Mitä seuraavaksi, Putin? Nämä ovat vaihtoehdot
is: 14.3.2014 20:57
Tulevaisuus Venäjällä on vielä monta vaihtoehtoa Ukrainan suhteen. IS listasi eri mahdollisuuksia - ja niiden mahdollisia seurauksia.
Krimin niemimaan ja koko Ukrainan kohtalo on pitkälti Venäjän seuraavien siirtojen varassa.
Presidentti
Vladimir Putin joutuu kuitenkin miettimään tekojaan myös siltä kannalta, miten ne vaikuttavat Venäjän sisäpolitiikkaan ja hänen omaan kohtaloonsa.
Mikään seuraavista vaihtoehdoista ei toteudu varmasti sellaisenaan, mutta ohessa on muutamia mahdollisia kehityskulkuja. Mukaan on tarkoituksella otettu myös epätodennäköisempiä vaihtoehtoja, sillä tulevia tapahtumia tuskin kukaan pystyy ennustamaan.
1. Krim liitetään Venäjän tasavallaksi
Venäjän sotilaiden miehittämällä Krimillä järjestetään tulevana sunnuntaina 16. maaliskuuta kansanäänestys, jota pidetään laittomana. Äänestys polkaistiin käyntiin sen jälkeen, kun Venäjä-mieliset asemiehet olivat vallanneet Krimin parlamentin, ja kansanedustajien kerrottiin sen jälkeen valinneen asemiesten "turvaamana" uudeksi pääministeriksi Kremlin tukeman
Sergei Aksjonovin.
Äänestyksessä kysytään, haluavatko krimiläiset liittää niemimaansa osaksi Venäjän valtiota. Toinen vaihtoehto on, että Krim säilyy Ukrainan yhteydessä, mutta niemimaalla otetaan käyttöön erittäin laajan itsenäisyyden takaava vuoden 1992 perustuslaki.
Arveluiden mukaan koko äänestys on vain Venäjän yritys naamioida Krimin sotilasvallankaappaus lailliseksi kansan tahdoksi.
Venäjällä parlamentti on jo valmistautunut vastaanottamaan Krimin, sillä valmisteilla on lakimuutos, joka helpottaa uusien alueiden liittämistä Venäjään.
Uuden lain mukaan liittämiseen ei tarvita kuin liitoshaluisen alueen kansalaisten "tahdonilmaus", mikäli alueen vanhalta kotimaalta puuttuu "toimiva ja tehokas" keskusvalta - kuten Kremlin käsityksen mukaan Kiovassa on käynyt.
Venäjä on myös jo julistanut, että se ryhtyy rakentamaan Kaukasuksen suunnalta siltaa Krimille. Lisäksi merta pitkin aiotaan vetää sähkökaapeli Krimille. Eli näin Krim voitaisiin huoltaa täysin ilman Ukrainaa.
Moskovan näkökulmasta Krim kuuluu Venäjälle luonnostaan, sillä se oli osa Venäjän neuvostotasavaltaa aina vuoteen 1954 asti.
Arveluiden mukaan Krimin valtaussuunnitelma onkin ollut Kremlillä valmiina jo Ukrainan oranssista vallankumouksesta 2004 alkaen ja vain odottanut toteuttamistaan, sillä Venäjä ei aio menettää missään oloissa Mustanmeren laivaston tukikohtaansa.
Venäjän kannalta tässä on se vaara, että Moskova menettää kontrollin muuhun Ukrainaan ja maa liittyy pikavauhdilla Euroopan unioniin sekä Natoon.
KUVA: BAZ RATNER
Nainen kävelee provosoivan julisteen ohi, jossa kehotetaan Krimiläisiä osallistumaan sunnuntaina pidettävään kansanäänestykseen alueen liittymisestä Venäjään.
2. Krim jää Ukrainan sisälle itsenäiseksi
Mikäli Krimin liittäminen Venäjään katsottaisiin Kremlissä liian radikaaliksi toimenpiteeksi, niemimaa saattaa julistautua kansanäänestyksen jälkeen muodollisesti itsenäiseksi, mutta jäädä silti virallisesti osaksi Ukrainaa.
Näin kävi esimerkiksi Georgiassa sijaitsevien venäjämielisten Etelä-Ossetian ja Abhasian kohdalla, sillä laaja kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut niiden itsenäisyyttä.
