Joo, oikeassa olet, tämä on vähän sivussa, mutta sentään tavallaan liittyy aiheeseen, koska tämä lännen demokratiakiihkoilu on osasyy siihen, että Venäjän sallittiin hyökätä Ukrainaan. Haaveiltiin ystävällisestä Venäjästä, eikä ymmärretty ettei sellaista ole eikä tule.
Ei demokratian tietenkään pidä johtaa yksimielisyyteen, eikä se johdakaan, en sitä tarkoittanut. Pahoittelen jos muotoilin ajatukseni heikosti, en ole kummoinen sanaseppo. Viestini idea oli, että demokratia ja sananvapaus ja avoin keskustelu eivät todellakaan automaattisesti muuta ihmisten mielipiteitä ja arvoja (varsinkaan sellaisiksi kuin länsimaisten arvot ja mielipiteet ovat), niin kuin jotkut kuvittelevat, ja siitä esimerkkinä parikytvuotinen persut vastaan vasemmisto maahanmuuttovääntö meillä. Demokratiaa on ja sananvapaus ja avoin keskustelu on, mutta muuttuuko kenenkään mielipiteet, ei todellakaan. Ei ne muuttuisi Venäjällä yhtään enempää, jos sinne demokratia ja sananvapaus saataisiin, vaikka ehdottomasti monet jotka aiemmin salasivat mielipiteensä uskaltaisivat tuolloin tuoda ne julkisuuteen. Lännessä on kuitenkin täysin katteettoman optimistinen kuva siitä, millainen ns. perusvenäläinen on arvomaailmaltaan. Siellä on ihan oikeasti ihmisiä jotka haluaisivat Venäjästä rauhanomaisen ja omiin asioihinsa keskittyvän länsimaisen tyylisen valtion, mutta heitä on vain pieni vähemmistö. Se perusvenäläinen on häikäilemätön imperialisti jolle pelko ja kunnioitus (venäläiselle nuo ovat sama asia) ja oman edun tavoittelu ovat tärkeimmät asiat, ei niitä kiinnosta sattuuko pienempään naapuriin ja harmittaako niitä vessanpönttöjen ryöstäminen.
Jos demokratia ei muuta ihmisten mielipiteitä, niin mikä muuttaa? Muutos koetussa todellisuudessa (nimenomaan koetussa, ei sen todellisuuden eli faktojen tarvitse oikeasti muuttua). Paras esimerkki viime ajoilta on suomalaisten mielipide NATO-jäsenyydestä ja Venäjän uhasta. 30 vuotta meillä oli sananvapaus ja avoin keskustelu toimivassa demokratiassa, mutta muuttuiko ihmisten mielipiteet NATOsta ja Venäjän uhasta järkevään suuntaan? Ei. Vasta Venäjän avoin hyökkäys Ukrainaan riitti avaamaan silmät, se aiheutti muutoksen koetussa todellisuudessa, vaikka oikeasti todellisuus oli koko ajan ihan sama, ja Venäjä vuonna 2021 oli Suomelle ihan yhtä suuri uhka kuin vuonna 2022. Tai oikeastaan, Venäjä oli silloin vielä suurempi uhka kuin nyt, kun Venäjän voimia on kulunut niin paljon. Mikä voisi venäläisten kokemusta todellisuudesta muuttaa niin paljon, että he luopuisivat kaikesta siitä mikä on ollut heille luontaista noin 1000 vuotta? En pysty kuvittelemaan mitään sellaista, jumalallista väliintuloa lukuunottamatta.
Kun puhutaan siitä että venäläisiä kuolee Bakhmutissa ja ajatellaan suuttumusta joka seuraisi sen avoimesta uutisoinnista demokratian tapaan, pitää ymmärtää, että venäläisen käsitys ihmishengen arvosta on täysin erilainen kuin esimerkiksi minun tai sinun. Jos Suomen hallitus lähettäisi suomalaisia sotilaita ulkomaille valloitussotaan, ja niitä kuolisi vuodessa 1000, se hallitus olisi historiaa. Venäjällä ei olisi, vaikka kuolleita olisi 10 000. Tämä ei muuttuisi mihinkään demokraattisessa Venäjässä. Kuten itsekin totesit, jopa länsimainen ja länsimaisista ihmisistä koostuva demokratia USA (Venäjä demokratiana koostuisi venäläisistä, ei länsimaisista, ihmisistä, venäläisine arvoineen) jaksoi vaivaiset 20 vuotta turhanpäiväistä sotaa toisella puolella maailmaa Afganistanissa, vaikka rahaa paloi, sotilaita kuoli, ja mitään ei saavutettu.
