"Vallankumousten ja sotien värittämässä Venäjän (ja Neuvostoliiton) vuosisataisessa historiassa on Jangfeldtin laskujen mukaan ollut yhteensä ehkä 6–7 vuotta, joiden aikana maan johtoa ovat ohjanneet aidosti demokraattiset pyrkimykset.
– Kahdeksan kuukautta ennen lokakuun vallankumousta vuonna 1917 ja sitten muutama vuosi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, hän summaa.
Jangfeldt kirjoittaa venäläisen kulttuurin kaksijakoisuudesta: Venäjä nähdään sivilisaationa ylivoimaisena, mutta samalla koko ajan muiden uhkaamana tai nöyryyttämänä. Jos Venäjä epäonnistuu, syy on aina jonkun muun – eli lännen. Toisaalta Venäjä on olemassa joko suurvaltana, tai ei ollenkaan."
–"Jos katsotaan historiaa jostain 1500-luvulta tähän päivään, Venäjä on pysynyt sinä aika rakenteellisesti samana. Kuin pyramidi, jossa on ylimpänä itsevaltias, puolueen pääsihteeri tai presidentti, ympärillä turvallisuuspoliisi ja alimpana kansa – ja älymystö jossain siellä välillä, Jangfeldt tiivistää.
– On kai meidän uskottava venäläisiä, jos he sanovat, että me emme ole samanlaisia te, Jangfeldt toteaa."
Nykyistä presidenttiä motivoi sama Venäjän ainutlaatuisuuden idea kuin tsaareja ja neuvostojohtajia aiemmin. Vain täydellinen tappio Ukrainan sodassa voi lopettaa nykyisen konfliktin, arvioi ruotsalainen Venäjän-tuntija Bengt Jangfeldt.
www.suomenmaa.fi