Ukrainan konflikti/sota

Jersu kirjoitti:
Joku ilkeä, jolla ei olisi lainkaan kunnioitusta sankarivainaita kohtaan voisi likaisessa mielikuvituksessaan ajatella tapahtumainkulun näin:

Todella hitaalla sytytyksellä tullut kranu tonttiin jättäen sakka- aukon muotoisen reiän maahan. Siihen sitten ilmaantunut örkkilössi rinkiin r*nkkaaman, koska reikä tuo mieleen ihanan äiti- venäjän. Kunnes viimein sytytin toimii..
Klikkaa laajentaaksesi...
Joku on kiskonut raadot märästä juoksuhaudasta haudan päähän ja kuivempaan paikkaan. Ehkä lähin lastauspaikka on tuossa lähellä mutta ajoneuvo tulee "joskus" hakemaan nuo pois. Aseet on ilmeisesti jo kerätty ja yhdeltä raadolta otettu takki parempaan käyttöön. Kypäröitä viskottu sivummalle.
 
Nargö kirjoitti:
Käsittääkseni kranaattien tuotanto on monissa läntisissäkin tehtaissa hyvin käsityövaltaista. Lisätilaukset Ukrainan sodan vuoksi voisivat aikaansaada sen, että tuotantoprosessia näissä paikoissa kannattaisi automatisoida, mitä kautta tuotantokulut saattaisivat laskea.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä, videot tehtaista mitä olen nähnyt näyttävät olevan kuin 60-luvun tekniikkaa ja paljon manuaalisia tarkistuksia. Lisäämällä robotiikkaa ja automaatiota monet kranaattien ja ammusten tuotantovaiheita olisi helppo tehostaa.
Luvatulla panostuksella voisi saada suuria positiivisia muutoksia aikaiseksi tuotantolinjoihin... :unsure:

edit, kirj virh.
 
Viimeksi muokattu:
Jos Google mapsista katsoo Hersonin aluetta ja miettii että mistä Ukrainan nousisi sieltä maihin niin aika vaikeata on. Millaista kalustoa he saisivat Dneprjoen yli jalkaväen mukana?
 
Kustavi kirjoitti:
Jos Google mapsista katsoo Hersonin aluetta ja miettii että mistä Ukrainan nousisi sieltä maihin niin aika vaikeata on. Millaista kalustoa he saisivat Dneprjoen yli jalkaväen mukana?
Klikkaa laajentaaksesi...
UA:lla on menetelmät T-72:kin lauttaamiseen vesistön yli. Toinen asia on, pystyvätkö suojaamaan tuollaisen operaation riittävän hyvin näin etulinjassa.
 
StepanRudanskij kirjoitti:
UA:lla on menetelmät T-72:kin lauttaamiseen vesistön yli. Toinen asia on, pystyvätkö suojaamaan tuollaisen operaation riittävän hyvin näin etulinjassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja vaikka saisikin raskasta kalustoa yli, miten järjestetään niiden huolto? Jos huolto tuodaan lauttoja käyttämällä, on riski että ryssä onnistuu iskemään niitä vastaan ja silloin huolto on poikki.

Toki sodan aikana on nähty, miten ryssä toimitti Dnieprin länsipuolelle materiaalia ja huoltoa mm. lauttoja käyttämällä - useiden kuukausien ajan vaikka Ukraina iski niitä ja siltoja vastaan. Oletan että valtaosa huollosta liikkui Nova Kakhovkan patosillan yli (mikä on edelleen pystyssä).

JOS Ukraina lähtisi kokeilemaan Dnieprin yli, oletan että valtaosa huollosta toimitettaisiin ko. patosillan yli. Toki reitti ja sillan suojaaminen pitää järjestää viimeisen päälle, muuten ovat samanlaisissa vaikeuksissa kuin ryssä oli viime syksynä (ennen Dnieprin yli tehtyä vetäytymistä, jossa huom: paljon miehiä ja kalustoa saatiin ehjänä joen yli).

En pidä mahdottomana ajatuksena etteikö joku kärki tai kärjet yrittäisivät tältä suunnalta. Jos ei muuta, niin sidotaan vihollisen joukkoja ja kalustoa ko. suunnalle "uhkaa torjumaan".
 
Eerikainen kirjoitti:
Tarkoitammekohan skaalautumisella nyt eri asiaa?
Prosessiteollisuus skaalautuu (economies of scale), eli suurtuotannon etu? Paperitehdas skaalautuu rainaa leventämällä ja rainan nopeutta lisäämällä. Sama valvomossa istuva jätkä saa katsottua neljän tai 8 metrin (tuotannossa tuplamäärä / aikayksikkö) rainaa. Eikä se nykyisillä nykyisillä nopeuksilla näe meni se raina 500 m tai 1000 m minuutissa. Yksi mies valvomossa torkkumassa oli tuotanto yksi tai neljä? Jos kysyntää riittäisi, kannattaisi aina vain skaalata leveämmäksi ja nopeammmaksi. Eräajossa (sellu), mitä isompi pytty, sen enempi massaa / erä, samat jätkät lojuu valvomossa?
Kommenttisi paperitehtaan kannattavuusrajasta (90 %) johtuu kysynnän vähyydestä (kypsä markkina), jolloin vain normaalivoitot ovat mahdollisia.