Jos Krim jää näytösmäisen kansanäänestyksen jälkeen hyvin itsepäiseksi osaksi Ukrainaa, se pystyy samalla vaikuttamaan Kiovan vallanpitäjiin, jotta esimerkiksi maan yritykset liittyä Euroopan Unioniin ja Natoon kumoutuvat.
Putinin kannalta tämä olisi kaikkein riskittömin vaihtoehto, mutta hän saisi silti Krimin ja samalla koko Ukrainan talutusnuoraansa ilman sotaa.
3. Krimistä tulee uusi Tshetshenia
Siirtyipä Krim osaksi Venäjää tai jäipä se itsenäiseksi osaksi Ukrainaa, uhkana on sissisodan alkaminen niemimaalla.
Ukraina-mieliset tataarit tuskin haluavat alistua Venäjän komentoon, joten kun alkushokki on ohi, niemimaalla saattaa syntyä vastarintaliike, joka voi laajentua myös Ukrainan itä- ja eteläosiin.
Islaminuskoisten tataarien tueksi sotimaan voisi liittyä esimerkiksi niitä tshetsheenejä, jotka eivät viihdy nykyisessä Kremlin-mielisessä tasavallassaan.
Venäjän miehitysjoukot joutuisivat näin jäämään pitkäksi aikaa Krimille, ja niemimaalle voisi muodostua aika ajoin räjähtelevä "jäätynyt konflikti".
KUVA: BAZ RATNER
Venäläisiksi sotilaiksi uskotut miehet ajavat aseistetuissa kulkuneuvoissa Krimillä lähellä Sevastopolin kaupunkia.
4. Venäjä ottaa myös Itä- ja Etelä-Ukrainan
Toistaiseksi Venäjän päähuomio on keskittynyt vain Krimin niemimaahan, sillä sen irrottaminen Kiovan alaisuudesta olisi myös maantieteellisesti helppoa.
Venäjän tukemaa venäläisliikehdintää on kuitenkin ollut jo myös Ukrainan itäosissa, Harkovassa ja Donetskissa.
Yhden skenaarion mukaan Kremlillä olisi jo valmiina suunnitelma, jonka mukaan Ukrainasta irrotettaisiin myös koko itä- ja eteläosa Venäjän käskyvaltaan. Tämä tapahtuisi joko tekemällä alueista Ukrainan sisäinen "venäläistasavalta" tai liittämällä myös nämä alueet Venäjään manipuloidun kansanäänestyksen ja sotavoimalla uhkaamisen kautta.
Näin Putin saisi Venäjälle lisää sen kaipaamaa eteläistä merirajaa, ja samalla Venäjä yhdistyisi maantieteellisesti Moldovan jo ennestään venäläismieliseen Transnistrian alueeseen.
Transnistria julistautui itsenäiseksi vuoden 2006 kansanäänestyksessä, jossa oli jo esillä alueen liittyminen Venäjään. Hanke kaatui muun muassa siihen, ettei Transnistrialla ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Etyj, EU ja Yhdysvallat eivät ole tunnustaneet Transnistrian kansanäänestyksen tulosta.
Vaikka suunnitelma voi kuulostaa utopistiselta, tällaista karttavaihtoehtoa on levittänyt omassa blogissaan muun muassa Kremlin kriitikoksi ryhtynyt
Andrei Illarionov, joka toimi 2000-luvun alussa vielä Venäjän presidentin talousneuvonantajana.
5. Krimistä alkaa Ukrainan ja Venäjän sota
Ukrainan nykyiset väliaikaiset vallanpitäjät Kiovassa ovat seuranneet Venäjän sotajoukkojen toimia Krimillä tähän asti vain sivusta, koska he eivät ole halunneet provosoida tilannetta avoimeksi sotilaalliseksi yhteenotoksi.
Kaiken lisäksi Ukrainan uudet vaalit ovat vasta toukokuussa, joten maa saa toimivan uuden hallinnon vasta sen jälkeen.
Lännellä tuskin on halua joutua osapuoleksi sotaan, mutta mikäli Putin jatkaa imperialistista valloitusretkeään Ukrainassa eikä taivu kunnioittamaan mitään sopimuksia, voiko länsikään enää pysyttäytyä täysin ulkopuolella? Jos yksikään osapuoli ei anna periksi, uhkana on täysimittainen sota.