Jos Venäjä olisi demokratia, mikä, jos mikään, sen sotilaallisessa käyttäytymisessä muuttuisi? Venäjän hallitus ymmärtäisi, että kansalaiset voivat oikeasti kaataa sen jos hallituksen saavutukset eivät miellytä. Tämä johtaisi vähäisempään riskinottoon sotaretkillä: ei niin herkästi lähdettäisi sotaan jossa on ilmiselviä isoja riskejä. Sen sijaan että hyökättäisiin ensiksi Puolaan, hyökättäisiin johonkin Georgiaan tai Kazakhstaniin, jotta saataisiin turvallisemmin suuri voitto jota sitten kansa voisi kaduilla juhlia ja kiittää hallintoa äänestämällä ne jatkoon. Samoin, jos aloitettu sota menisi selvästi huonosti ja riittävän pitkään, kansa voisi demokraattisella Venäjällä lopettaa sen, jos haluaisi, ja jossain vaiheessa luultavasti haluaisi. Mutta kokonaisuudessaan Venäjä olisi edelleen aggressiivinen imperialisti, koska sitä kansa haluaa. Kuten sanoin, se voisi olla jopa aiempaa vaarallisempi, koska korruptio saattaisi vähentyä demokratiassa ja armeija saada enemmän rahaa oikeasti käyttöönsä kuin aiemmin, ja lisäksi varovaisemmin suunnitellut hyökkäyssodat tuottaisivat parempia tuloksia Venäjän kannalta ja huonompia kaikkien muiden kannalta.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_wars_between_democracies sisältää aika listan demokratioiden välisiä sotia (mukana myös pakolliset No True Scotsmanit siitä, kuka nyt oli oikea ja toimiva demokratia ja kuka ei). Ei demokratia tee valtiosta ja kansasta rauhanomaista, eikä estä hyökkäämästä toisen demokratian kimppuun. Ajatuskin on absurdi, mutta valitettavan yleinen länsimaissa, joissa kaikkien epäonnistumisten jälkeenkin uskotaan demokratian taikavoimiin niinkuin muinaisnorjalainen ukkosen jumalansa suojelukseen. Viime aikojen esimerkkinä kahden demokratian välisestä sodasta jossa miehiä ja kalustoa tuhottiin tosissaan käynee esim. Armenian ja Azerbaijanin sodat Nagorno-Karabakhista. Vaikka tokihan länsimaisten hieman ylimielisestä näkökulmasta nuo maat saattavat olla, Trumpia lainatakseni, "paskavaltioita" eikä oikeita toimivia demokratioita. Ja niin voi olla. Mutta ei se demokraattinen Venäjäkään olisi yhtään "oikeampi", mikä länsimaisessa kielenkäytössä tarkoittaa tietysti sitä, että ollaan samaa mieltä länsimaiden kanssa arvoista ja toimitaan samalla tavalla.
On myös hyvä muistaa, ettei historia ole varma tae tulevasta. Jos Venäjä ei ole koskaan valloittanut Tukholmaa tai Helsinkiä, onko siis täysin varmaa ettei se voi valloittaa niitä tulevaisuudessakaan? Näissä jutuissa on hyvä olla hereillä ja vähän ravistella omia käsityksiä, faktojen valossa.
Josta pääsemme Ukrainaan. En ollut aktiivinen tällä palstalla 2014 kun Venäjä hyökkäsi Itä-Ukrainaan ja vei Krimin. Mutta muualla otin osaa keskusteluihin, jossa Ukrainaan suhtauduttiin mielenkiintoisen erilaisella tavalla kuin tänään. Monet jotka nyt pitävät Ukrainaa sankarikansana ja Venäjää sotarikollisena, vielä tuolloin ihan julkisesti pokkana kertoivat minulle, että siellä on käynnissä vain slaaviveljien alueellinen kiista ja venäjänkielisten oikeuksien turvaamista täysin hyväksyttävin keinoin. Venäjä ei ollut uhka Suomelle tai Virolle tai muillekaan. Ajat ja monien mielipiteet ovat muuttuneet, mutta onko Venäjä muuttunut? Ei. Hyvä että silmiä on auennut, mutta parempi olisi kun olisi alusta asti kuunneltu niitä järjen ääniä, jotka kertoivat mikä Venäjä oikeasti on. Tällä palstalla ja monilla muillakin, sellaisia ääniä oli, mutta korkealla politiikassa niitä ei paljoa kuultu, satunnaisia jussihalla-ahoja lukuunottamatta. Jopa Ukrainassa itsessään oli paljon ihmisiä jotka eivät voineet uskoa, että Venäjä oikeasti olisi tulossa valloittamaan koko maata ja tuomassa mukana kymmeniä tuhansia ruumispusseja väärin ajattelevien ukrainalaisten hävitm