarijoukkojen menetyksiä. On hyvin mahdollista että osa Venäjän menetyksistä on DPR:n tai LPR:n "panssarijoukkojen" menetyksiä, eivätkä olisi siten pois Venäjän aktiivijoukoilta. En ole lähtenyt tähän arvausleikkiin mukaan, koska ei ole tarkkoja tietoja DPR:n ja LPR:n panssarijoukoista. Heille on toimitettu T-64 vaunuja Venäjän varastoista aikavälillä 2014-2022 mutta myös tuoreempia vaunuja, sellaisia mitä ei ole Ukrainalla käytössä (kuten T-72B3).

Tuosta näkee hyvin että erityisesti T-80 vaunuperhe on kärsinyt pahasti sodan aikana, tosin näitä oli myös selvästi T-72 perhettä pienempi määrä aktiivijoukkojen käytössä ennen sodan alkua. On mahdollista että T-80BVM modernisoinnin vaunut olisi tuhottu melkein kokonaan. T-72 on Venäjän panssarijoukkojen työrukkanen: yli 74% heidän joukoista on varustettu tämän perheen vaunuilla. On mahdollista että näistä olisi tuhottu joka 38%. Tässä on sellainen erikoisuus että modernisoituja T-72B3 vaunuja olisi tuhottu suunnilleen samassa suhteessa kuin vanhempia vaunuja.

T-90 vaunuperhettä on menetetty yllättävän vähän. Tässä voi olla harhaa osaksi: näitä vaunuja voi olla selvästi vähemmän aktiivijoukkojen käytössä. Altyn73 blogin mukaan syyskuussa 2021 näitä oli 219 kpl T-90A ja 6 kpl T-90M. T-90M modernisointia on tehty minun kirjanpidon mukaan 65 kpl ja Altyn73 kirjoitti että T-90A vaunuja oltaisiin parhaillaan korvaamassa T-90M vaunuilla. Oletin että kaikki valmistetut T-90M modernisoinnit menisivät aktiivijoukoille JA kaikki käytössä olleet T-90A vaunut siirtyisivät perustettaville joukoille. Näin ei välttämättä ole käynyt: ehkä T-90A vaunuista osa tai moni olisi ollut remontin tarpeessa ja siten niitä ei olisi otettu uusille joukoille.

Hienoa että jaksat seurata näitä tappiotilastoja. Näitä lukee aina mielellään. Kiitoksia.
 
Tuo yllämainittu 3000 tankkia ei kuulosta paljolta kun peilaa sitä vasten että T-54/55 vaunuja tehtiin aikoinaan n. 100 000 ja T-34 n. 80 000, joista osa sodan jälkeen. Wiki tietää T-72 valmistusmääräksi "vain" 25 000. Silti luulisi että noita jossain on vielä melko paljon..
En yhtään ihmettele, että vuosien saatossa varasto ja huoltoukot olisi purkanu niitä mutteri mutterilta osiksi ja myyny romuraudaksi.
 
Kokki antanut Hesarille haastattelun, maksumuurin takana, jos joku saisi ongittua jutun tänne, luulisin että kiinnostaa muitakin kuin itseäni.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009218796.html

Sami Sillanpää HS
14:45
VASTAUKSET kysymyksiin tulevat sähköpostilla. Viestin johdanto-osuus on lyhyt: ”Lähetämme Jevgeni Viktorovitšin kommentit:”

Venäläisittäin on kohteliasta viitata ihmiseen etunimellä ja isännimijohdannaisella. Jevgeni Viktorovitš tarkoittaa Jevgeni Prigožinia. Hänet tunnetaan lempinimellä ”Putinin kokki”.

Prigožin on Venäjän johtajan Vladimir Putinin lähipiiriä – hänen likaisten operaatioidensa toteuttaja.

VUOSIKAUSIA Prigožin karttoi julkisuutta. Hän ei koskaan vastannut toimittajien kysymyksiin ja nosti oikeusjuttuja viestimiä vastaan.

Niinpä hämmästys oli suuri, kun Prigožin kolme viikkoa sitten alkoi vastata medialle. Ensin Prigožin myönsi, että hän todellakin on Wagner-yksityisarmeijan perustaja ja johtaja. Siitä tuli kansainvälinen uutinen.

Toinen yllätys liittyi siihen, että Prigožin myönsi todeksi venäläisten yritykset vaikuttaa Yhdysvaltain marraskuisiin kongressivaaleihin. Prigožinia pidetään Pietarissa sijaitsevan ”trollitehtaan” johtajana.

”Me sekaannuimme, sekaannumme ja tulemme sekaantumaan”, Prigožin kommentoi.

Entä miten vaalit EU-maissa, kuten Suomessa? Aikooko Prigožin sekaantua niihin?

HS lähetti kysymyksen Prigožinin lehdistöpalveluun perjantaina. Näin Prigožin vastasi:

”Suomesta puheen ollen, emme aio sekaantua Suomen vaaleihin. Minun mielestäni Suomi toteuttaa ulkopolitiikkaansa Venäjää kohtaan hyvin varovaisesti. Siitä erityinen kiitos teille.”