6. Ukrainan jälkeen vuorossa on Valko-Venäjä
Ukrainalle oli varattu tärkeä rooli Putinin suunnitelmissa rakentaa mahtava Euraasian unioni entisen Neuvostoliiton vaikutusvallan perijäksi.
Nyt näyttää siltä, että ainakin Länsi-Ukrainan Venäjä on jo tässä suhteessa menettänyt lopullisesti, ellei Kreml sitten onnistu painostuksellaan vaikuttamaan niin, että Ukrainan toukokuisissa vaaleissa maan johtoon tuleekin lopulta Venäjälle kumartava hallinto.
Ukrainan tapahtumia on seurattu varmasti kauhulla Valko-Venäjällä
Ukrainan tapahtumia on seurattu varmasti kauhulla Valko-Venäjällä, monestakin syystä. Presidentti
Aleksandr Lukashenko saattaa pelätä, että Kiovan mielenosoittajien päättäväisyys siirtyy valkovenäläisiin, ja seuraavaksi uhattuna on hänen oma valtansa.
Toisaalta Lukashenko seurannee kauhulla myös Venäjän Krimin-valloitusta. Yhden ajatusmallin mukaan Venäjä saattaisi nielaista itselleen Valko-Venäjän siinä vaiheessa, kun voimakastahtoinen Lukashenko poistuu vallasta tavalla tai toisella, sillä Valko-Venäjän menettämiseen Venäjällä ei ole enää varaa.
7. Krim laukaisee Venäjän hajoamisen
Yksi Putinin useimmin toistamista periaatteista on tähän asti ollut se, ettei nykyisin voimassa oleviin maiden rajoihin saa puuttua, sillä mikä tahansa rajansiirto aiheuttaisi uuden kriisin dominoefektin tavoin.
Jos Venäjä kuitenkin päättäisi liittää itseensä Krimin, se antaisi merkittävän ennakkotapauksen myös Venäjän sisäisille alueille pyrkiä vastaavasti eroon emotasavallasta. Tämä puolestaan heiluttaisi Putinin suosiota ja voisi lopulta johtaa jopa hänen oman hallintonsa kaatumiseen. Tshetshenian eropyrkimykset Moskova on jo tukahduttanut sotilaallisesti, mutta Pohjois-Kaukasuksella on lukuisia muitakin ruutitynnyreitä.
Lisäksi jo pitkään on arveltu, että esimerkiksi tietyt Siperian alueet saattaisivat haluta eroon Moskovan alaisuudesta - tai eroon voisi pyrkiä vaikkapa emomaasta jo nyt maantieteellisesti erillään oleva Kaliningradin alue.
Rajojen koskemattomuuden periaate on ollut Moskovan selitys myös sille, miksi se ei ole halunnut koskaan keskustella esimerkiksi Karjalan palauttamisesta Suomelle tai Kuriileiden saarten palauttamisesta Japanille. Kiinalla oli Neuvostoliiton kanssa jopa verinen rajakiista Amurinmaalla Ussuri-joen Damanskin saaresta 1969, joten tämäkin sittemmin sovittu kiista saattaisi aktivoitua.
8. Ukrainasta tulee idän ja lännen liennytysalue
Kaikkein optimistisin on ajatusrakennelma, jonka mukaan sekä Putin että Ukrainan eri valtaryhmittymät että kansainvälinen yhteisö tajuavat yhdessä, ettei nyt ryöpsähtäneen konfliktin anneta mennä enää yhtään eteenpäin.
Tämä perustuu ajatukselle, jonka mukaan konfliktin jatkuminen toisi väistämättä keskinäisiä talouspakotteita, jotka olisivat kipeitä kaikille osapuolille. Koko maailmanjärjestys uhkaisi muuttua ja seurauksena olisi pahimmillaan laaja verinen sota.
Niinpä toiveikkaimmat uskovat, että diplomatian keinoin Ukrainasta olisi edelleenkin mahdollista sopia jonkinlainen "siirtymäalue" Euroopan unionin ja Euraasian tulliliiton välille. Erilaisin keskinäisin sopimuksin taattaisiin se, että huomioon otettaisiin sekä Venäjän edut että Ukrainan länsimielisten edut.
Lähteet: BBC, Washington Post, Huffington Post, Independent, Joinfo.ua, Unian, Expert.ru, Boris Nemtsovin ja Aleksei Illarionovin blogit, Newsru.com, EU:n diplomaattilähteet