Kappaletavaratuotannossa yksi työntekijä tekee aina samat tarpeelliset liikkeet jokaista kappaletta kohti, teki yhden tai tuhat kappaletta. Pitkä sarja vaikuttaa lähinnä työkustannukseen harjaantumisen myötä karsimalla turhat liikkeet pois, eikä sarjavaikutus enää kymmenien kappaleiden jälkeen oikein ole mittaustarkkuuden rajoissa. Mitä monimutkaisempi tuote, sitä useampia kappaleita harjaantuminen vaatii, mutta kyllä muutamalla kymmenellä jo aika hyvin osaa.

Jos sinulla on parempaa tietoa skaalautumisesta ja sarjavaikutuksesta, jaa toki tänne. I'm all eyes.
Klikkaa laajentaaksesi...
Murkulat ei kyllä skaalaudu merkittävästi. Monesti kpl-tavaroissa määrän kasvaessa otetaan käyttöön automaatiota, automaattisia käsittelyvaiheita jne. Olkoon nyt vaikka esimerkkinä jokin ohutmetallista valmistettu "himmeli" tai auto. Piensarjatuotantoon tai yksittäistuotantoon ei voi ottaa automaatteja , hitsaus, särmäys jne. Kun taas massatuotannossa voi investoida. Pientuotannon ja massatuotannon prosessit ovat eri. Murkulatuotannossa todellakin joka ainoa aihio menee vain ja ainoastaan sen saman valu jne.. prosessin läpi. Tuotantomäärää saadaan tuplaamalla linjoja , mutta ei se sen halvempaa ole. Noita asioita on tutkailtu pienempien aseiden teossa runsaasti, erilaisia " peltiheikkejä" on ollut tuloksena, eikä suinkaan samanlaisia umpiraudasta tehtyjä kuin alkuperäiset, ja varmasti olisi tullut jos olisi halvaksi saatu.

edit: Käsityön poistolla saadaan ihmisiä pois, mutta ei valut nopeudu, pitää tuplata. Vaaralliset vaiheet lienee jo automatisoitu ja jos mietitään linjojen tuplaamista , on ainakin osa töistä nopeammin "miehitettävissä" kuin odotella uutta konetta 6-9 kk.

Pelliprässttyjä 155 murkuloita osotellessa : ) :)
 
Viimeksi muokattu:
Olisko liian itsestään selvää jos ensimmäisessä vaiheessa yksi kärki painaisi Orikhivistä Vasylivkaan ja Tokmakiin, ja pitäisi Tokmakissa taukoa. Toinen kärki suoraan Polohyn kautta Berdianskiin ja kolmas kärki Polohyn kautta Mariupoliin.

Toinen vaihe olisi sitten kun Tokmakista lähtisi kärki Melitopoliin, samalla Berdianskista lähdettäisiin etelän tietä pitkin myös Melitopoliin. Mariupolissa pidettäisiin tulppaa samalla katkaisten etelän huoltoyhteys Khersoniin ja kasattaisiin joukkoja jotta voitaisiin aloittaa täälläkin toinen vaihe ja tuupata ryssä takaisin ryssälään.

Kolmannessa vaiheessa Vasylivkasta voisi tuupata yksi kärki Dneprjoen rantaa pitkin kohti Khersonia, samalla kun Melitopolista kärjet kohti Novooleksiivkaa etelässä ja toinen kärki kohti Nova Khakovan patoa.

Neljännessä vaiheessa Khersonin motitus ja pussin supistus, tässä vaiheessa tulisi vasta se maihinnousu sieltä Khersonin länsikärjestä.

Siinä taiteilijan näkemys hyökkäyksestä.


1679414777861.png

Edit. Jatkan vielä, että Krimin silta tullaan katkaisemaan myös.
 
Viimeksi muokattu:
rantapiru kirjoitti:
Tässä oli joitakin viikkoa sitten keskustelua näistä "muistoraudoista", tilasin kokeeksi kaksi kappaletta. Otti aikansa ja kyllä eilen tuli ilmoitus että paikallisessa postissa on kirjattu kirje noudettavana.
En ota kantaa siihen onko nämä autenttisesti aitoa neuvostopanssariterästä. Elän oletuksessa että on, ei ole syytä olla negatiivinen tässä asiassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep. Omani tulivat myös eilen. Tulipa muutamalla kympillä tuettua urkainalaisten taloutta.
 
Kustavi kirjoitti:
Jos Google mapsista katsoo Hersonin aluetta ja miettii että mistä Ukrainan nousisi sieltä maihin niin aika vaikeata on. Millaista kalustoa he saisivat Dneprjoen yli jalkaväen mukana?
Klikkaa laajentaaksesi...
Omassa skenaariossani kalusto olisi lähinnä jalkaväen aseita, sinkoja ja räjähteitä. Yön turvin maahanlaskuna atgm-kalustoa, droneja ja erkkareita asemiin, nämä väijyttämään ilmapuolustusta ja tykistöpanssareita. Tämän jälkeen joku ennakolta tiedusteltu rannanpätkä selustasta vallatuksi, ja syntyneeseen sillanpääasemaan kevyillä veneillä lisää joukkoja ja kalustoa yli. Atgm/drone yhteistyöllä sitten väijytetään vastahyökkäykseen tulevia joukkoja.

Vaatii tietenkin sen oletuksen että ennen koko hommaan ryhtymistä on löydetty joku paikka jossa venäläisiä ei ole hirveän tiheästi, ja tiestö on harvahkoa. Samaan aikaan toisaalla oleva varsinainen hyökkäys pitää ryssän reservin sidottuna. Eli rannan yli tuleva operaatio on lähinnä häirintää, jonka skaala kasvaa pikkuhiljaa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top