skärdis
Greatest Leader
Pidättäytyykö samalla Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyksien ratifioinnista, ettei eskaloida...Unkari nyt tarjoaa rauhanneuvotteluita
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Pidättäytyykö samalla Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyksien ratifioinnista, ettei eskaloida...Unkari nyt tarjoaa rauhanneuvotteluita
No no, ei ole väärää näyttää myös ukrainalaisten menetyksiä.Sinähän ryssän miehenä jaat mielellään tämmöistä
Hyviä kysymyksiä, rehellinen vastaus on että en tiedä tarkkaan. Mikä ei tietysti estä arvaamasta.
Kartta eteläisen Ukrainan rautateistä: LÄHDE
Katso liite: 75912
Kerchin sillan nykytilanne on asia josta on näkynyt yllättävän vähän kirjoituksia tämän alkaneen vuoden puolella. Muutama viikko sitten oli kirjoituksia, että ainakin maantieosuus olisi saatu korjattua, mutta kestääkö silta raskaan kumipyöräliikenteen? Entä mikä on rautatiesillan kunto? Toinen raide vaurioitui ja odottaa korjausta, mutta mikä on toisen tilanne? Voidaanko ajaa rahtijunalla yli?
Ei ole näkynyt kuvia tai videoita, enkä tarkoita niitä paria yöllä kuvattua lyhyellä ja oletettavasti tyhjällä junalla tehtyjä koeponnistuksia. Tarkoitan niitä pitkiä rahtijunia, joiden videoita saatiin katsella viime vuoden kesänä. Junanvaunu toisensa jälkeen ja kyydissä panssarivaunua, panssarihaupitsia yms.
OLETAN että silta olisi edelleen suljettu raskaalta rahtiliikenteeltä.
TOINEN OLETUS: Venäjä ei kykene tuomaan junarahtia Donetskin kaupungin suunnalta eteläisen Ukrainan läpi. Tarkoitan karttaan merkittyä itä-länsi -suuntaista rataa, josta lähtee raiteet mm. Mariupoliin ja Berdyanskiin. Olen olettanut että junarata menee liian läheltä rintamalinjaa, minkä takia junia ei voi ajaa sen kautta.
Mitä jää jäljelle?
Lauttaliikenne Kerchin salmen yli. Lauttoja on rajallinen määrä ja liikennöinti hitaampaa kuin sillan käyttö, mutta nämä ovat varmasti olleet ylityöllistettyjä sillan romahduksen jälkeen. Ehkä jostain on saatu yksi tai kaksi lauttaa lisää? Asia mistä on kirjoitettu hyvin vähän enkä tiedä, onko mikään OSINT-tili seurannut tätä liikennettä.
Iso mysteeri: laivarahti Azovinmeren yli Berdyanskiin ja Mariupoliin, mikä määrä tätä on tapahtunut ja tapahtuu kokoajan? En muista nähneeni tästä mitään, muutama yksittäistapaus kun Mariupolia piiritettiin (Venäjä toi jonkin verran apujoukkoja Mariupolin satamaan). Lisäksi muistan miten varastivat Azovstalin terästehtaalta keloja, ne lastattiin satamissa laivojen kyytiin. Toimiiko rahti myös toiseen suuntaan, varsinkin Kerchin sillan iskun jälkeen? Entä Berdyansk? JOS rahtia laivataan näihin kaupunkeihin, jatkaako se niistä matkaa junalla? Epäilen, etäisyys on kohtuu lyhyt ja raketti-iskujen vaara ilmeinen mitä lähemmäs rintamaa mennään.
Toinen iso mysteeri: missä määrin Venäjä laivaa rahtia esim. Novorossiyskistä Sevastopoliin? Krimillä lienee muitakin satamakaupunkeja, samoin Mustanmeren itäosissa Venäjän alueella. Mikä määrä rahtia kulkee tätä reittiä joka päivä? Sevastopol ja Yevpatoriya ovat ilmiselvimmät määränpäät koska sieltä rahti voi jatkaa matkaa junalla.
Lentorahti on tietysti yksi vaihtoehto, mutta lennettäisiin vaarallisen lähellä rintamaa ja se on melko tehoton tyyli kuljettaa tavaraa (erityisesti kun puhutaan painavasta). Oletan että tiettyjä erikoistavaroita kuljetettaisiin näin, jotain mitä tarvitaan äkkiä tai suureen hätään, mutta tämä tuskin on merkittävin rahtireitti.
Mitä näiden lisäksi?
Niin sanottu maasilta eli Taganrog-Mariupol-Berdyansk-Melitopol -rantatie M14. Tältäkin reitiltä on nähty yllättävän vähän materiaalia, mutta pari videota kertoi melkoisesta rekkaliikenteestä / kuorma-autoliikenteestä. Oli ruuhkaa ja tie oli paikoitellen aika heikossa kunnossa.
Piirsin viime vuonna lokakuun alussa kartan, johon merkitsin kaupunkien välisiä etäisyyksiä:
Mitat on otettu linnuntietä, joten menee hieman pieleen jos vertaa maanteihin. Mariupol-Taganrog välinen etäisyys on linnuntietä noin 100 km joten "eteläisen rantatien" pituus Taganrogista Melitopoliin on 100 + 69 + 100 = 269 km yhteen suuntaan.
Minun oletus on että ryssä käyttää tällä hetkellä jokaista käytettävissä olevaa huoltoyhteyttä Krimin, Khersonin ja Zaporitzzjan alueella taistelevien joukkojen huoltoon. Oletan että tämä "eteläinen rantatie" olisi näistä tärkein, mutta laivarahdin määrää ja painoarvoa on vaikea arvioida. Tämä on yksityiskohta josta olen nähnyt hyvin vähän kirjoituksia ja arvioita.
Tämän mukaan kolmas Zhitel elektronisen sodankäynnin yksikkö joka olisi tuhottu viime päivinä:
It is interesting that this is the third day in a row when the targeting of R-330 Zhitel is claimed.
1) 24/03: by the 44th brigade - https://t.me/kolesnyknews/118…
2) 25/03: by the 92nd brigade - https://youtu.be/jR5X7Z0RJCs
3) 26/03: by the 15th brigade - https://fb.watch/jw6PYn7MNH/
-
Tuo hekojen määrä häiritsee. Siinä on varmaan Makedonian omat 5, mutta mikä selittää nuo loput? Onko ne jostain muusta maasta, joka ei halua tässä yhteydessä tulla mainituksi?Pohjois-Makedonia harkitsee Mi-28 helikopterien antamista Ukrainalle:
The General Staff of North Macedonia is considering donating twelve Mi-24 attack choppers to Ukraine.
The final decision will be made March 29.
North Macedonia already donated all of their T-72 MBTs and Su-25 aircrafts.
Source: https://ukrinform.net/rubric-ato/3687572-north-macedonia-to-consider-donating-12-combat-helicopters-to-ukraine.html…
Kommenteista poimittua: As someone from the Balkans I am surprised they have air forces. They must be in ancient condition
Optinen illuusio. Katsoin että mitkä hemmetin viikinki sarvet tuolla vasemman puoleisella on kypärässä.Ryssän aamuisia terroripommituksia Kupyanskiin
Katso liite: 75901
7 on ollut naftaliinissa. 12kpl osti aikanaan Ukrainalta.Tuo hekojen määrä häiritsee. Siinä on varmaan Makedonian omat 5, mutta mikä selittää nuo loput? Onko ne jostain muusta maasta, joka ei halua tässä yhteydessä tulla mainituksi?
Melko ilmavaksi sodankäynti muuttuu jos muutamalla kymmenellä länsitankilla yhtäkkiä meno on sellainen, että mennään reilu 200km Krimin reunoille tosta vaan ja sitten vielä Krimille. Vai meinasitko että ison joen yli hyökkäävät. Trendi on kuitenkin koko ajan ollut etenemisten lyhentymisiin molemmin puolin, joten 200km olisi valtava loikka. Mitenkähän tuota hyökkäystä huolletaan, kun on menty 200km kaasu pohjassa kaupunkien ohi?Pahoittelut, että sotken lankaa omilla arvailuillani Ukrainan mahdollisista hyökkäyssuunnista, mutta pakko vielä heittää yksi ajatus.
Alan olemaan varma, että Ukrainan päätavoite tässä keväthyökkäyksessä tulee olemaan Krim.
Luulen että Krimille mennään suoraan kaasu pohjassa suuremmat kaupungit kiertäen, jotta saadaan ryssään paniikkiliikettä ja näin rintamalinjat hajoamaan muuallakin. Kun Krim on saatu, venäjällä alkaa niin isot kuohunnat, että muut rintamalohkot kaatuvat toinen toisensa perään Ukrainan haltuun.
Mitä järkeä olisi lähteä hyökkäämään mitenkään muulla tavalla? Hakattaisiin päätä seinään kuten ryssä nyt Bakhmutissa. Luulen että tätä siirtoa ryssä ei usko tapahtuvan joten yllätysmomenttia olisi hyvinkin paljon.
Toki asiat jotka puhuvat tätä vastaan on että tässä olisi liian suuri riski joutua motitetuksi. Tälläisen epäonnistumisen jälkeen tuskin olisi varaa uuteen isoon hyökkäykseen enää tänä vuonna.
Hienoa analyysiä ! Kulkeekohan tuossa Donetskin ja Mariupolin välillä miten paljon rataliikennettä Tuohon etäisyydet riittäisivät ja sen saa pois pelistä nykyisillä etäisyyksillä. Krimin kautta ei varmasti ole mahdollista kuljettaa sitä määrää mitä tarvitaan, eikös tuohon risteyskohtaan jotakin yritetty vähän aikaa sitten, mutta kaukana on edelleen. Maakuljetuksista varmasti tiedustelutietoa olemassa ja niistähän on ollut Mariupoliin kyllä tietoa.. Huonoahan tässä on että kyllä tuonne alueelle huoltoa on pystytty kohtuu rauhassa tuomaan useita kuukausia ja liittyen siihen että ryssät pitää Zaporizhiaa painopistealueena.Hyviä kysymyksiä, rehellinen vastaus on että en tiedä tarkkaan. Mikä ei tietysti estä arvaamasta.
Kartta eteläisen Ukrainan rautateistä: LÄHDE
Katso liite: 75912
Kerchin sillan nykytilanne on asia josta on näkynyt yllättävän vähän kirjoituksia tämän alkaneen vuoden puolella. Muutama viikko sitten oli kirjoituksia, että ainakin maantieosuus olisi saatu korjattua, mutta kestääkö silta raskaan kumipyöräliikenteen? Entä mikä on rautatiesillan kunto? Toinen raide vaurioitui ja odottaa korjausta, mutta mikä on toisen tilanne? Voidaanko ajaa rahtijunalla yli?
Ei ole näkynyt kuvia tai videoita, enkä tarkoita niitä paria yöllä kuvattua lyhyellä ja oletettavasti tyhjällä junalla tehtyjä koeponnistuksia. Tarkoitan niitä pitkiä rahtijunia, joiden videoita saatiin katsella viime vuoden kesänä. Junanvaunu toisensa jälkeen ja kyydissä panssarivaunua, panssarihaupitsia yms.
OLETAN että silta olisi edelleen suljettu raskaalta rahtiliikenteeltä.
TOINEN OLETUS: Venäjä ei kykene tuomaan junarahtia Donetskin kaupungin suunnalta eteläisen Ukrainan läpi. Tarkoitan karttaan merkittyä itä-länsi -suuntaista rataa, josta lähtee raiteet mm. Mariupoliin ja Berdyanskiin. Olen olettanut että junarata menee liian läheltä rintamalinjaa, minkä takia junia ei voi ajaa sen kautta.
Mitä jää jäljelle?
Lauttaliikenne Kerchin salmen yli. Lauttoja on rajallinen määrä ja liikennöinti hitaampaa kuin sillan käyttö, mutta nämä ovat varmasti olleet ylityöllistettyjä sillan romahduksen jälkeen. Ehkä jostain on saatu yksi tai kaksi lauttaa lisää? Asia mistä on kirjoitettu hyvin vähän enkä tiedä, onko mikään OSINT-tili seurannut tätä liikennettä.
Iso mysteeri: laivarahti Azovinmeren yli Berdyanskiin ja Mariupoliin, mikä määrä tätä on tapahtunut ja tapahtuu kokoajan? En muista nähneeni tästä mitään, muutama yksittäistapaus kun Mariupolia piiritettiin (Venäjä toi jonkin verran apujoukkoja Mariupolin satamaan). Lisäksi muistan miten varastivat Azovstalin terästehtaalta keloja, ne lastattiin satamissa laivojen kyytiin. Toimiiko rahti myös toiseen suuntaan, varsinkin Kerchin sillan iskun jälkeen? Entä Berdyansk? JOS rahtia laivataan näihin kaupunkeihin, jatkaako se niistä matkaa junalla? Epäilen, etäisyys on kohtuu lyhyt ja raketti-iskujen vaara ilmeinen mitä lähemmäs rintamaa mennään.
Toinen iso mysteeri: missä määrin Venäjä laivaa rahtia esim. Novorossiyskistä Sevastopoliin? Krimillä lienee muitakin satamakaupunkeja, samoin Mustanmeren itäosissa Venäjän alueella. Mikä määrä rahtia kulkee tätä reittiä joka päivä? Sevastopol ja Yevpatoriya ovat ilmiselvimmät määränpäät koska sieltä rahti voi jatkaa matkaa junalla.
Lentorahti on tietysti yksi vaihtoehto, mutta lennettäisiin vaarallisen lähellä rintamaa ja se on melko tehoton tyyli kuljettaa tavaraa (erityisesti kun puhutaan painavasta). Oletan että tiettyjä erikoistavaroita kuljetettaisiin näin, jotain mitä tarvitaan äkkiä tai suureen hätään, mutta tämä tuskin on merkittävin rahtireitti.
Mitä näiden lisäksi?
Niin sanottu maasilta eli Taganrog-Mariupol-Berdyansk-Melitopol -rantatie M14. Tältäkin reitiltä on nähty yllättävän vähän materiaalia, mutta pari videota kertoi melkoisesta rekkaliikenteestä / kuorma-autoliikenteestä. Oli ruuhkaa ja tie oli paikoitellen aika heikossa kunnossa.
Piirsin viime vuonna lokakuun alussa kartan, johon merkitsin kaupunkien välisiä etäisyyksiä:
Mitat on otettu linnuntietä, joten menee hieman pieleen jos vertaa maanteihin. Mariupol-Taganrog välinen etäisyys on linnuntietä noin 100 km joten "eteläisen rantatien" pituus Taganrogista Melitopoliin on 100 + 69 + 100 = 269 km yhteen suuntaan.
Minun oletus on että ryssä käyttää tällä hetkellä jokaista käytettävissä olevaa huoltoyhteyttä Krimin, Khersonin ja Zaporitzzjan alueella taistelevien joukkojen huoltoon. Oletan että tämä "eteläinen rantatie" olisi näistä tärkein, mutta laivarahdin määrää ja painoarvoa on vaikea arvioida. Tämä on yksityiskohta josta olen nähnyt hyvin vähän kirjoituksia ja arvioita.
Sota on pitkä joten todennäköisesti ryssä tuo huoltorahtia Itämeren satamista lähtien rahtilaivoilla Euroopan kiertäen tuonne Krimille, Berdjanskiin, Mariupoliin ja Tagan Rogiin. Laivoilla kulkee suuret määrät, junat täydentävät, kuorma-autot vievät perille saakka ja lentokoneilla sitten kiireiset kuljetukset. Varmasti tässä vaiheessa joutuvat käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, mutta hiukan naurattaa sisäisesti kun tietää sen ryssimisen määrän mitä kaikesta tuosta seuraa kun mitään ei ole kunnolla suunniteltu.Hyviä kysymyksiä, rehellinen vastaus on että en tiedä tarkkaan. Mikä ei tietysti estä arvaamasta.
Kartta eteläisen Ukrainan rautateistä: LÄHDE
Katso liite: 75912
Kerchin sillan nykytilanne on asia josta on näkynyt yllättävän vähän kirjoituksia tämän alkaneen vuoden puolella. Muutama viikko sitten oli kirjoituksia, että ainakin maantieosuus olisi saatu korjattua, mutta kestääkö silta raskaan kumipyöräliikenteen? Entä mikä on rautatiesillan kunto? Toinen raide vaurioitui ja odottaa korjausta, mutta mikä on toisen tilanne? Voidaanko ajaa rahtijunalla yli?
Ei ole näkynyt kuvia tai videoita, enkä tarkoita niitä paria yöllä kuvattua lyhyellä ja oletettavasti tyhjällä junalla tehtyjä koeponnistuksia. Tarkoitan niitä pitkiä rahtijunia, joiden videoita saatiin katsella viime vuoden kesänä. Junanvaunu toisensa jälkeen ja kyydissä panssarivaunua, panssarihaupitsia yms.
OLETAN että silta olisi edelleen suljettu raskaalta rahtiliikenteeltä.
TOINEN OLETUS: Venäjä ei kykene tuomaan junarahtia Donetskin kaupungin suunnalta eteläisen Ukrainan läpi. Tarkoitan karttaan merkittyä itä-länsi -suuntaista rataa, josta lähtee raiteet mm. Mariupoliin ja Berdyanskiin. Olen olettanut että junarata menee liian läheltä rintamalinjaa, minkä takia junia ei voi ajaa sen kautta.
Mitä jää jäljelle?
Lauttaliikenne Kerchin salmen yli. Lauttoja on rajallinen määrä ja liikennöinti hitaampaa kuin sillan käyttö, mutta nämä ovat varmasti olleet ylityöllistettyjä sillan romahduksen jälkeen. Ehkä jostain on saatu yksi tai kaksi lauttaa lisää? Asia mistä on kirjoitettu hyvin vähän enkä tiedä, onko mikään OSINT-tili seurannut tätä liikennettä.
Iso mysteeri: laivarahti Azovinmeren yli Berdyanskiin ja Mariupoliin, mikä määrä tätä on tapahtunut ja tapahtuu kokoajan? En muista nähneeni tästä mitään, muutama yksittäistapaus kun Mariupolia piiritettiin (Venäjä toi jonkin verran apujoukkoja Mariupolin satamaan). Lisäksi muistan miten varastivat Azovstalin terästehtaalta keloja, ne lastattiin satamissa laivojen kyytiin. Toimiiko rahti myös toiseen suuntaan, varsinkin Kerchin sillan iskun jälkeen? Entä Berdyansk? JOS rahtia laivataan näihin kaupunkeihin, jatkaako se niistä matkaa junalla? Epäilen, etäisyys on kohtuu lyhyt ja raketti-iskujen vaara ilmeinen mitä lähemmäs rintamaa mennään.
Toinen iso mysteeri: missä määrin Venäjä laivaa rahtia esim. Novorossiyskistä Sevastopoliin? Krimillä lienee muitakin satamakaupunkeja, samoin Mustanmeren itäosissa Venäjän alueella. Mikä määrä rahtia kulkee tätä reittiä joka päivä? Sevastopol ja Yevpatoriya ovat ilmiselvimmät määränpäät koska sieltä rahti voi jatkaa matkaa junalla.
Lentorahti on tietysti yksi vaihtoehto, mutta lennettäisiin vaarallisen lähellä rintamaa ja se on melko tehoton tyyli kuljettaa tavaraa (erityisesti kun puhutaan painavasta). Oletan että tiettyjä erikoistavaroita kuljetettaisiin näin, jotain mitä tarvitaan äkkiä tai suureen hätään, mutta tämä tuskin on merkittävin rahtireitti.
Mitä näiden lisäksi?
Niin sanottu maasilta eli Taganrog-Mariupol-Berdyansk-Melitopol -rantatie M14. Tältäkin reitiltä on nähty yllättävän vähän materiaalia, mutta pari videota kertoi melkoisesta rekkaliikenteestä / kuorma-autoliikenteestä. Oli ruuhkaa ja tie oli paikoitellen aika heikossa kunnossa.
Piirsin viime vuonna lokakuun alussa kartan, johon merkitsin kaupunkien välisiä etäisyyksiä:
Mitat on otettu linnuntietä, joten menee hieman pieleen jos vertaa maanteihin. Mariupol-Taganrog välinen etäisyys on linnuntietä noin 100 km joten "eteläisen rantatien" pituus Taganrogista Melitopoliin on 100 + 69 + 100 = 269 km yhteen suuntaan.
Minun oletus on että ryssä käyttää tällä hetkellä jokaista käytettävissä olevaa huoltoyhteyttä Krimin, Khersonin ja Zaporitzzjan alueella taistelevien joukkojen huoltoon. Oletan että tämä "eteläinen rantatie" olisi näistä tärkein, mutta laivarahdin määrää ja painoarvoa on vaikea arvioida. Tämä on yksityiskohta josta olen nähnyt hyvin vähän kirjoituksia ja arvioita.
Kiitos loistavasta kirjoituksesta ja karttakuvasta, jota olen koko illan etsinyt. Nimittäin tuo kartta jossa näkyy kaikki junaraiteet Google mapsissa on loistava!Hyviä kysymyksiä, rehellinen vastaus on että en tiedä tarkkaan. Mikä ei tietysti estä arvaamasta.
Kartta eteläisen Ukrainan rautateistä: LÄHDE
Katso liite: 75912
Kerchin sillan nykytilanne on asia josta on näkynyt yllättävän vähän kirjoituksia tämän alkaneen vuoden puolella. Muutama viikko sitten oli kirjoituksia, että ainakin maantieosuus olisi saatu korjattua, mutta kestääkö silta raskaan kumipyöräliikenteen? Entä mikä on rautatiesillan kunto? Toinen raide vaurioitui ja odottaa korjausta, mutta mikä on toisen tilanne? Voidaanko ajaa rahtijunalla yli?