Prigožin vastauksen vilpittömyyteen on toki syytä suhtautua kriittisesti.

Merkitystä Prigožinin puheilla kuitenkin on, sillä hänen vaikutusvaltansa Putinin sisäpiirissä on viime kuukausina kasvanut nopeasti.

Mikä Prigožin oikein on miehiään?

LEMPINIMESTÄÄN huolimatta Jevgeni Prigožin ei ole kokki. Se, mitä hän on, on lyhyesti sanottuna tämä: tuomittu rikollinen, suurliikemies ja Venäjän ulkopolitiikan hämärätoimien pääoperaattori.

Prigožin on 61-vuotias. Ulkonäkö on muistettava: kalju pää, tyly ilme.

Prigožinin ensimmäinen bisnes oli myydä hot dogeja isäpuolensa kanssa Leningradin kaduilla 1980-luvun lopulla. Myöhemmin hän perusti Pietariin ravintoloita, jotka palvelivat kaupungin uutta eliittiä.

Lempinimi Putinin kokista sai alkunsa kesällä 2001. Silloin tuoreehko presidentti Putin vei Ranskan presidentti Jacques Chiracin illalliselle Prigožinin omistamaan Uusi saari -ravintolaan Pietarissa. Prigožin näki tilaisuutensa – hän tarjoili kunniavieraille itse.

Prigožin ei mokannut. Näin voi päätellä siitä, että tulevina vuosina Prigožinin catering-yritykset saivat kasapäin rahakkaita sopimuksia Venäjän valtavilta asevoimilta. Hänestä tuli venäläissotilaiden ruokkija.



Prigožinille kertyi kymmenien yritysten rypäs ja ilmeisen paljon rahaa.

Kansainvälisesti Prigožiniin alettiin kiinnittää huomiota, kun esiin tulivat hänen yritystensä yhteydet salaiseen Wagner-yksityisarmeijaan.

Wagner tunkeutui Ukrainaan jo vuonna 2014. Silloin Venäjän komentamat tunnuksettomat sotilaat valtasivat Krimin niemimaan ja Donbasin aluetta Itä-Ukrainassa. Joukossa oli Wagnerin sotilaita.

Myöhemmin Wagner on sotinut muun muassa Syyriassa ja useissa Afrikan maissa. Ihmisoikeusraporteissa sen joukkoja on syytetty teloituksista, joukkomurhista, raiskauksista ja monista muista julmuuksista.

HS:N TOINEN kysymys Prigožinille koski sitä, onko Wagnerin riveissä suomalaisia taistelijoita. Vastaus kuului:

”Suomen kansalaisia ei ole kovin monia Wagnerissa, noin 20 henkeä. En voi kertoa tarkkoja tietoja heistä.”

”Pääsääntöisesti he ovat erikoisosaajia, hyvin ideologisia ja motivoituneita. Minulla on erittäin hyvä käsitys suomalaisista kentällä.”

Väite suomalaisten osallisuudesta Wagnerissa on uusi. Yksittäisistä Wagneriin liittyneistä suomalaisista on ollut huhuja, mutta viranomaiset eivät ole niitä vahvistaneet.

Prigožin ei esittänyt väitteensä tueksi todisteita eikä vastauksesta käy ilmi, missä suomalaiset taistelijat saattaisivat toimia. Hänen mukaansa suomalaiset taistelijat ovat osa ”brittiläistä pataljoonaa”, jonka komentaja on yhdysvaltalainen entinen ”merijalkaväen kenraali”.

Ukrainan sodassa Wagnerilla on nyt merkittävä rooli. Sille on annettu rintamalla erityisvastuita Venäjän asevoimien rinnalla. Tärkeä keskus Wagnerin palkkasotilaille on Bahmutin kaupunki Itä-Ukrainassa Donetskin alueella. Joukot ovat taistelleet kaupungista kuukausien ajan.

JOS suomalaisia todella on värväytynyt Wagneriin, mahdollinen toimintaympäristö on myös Afrikka. Wagnerin operaatioissa on tuettu vallankumouksia ja pidetty diktaattoreita vallassa. Vastineena Venäjän suuntaan on kulkenut yleensä mineraaleja tai öljyä.

Wagner häärää politiikan taustavoimana nyt esimerkiksi Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Sudanissa Wagner on väitetysti hoitanut kullan salakuljetusta. Kulta auttaa Venäjää kiertämään pakotteita, koska sitä voi vaihtaa kovaan valuuttaan.

Prigožinin palkkasotilaat siis tekevät likaista työtä valtion puolesta.

”Olennaista on, että Wagneria käyttämällä Kreml pystyy kiistämään osallisuutensa”, sanoo Venäjän ulkopolitiikkaan erikoistunut tutkija Ivan Klyszcz, joka työskentelee Viron ulkopoliittisessa instituutissa.

