Antares
Respected Leader
Juurikin näin. Venäjän sisällä Prigozinilla ja muilla potentiaalisilla johtajilla insentiivi pitää Venäjä kasassa. Historiallisesti todennäköisin tapa saada jäädytetty omaisuus takaisin on voitto Ukrainasta. Eli sotimisen lopettaminen ei ole oikeastaan vaihtoehto. Toinen mahdollisuus olisi, jos länsimaat sorvaisi jonkun blokin kanssa sopimuksen, jolla osa jäädytetystä omaisuudesta palautettaisiin, mutta tämä taas jättäisi tälle ostetulle valtablokille paitsi katkeran sisäisen vastustajan ja valtablokki olisi heikossa asemassa pienenkin vastoinkäymisen edessä, koska sitä pidettäisiin lännen ostamana eikä Venäjän oikeana johtona.
Pakotteista ja jäädyttämisistä puhuttaessa kannattaisi muistaa tuo, että Venäjällä henkilökohtainen omaisuuskin on loppujen lopuksi tsaarin omaisuutta. Kommunismin jälkeen omaisuuden kontrollissa tapahtui pieni uudelleenjärjestely: kommunismissa yksityisyrittäminen oli kielletty, mutta yhteistä omaisuutta sai valittu porukka käyttää oman vaurauden kasvattamiseen. Nykyjärjestelmässä yksityisyrittäjyys on sallittu, kunhan muistaa, että yksityisomaisuus on lopulta valtion ( tai tsaarin ) omaisuutta ja toimii sen mukaan ja ehdoilla.
Näistä syistä on vaikea nähdä, että Venäjä missään skenaariossa lopettaa sotaa tai valtaan nousisi sellaiseen tähtäävä johtaja. Kuten sanottu, historiallisesti takavarikoitua omaisuutta saadaan takaisin voittamalla sota, joten mielestäni todennäköisintä on, että valta vaihtuu korkeintaan vielä sotaisampaan suuntaan.
Nyt kuitenkin soditaan ja toivotaan, että Ukraina on oppinut hyökkäämään nykyaikaisella tavalla, aselajien yhteistyö pelaa ja Venäjä ei ole valmis ottamaan vastaan hyökkäystä. Tällöin sota voi olla ohi yllättävän nopeastikin, jos Venäjän joukot joutuvat kaaokseen. Huono skenaario taas on sellainen ja mielestäni sellainen, mihin Venäjä on tähdännyt tässä viimeistään Ukrainan edellisen hyökkäyksen jälkeen. Venäjä vetäytyy hallitusti kuten teki viime kerrallakin, mutta tällä kertaa kuluttaa taisteluilla enemmän Ukrainan joukkoja. Tätä jatkuu n. 1,5-2 kuukautta, jonka jälkeen hyökkäysvoima on syöty ja Venäjä lähtee vastahyökkäykseen. Tämän onnistuessa sodan lopputulos olisi lännelle huonoin mahdollinen ja toisaalta tähänastisiin näyttöihin perustuen todennäköisin tapa Venäjälle voittaa tämä sota.
Toisaalta Venäjän suurhyökkäyksestä puhuttiin koko talven ajan ja lopulta se paljastui hyvin heikoksi. Etenivät kyllä ja valtasivat murusia sieltä täältä, mutta läpimurrosta tai suuresta menestyksestä ei voida puhua. Samalla menettivät paljon kalustoa ja sotilaita, usein sitä parempaa ja osaavampaa koska ne olivat hyökkäysten kärkinä.
Vaikea uskoa että Venäjä kykenisi kesän aikana kasaamaan, varustamaan ja kouluttamaan sellaisen joukon joka kykenisi yhtään parempiin suorituksiin syksyn tai seuraavan talven aikana.
Vaikka Ukrainan hyökkäys kuluisi ja lopulta pysähtyisi, se todennäköisesti kaivautuisi uusiin asemiin ja olisi siten valmis ottamaan vastaan mahdollisen vastahyökkäyksen - sikäli kun sellainen nähtäisiin. Tällöin olisi todennäköisempää että taistelut laantuisivat asemasodaksi, sen sijaan että Venäjä pääsisi tunkeutumaan asemista läpi.
Mitä taas tulee sodan lopettamiseen, sekin on lopulta valtaa pitävien päätöksestä kiinni. Olisi helppo nähdä tilanne, jossa yksinkertaisesti julistetaan "tavoitteet saavutetuksi ja sota voitetuksi". Tällä ei tietysti ole mitään tekoa rintaman tilanteen tai oikeiden saavutusten kanssa, mutta ei näillä koskaan olekaan ollut. Nousisiko kansa kapinaan jos valtaklikki päättää lopettaa pitkän, kalliin ja nolon sodan? Sopinee epäillä, eivät nousseet kapinaan mobilisaation alettuakaan joten miksi nytkään? Toki olisi "vihaisia patriootteja" mutta jos valtaklikki pitää rahat käsissään ja armeijan uskollisena, ei näillä ole keinoja tehdä pahoja tuhoja.
En sano että Putin tai hänen lähipiirinsä haluaisi lopettaa sodan nyt, tarkoitan yleisemmin sitä että sota on lopetettavissa jos sille on halua.
Viimeksi muokattu: