Zelenskyn retoriikkaan 1991 rajojen palauttamisesta luulen että sekin pelaa samoin kuin ryssä: Haetaan maksimia ja tyydytään sitten vähempään.
Nyt on jo huomattu Peskovin suulla että rysyä ärsyttää ja ehkä vähän pelottaakin toi uhkaus.
Mä itse kuitenkin uskon että Ukraina on ainakin valmis miettimään DNR, LNR ja Krimin asemaa.
Täytyy muistaa että Ukraina on kuitenkin pienempi maa väestöltään ja vaihtosuhde tappioissa 1:3 on vasta tasan kun suhteuttaa väkilukuun.
Ei Ukrainakaan voi ajatella resurssien olevan rajattomia, b-suunnitelma on pakko olla varalla.
Toinen asia on mihin sota loppuu?
Se näyttää loppuvan siihen että jommankumman miehet tai kalusto loppuu.
Mä olin alkuun samaa mieltä että sota loppuu rysyn LKP:n ja siltä loppuu miehet.
venäläinen mies on osoittautunut kuitenkin ihan lampaaksi ja ne kävelee jonossa teuraaksi kuin köyhän talon porsaat.
Kalustoa ajattelin olevan NL varastot täynnä mutta niin ei taida ollakaan tai ainakaan sellaista mitä saisi liikkeelle.
Uskon sodan loppuvan siihen että rysyltä loppuu kalusto käydä sotaa.
Kaluston loppuminen tai käyminen vähiin on yksi seuraamisen arvoinen asia (toki ollaan julkisen tiedon varassa). Yksi kirjoittaja kirjoitti aikaisemmin että sota loppuun kun Venäjä on menettänyt 3 000 panssarivaunua. Siinä on vahva perä, koska Venäjän aktiivijoukoilla oli 2 600 - 3 000 panssarivaunua sodan alussa. Ovat saaneet jonkinlaisen määrän aktivoitua varastoista ja varikoilta mutta minun arvaus: ehkä jotain 500 - 1 000 välistä, tuskin sen enempää. Vaan kenen tietoihin on luottaminen vaunumenetysten osalta? Ukrainan ilmoitukset lienevät eräänlainen yläraja ja Oryxin ilmoitukset alaraja, totuus lienee näiden kahden välissä. Nykyisellä tahdilla menee jonnekin ensi vuoden kevääseen tai kesään ennen kuin tuo 3 000 raja saavutetaan - tosin jos uskotaan Ukrainan ilmoitusten numeroa niin raja tulee vastaan jo ennen tätä.
Näkyvät vaunumenetykset ovat tietysti vain yksi osa totuutta. Pekka Toveri sanoi yhdessä haastattelussa että ei sovi unohtaa tätä: muu kalusto on ollut nyt sodan alusta asti ns. kenttäolosuhteissa ja huoltoa on tehty kykyjen mukaan. Mikä määrä on jouduttu kannibalisoimaan kalustoa varaosiksi? Mikä määrä on tullut vaurioita ja vaunu jouduttu viemään linjojen taakse purettavaksi / odottamaan korjausta? Toki sama koskee molempia osapuolia, molemmat liikkeellä pitkälti neuvostokalustolla.
Toisaalta panssaroidun ja mekanisoidun kaluston raskaat menetykset syövät pois hyökkäyskykyä MUTTA eivät poista puolustuskykyä: jos on tarpeeksi aseistettuja miehiä ja tykistöä, näilläkin pystyy kaivautuneena torjumaan hyökkäyksiä. Liikekyvyn rajallisuus altistaa kiertämiselle ja saartamiselle, mutta tämäkin riippuu maastosta ja tieverkosta: kaikkialla ei ole mahdollista kiertää ja muutaman tärkeimmän kaupungit, kylän tai risteysalueen pitäminen voi olla iso este. Hyökkääjän on pakko tulla niistä läpi.
Kaluston osalta on kuulunut välillä varovaisia lausuntoja Ukrainalta: heidän mukaansa ei kannata kuvitella että ryssän kalusto olisi tuhottu niin suurelta osin, että Ukrainalla olisi määräylivoima. Paikallinen ylivoima voi olla, mutta kokonaismäärissä kalustoa on edelleen. Tykistöstä varsinkin on kuulunut että ryssällä olisi edelleen, kaikesta huolimatta määräylivoima. Tykistön laukausten osalta Venäjän tilanne on kuitenkin (väitetysti) vaikeampi eivätkä voi ampua niin paljon kuin haluaisivat / olisi tarve.
Sanoisin varovasti että talven jälkeen ollaan viisaampia siitä, mitkä kummankin osapuolen todelliset voimat ovat. Vaikka sota tyyntyisi talven myötä, viimeistään rospuuttokauden jälkeen eli sanoisin huhtikuun ja toukokuun aikana nähdään onko voimaa ja kykyä jatkaa. JOS sota jatkuisi sen jälkeen ja ensi kesän ajan asemasotana ilman merkittäviä rintamalinjan muutoksia, niin silloin voi olla molemmilla aitoa halua neuvotella. JOS Venäjän huonosti varustettu ja huollettu armeija kärsisi talven aikana pahasti, se voisi avata Ukrainalle oven uusille läpimurroille viimeistään kevään ja kesän aikana. Niin kauan kun Ukrainalla on etulyöntiasema, ei tietysti kannata neuvotella vakavasti.
Talven aikana nähdään myös, miten kumpikin kykenee huoltamaan joukkojaan. Tämän lisäksi tappioiden korvaaminen miesten ja kaluston osalta, huoltolinjojen suojaaminen yms.
. Tuosta kun pääsee lääkintätyttöjen tarkastuksen jälkeen pesulle, ruokapöytään, nukkumaan ja saa puhtaat ehjät kamat päälle niin muutaman päivän levon jälkeen tekee taas varmasti mieli lähteä ampumaan ryssiä!