Hän huomauttaa, että jos Venäjä valtiona tekisi samanlaisia sotilasoperaatioita, seurauksena olisi maailmanpoliittisia sotkuja ja käytännön ongelmia.

Mutta miksi Prigožin vuosien salailun jälkeen nyt puhuu julkisesti Wagnerista?

Klyszczin mukaan tilanne muuttui, kun Putin helmikuussa aloitti hyökkäyksen Ukrainaan. Enää Venäjä ei kiistä sotilaidensa läsnäoloa Ukrainassa, joten myöskään Wagnerin roolin salailuun ei ole tarvetta. Päinvastoin Prigožin tarvitsee nyt julkisuutta.

”Hänen pitää houkutella yhä enemmän väkeä liittymään Wagneriin. Siksi hänen täytyy olla tunnettu, joten hän on alkanut rakentaa itselleen julkista roolia.”

Prigožininin julkisuuskausi alkoi, kun esiin tuli video, jossa hän vieraili venäläisessä vankilassa ja houkutteli vankeja lähtemään taistelijoiksi Wagnerin riveihin. Palkka-armeijan miesvahvuutta ei tiedetä.
YÖLLÄ maaliskuun 2. päivä vuonna 1980 Jevgeni Prigožin oli liikkeellä Leningradissa kaverinsa kanssa. He murtautuivat asuntoon, joka sijaitsi osoitteessa Ropšinskaja 12. Murtosaaliiksi he saivat muun muassa kasettinauhurin, radion ja kristalleja, yhteensä 980 ruplan arvosta.

Yksityiskohdat käyvät ilmi vanhasta Neuvostoliiton aikaisesta oikeuden tuomiosta, jonka venäläinen Meduza-verkkolehti julkaisi viime vuonna.

Prigožin teki hieman alle parikymppisenä useita rikoksia. Asuntomurtojen lisäksi hän esimerkiksi ryösti naisia kaduilla väkivallalla uhaten. Hänet tuomittiin ensi kerran vuonna 1979. Yhteensä hän istui vankilassa yhdeksän vuotta, kunnes vapautui vuonna 1988.

Venäläinen tutkija-toimittaja Irina Borogan sanoo, että tausta näkyy yhä Prigožinin toiminnassa.

”Hänellä on yhä rikollisen mieli. Hänellä ei ole mitään rajoja. Hän voi tehdä mitä tahansa”, Borogan sanoo. Hän on erikoistunut Venäjän salaisiin palveluihin, elää maanpaossa Lontoossa ja työskentelee Cepa-tutkimuslaitoksessa.

Prigožinin tausta myös kuuluu hänen alatyylisessä katugangsterin puhetavassaan.

Esimerkkejä löytyy vastauksista, joita Prigožin on antanut Telegram-kanavalla toimittajien kysymyksiin. Tällä viikolla Prigožinilta kysyttiin, millaisia ominaisuuksia Wagneriin pyrkivällä pitäisi olla. Hän vastasi:

”Syö nauloja, masturboi hiekkapaperilla, sammuta janosi verellä, älä mene ulos ilman lekaa ja soita alla oleviin numeroihin.”

PRIGOŽININ vaikutusvalta Venäjän valtapiireissä on noussut, koska hänen palkkasotilaillaan on nyt tärkeä rooli Ukrainan sodassa. Hän on myös julkisesti arvostellut Venäjän huonosti toteutettua hyökkäystä, mikä on tehnyt hänestä nopeasti näkyvän hahmon.

Edelleenkään Prigožinilla ei kuitenkaan ole mitään virallista asemaa valtion hallinnossa.

”Hän on Putinin lähipiiriä. Hän kuluu niihin, joilla on henkilökohtainen pääsy presidentin puheille, mikä on arvokas asia”, sanoo tutkija Borogan.

Lähipiirissäkin on kuitenkin kahdenlaista väkeä. Toiset ovat perhettä, toiset palvelijoita.

”Prigožin on sataprosenttisesti palvelija. Hänellä ei ole vaikutusvaltaa Putiniin, eikä häneltä kysytä neuvoa.”

Prigožinin uusi julkinen rooli on nostattanut Venäjällä arvailuja siitä, pyrkiikö hän politiikkaan. Hän itse kiisti aikeet äskettäin yrityksensä Telegram-kanavalla. ”En aio luoda mitään poliittista organisaatiota”, hän vastasi Republic-verkkolehden kysymykseen.

Joissain arvioissa Prigožin on silti nostettu jopa Putinin haastajaksi tai mahdolliseksi seuraajaksi.

Tutkija Borogan pitää näitä arvailuita naurettavina. Hänen mukaansa Prigožin ei ole itsenäinen toimija eikä hänellä ole poliittista tukijoukkoa. Nykyasemansakin Prigožin säilyttää vain niin kauan, kun hän pystyy olemaan Putinille hyödyllinen.

”Prigožin ei voi itse valita, mitä tekee. Hän ottaa vastaan käskyjä.”
 
Back
Top