Ei ole näkynyt kuvia tai videoita, enkä tarkoita niitä paria yöllä kuvattua lyhyellä ja oletettavasti tyhjällä junalla tehtyjä koeponnistuksia. Tarkoitan niitä pitkiä rahtijunia, joiden videoita saatiin katsella viime vuoden kesänä. Junanvaunu toisensa jälkeen ja kyydissä panssarivaunua, panssarihaupitsia yms.
OLETAN että silta olisi edelleen suljettu raskaalta rahtiliikenteeltä.
TOINEN OLETUS: Venäjä ei kykene tuomaan junarahtia Donetskin kaupungin suunnalta eteläisen Ukrainan läpi. Tarkoitan karttaan merkittyä itä-länsi -suuntaista rataa, josta lähtee raiteet mm. Mariupoliin ja Berdyanskiin. Olen olettanut että junarata menee liian läheltä rintamalinjaa, minkä takia junia ei voi ajaa sen kautta.
Mitä jää jäljelle?
Lauttaliikenne Kerchin salmen yli. Lauttoja on rajallinen määrä ja liikennöinti hitaampaa kuin sillan käyttö, mutta nämä ovat varmasti olleet ylityöllistettyjä sillan romahduksen jälkeen. Ehkä jostain on saatu yksi tai kaksi lauttaa lisää? Asia mistä on kirjoitettu hyvin vähän enkä tiedä, onko mikään OSINT-tili seurannut tätä liikennettä.
Iso mysteeri: laivarahti Azovinmeren yli Berdyanskiin ja Mariupoliin, mikä määrä tätä on tapahtunut ja tapahtuu kokoajan? En muista nähneeni tästä mitään, muutama yksittäistapaus kun Mariupolia piiritettiin (Venäjä toi jonkin verran apujoukkoja Mariupolin satamaan). Lisäksi muistan miten varastivat Azovstalin terästehtaalta keloja, ne lastattiin satamissa laivojen kyytiin. Toimiiko rahti myös toiseen suuntaan, varsinkin Kerchin sillan iskun jälkeen? Entä Berdyansk? JOS rahtia laivataan näihin kaupunkeihin, jatkaako se niistä matkaa junalla? Epäilen, etäisyys on kohtuu lyhyt ja raketti-iskujen vaara ilmeinen mitä lähemmäs rintamaa mennään.
Toinen iso mysteeri: missä määrin Venäjä laivaa rahtia esim. Novorossiyskistä Sevastopoliin? Krimillä lienee muitakin satamakaupunkeja, samoin Mustanmeren itäosissa Venäjän alueella. Mikä määrä rahtia kulkee tätä reittiä joka päivä? Sevastopol ja Yevpatoriya ovat ilmiselvimmät määränpäät koska sieltä rahti voi jatkaa matkaa junalla.
Lentorahti on tietysti yksi vaihtoehto, mutta lennettäisiin vaarallisen lähellä rintamaa ja se on melko tehoton tyyli kuljettaa tavaraa (erityisesti kun puhutaan painavasta). Oletan että tiettyjä erikoistavaroita kuljetettaisiin näin, jotain mitä tarvitaan äkkiä tai suureen hätään, mutta tämä tuskin on merkittävin rahtireitti.
Mitä näiden lisäksi?
Niin sanottu maasilta eli Taganrog-Mariupol-Berdyansk-Melitopol -rantatie M14. Tältäkin reitiltä on nähty yllättävän vähän materiaalia, mutta pari videota kertoi melkoisesta rekkaliikenteestä / kuorma-autoliikenteestä. Oli ruuhkaa ja tie oli paikoitellen aika heikossa kunnossa.
Piirsin viime vuonna lokakuun alussa kartan, johon merkitsin kaupunkien välisiä etäisyyksiä:
Mitat on otettu linnuntietä, joten menee hieman pieleen jos vertaa maanteihin. Mariupol-Taganrog välinen etäisyys on linnuntietä noin 100 km joten "eteläisen rantatien" pituus Taganrogista Melitopoliin on 100 + 69 + 100 = 269 km yhteen suuntaan.
Minun oletus on että ryssä käyttää tällä hetkellä jokaista käytettävissä olevaa huoltoyhteyttä Krimin, Khersonin ja Zaporitzzjan alueella taistelevien joukkojen huoltoon. Oletan että tämä "eteläinen rantatie" olisi näistä tärkein, mutta laivarahdin määrää ja painoarvoa on vaikea arvioida. Tämä on yksityiskohta josta olen nähnyt hyvin vähän kirjoituksia ja arvioita.